Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusalusta
1. I
II 70 m
III Tyydyttävä Hyvä Välttävä
70 m
Välttävä Tyydyttävä Hyvä
Hyvä Välttävä Tyydyttävä
• P-lisäys päätyi kaikkiin määritettyihin jakeisiin, eniten HCl-
jakeeseen, johon sisältyy Ca:n sitoma P
• Kentällä menossa koe: nurmi vs ohra ja P-lannoitusportaat 2020 →
Miten kenttä tehtiin?
• Perustus Maaningalle 2017–2019,
maalaji: rm hiesusavi, pH 6,6
• Alussa koko alueen P-luokka oli
välttävä (6,0 mg/l)
• Osat koealueesta nostettiin
kaksoissuperfosfaatilla (P 20 %)
luokkiin tyydyttävä (+325 kg
P/ha) ja hyvä (+650 kg P/ha)
• P-lisäykset tehtiin 2017-18, maa
sekoitettiin kyntämällä, yhteensä
neljä kyntöä, vakiintuminen 2019
• Tavoite saavutettu: koeruudut P-
luokissa välttävästä hyvään (kuva)
Rahoittajat: MMM Makera, Luke ja Yara Suomi Oy
Mihin fosfori päätyi?
• Tyydyttävässä luokassa 75 % ja
hyvässä luokassa 66 %
annetusta P:stä löytyi 2020
kyntökerroksesta (0–20 cm)
Arja Mustonen1, Maarit Termonen1, Kirsi Järvenranta1, Perttu Virkajärvi1 ja Markku Yli-Halla2
1 Luonnonvarakeskus 2 Helsingin yliopisto
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin
uusi tutkimusalusta – mihin lannoitefosfori maassa päätyy?
Maataloustieteen Päivät 14.–15.6.2022, Helsinki. etunimi.sukunimi@luke.fi,
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Taulukko. Fosforijakeet keväällä 2020 (Hedleyn uutto).
Fe- ja Al-oksidien
sitoma P
Niukka-
liukoinen P
Jakeiden
summa
Vesi NaHCO3 NaOH HCl
Välttävä 46 230 904 1355 2535
Tyydyttävä 81 292 955 1450 2779
Hyvä 109 333 1023 1496 2961
kg/ha
Liukoinen ja labiili P