SlideShare a Scribd company logo
1 of 35
Download to read offline
Vaihtoehtoja maan kasvukunnon
edistämiseen
vihannestuotannossa
Marja Tuononen
ProAgria Länsi-Suomi
Hämeenlinna 2.4.2019
2.4.2019
Miksi viljelykasvit köyhtyvät?
• Suomessa Päivi Ekholm et al.
Tutkineet ravinnesisältöjä 28
ruoka-aineesta. Ravintopitoisuudet
30 vuodessa alentuneet. Vain
Seleeni hieman noussut.
• Saman suuntaista tietoa
löytyy myös Yhdysvalloista ja Iso-
Britaniassa, joissa ruuan
ravintoainepitoisuuksien on
todettu vähentyneen jopa 40%
(Davis 2009).
• Iso-Britanniassa hivenaine- ja
mineraalipitoisuudet olivat niiden
mukaan laskeneet. Suurin muutos
oli kuparin kohdalla, kasvisten
kuparipitoisuus oli 50 vuoden
aikana tippunut viidesosaan.
(Mayer 1997)
Lähde: Ekholm et al. 2007
2.4.2019
Calcium / Magnesium
Soil  Plants  Humans/Animals
2.4.2019
2.4.2019
5
Maan kasvukunnon haasteet
vihannestuotannossa
– Tukipolitiikka ohjaa liikaa tuotantoa:
• Viljavuusanalyysien heikohko hyödyntäminen/suppea analysointi
• Ympäristökorvauksen ja nitraattiasetuksen rajoitukset
• Peltojen vaihto toisten viljelijöiden kanssa hankalaa
– Epäorgaaninen lannoitevalikoima helppo käyttää?
• Orgaanisen lannoituksen heikko hyödyntäminen (saatavuus, P-
tasot)
• Kierrätyslannoitteissa vaihteleva laatu, ennakkoluulot
• Lannoituksen jakaminen, lisälannoitus, hivenlannoitus
– Maatalouden yleinen kannattavuus/kannattamattomuus
• Erikoiskasvitilat isoja iso työmäärä, koneistus, aika
2.4.2019
6
Maan kasvukunnon haasteet –
Viljelykiertoa voi olla, mutta se on osin puutteellinen
• Yksipuolinen viljely
– Peruna, mansikka, varhaisperuna, varhaisvihannekset, punajuuri, herne
– Varhaistuotannossa vähän kerääjäkasveja, avokesanto usein
rikkakasvien torjumiseksi
• Viljelykiertoa on, mutta maata parantavat kasvit puuttuvat
– Kierrossa 1-vuotisia maata paljon kuluttavia kasveja: porkkanaa,
juurikasta, tärkkelysperunaa, viljaa  vähän kasvijätettä
– Yleensä ei ole nurmia, viljaa lähinnä
– Ns. kesantokasvit mielletään kannattamattomiksi, tautiriskit?
• Teollisuus vaatii ja ei vaadi viljelykiertoa
– Apetitilla viljelykiertovaatimus pinaatilla, porkkanalla, herneellä
– Ei esim. perunalla
– Tärkkitehdas suosittelee, mutta ei vaadi
– Peräkkäiskäytön rajoitukset kasvinsuojelussa?
2.4.2019
Märkyys
- Keväällä
- Kesällä
- Syksyllä
- Talvella
llmastomallien pohjalta arvioidaan, että
keskilämpötila jatkaa nousuaan ja sateisuus
lisääntyy erityisesti talvella, rankkasateet
voimistuvat ja Etelä-Suomen lumipeite
muuttuu oikukkaammaksi. Kesäkuut ovat olleet
keskimääräistä kylmempiä (voi olla pysyvämpi
ilmiö).
2.4.2019
Kuivuus…
Miten varaudun sääriskiin
omalla tilallani?
2.4.2019
Isot nostokoneet, aumavarastointi, rivivälien painuminen,
paljon ajokertoja
2.4.2019
Peltoon jää vain
vähän orgaanista
ainesta…
2.4.2019
Olosuhteet määrittävät, miten me kukin
voimme ja pärjäämme
Eläimet ja ihmiset
• 3 viikkoa ilman ruokaa
• 3 päivää ilman vettä
• 3 minuuttia ilman happea
• Happi ja vesi ovat korvaamattomia tässä
ympäristössä
• Elinympäristö ihmiselle ja eläimelle on tärkeä!
• Kuten ruokinta(annostelu)!
Kasvit
• Maa = 50% happea ja vettä (miten?)
• Luomalla oikea rakenne (miten?)
• Luomalla tasapaino eri mineraalien kesken
(miten?)
• Maa kasvin ympärillä on ehkä tärkein!
• Kuten ruokinta”(lannoitus)!
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Lannoitatko maata vai kasveja?
• Lannoitteen ravinteet, joita kasvi ei käytä, jäävät
seuraavan kasvin käyttöön maahan
– Maan lannoittamista
• Jos lannoitteet sitoutuvat tai huuhtoutuvat pian
antamisen jälkeen, puhutaan
– Kasvin lannoittamisesta
2.4.2019
Ravinteet ja kalkitus
Rikkakasvit
Taudit, tuholaiset
Ojitus
Maaperän
ominaisuudet
Lämpötila
Sadanta
Lajikkeen
herkkyys
Viljelymenetelmät
Viljelytoimien
ajoitus
Potentiaalinen sato
”Sato suurimmillaan, kun siemen vielä säkissä”
Ks, lannoitus,
monokulttuuri -20 %
Vesitalous, ojitus, maan
rakenne -20 %
-10 %
2.4.2019
Satokartoitus on jo
arkipäivää ainakin
viljapuolella…
2.4.2019
Research and Development
EC maps with EM-scanners
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Suomalaisen pellon maan ravinnepitoisuus yläosa (vihreä)
and alaosa (punainen)
2 4 6 8 10
- keV -
0
20
40
60
80
x 1E3 Pulses
Mg Al Si P S K Ca Ti MnMn Cr
Cr
Fe
Fe
CuCu Ni
Ni
Zn
Zn
Rh
Lähde: Jill Clapperton
2.4.2019
Dronekuvien hyödyntäminen;
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Viljavuusanalyysin tulkinta KVK:n
näkökulmasta
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Tavoitetila maassa
(TEC=kokonaisvaihtokapasiteetti)
• Kalsium: 60-70%
• Magnesium: 10-20%
• Kalium: 2-5%
• Natrium: 0,5 - 3%
• Al + hivenravinteet:
vaihtelee
• Vety: 10%
• Kationien summa=
100%
pHwater with ideal saturation
=6,3
Tavoite Ca + Mg = 80
%
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
5 ASKELMAA
• Aloita maan emästasapainosta Ca:Mg
• Huomioi maan biologia ja elinvoimainen pieneliöstö
(Bioscan-palvelu)
• Orgaanisen aineksen tarkka ja jatkuva hallinta
– Peitekasvit, viljelykierto, humuksen lisääminen
• Hivenravinteiden säätö ja täydentäminen
• Ravinnetarpeiden arviointi
– Kasvikohtaisesti
– kasvuasteen mukaisesti
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
N P K Ca S Mg Zn B Mn Cu Mo
√ √ √ √ √
√ √ √ √ √
√ √
√ √ √ √ √ √ √ √
√ √ √ √ √ √ √
√ √ √ √
√ √ √ √ √ √ √ √
√ √
√
√
√
High Phosphorus
High Potassium
Forecasting Macro and Micro Element Deficiencies
Contributing Factors Expected Deficiency
Low Organic Matter
Low pH
Diverse Factors Cold Wet Soils
With Low pH
Nitrate N
Ammonium N
Diverse Factors Drought
Diverse Factors Sandy Soils
Diverse Factors High Soil Temp.
Makro- ja mikroravinteiden puutosten
ennustaminen
Lähde: Jill Clapperton2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
2.4.2019
Viherlannoitus- ja välikasvien merkitys
1. Ravinnehuollon ja maan kasvukunnon näkökulma
 Parantaa maan rakennetta
 Nostaa maan humuspitoisuutta ja tuo maahan ravinteita
 On mieluummin syvä- kuin matalajuurinen
2. Kasvinsuojelullinen näkökulma
 Vähentää monivuotisia rikkakasveja, kasvitauteja ja
tuhoeläimiä
 Mahdollisuus torjua mv. rikkakasveja ja tehdä
maanparannustoimenpiteitä
 Helposti lopetettavissa ei haitallista siemenmuodostusta tai
juurakoita
 Peräkkäiskäytön ehkäisy ja resistenssin estäminen
3. Taloudellinen näkökulma
 Siemenkustannus kohtuullinen
 Helppo töinen ja siistin näköinen
 Tukikelpoinen ?
 Saisi tuottaakin jotain….
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Hiilivaraston muutos ja viljelykierto
• Tällä hetkellä Suomen kivennäismaista häviää hiiltä vuodessa n.
220 kg/ha, eloperäisillä mailla vielä enemmän
• Peruna -750 kg C/ha/a
• Viljat -300 kg C/ha/a
• Papu & herne +200 kg C/ha/a
• Aluskasvi +200 kg C/ha/a
• Nurmivuosi + 700 kg C/ha/a
Suuntaa-antavia lukuja Saksan olosuhteissa. Tarkempi laskuri osoitteessa:
http://www.saaten-union.de/index.cfm/nav/1033/action/humus.html
Viljelykierron
vaikutus
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kasvipeitteisyyden lisääminen
• Paljonko on ”kasvuaikaikkunaa” kierrossa?
• Mitkä kasvit siihen sopisivat?
• Mitä toimintoja kasveilta halutaan?
2.4.2019
Miten edistän hiilen sidontaa ja
hillitsen ilmastonmuutosta
vihannestuotannossa?
Muokkauksen minimointi:
kevätkyntö, suorakylvö, syyskylvö
sänkileikkuri, perässä HeVa-jankkuri ja lapiomuokkain
2.4.2019
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
VLN VLN RUIS PAPU KAURA
VLN RUIS KAURA
OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA - 300 kg C/ha
+ 340 kg C/ha
+330 kg C/ha
1% multavuutta = 12,8 t hiiltä
 n. 40 vuotta multavuuden nostoon
Kasvipeitteisyyttä lisäämällä ja hiiltä sitomalla
• Viljelykiertoihin lisää nurmia, syysviljoja, kevätviljoille aluskasvit tai kerääjäkasvit
• Muokkauksen vähentäminen; biokalvojen käyttäminen erikoiskasveilla (esim.
salaatti)
2.4.2019
• Hyödynnetään viherlannoitusta ja biologista typensidontaa
typpilannoituksessa ja täsmennetään mineraalitypen käyttöä
• Käytetään kerääjäkasveja varhaisvihannesten jälkeen
• Aluskasveja mahdollisuuksien mukaan (N-huuhtouma vähenee)
2.4.2019
Suositaan rivivälikasveja ja kaistaviljelyä, jos
mahdollista (esim. pellava ja kikherne)
2.4.2019
Kevätvehnä ja tattari
2.4.2019
Porkkana
• Hyvät kumppanit: Herne, pavut, kaalit, salaatti, pinaatti, mangoldi, retiisi, retikka,
mustajuuri, sipuli, purjo, ruohosipuli, valkosipuli, tomaatti ja kurkku. Yrtit: Salvia,
timjami ja rosmariini. Kukat: Samettikukka.
• Huonot kumppanit: Tilli ja palsternakka.
• Ristiriitaista tietoa*: Selleri.
Punajuuri
• Hyvät kumppanit: Sipulit, valkosipuli, kaalit, salaatti, pensaspapu, herne, fenkoli,
palsternakka, retiisi, retikka, kurkku ja kesäkurpitsa. Yrtit: Tilli, salvia ja mintut.
• Huonot kumppanit: Purjo, peruna, porkkana, salkopapu, tomaatti ja maissi.
• Ristiriitaista tietoa*: Pinaatti.
Kaalit
• Hyvät kumppanit: Peruna, pensaspavut, selleri, endiivi, fenkoli, salaatti, pinaatti,
mandoldi, punajuuri, retiisi, retikka, porkkana, sipuli, tomaatti ja raparperi. Yrtit:
tilli, salvia, kamomilla, oregano, rosmariini, mintut, timjami ja iisoppi. Kukat:
Kehäkukka ja samettikukka.
• Huonot kumppanit: Mansikka ja salkopapu.
• Ristiriitaista tietoa*: Sipuli ja peruna.
Kumppanuuskasvit
2.4.2019
Hyvä maalle-hyvä luontaisille
vihollisille ja pölyttäjille
2.4.2019
Kiitos!
2.4.2019

More Related Content

Similar to Vaihtoehtoja maan kasvukunnon edistämiseen vihannestuotannossa - Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi

Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleMari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleSitra / Ekologinen kestävyys
 
Raasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodwebRaasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodwebSirpa Kurppa
 
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeetJaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeetTAPIO
 
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassa
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassaPortinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassa
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassaDemos Helsinki
 

Similar to Vaihtoehtoja maan kasvukunnon edistämiseen vihannestuotannossa - Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi (20)

Ratu-ryhmä 2019-2021 Kainuun alue, Maarti Partanen, Katariina Kalliokoski, Pr...
Ratu-ryhmä 2019-2021 Kainuun alue, Maarti Partanen, Katariina Kalliokoski, Pr...Ratu-ryhmä 2019-2021 Kainuun alue, Maarti Partanen, Katariina Kalliokoski, Pr...
Ratu-ryhmä 2019-2021 Kainuun alue, Maarti Partanen, Katariina Kalliokoski, Pr...
 
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleMari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
 
Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin
Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiinKationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin
Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin
 
Raasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodwebRaasepori 10.4.2013 foodweb
Raasepori 10.4.2013 foodweb
 
5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila
5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila
5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila
 
Aikio maatalous ja ekosysteemit
Aikio maatalous ja ekosysteemit Aikio maatalous ja ekosysteemit
Aikio maatalous ja ekosysteemit
 
Hyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija Karhapää
Hyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija KarhapääHyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija Karhapää
Hyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija Karhapää
 
Kotitalouksien ravinnekierto
Kotitalouksien ravinnekiertoKotitalouksien ravinnekierto
Kotitalouksien ravinnekierto
 
Erikoiskasveista lisäarvoa ja ympäristöhyötyjä ruokaketjuun
Erikoiskasveista lisäarvoa ja ympäristöhyötyjä ruokaketjuunErikoiskasveista lisäarvoa ja ympäristöhyötyjä ruokaketjuun
Erikoiskasveista lisäarvoa ja ympäristöhyötyjä ruokaketjuun
 
Kasvissivutuotteet rehuna: Marketta Rinne_Sivuhyöty-loppuseminaari_21.11.2017
Kasvissivutuotteet rehuna: Marketta Rinne_Sivuhyöty-loppuseminaari_21.11.2017Kasvissivutuotteet rehuna: Marketta Rinne_Sivuhyöty-loppuseminaari_21.11.2017
Kasvissivutuotteet rehuna: Marketta Rinne_Sivuhyöty-loppuseminaari_21.11.2017
 
Maatalouden ravinteet kiertoon
Maatalouden ravinteet kiertoonMaatalouden ravinteet kiertoon
Maatalouden ravinteet kiertoon
 
4 Merja Saarinen - proteiinilahteita muuttamalla pienempiin ilmastovaikutuksiin
4 Merja Saarinen - proteiinilahteita muuttamalla pienempiin ilmastovaikutuksiin4 Merja Saarinen - proteiinilahteita muuttamalla pienempiin ilmastovaikutuksiin
4 Merja Saarinen - proteiinilahteita muuttamalla pienempiin ilmastovaikutuksiin
 
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, LukeHyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
 
Merja Saarinen: Ruokaminimi-hanke
Merja Saarinen: Ruokaminimi-hankeMerja Saarinen: Ruokaminimi-hanke
Merja Saarinen: Ruokaminimi-hanke
 
Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...
Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...
Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...
 
Hyönteiskasvatuksen talous - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteiskasvatuksen talous - Jarkko Niemi, LukeHyönteiskasvatuksen talous - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteiskasvatuksen talous - Jarkko Niemi, Luke
 
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
Kotitalouksien ravinnekierto 11.6.2018
 
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeetJaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
 
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassa
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassaPortinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassa
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassa
 
Yaran esittely Mika Perälä
Yaran esittely Mika PeräläYaran esittely Mika Perälä
Yaran esittely Mika Perälä
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Vaihtoehtoja maan kasvukunnon edistämiseen vihannestuotannossa - Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi

  • 1. Vaihtoehtoja maan kasvukunnon edistämiseen vihannestuotannossa Marja Tuononen ProAgria Länsi-Suomi Hämeenlinna 2.4.2019 2.4.2019
  • 2. Miksi viljelykasvit köyhtyvät? • Suomessa Päivi Ekholm et al. Tutkineet ravinnesisältöjä 28 ruoka-aineesta. Ravintopitoisuudet 30 vuodessa alentuneet. Vain Seleeni hieman noussut. • Saman suuntaista tietoa löytyy myös Yhdysvalloista ja Iso- Britaniassa, joissa ruuan ravintoainepitoisuuksien on todettu vähentyneen jopa 40% (Davis 2009). • Iso-Britanniassa hivenaine- ja mineraalipitoisuudet olivat niiden mukaan laskeneet. Suurin muutos oli kuparin kohdalla, kasvisten kuparipitoisuus oli 50 vuoden aikana tippunut viidesosaan. (Mayer 1997) Lähde: Ekholm et al. 2007 2.4.2019
  • 3. Calcium / Magnesium Soil  Plants  Humans/Animals 2.4.2019
  • 5. 5 Maan kasvukunnon haasteet vihannestuotannossa – Tukipolitiikka ohjaa liikaa tuotantoa: • Viljavuusanalyysien heikohko hyödyntäminen/suppea analysointi • Ympäristökorvauksen ja nitraattiasetuksen rajoitukset • Peltojen vaihto toisten viljelijöiden kanssa hankalaa – Epäorgaaninen lannoitevalikoima helppo käyttää? • Orgaanisen lannoituksen heikko hyödyntäminen (saatavuus, P- tasot) • Kierrätyslannoitteissa vaihteleva laatu, ennakkoluulot • Lannoituksen jakaminen, lisälannoitus, hivenlannoitus – Maatalouden yleinen kannattavuus/kannattamattomuus • Erikoiskasvitilat isoja iso työmäärä, koneistus, aika 2.4.2019
  • 6. 6 Maan kasvukunnon haasteet – Viljelykiertoa voi olla, mutta se on osin puutteellinen • Yksipuolinen viljely – Peruna, mansikka, varhaisperuna, varhaisvihannekset, punajuuri, herne – Varhaistuotannossa vähän kerääjäkasveja, avokesanto usein rikkakasvien torjumiseksi • Viljelykiertoa on, mutta maata parantavat kasvit puuttuvat – Kierrossa 1-vuotisia maata paljon kuluttavia kasveja: porkkanaa, juurikasta, tärkkelysperunaa, viljaa  vähän kasvijätettä – Yleensä ei ole nurmia, viljaa lähinnä – Ns. kesantokasvit mielletään kannattamattomiksi, tautiriskit? • Teollisuus vaatii ja ei vaadi viljelykiertoa – Apetitilla viljelykiertovaatimus pinaatilla, porkkanalla, herneellä – Ei esim. perunalla – Tärkkitehdas suosittelee, mutta ei vaadi – Peräkkäiskäytön rajoitukset kasvinsuojelussa? 2.4.2019
  • 7. Märkyys - Keväällä - Kesällä - Syksyllä - Talvella llmastomallien pohjalta arvioidaan, että keskilämpötila jatkaa nousuaan ja sateisuus lisääntyy erityisesti talvella, rankkasateet voimistuvat ja Etelä-Suomen lumipeite muuttuu oikukkaammaksi. Kesäkuut ovat olleet keskimääräistä kylmempiä (voi olla pysyvämpi ilmiö). 2.4.2019
  • 9. Isot nostokoneet, aumavarastointi, rivivälien painuminen, paljon ajokertoja 2.4.2019
  • 10. Peltoon jää vain vähän orgaanista ainesta… 2.4.2019
  • 11. Olosuhteet määrittävät, miten me kukin voimme ja pärjäämme Eläimet ja ihmiset • 3 viikkoa ilman ruokaa • 3 päivää ilman vettä • 3 minuuttia ilman happea • Happi ja vesi ovat korvaamattomia tässä ympäristössä • Elinympäristö ihmiselle ja eläimelle on tärkeä! • Kuten ruokinta(annostelu)! Kasvit • Maa = 50% happea ja vettä (miten?) • Luomalla oikea rakenne (miten?) • Luomalla tasapaino eri mineraalien kesken (miten?) • Maa kasvin ympärillä on ehkä tärkein! • Kuten ruokinta”(lannoitus)! 2.4.2019
  • 12. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Lannoitatko maata vai kasveja? • Lannoitteen ravinteet, joita kasvi ei käytä, jäävät seuraavan kasvin käyttöön maahan – Maan lannoittamista • Jos lannoitteet sitoutuvat tai huuhtoutuvat pian antamisen jälkeen, puhutaan – Kasvin lannoittamisesta 2.4.2019
  • 13. Ravinteet ja kalkitus Rikkakasvit Taudit, tuholaiset Ojitus Maaperän ominaisuudet Lämpötila Sadanta Lajikkeen herkkyys Viljelymenetelmät Viljelytoimien ajoitus Potentiaalinen sato ”Sato suurimmillaan, kun siemen vielä säkissä” Ks, lannoitus, monokulttuuri -20 % Vesitalous, ojitus, maan rakenne -20 % -10 % 2.4.2019
  • 14. Satokartoitus on jo arkipäivää ainakin viljapuolella… 2.4.2019
  • 15. Research and Development EC maps with EM-scanners 2.4.2019
  • 16. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Suomalaisen pellon maan ravinnepitoisuus yläosa (vihreä) and alaosa (punainen) 2 4 6 8 10 - keV - 0 20 40 60 80 x 1E3 Pulses Mg Al Si P S K Ca Ti MnMn Cr Cr Fe Fe CuCu Ni Ni Zn Zn Rh Lähde: Jill Clapperton 2.4.2019
  • 18. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljavuusanalyysin tulkinta KVK:n näkökulmasta 2.4.2019
  • 19. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Tavoitetila maassa (TEC=kokonaisvaihtokapasiteetti) • Kalsium: 60-70% • Magnesium: 10-20% • Kalium: 2-5% • Natrium: 0,5 - 3% • Al + hivenravinteet: vaihtelee • Vety: 10% • Kationien summa= 100% pHwater with ideal saturation =6,3 Tavoite Ca + Mg = 80 % 2.4.2019
  • 20. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti 5 ASKELMAA • Aloita maan emästasapainosta Ca:Mg • Huomioi maan biologia ja elinvoimainen pieneliöstö (Bioscan-palvelu) • Orgaanisen aineksen tarkka ja jatkuva hallinta – Peitekasvit, viljelykierto, humuksen lisääminen • Hivenravinteiden säätö ja täydentäminen • Ravinnetarpeiden arviointi – Kasvikohtaisesti – kasvuasteen mukaisesti 2.4.2019
  • 21. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti 2.4.2019
  • 22. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti N P K Ca S Mg Zn B Mn Cu Mo √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ √ High Phosphorus High Potassium Forecasting Macro and Micro Element Deficiencies Contributing Factors Expected Deficiency Low Organic Matter Low pH Diverse Factors Cold Wet Soils With Low pH Nitrate N Ammonium N Diverse Factors Drought Diverse Factors Sandy Soils Diverse Factors High Soil Temp. Makro- ja mikroravinteiden puutosten ennustaminen Lähde: Jill Clapperton2.4.2019
  • 23. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti 2.4.2019
  • 24. Viherlannoitus- ja välikasvien merkitys 1. Ravinnehuollon ja maan kasvukunnon näkökulma  Parantaa maan rakennetta  Nostaa maan humuspitoisuutta ja tuo maahan ravinteita  On mieluummin syvä- kuin matalajuurinen 2. Kasvinsuojelullinen näkökulma  Vähentää monivuotisia rikkakasveja, kasvitauteja ja tuhoeläimiä  Mahdollisuus torjua mv. rikkakasveja ja tehdä maanparannustoimenpiteitä  Helposti lopetettavissa ei haitallista siemenmuodostusta tai juurakoita  Peräkkäiskäytön ehkäisy ja resistenssin estäminen 3. Taloudellinen näkökulma  Siemenkustannus kohtuullinen  Helppo töinen ja siistin näköinen  Tukikelpoinen ?  Saisi tuottaakin jotain…. 2.4.2019
  • 25. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Hiilivaraston muutos ja viljelykierto • Tällä hetkellä Suomen kivennäismaista häviää hiiltä vuodessa n. 220 kg/ha, eloperäisillä mailla vielä enemmän • Peruna -750 kg C/ha/a • Viljat -300 kg C/ha/a • Papu & herne +200 kg C/ha/a • Aluskasvi +200 kg C/ha/a • Nurmivuosi + 700 kg C/ha/a Suuntaa-antavia lukuja Saksan olosuhteissa. Tarkempi laskuri osoitteessa: http://www.saaten-union.de/index.cfm/nav/1033/action/humus.html Viljelykierron vaikutus 2.4.2019
  • 26. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kasvipeitteisyyden lisääminen • Paljonko on ”kasvuaikaikkunaa” kierrossa? • Mitkä kasvit siihen sopisivat? • Mitä toimintoja kasveilta halutaan? 2.4.2019
  • 27. Miten edistän hiilen sidontaa ja hillitsen ilmastonmuutosta vihannestuotannossa?
  • 28. Muokkauksen minimointi: kevätkyntö, suorakylvö, syyskylvö sänkileikkuri, perässä HeVa-jankkuri ja lapiomuokkain 2.4.2019
  • 29. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti VLN VLN RUIS PAPU KAURA VLN RUIS KAURA OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA - 300 kg C/ha + 340 kg C/ha +330 kg C/ha 1% multavuutta = 12,8 t hiiltä  n. 40 vuotta multavuuden nostoon Kasvipeitteisyyttä lisäämällä ja hiiltä sitomalla • Viljelykiertoihin lisää nurmia, syysviljoja, kevätviljoille aluskasvit tai kerääjäkasvit • Muokkauksen vähentäminen; biokalvojen käyttäminen erikoiskasveilla (esim. salaatti) 2.4.2019
  • 30. • Hyödynnetään viherlannoitusta ja biologista typensidontaa typpilannoituksessa ja täsmennetään mineraalitypen käyttöä • Käytetään kerääjäkasveja varhaisvihannesten jälkeen • Aluskasveja mahdollisuuksien mukaan (N-huuhtouma vähenee) 2.4.2019
  • 31. Suositaan rivivälikasveja ja kaistaviljelyä, jos mahdollista (esim. pellava ja kikherne) 2.4.2019
  • 33. Porkkana • Hyvät kumppanit: Herne, pavut, kaalit, salaatti, pinaatti, mangoldi, retiisi, retikka, mustajuuri, sipuli, purjo, ruohosipuli, valkosipuli, tomaatti ja kurkku. Yrtit: Salvia, timjami ja rosmariini. Kukat: Samettikukka. • Huonot kumppanit: Tilli ja palsternakka. • Ristiriitaista tietoa*: Selleri. Punajuuri • Hyvät kumppanit: Sipulit, valkosipuli, kaalit, salaatti, pensaspapu, herne, fenkoli, palsternakka, retiisi, retikka, kurkku ja kesäkurpitsa. Yrtit: Tilli, salvia ja mintut. • Huonot kumppanit: Purjo, peruna, porkkana, salkopapu, tomaatti ja maissi. • Ristiriitaista tietoa*: Pinaatti. Kaalit • Hyvät kumppanit: Peruna, pensaspavut, selleri, endiivi, fenkoli, salaatti, pinaatti, mandoldi, punajuuri, retiisi, retikka, porkkana, sipuli, tomaatti ja raparperi. Yrtit: tilli, salvia, kamomilla, oregano, rosmariini, mintut, timjami ja iisoppi. Kukat: Kehäkukka ja samettikukka. • Huonot kumppanit: Mansikka ja salkopapu. • Ristiriitaista tietoa*: Sipuli ja peruna. Kumppanuuskasvit 2.4.2019
  • 34. Hyvä maalle-hyvä luontaisille vihollisille ja pölyttäjille 2.4.2019