Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
2. Miksi viljelykasvit köyhtyvät?
• Suomessa Päivi Ekholm et al.
Tutkineet ravinnesisältöjä 28
ruoka-aineesta. Ravintopitoisuudet
30 vuodessa alentuneet. Vain
Seleeni hieman noussut.
• Saman suuntaista tietoa
löytyy myös Yhdysvalloista ja Iso-
Britaniassa, joissa ruuan
ravintoainepitoisuuksien on
todettu vähentyneen jopa 40%
(Davis 2009).
• Iso-Britanniassa hivenaine- ja
mineraalipitoisuudet olivat niiden
mukaan laskeneet. Suurin muutos
oli kuparin kohdalla, kasvisten
kuparipitoisuus oli 50 vuoden
aikana tippunut viidesosaan.
(Mayer 1997)
Lähde: Ekholm et al. 2007
2.4.2019
5. 5
Maan kasvukunnon haasteet
vihannestuotannossa
– Tukipolitiikka ohjaa liikaa tuotantoa:
• Viljavuusanalyysien heikohko hyödyntäminen/suppea analysointi
• Ympäristökorvauksen ja nitraattiasetuksen rajoitukset
• Peltojen vaihto toisten viljelijöiden kanssa hankalaa
– Epäorgaaninen lannoitevalikoima helppo käyttää?
• Orgaanisen lannoituksen heikko hyödyntäminen (saatavuus, P-
tasot)
• Kierrätyslannoitteissa vaihteleva laatu, ennakkoluulot
• Lannoituksen jakaminen, lisälannoitus, hivenlannoitus
– Maatalouden yleinen kannattavuus/kannattamattomuus
• Erikoiskasvitilat isoja iso työmäärä, koneistus, aika
2.4.2019
6. 6
Maan kasvukunnon haasteet –
Viljelykiertoa voi olla, mutta se on osin puutteellinen
• Yksipuolinen viljely
– Peruna, mansikka, varhaisperuna, varhaisvihannekset, punajuuri, herne
– Varhaistuotannossa vähän kerääjäkasveja, avokesanto usein
rikkakasvien torjumiseksi
• Viljelykiertoa on, mutta maata parantavat kasvit puuttuvat
– Kierrossa 1-vuotisia maata paljon kuluttavia kasveja: porkkanaa,
juurikasta, tärkkelysperunaa, viljaa vähän kasvijätettä
– Yleensä ei ole nurmia, viljaa lähinnä
– Ns. kesantokasvit mielletään kannattamattomiksi, tautiriskit?
• Teollisuus vaatii ja ei vaadi viljelykiertoa
– Apetitilla viljelykiertovaatimus pinaatilla, porkkanalla, herneellä
– Ei esim. perunalla
– Tärkkitehdas suosittelee, mutta ei vaadi
– Peräkkäiskäytön rajoitukset kasvinsuojelussa?
2.4.2019
7. Märkyys
- Keväällä
- Kesällä
- Syksyllä
- Talvella
llmastomallien pohjalta arvioidaan, että
keskilämpötila jatkaa nousuaan ja sateisuus
lisääntyy erityisesti talvella, rankkasateet
voimistuvat ja Etelä-Suomen lumipeite
muuttuu oikukkaammaksi. Kesäkuut ovat olleet
keskimääräistä kylmempiä (voi olla pysyvämpi
ilmiö).
2.4.2019
11. Olosuhteet määrittävät, miten me kukin
voimme ja pärjäämme
Eläimet ja ihmiset
• 3 viikkoa ilman ruokaa
• 3 päivää ilman vettä
• 3 minuuttia ilman happea
• Happi ja vesi ovat korvaamattomia tässä
ympäristössä
• Elinympäristö ihmiselle ja eläimelle on tärkeä!
• Kuten ruokinta(annostelu)!
Kasvit
• Maa = 50% happea ja vettä (miten?)
• Luomalla oikea rakenne (miten?)
• Luomalla tasapaino eri mineraalien kesken
(miten?)
• Maa kasvin ympärillä on ehkä tärkein!
• Kuten ruokinta”(lannoitus)!
2.4.2019
12. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Lannoitatko maata vai kasveja?
• Lannoitteen ravinteet, joita kasvi ei käytä, jäävät
seuraavan kasvin käyttöön maahan
– Maan lannoittamista
• Jos lannoitteet sitoutuvat tai huuhtoutuvat pian
antamisen jälkeen, puhutaan
– Kasvin lannoittamisesta
2.4.2019
13. Ravinteet ja kalkitus
Rikkakasvit
Taudit, tuholaiset
Ojitus
Maaperän
ominaisuudet
Lämpötila
Sadanta
Lajikkeen
herkkyys
Viljelymenetelmät
Viljelytoimien
ajoitus
Potentiaalinen sato
”Sato suurimmillaan, kun siemen vielä säkissä”
Ks, lannoitus,
monokulttuuri -20 %
Vesitalous, ojitus, maan
rakenne -20 %
-10 %
2.4.2019
16. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Suomalaisen pellon maan ravinnepitoisuus yläosa (vihreä)
and alaosa (punainen)
2 4 6 8 10
- keV -
0
20
40
60
80
x 1E3 Pulses
Mg Al Si P S K Ca Ti MnMn Cr
Cr
Fe
Fe
CuCu Ni
Ni
Zn
Zn
Rh
Lähde: Jill Clapperton
2.4.2019
18. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Viljavuusanalyysin tulkinta KVK:n
näkökulmasta
2.4.2019
19. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Tavoitetila maassa
(TEC=kokonaisvaihtokapasiteetti)
• Kalsium: 60-70%
• Magnesium: 10-20%
• Kalium: 2-5%
• Natrium: 0,5 - 3%
• Al + hivenravinteet:
vaihtelee
• Vety: 10%
• Kationien summa=
100%
pHwater with ideal saturation
=6,3
Tavoite Ca + Mg = 80
%
2.4.2019
20. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
5 ASKELMAA
• Aloita maan emästasapainosta Ca:Mg
• Huomioi maan biologia ja elinvoimainen pieneliöstö
(Bioscan-palvelu)
• Orgaanisen aineksen tarkka ja jatkuva hallinta
– Peitekasvit, viljelykierto, humuksen lisääminen
• Hivenravinteiden säätö ja täydentäminen
• Ravinnetarpeiden arviointi
– Kasvikohtaisesti
– kasvuasteen mukaisesti
2.4.2019
21. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
2.4.2019
22. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
N P K Ca S Mg Zn B Mn Cu Mo
√ √ √ √ √
√ √ √ √ √
√ √
√ √ √ √ √ √ √ √
√ √ √ √ √ √ √
√ √ √ √
√ √ √ √ √ √ √ √
√ √
√
√
√
High Phosphorus
High Potassium
Forecasting Macro and Micro Element Deficiencies
Contributing Factors Expected Deficiency
Low Organic Matter
Low pH
Diverse Factors Cold Wet Soils
With Low pH
Nitrate N
Ammonium N
Diverse Factors Drought
Diverse Factors Sandy Soils
Diverse Factors High Soil Temp.
Makro- ja mikroravinteiden puutosten
ennustaminen
Lähde: Jill Clapperton2.4.2019
23. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
2.4.2019
24. Viherlannoitus- ja välikasvien merkitys
1. Ravinnehuollon ja maan kasvukunnon näkökulma
Parantaa maan rakennetta
Nostaa maan humuspitoisuutta ja tuo maahan ravinteita
On mieluummin syvä- kuin matalajuurinen
2. Kasvinsuojelullinen näkökulma
Vähentää monivuotisia rikkakasveja, kasvitauteja ja
tuhoeläimiä
Mahdollisuus torjua mv. rikkakasveja ja tehdä
maanparannustoimenpiteitä
Helposti lopetettavissa ei haitallista siemenmuodostusta tai
juurakoita
Peräkkäiskäytön ehkäisy ja resistenssin estäminen
3. Taloudellinen näkökulma
Siemenkustannus kohtuullinen
Helppo töinen ja siistin näköinen
Tukikelpoinen ?
Saisi tuottaakin jotain….
2.4.2019
25. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Hiilivaraston muutos ja viljelykierto
• Tällä hetkellä Suomen kivennäismaista häviää hiiltä vuodessa n.
220 kg/ha, eloperäisillä mailla vielä enemmän
• Peruna -750 kg C/ha/a
• Viljat -300 kg C/ha/a
• Papu & herne +200 kg C/ha/a
• Aluskasvi +200 kg C/ha/a
• Nurmivuosi + 700 kg C/ha/a
Suuntaa-antavia lukuja Saksan olosuhteissa. Tarkempi laskuri osoitteessa:
http://www.saaten-union.de/index.cfm/nav/1033/action/humus.html
Viljelykierron
vaikutus
2.4.2019
26. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kasvipeitteisyyden lisääminen
• Paljonko on ”kasvuaikaikkunaa” kierrossa?
• Mitkä kasvit siihen sopisivat?
• Mitä toimintoja kasveilta halutaan?
2.4.2019
27. Miten edistän hiilen sidontaa ja
hillitsen ilmastonmuutosta
vihannestuotannossa?
29. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
VLN VLN RUIS PAPU KAURA
VLN RUIS KAURA
OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA - 300 kg C/ha
+ 340 kg C/ha
+330 kg C/ha
1% multavuutta = 12,8 t hiiltä
n. 40 vuotta multavuuden nostoon
Kasvipeitteisyyttä lisäämällä ja hiiltä sitomalla
• Viljelykiertoihin lisää nurmia, syysviljoja, kevätviljoille aluskasvit tai kerääjäkasvit
• Muokkauksen vähentäminen; biokalvojen käyttäminen erikoiskasveilla (esim.
salaatti)
2.4.2019
30. • Hyödynnetään viherlannoitusta ja biologista typensidontaa
typpilannoituksessa ja täsmennetään mineraalitypen käyttöä
• Käytetään kerääjäkasveja varhaisvihannesten jälkeen
• Aluskasveja mahdollisuuksien mukaan (N-huuhtouma vähenee)
2.4.2019