Ukrainan sodan
vaikutukset
ruokamarkkinoihin
ja metsäsektoriin
-webinaari 1.4.2022

2 1.4.2022
2 1.4.2022
Webinaarin kulku
• Osallistujien mikrofonit on mykistetty ja kamerat pois
päältä.
• Kysymyksiä voi esittää Keskustelu-kentässä.
• Ennakkokysymyksiin ja keskustelussa nouseviin
kysymyksiin vastaamiseen on varattu aikaa ohjelmassa.
• Luken asiantuntijat vastaavat kysymyksiin
keskustelussa.
• Tilaisuus tallennetaan. Linkki tallenteeseen ja esityksiin
lähetetään kaikille ilmoittautuneille ensi viikon alussa.

3
Miten sota Ukrainassa vaikuttaa luonnonvaroihin?
Kaikki Luken Ukraina-aiheet ja asiantuntijat on koottu luke.fi-sivustolle
1.4.2022
Maaseudun Tulevaisuus 12.3.2022
Talouselämä 27.3.2022
Kaleva 26.3.2022
Helsingin Sanomat 26.3.2022
Luke.fi 4.3.2022
Taloussanomat 17.3.2022

4 1.4.2022
4 1.4.2022
Taustaa
• Tilanne muuttuu koko ajan. Emme tiedä milloin ja
miten tämä päättyy.
• Tilannetta arvioitaessa on tarkasteltava sekä lyhyen
että pitkän aikavälin kehityskulkuja ja vaikutuksia.
• Keskustelu painottuu tällä hetkellä vahvasti lyhyen
aikavälin haasteisiin – tarve siirtää painopiste
ratkaisujen tunnistamiseen ja niitä tukevaan
tutkimus- ja kehitystyöhön.

5 1.4.2022
5 1.4.2022
Ukrainan sodan vaikutukset
ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin
-webinaari 1.4.2022
Venäjän sotatoimien vaikutukset ruokamarkkinoihin ja vihreään siirtymään
Jyrki Niemi
Case-esimerkki: Venäjän sotatoimien vaikutuksia kalatalouteen
Jari Setälä
Venäjän sotatoimien vaikutukset metsäteollisuuteen ja metsätalouteen
Matleena Kniivilä
Case-esimerkki: Vaikutukset puupohjaisen energian saatavuuteen
Johanna Routa

6 1.4.2022
Venäjän sotatoimien vaikutukset
ruokamarkkinoihin ja vihreään
siirtymään
Jyrki Niemi, tutkimusprofessori
Csaba Jansik, erikoistutkija
Hanna Karikallio, tutkimuspäällikkö
Olli Niskanen, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

7
Venäjän sotatoimet heiluttavat maailman
vilja- ja öljykasvimarkkinoita
• Kaupankäynti pysähtynyt
Mustanmeren alueella
• Ukrainan sadon saaminen
markkinoille lähes estynyt
• Ukrainalla on iso merkitys maailman
viljakaupassa - noussut suurten
viljaa vievien maiden joukkoon
• Myös Venäjällä on iso rooli
maailman viljakaupassa
1.4.2022

8
Viljan hinnat maailmalla nousseet rajusti
1.4.2022
• Vehnän hintataso EU:ssa on
yli kaksinkertainen pitkän
aikavälin keskiarvoon
verrattuna
• Kotieläintiloilla rehu-
kustannukset nousevat
kuluvana vuonna
ennennäkemättömän
korkeiksi
Wheat, maize, barley and rice price indexes

9 1.4.2022
9 1.4.2022
Sota kärjistää tuotantopanosten hintojen
nousua
• Erityisesti energian ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt ja
hinnat nousseet maailmalla
• Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo ennen Venäjän hyökkäystä
ja on jatkanut nousuaan
• Venäjä on merkittävä lannoitteiden viejä kaikissa kolmessa
suuressa lannoiteryhmässä
• Lisäksi Valko-Venäjä on merkittävä lannoitealan toimija
• Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden
ravinteiden hintojen nousuun, mikä vaikuttaa tuleviin
satoihin ja aiheuttaen maailmalla ruokainflaatiota

10 1.4.2022
10 1.4.2022
Suomessa tilanne lannoitteiden osalta
kriittisin typpilannoitteissa
• Typpilannoitteiden raaka-aine, ammoniakki, täysin tuonnin
varassa. Noin 80 % ammoniakista on tuotu maahan pääosin
rautatiekuljetuksena Venäjältä, lisäksi ammoniakkia on tuotu
esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Alankomaista
laivarahtina
→ Ammoniakkihuolto lannoiteteollisuuden tarpeisiin on
edelleen mahdollista, kysymys on hinnoista
• Oman lannoiteteollisuuden lisäksi Suomeen on tuotu myös
valmiita lannoitekomponentteja ja lannoiteseoksia. Pääosa
valmiista tuotteista on kuitenkin tuotu Venäjältä ja isot
toimittajat ovat nyt pakotteiden piirissä

11
1.4.2022
1.4.2022
Lähde: Luonnonvarakeskus
Suomalainen kotieläintalous ajautunut
kustannuskriisiin
• Kotieläintiloilla rehukustannukset voivat
nousta kuluvana vuonna ennennäkemät-
tömän korkeiksi, mikä lisää paineita saada
korotuksia kotieläintuotteiden
tuottajahintoihin
• Maatalouden panoshinnat nousivat
Suomessa jo ennen Venäjän hyökkäystä
• Vuoden 2021 lopussa panoshinnat olivat
runsaan viidenneksen korkeampia
vuoden takaiseen verrattuna
• Maatalouden investointiaikomukset ovat
nyt matalalla tasolla
Markkinamarginaalin kehitys
sianlihantuotannossa

12 1.4.2022
12 1.4.2022
Sota Ukrainassa ei tarkoita
ruokakriisiä Suomessa
• Tarvittavat elintarvikkeet pystytään edelleen saamaan
kotimaasta tai hankkimaan ulkomailta kohtuullisella hinnalla
• Vauraana maana Suomella on kyky ostaa ruokaa
maailmanmarkkinoilta korkeammillakin hinnoilla
• Maailman köyhimmille ruoan kallistuminen voi sitä vastoin
tarkoittaa, että ruoan ostamiseen ei kerta kaikkiaan riitä
rahaa
• Kasvaneet ruokakulut nakertavat kuitenkin suomalaisten
ostovoimaa ruoan kuluttajahintojen noustessa kuluvana
vuonna noin 10%
• Suomessa myös kotitalouksia, joille ruoan hinnan
nousu on iso rasitus

13 1.4.2022
13 1.4.2022
Huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa
energiajärjestelmä niin fossiili- kuin Venäjä-riippuvuudestakin
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja erityisesti
Pellolta pöytään -strategian tavoitteet maataloudelle ovat
hyvin ajankohtaisia
• Huoltovarmuuden turvaaminen ja maatalouden akuutin
kustannus-kriisin hoitaminen saattaa toki tilapäisesti
hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.
• Samalla kuitenkin ryhdyttävä rakentamaan polkuja
välttämättömän pidemmän aikavälin muutokseen
• Tutkimuksen keinoin voidaan etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja
kestävämmän ruokajärjestelmän luomiseksi

14 1.4.2022
14 1.4.2022
Kiitos!
jyrki.niemi@luke.fi
@JyrkiSNiemi

15 1.4.2022
Case-esimerkki:
Venäjän sotatoimien
vaikutuksia kalatalouteen
Erikoistutkija Jari Setälä ja tutkija Kaija Saarni
Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

16
Kolmannes Suomen kalatalouden viennistä menetettiin
1.4.2022
Lähde: Luke, Kalan ulkomaankauppa 2020, Raisio Oyj, tiedote 2022

17
Kustannusten raju nousu vaikuttaa kannattavuuteen
Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022
- Polttoaineen hinnan raju nousu
> Troolipyynti kriisissä
> Kuljetuskustannukset nousevat
- Rehuraaka-aineiden hinnan nousu >
> Rehun valmistuksen ja kalankasva-
tuksen kannattavuus heikkenevät
- Tuotantopanosten hinnat
nousevat ja saatavuus vaikeutuu
- Rakennusaineiden hinnan nousu >
Investointien toteutuminen
Troolarin polttoöljyn hinnan kehitys 2018-2022

18
Kalan maailmanmarkkinoiden muutokset
heijastuvat kotimarkkinoihin
Kuvan lähde: Selkämeren Jää Oy 1.4.2022
- Venäjä on ollut suurin turskakalojen tuottaja > Näiden lajien hinnat nousevat
- Venäjä on pieni lohen ostaja, mutta sen oma lohikalojen kasvatus on kuitenkin
lähes täysin riippuvainen kalanpoikasten ja rehun tuonnista
- Tuontilohen hinnan nousulle on isot paineet, koska
- Koronan jälkeen kysyntä kasvaa, mutta tarjonta on supistunut
- Rehu- ja kuljetuskustannukset nousevat sodan takia
- Euron heikentyminen lisää kustannuspaineita
- Lohen hinnannousun vaikutukset kysyntään riippuvat kalan suhteellisen
kilpailukyvyn kehittymisestä
- Siirtyykö lohen kysyntä edullisempiin tuotteisiin, kun kuluttajien ostovoima
inflaation kiihtyessä pienenee

19
Kalaomavaraisuuden lisääminen parantaisi
kriisiajan huoltovarmuutta
1.4.2022
- Kalaomavaraisuus on päässyt rapautumaan (enää kolmannes kotimaista)
- Kotimainen kala on uusiutuva, hajautettu ja terveellinen proteiinivaranto eri
puolella Suomea
- Kalaa voidaan tuottaa vähällä energialla, kala käyttää rehun tehokkaasti ja
kalarehu voidaan kriisiaikana tuottaa kotimaisesta raaka-aineesta
- Rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja,
jotka voidaan ottaa kriisitilanteessa käyttöön

20
Kuva: Pro Kala Ry

21 1.4.2022
21 1.4.2022
Kiitos!
jari.setala@luke.fi

22 1.4.2022
Venäjän sotatoimien
vaikutukset metsäteollisuuteen
ja metsätalouteen
Matleena Kniivilä, Jari Viitanen, Jussi Leppänen, Antti Mutanen
Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

23 1.4.2022
23 1.4.2022
Esityksen rakenne
1) Suomen tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle
2) Puun tuonnin vähenemisen vaikutukset, vaikutuksia
metsätalouteen
3) Vaikutukset Suomen metsäteollisuuteen ja globaaleihin
kauppavirtoihin
4) Johtopäätöksiä

24
Suomen metsäteollisuuden
Venäjän vienti ja tuonti 2021
• Keskeistä raakapuun tuonti
Venäjältä.
• Lisäksi on tuotu sahatavaraa
suomalaisomisteisilta sahoilta ja
koivuvaneria.
• Tuontisanomalehtipaperista
suurin osa Venäjältä.
• Venäjän osuus Suomen
metsäteollisuuden viennin
kokonaisarvosta pieni, 3,8 %.
• Venäjälle on viety pääasiassa
kartonkia ja paperia.
55,7
21,4
8,3
1,4
0,9
1,7
10,6
Tuonti 586 milj. €
Raakapuu
Sahatavara
Vaneri
Paperi
Kartonki
Massa
Muut
0,2
0,4
20,3
61,5
7,4
10,3
Vienti 503 milj. €
Lähde: Tulli

25
Venäläisen puun tuonti ennen
sodan alkua oli yhä merkittävää
• Kaikkiaan tuontipuun merkitys on huomattavasti
vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista
• Venäläisen tuontipuun osuus
metsäteollisuuden puunkäytöstä noin
kymmenesosa
• Suurin merkitys kemiallisessa
metsäteollisuudessa ja energiantuotannossa
• Suurin osuus tuodusta venäläisestä puusta on
joko koivukuitua (47 %) tai haketta (37 %) (2021)
• Koivukuitua tuotiin 4,4 milj. m3
• Haketta 3,4 milj. m3
• Muita puutavaralajeja tuotiin selvästi vähemmän,
mutta merkitystä yksittäisille tuotantolaitoksille
1.4.2022
Lähteet: Tulli ja Luke

26 1.4.2022
26 1.4.2022
Venäläisen puun tuonnin loppumisen
seurauksia (1/2)
• Hakkuiden määrä kotimaassa määräytyy
metsäteollisuustuotteiden globaalin kysynnän mukaan –
vielä emme tiedä onko kysynnässä muutoksia
• Mikäli kysynnässä ei merkittäviä muutoksia ja tuotanto
Suomessa pysyy likimain entisellään
→ kotimaisen puun kysyntä ja hakkuiden määrä
voi kasvaa
→ kotimaisiin hintoihin nousupainetta
• Venäjältä tuodun koivukuidun korvaaminen suomalaisella
puulla kuitenkin hankalaa, sillä Suomessa ei ole riittävästi
koivua kannattavasti saatavilla

27 1.4.2022
27 1.4.2022
Venäläisen puun tuonnin loppumisen
seurauksia (2/2)
• Koivukuitupuuvirtoja ohjataan kaikkein keskeisimmille
laitoksille, sellulinjoja käännetään mahdollisuuksien mukaan
havupuulle ja myös eukalyptussellun tuonti on mahdollista
• Koivukuidun tuonnin lisääminen esim. Baltiasta tai Ruotsista
– ei täytä vajetta
• Koivutukin saatavuus voi vaikeuttaa joidenkin vaneritehtaiden
tuotantoa
• Energiahakkeen tuontimäärät on mahdollista korvata
kotimaisella hakkeella, mutta se edellyttää energiapuun
korjuumäärien kasvua ja tehostamista

28 1.4.2022
28 1.4.2022
Energia, raaka-aineet, työvoima?
• Moottoripolttoöljyn ja dieselin nousevat hinnat nostavat
puunkorjuun, haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannuksia
• Yritystoiminnan kannattavuus?
• Raaka-aineiden saatavuus kemikaalien tuottamiseen (esim.
ureaa tarvitaan kuljetuskalustossa, työkoneissa ja juurikäävän
torjunnassa)
• Jos hakkuut kasvavat, tarvitaanko kotimaisen puun
lisäkorjuuseen lisää korjuu- ja ajokalustoa sekä työvoimaa?
• Ulkomaisten kausityöntekijöiden saatavuus?

29 1.4.2022
29 1.4.2022
Seurauksia metsäteollisuustuotteiden
kaupan loppumisesta Venäjän kanssa
Suomi on vienyt Venäjälle pääasiassa kartonkia ja paperia
• Osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta vähäinen, 3,8 % (2021)
• Nykyisessä markkinatilanteessa korvaavia markkinoita voidaan löytää
Metsäteollisuustuotteista tuotu Suomeen lähinnä sahatavaraa,
koivuvaneria, sanomalehtipaperia ja massaa, määrät vähäisiä
• Sanomalehtipaperista on pulaa Euroopasta lakkautetun kapasiteetin ja
UPM:n lakon vuoksi ja hinnat nousussa.
Yksittäisille yrityksille tappioita tuotannon loppumisesta Venäjällä
• Stora Enso: kaksi sahaa ja kolme pakkaustehdasta, UPM: vaneritehdas,
Metsä Group: saha. Poistuminen maasta ja tuotantolaitosten kohtalo?
• Suurten yritysten (Stora Enso, Metsä Group, UPM) liikevaihdosta Venäjän
toimintojen osuus yritysten ilmoitusten mukaan 2-3 prosenttia.
• Metsäkonevalmistajille Venäjän markkinoiden toiminnan
lopetuksella on suuremmat vaikutukset

30 1.4.2022
30 1.4.2022
Vaikutukset globaaleille markkinoille
• Merkittävimmät vaikutukset todennäköisesti sahateollisuudessa
• Kanadan ohella Venäjä on ollut maailman johtava sahatavaran
viejä (noin 30 milj. m3/v). Venäjä on myös maailman suurimpien
vanerin viejien joukossa (noin 2,9 milj. m3/v).
• Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat vieneet sahatavaraa
vuosittain Eurooppaan noin 8 milj. m3
‒ Venäläisen sahatavaran poistuminen Euroopan markkinoilta luo tilaa
muille toimijoille
‒ Venäjä kohdentaa vientiään Kiinaan, jossa kilpailu tulee kiristymään
‒ Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vaikutukset epäselvempiä
• Venäjän merkitys kemiallisen metsäteollisuuden
markkinoilla on pienempi kuin sahateollisuudessa

31 1.4.2022
31 1.4.2022
Johtopäätöksiä
• Venäjän puun tuonnin loppuminen suurin välitön haaste
Suomen metsäsektorille
• Pidemmällä aikavälillä globaalien vientimarkkinoiden
talouskehitys ratkaisevaa
• Mikäli tuotanto Suomessa pysyy entisellä tasolla, kotimaisen
puun tarve kasvaa
• Samanaikaisesti metsien käyttöön liittyvä EU-sääntely kasvaa
• Miten yhteensovitetaan? Muuttuuko EU:n politiikka?
Omavaraisuuden lisääminen?
• Venäjän vetovoima investointiympäristönä vähenee
entisestään

32 1.4.2022
32 1.4.2022
Kiitos!
matleena.kniivila@luke.fi
@matleenakniivil

33 1.4.2022
Case-esimerkki:
Vaikutukset puupohjaisen
energian saatavuuteen
Johanna Routa
Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja
metsäsektoriin -webinaari 1.4.2022

34
1.4.2022
Energian käyttö Suomessa 2020
• Energian kokonaiskulutus
oli 1,28 miljoonaa terajoulea
(TJ) vuonna 2020
• Puupolttoaineet ovat
merkittävin yksittäinen
energialähde 28% osuudella
Johanna Routa
21 %
6 %
6 %
19 %
4 %
6 %
3 %
28 %
7 %
2020
öljy
hiili
maakaasu
ydinenergia
sähkön nettotuonti
vesi ja tuulivoima
turve
puupolttoaineet
muut

35
1.4.2022
Uusiutuva energia Suomessa 2018 (lähde: Tilastokeskus)

36
Metsähake ja kuori
• Metsähakkeella on erityistä merkitystä
Suomen energiahuoltovarmuuden
kannalta, koska turpeen energiakäyttö
on vähentynyt huomattavasti
suunniteltua nopeammin. Viime
vuonna hakkeen käyttömäärä kasvoi
uuteen ennätykseen 9.4 miljoonaan
kuutiometriin.
• Metsäteollisuuden sivutuote- ja
jätepuuta energiantuotantoon
käytettiin 12,6 miljoonaa
kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta,
kaikkiaan 7,7 miljoonaa kuutiometriä.
1.4.2022
Johanna Routa
miljoonaa
m³

37
Tuontihake
1.4.2022
Johanna Routa
• Tuontihaketta on energiantuotantoon
käytetty viime vuosina noin 1,5–1,8
milj. m3. Hakkeen tuontikielto
voimassa ainakin tämän vuoden
loppuun saakka.
• Akuuttia hätää lämpö- ja
voimalaitoksilla ei ole, lähestyvä kesä
vähentää lämmitysenergian tarvetta,
mutta tulevaa talvea varten
kotimaisen turvetuotannon
palauttaminen varmistaisi yhdessä
kotimaisen energiapuun korjuun
kanssa huoltovarmuuden.

38 1.4.2022
38 1.4.2022
• Poliittiset paineet turpeen energiakäytön lopettamiseksi ovat
kovat, ja hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen energiakäytön
puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Turpeen hallitsematon
alasajo alkoi viime vuonna, mutta energiaturve tulee olemaan
merkittävä huoltovarmuustekijä tulevana talvena. Turve on
kotimaisista polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida ilman
laadun heikkenemistä muutaman vuoden ajan.
• Pitkällä aikavälillä venäläistä haketta korvaava määrä
metsähaketta on saatavana metsistämme. Viimeisimmän
valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan pelkästään
ensiharvennusrästejä (myöhässä olevia ensiharvennuksia) on
yli 900 000 hehtaaria. Näiden rästien purkaminen tuottaisi
kaivattua energiapuuta, mutta myös kohentaisi metsien
arvokasvua.
Johanna Routa

39 1.4.2022
39 1.4.2022
• Koneyrittäjät ovat kuitenkin ahdingossa rajusti
kohonneiden polttoainekustannusten takia. Ensi talven
tarpeiksi tarvittavan energiapuun hakkuiden tulisi olla jo
käynnissä, ja onkin pikaisesti ratkaistava, kuinka
kotimainen energiapuu saadaan liikkeelle!
• Kasvava kysyntä luo painetta energiapuun hinnan
nousulle.
• Työvoiman kysyntä kasvaa, sitä ei välttämättä ole lyhyellä
aikavälillä riittävästi tarjolla logistiikkaan ja korjuuseen.
Myös ulkomaisen kausityövoiman saatavuus
metsänhoitotöihin voi heikentyä.
Johanna Routa

40 1.4.2022
40 1.4.2022
Kiitos!
johanna.routa@luke.fi
@JohannaRouta