1
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama stressi näkyy
timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja
kivennäispitoisuuksissa
Kirsi Järvenranta, Oiva Niemeläinen, Arja Mustonen, Johanna
Nikama ja Perttu Virkajärvi
Luonnonvarakeskus (Luke)
28.6.2022

2 28.6.2022
2 28.6.2022
Ilmasto ja säät muuttuvat
• Ilmastonmuutoksen myötä nurmen kasvun kannalta haastavat
sääolosuhteet yleistyvät
• Esim. alkukesän 2017 viileys, kesän 2020 ensimmäisen niiton aikana
vallinnut helle johti Maaningalla nurmen dormanssiin (syvä lepotila),
heinäkuun kuivuus 2021 rajoitti toista satoa
• Mikä on sääolojen merkitys nurmen kannalta? Timotei on viileän
ilmaston kasvi, kärsiikö enemmän kuumuudesta/kuivuudesta kuin
nurminata?
• Yhden tekijän stressi vs monen tekijän yhtäaikainen vaikutus
• Esim. kuivuus ei yksinään yleensä nopeuta kasvin kehittymistä tai
vanhenemista, mutta yhdistyneenä kuumuuteen, rehuarvo laskee
nopeammin
• Kokeillaan miten äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttavat >
kasvihuonekoe

Miten äärisääkoe tehtiin?
• Kasvihuonekoe Jokioisissa (Luke)
• Timotei ja nurminata: kylvö, kasvatusastia: 4.4 kg maata, rm HtMr,
220 mg/l K, 12 mg/l P
• Kalkitus, lannoitus (250 mg N/kg, 155 mg K/kg ja 50 mg P/kg),
kylvö ja kasvatus, tasausniitto, vernalisaatio ja sitten koekasvatus
ja niitot
• Lannoitukset: 250 mg N ja 155 mg K /kg maata/niitto
• Kokeessa alkuun 3 vkoa samoissa normaalioloissa, sitten altistus
käsittelyille sekä ensimmäisessä (ES) että jälkisadossa (JS) 2
viikkoa ennen niittoa. 4 toistoa / käsittely.
• Kosteusolot maan kenttäkapasiteetista laskettuna:
• Märkä 100 % (Vesi lähes seisoo purkeissa)
• Optimi 50-70 % (Kostea)
• Kuiva 40 % (Rutikuiva)
• Lämpötilat, vuorokausirytmi 18/6 h:
• Kylmä 10 / 2 C (ES puuttuu, kylmiörikko)
• Normaali 17 / 12 C
• Kuuma 25 / 17 C

4
Timotei normaalilämpötila, JS
Timotei normaalilämpötila, ES
Kuiva Optimi Märkä

5 28.6.2022 5
Kuivuus ja kylmyys verottivat satoa (kuvissa jälkisato)
1.10.2020
• Märissä olosuhteissa lämpötilan nousu
lisäsi satoa lähes suoraviivaisesti
• Timotei hieman parempi märkä+kylmä –
olosuhteissa, mutta sieti myös hyvin
kuumuutta, kun maa on kostea
• Veden puute rajoittaa nadan satoa
normaali ja kuuma -olosuhteissa
• Uudet nurmilajikkeet ovat tehokkaita
vedenkäyttäjiä ja kärsivät helposti
kuivuudesta, jos lämpötila on kasvulle
suotuisa.
• Nurmien kastelulla mahdollisuus
sadonlisään lämpötilasta huolimatta
(kylmässäkin +20-50%, kuumassa yli 2x,
kun kuivaa)

Sokeripitoisuus heijastaa stressiä
• Kasvun rajoittuminen nosti
sokeripitoisuutta
• Korkeimmat sokeripitoisuudet kuivissa
olosuhteissa, myös kylmässä korkeat,
hengitys hidasta
• Kuumassa hengitys hajottaa sokereita
• Yksittäinen rajoittaja voi nostaa
sokeripitoisuutta enemmän kuin
yhdistelmä: timoteilla korkein sokeri oli
normaali-kuivassa: voi yhteyttää, mutta
kuivuus rajoittaa kasvua
• Nadalla korkein kylmä-kuivassa, mutta
silläkin havaittavissa samaa ilmiötä

Maan märkyys lisäsi nurmen fosforinottoa
• Kuivuus heikentää fosforin
liukoisuutta maassa > kasvin on
vaikea ottaa P
• Kosteus lisää liukoisuutta > P otto
helpottuu
• JS lämpötilalla ei paljoa vaikutusta
• P-otto vaatii energiaa > ”pumpattava”
• Kuivissa olosuhteissa P-otto vaikeaa,
joten sitä kannattaa ottaa ylimäärin
silloin, kun mahdollista?
• Saako syksyn viileys ja märkyys
nurmen tankkaamaan fosforia
kevääksi?

8 28.6.2022 8
Sulavuus käyttäytyi jokseenkin odotetusti
• Lämpötilan nousu (suurempi
lämpösumma: kylmä 269, normaali
376 ja kuuma 478 C) heikensi
odotetusti D-arvoa kummassakin
sadossa molemmilla lajeilla
• Kiihdyttää soluseinän kehitystä
(lignifikaatio)
• Vaikka kuivassa tai kylmässä D-arvo
on parempi, myös sato on pienempi

9 28.6.2022
9 28.6.2022
Valkuainen ja NFD – odotetut tulokset
• RV-pitoisuus vastasi kenttäkokeiden tuloksia (ES
130-170 g/kg ka, JS 170-210 g / kg ka)
• Onnistunut N-lannoitus, ei viljelyolosuhteista
poikkeavaa typpivajeen aiheuttamaa stressiä
• NDF –pitoisuus nousi loogisesti sekä lämpötilan
että kosteuden mukana molemmissa sadoissa (ES
490 > 640 g kg/ka, JS 400 > 540 g kg/ka)
• Nurminata lehtevämpää, suurempi tuhkapitoisuus

10 28.6.2022
10 28.6.2022
Mitä tästä opimme?
• Ilmeisesti uudet timotei- ja nurminatalajikkeet pystyvät
hyödyntämään pitkäänkin jatkuvaa korkeaa lämpötilaa, mutta vain
kun vettä on runsaasti saatavilla, kenttäkapasiteetti lähellä 100 %
• Kokeen optimikosteuskäsittely, 50-70% kenttäkapasiteetista,
vastannee paremmin pelto-olosuhteita > silloin kuumuuden
aiheuttama stressi vähensi satoa
• Sokeripitoisuus heijastelee stressiä, mutta ei ole yksiselitteinen
indikaattori, vaan yhteyttämisen, kasvun ja hengityksen
yhdistelmä
• Lämpötilasta riippumatta molemmat kasvit ottivat fosforia sitä
enemmän mitä kosteampi maa oli ja näyttivät ottavan sitä yli
hetkellisen tarpeensa
• Poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamat muutokset rehun
koostumuksessa ovat merkittäviä ja ne tulee huomioida
ruokinnan suunnittelussa.

11 28.6.2022
11 28.6.2022
Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen
• Kasvuston vedentarve on suuri, satovaste selvä
• Jalostuksella kohti paremmin kuivuutta kestäviä lajikkeita
• Kastelun mahdollisuudet? Noin 66 % pelloista alle 300
metrin päässä vesistöstä (Peltonen-Sainion ym. 2015)
• Kastelulla merkitystä myös typen hyväksikäyttöön,
hiilensidonnan kannalta ja turvemaiden päästöjen
vähentämisessä
• Sienikumppanit voivat auttaa kuivuudenkestävyydessä,
tästä hyviä tuloksia tutkimuksissa (Gagné-Bourque ym.
2016)
• Satosuunnittelu > pikkukakkonen, painotettu kolmas sato
• Myös ns. ”pitkä teksti” saatavilla, siinä muitakin tuloksia
tästä kokeesta

12 28.6.2022