SlideShare a Scribd company logo
1 of 24
Download to read offline
1 24.5.2021
1 24.5.2021
Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien
hallinnassa ja hiilen sidonnassa
Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen, FT, arboristi
Luonnonvarakeskus, Puutarhateknologiat
Urbaani Biotalous
Webinaari 25.5.2021
2
Luontopohjaiset ratkaisut
• Luontopohjaiset ratkaisut (engl. nature-based solutions)
ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka
tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä.
• Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja
taloudellista hyötyä.
• Luonnosta inspiroituvat ratkaisut voivat matkia
luonnonmateriaalien, -rakenteiden tai -prosessien
ominaisuuksia.
3
Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn
tavoitteet
3
➢Pois johdettavien hulevesien vähentäminen
▪ Imeyttäminen syntypaikalla
▪ Haihduttaminen syntypaikalla
▪ Hulevesien varastointi
➢Hulevesien puhdistaminen
➢Hulevesien viivyttäminen
➢Hulevesien johtaminen muualle
Luonnonmukainen hulevesien käsittely ja hiilen sidonta
4
Hydrologinen
toiminta
Normaali
ravinnekierto
Kasvit
Kasvualusta,
maaperä
Mikrobit, mykorritsat,
pieneliöstö
Kasvien vaikutus huleveden määrään
Veden viivyttyminen pinnoille
= pisaravaimennus heti sateen jälkeen
• mitä suurempi lehti-, runko- ja oksapinta-ala on,
sitä enemmän vettä viivyttyy
Veden haihduttaminen
• Vihreät kasvit haihduttavat paljon enemmän vettä
kuin rakenteen ylläpitoon tai elintoimintoihin
tarvitaan
• Mitä isompi kasvin lehtipinta-ala on, sitä enemmän
vettä kasvi haihduttaa
➢Hulevesien vähentäminen
➢Viilentäminen
5
Lämpösaarekeilmiön
lieventäminen
ja hulevesien hallinta kytköksissä
6
Viilentäminen
➢Varjostamalla (myös UV-suoja)
➢Haihduttamalla vettä
➢Kasvillisuuden määrä ratkaisevaa
➢Puiden merkitys korostuu
7
The infrared image above shows a city with its buildings and roads warmer (red) than the areas with
trees (blue). Photo Credit: Kevin Czajkowski
http://scienceovereverything.com/2018/05/01/heat-islands-increasing-local-temperatures/
Puiden vaikutus huleveden määrään
8
• Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että puut vähensivät
tutkittujen kaupunkien hulevesien määrää enimmillään 51 %, minkä
arvoksi laskettiin vältettyinä hulevesien käsittelykustannuksina $28
puuta kohti vuodessa.
• Kustannuksissa huomioitu vedenpuhdistamon maankäyttö,
rakentaminen, huolto- ja käyttökustannukset/litraa vettä/20 vuoden
ajalla.
McPherson, G, Simpson, JR, Peper, PJ, Maco, SE, Xiao, Q. 2005. Municipal Forest Benefits and Costs in Five
US Cities. Journal of Forestry, December 2005, 411-416.
Kasvillisuus vaikuttaa maaperään
➢ Helpottaa veden imeytymistä maahan
➢ Estää eroosiota
➢ Lisää maan orgaanisen aineksen määrää
➢ Maan vedenpidätyskyky paranee
➢ Orgaaninen aines tarjoaa ravintoa maaperän
sienille, mikrobeille ja pieneliöstölle,
maaperän elämä vilkastuu ja ravinnekierto
toimii luontaisesti
➢ Ravinnevalumat vähenevät
➢ Maahan sitoutuneen hiilen määrä kasvaa
➢ Mikrobit tärkeitä maan hiilen stabiloinnissa
9
Luontopohjaisiin ratkaisuihin tarvitaan
➢ Runsas kasvillisuus
➢ Kasvualusta
➢ Rakenteet
10
Miten toteutetaan
rakennetussa ympäristössä?
❑ Tilantarve, maan päällä ja alla
❑ Kasvilajit, yhdistelmät
❑ Kasveille sopivat, toimivat
kasvualustat
11
https://ddot.dc.gov/sites/default/files/dc/sites/ddot/publication/attachme
nts/guidelines_tree_protection_during_construction.pdf
Miten toteutetaan
rakennetussa ympäristössä?
❑ Rakenteet
❑ Kunnossapito
❑ Ympäristörakentamisen
kestävyys
12
Construction Site Hazards
https://resources.leicestershire.gov.uk/sites/resource/files/field/pdf/faq/2019/2/15/Part-7-
appendix-f-preserving-trees-when-carrying-out-roadworks-and-building-new-
developments.pdf
• Rakennettujen hulevesialueiden kasvillisuussuositukset ja -inventaariot
• Ruohovartisten luonnonlajien vaikutus huleveden määrään ja laatuun
• Biohiilen vaikutus huleveden määrään ja laatuun, kasvualustan kosteusoloihin ja
kasvien menestymiseen
• Loppuraportti: Luonnonkasvit ja biohiili hulevesien hallinnassa
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544315
Yhteistyössä: Helsinki, Jyväskylä, Kaarina, Kuopio, Salo, Turku
Rahoitus: Rikalan Puutarhasäätiö, yhteistyökaupungit, Luke
13
31.1.2018
Hulevesialueiden kasvit ja kasvualustat 2015-19
i-Tree – Kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden
arvottaminen 2018-2021
Mallinnetaan kaupunkitasolla
➢Hiilensidonta ja –varasto
➢Hulevesien vähentäminen
➢Ilmansaasteiden sidonta
➢Sekä näiden rahalliset arvot
-Käytetään kaupunkipuutietoja, sää- ja
ilmansaastetietoja
-Kohteena julkiset kaupunkipuut
➢ Luke koordinoi
Mukana Turku, Helsinki, Pori, Tampere,
Helsingin ev.lut kirkko, HY
14
Suur-Lontoossa on
8,5 milj. puuta
kokonaislehtipinta-ala on 1047 km²
– vrt. Jyväskylän maapinta-ala 1170 km2
Tämän lehtipinta-alan ansiosta
Vältetään 3,4 milj. kuutiometriä hulevesiä/vuosi
Mikä vastaa noin 10 x Serpentine –järveä
Ja arvo vältettyinä jätevesikustannuksina £ 2,8 milj./vuosi
Sidotaan 2,2 milj. kiloa ilmansaasteita/vuosi
Minkä arvo vältettyinä terveydenhoitokuluina on £ 126,1 milj./vuosi
Sidotaan 77,2 tonnia hiiltä/vuosi
Minkä arvo on £ 2,8 milj./vuosi
Puiden koko hiilivaraston arvo on £ 146,9 milj.
Lähde: https://www.forestry.gov.uk/pdf/2890-Forest_Report_Pages.pdf/$FILE/2890-Forest_Report_Pages.pdf
i-Tree: esimerkkejä Lontoosta
16
i-Tree: Esimerkki Suomesta, Kupittaanpuisto, Turku
17
24.5.2021
Kupittaanpuisto, Turku (1820-)
Tilia x vulgaris
16 %
Ulmus glabra 10,2 %
Acer
platanoides 5,7
%
Picea abies 5,4 %
Quercus robur 4,9
%
Betula pubescens 4,1
%
Picea omorika 3,9 %
Fraxinus excelsior 3,7 %
Betula pendula 3,3 %
Thuja occidentalis 3 %
Muut 39,4 %
%
Kupittaanpuisto: puuston rakenne
Puiden lukumäärä:
1314
Puusukuja: 28
Puutaksoneita: 112
Lehtipinta-ala: 30,2 ha (vrt. tutkimusalue 34 ha)
Latvuspeittävyys: 20 %
Puiden
lukumäärä
(kpl)
Latvus-
peittävyys
(%) Hiilivarasto (kg)
Kokonais-
hiilen-
sidonta
vuodessa
(kg)
Vältetty
hulevesien
valuma
vuodessa (m3)
Ilmansaasteid
en sidonta
vuodessa (kg)
1314 20 561 720 11 880 809 307
Kupittaanpuisto: puiden ekosysteemipalveluita
i-Tree Ecolla mallinnettuna
EU-maiden keskiarvo uusien henkilöautojen
hiilidioksidipäästöille oli vuonna 2018 noin 120,4 g/km = 32,5 g
C/km
Kupittaanpuiston puiden vuotuinen hiilensidonta kattaa 371 250
ajo-km CO2-päästöt.
20 24.5.2021
Kaupunkipuiden (kasvien) ekosysteemipalveluita
Tuotantopalvelut
•Ruoka
•Kuitu
•Polttoaine
•Rakennusmateriaalit
•Puhdas vesi
Säätely- ja
ylläpitopalvelut
• Ilmaston säätely
• Vedenhaihdutus, hulevesien
hallinta
• Viilentäminen,
lämpösaarekeilmiön
lieventäminen
• Ilmansaasteiden sidonta
• Hiilenkierto, hiilen sidonta
• Maaperän muodostuminen
• Ravinnekierto
• Veden kierto
• Melunvaimennus
Kulttuuripalvelut
• Maisema, estetiikka
• Kulttuurihistoria
• Ajan ja paikan tunne
• Virkistäytyminen, liikunta
• Oppiminen
• Luontoyhteys
• Viihtyisyys
• Sosiaaliset vaikutukset
• Hyvinvointi, terveys
Luokittelu TEEB 2010; Haase et al. 2014; Schwartz et al. 2017
Monimuotoisuus
21 24.5.2021
Mitä tavoitellaan?
• Hyvinvointi ja terveys rakennetussa ympäristössä
• Sosiaalinen tasa-arvo: eri ikä-, tuloluokat, kansallisuudet
• Monimuotoisuuden tukeminen
• llmastonmuutokseen sopeutuminen (hiilensidonta,
hulevesien hallinta, lämpösaarekeilmiön lieventäminen jne)
• Ympäristön toimivuus ihmisen kannalta
• Kestävä ympäristörakentaminen
Miten taata kaupunkipuiden ja viheralueiden
tuottamat ekosysteemipalvelut?
22 24.5.2021
Miten suunnitella luontopohjaisia ratkaisuja?
Haasteita
• Riittävä pinta-ala viheralueille
• Kasvillisuuden (lehtipinta-alan) määrä ratkaisevaa
➢ Puiden määrä ja koko
➢ Huleveden ohjaaminen kasvillisuudelle
• Maaperän rooli ekosysteemipalveluissa, varsinkin
hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa
➢ Maanvaraista kasvillisuutta ja päällystämättömiä
pintoja tarvitaan!
Miten turvata kaupunkipuiden ja viheralueiden
tuottamat ekosysteemipalvelut?
Kiitos!
24 24.5.2021
Kolme suurinta haastetta hulevesien hallintaketjussa
taajamissa?
Luontopohjaiset ratkaisut: mihin ongelmiin näitä tarvitaan
lisää?
Puiden merkitys rakennetussa ympäristössä: mitkä puiden
roolit tai tuottamat ekosysteemipalvelut näet tärkeimpinä?
Toivotteko, että Luke on teihin myöhemmin yhteydessä
teemaan liittyen yhteistyön syventämiseksi?

More Related Content

What's hot

Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus
Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuusKunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus
Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuusSuomen metsäkeskus
 
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenTurvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenSuomen metsäkeskus
 
Eeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessä
Eeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessäEeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessä
Eeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessäSitra Maamerkit
 
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Suomen metsäkeskus
 
Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018Espoon ympäristökeskus
 
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Suomen metsäkeskus
 
Eeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäin
Eeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäinEeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäin
Eeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäinSitra Maamerkit
 

What's hot (19)

Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
 
Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus
Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuusKunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus
Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
 
Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019 Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
Raisa Mäkipää, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
 
Mmm esittely aalto_yo_opiskelijavierailu_181112
Mmm esittely aalto_yo_opiskelijavierailu_181112Mmm esittely aalto_yo_opiskelijavierailu_181112
Mmm esittely aalto_yo_opiskelijavierailu_181112
 
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenTurvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
 
Eeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessä
Eeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessäEeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessä
Eeva Hellström 9.2.2012: Lähiratkaisut vihreän talouden ytimessä
 
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
 
Millä ohjauskeinoilla isoja vähennyksiä nopeasti maankäytön kasvihuonekaasupä...
Millä ohjauskeinoilla isoja vähennyksiä nopeasti maankäytön kasvihuonekaasupä...Millä ohjauskeinoilla isoja vähennyksiä nopeasti maankäytön kasvihuonekaasupä...
Millä ohjauskeinoilla isoja vähennyksiä nopeasti maankäytön kasvihuonekaasupä...
 
Kokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, Luke
Kokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, LukeKokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, Luke
Kokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, Luke
 
Millaisia paineita kohdistuu turvepeltojen viljelyyn? Kristiina Lång, Luonnon...
Millaisia paineita kohdistuu turvepeltojen viljelyyn? Kristiina Lång, Luonnon...Millaisia paineita kohdistuu turvepeltojen viljelyyn? Kristiina Lång, Luonnon...
Millaisia paineita kohdistuu turvepeltojen viljelyyn? Kristiina Lång, Luonnon...
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Vesa Yli-Pelkonen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
 
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
 
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkijaPaju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
 
Eeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäin
Eeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäinEeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäin
Eeva Hellström 2.12.2011: Luonnonvarat ja pitkä tähtäin
 

Similar to Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa

Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEP
Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEPBiotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEP
Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEPBiotalous.fi
 
Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?
Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?
Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?Maa- ja metsätalousministeriö
 
Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen
Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunenEkosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen
Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunenMarianne Kettunen
 
Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Anna Virolainen
 
Ilmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinenIlmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinenSuomen metsäkeskus
 
Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020
Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020
Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020Suomen metsäkeskus
 
Metsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudulla
Metsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudullaMetsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudulla
Metsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudullaSuomen metsäkeskus
 
Merja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmasta
Merja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmastaMerja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmasta
Merja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmastaTHL
 
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!Sanna Söderlund
 

Similar to Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa (20)

Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, LukeTurvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
 
Mikko Jarvinen: Ilmastoviisas maidontuotanto – ratkaisuja kivennäis- ja turve...
Mikko Jarvinen: Ilmastoviisas maidontuotanto – ratkaisuja kivennäis- ja turve...Mikko Jarvinen: Ilmastoviisas maidontuotanto – ratkaisuja kivennäis- ja turve...
Mikko Jarvinen: Ilmastoviisas maidontuotanto – ratkaisuja kivennäis- ja turve...
 
Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEP
Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEPBiotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEP
Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEP
 
Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...
Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...
Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...
 
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen LukeMiten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
 
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
Raisa Mäkipää: Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja turvemaiden ilmastot...
 
Emolehmien ruokinta rantalaitumilla maarit satomaa
Emolehmien ruokinta rantalaitumilla maarit satomaaEmolehmien ruokinta rantalaitumilla maarit satomaa
Emolehmien ruokinta rantalaitumilla maarit satomaa
 
Biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys
Biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätysBiotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys
Biotalouden kärkihanke - ravinteiden kierrätys
 
Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?
Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?
Juha Helenius, Helsingin yliopisto - Miksi ravinteiden kierrätystä?
 
Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen
Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunenEkosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen
Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen
 
Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)
 
2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?
2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?
2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?
 
Ilmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinenIlmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinen
 
Toivonen nature gi_tutkimuspäivät_22.5.2015_slideshare
Toivonen nature gi_tutkimuspäivät_22.5.2015_slideshareToivonen nature gi_tutkimuspäivät_22.5.2015_slideshare
Toivonen nature gi_tutkimuspäivät_22.5.2015_slideshare
 
Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020
Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020
Säästöpuut ja lahopuusto luonnonhoidossa -verkkoseminaari 3.11.2020
 
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöäKohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
 
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöäKohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
 
Metsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudulla
Metsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudullaMetsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudulla
Metsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen seudulla
 
Merja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmasta
Merja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmastaMerja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmasta
Merja Saarinen: Ruoka- ja elintarviketuotanto kestävän kehityksen näkökulmasta
 
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!
Ruokopelto-hankkeen diasarja - matkalla eloisaan peltoon!
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa

  • 1. 1 24.5.2021 1 24.5.2021 Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen, FT, arboristi Luonnonvarakeskus, Puutarhateknologiat Urbaani Biotalous Webinaari 25.5.2021
  • 2. 2 Luontopohjaiset ratkaisut • Luontopohjaiset ratkaisut (engl. nature-based solutions) ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. • Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. • Luonnosta inspiroituvat ratkaisut voivat matkia luonnonmateriaalien, -rakenteiden tai -prosessien ominaisuuksia.
  • 3. 3 Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn tavoitteet 3 ➢Pois johdettavien hulevesien vähentäminen ▪ Imeyttäminen syntypaikalla ▪ Haihduttaminen syntypaikalla ▪ Hulevesien varastointi ➢Hulevesien puhdistaminen ➢Hulevesien viivyttäminen ➢Hulevesien johtaminen muualle
  • 4. Luonnonmukainen hulevesien käsittely ja hiilen sidonta 4 Hydrologinen toiminta Normaali ravinnekierto Kasvit Kasvualusta, maaperä Mikrobit, mykorritsat, pieneliöstö
  • 5. Kasvien vaikutus huleveden määrään Veden viivyttyminen pinnoille = pisaravaimennus heti sateen jälkeen • mitä suurempi lehti-, runko- ja oksapinta-ala on, sitä enemmän vettä viivyttyy Veden haihduttaminen • Vihreät kasvit haihduttavat paljon enemmän vettä kuin rakenteen ylläpitoon tai elintoimintoihin tarvitaan • Mitä isompi kasvin lehtipinta-ala on, sitä enemmän vettä kasvi haihduttaa ➢Hulevesien vähentäminen ➢Viilentäminen 5
  • 6. Lämpösaarekeilmiön lieventäminen ja hulevesien hallinta kytköksissä 6 Viilentäminen ➢Varjostamalla (myös UV-suoja) ➢Haihduttamalla vettä ➢Kasvillisuuden määrä ratkaisevaa ➢Puiden merkitys korostuu
  • 7. 7 The infrared image above shows a city with its buildings and roads warmer (red) than the areas with trees (blue). Photo Credit: Kevin Czajkowski http://scienceovereverything.com/2018/05/01/heat-islands-increasing-local-temperatures/
  • 8. Puiden vaikutus huleveden määrään 8 • Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että puut vähensivät tutkittujen kaupunkien hulevesien määrää enimmillään 51 %, minkä arvoksi laskettiin vältettyinä hulevesien käsittelykustannuksina $28 puuta kohti vuodessa. • Kustannuksissa huomioitu vedenpuhdistamon maankäyttö, rakentaminen, huolto- ja käyttökustannukset/litraa vettä/20 vuoden ajalla. McPherson, G, Simpson, JR, Peper, PJ, Maco, SE, Xiao, Q. 2005. Municipal Forest Benefits and Costs in Five US Cities. Journal of Forestry, December 2005, 411-416.
  • 9. Kasvillisuus vaikuttaa maaperään ➢ Helpottaa veden imeytymistä maahan ➢ Estää eroosiota ➢ Lisää maan orgaanisen aineksen määrää ➢ Maan vedenpidätyskyky paranee ➢ Orgaaninen aines tarjoaa ravintoa maaperän sienille, mikrobeille ja pieneliöstölle, maaperän elämä vilkastuu ja ravinnekierto toimii luontaisesti ➢ Ravinnevalumat vähenevät ➢ Maahan sitoutuneen hiilen määrä kasvaa ➢ Mikrobit tärkeitä maan hiilen stabiloinnissa 9
  • 10. Luontopohjaisiin ratkaisuihin tarvitaan ➢ Runsas kasvillisuus ➢ Kasvualusta ➢ Rakenteet 10
  • 11. Miten toteutetaan rakennetussa ympäristössä? ❑ Tilantarve, maan päällä ja alla ❑ Kasvilajit, yhdistelmät ❑ Kasveille sopivat, toimivat kasvualustat 11 https://ddot.dc.gov/sites/default/files/dc/sites/ddot/publication/attachme nts/guidelines_tree_protection_during_construction.pdf
  • 12. Miten toteutetaan rakennetussa ympäristössä? ❑ Rakenteet ❑ Kunnossapito ❑ Ympäristörakentamisen kestävyys 12 Construction Site Hazards https://resources.leicestershire.gov.uk/sites/resource/files/field/pdf/faq/2019/2/15/Part-7- appendix-f-preserving-trees-when-carrying-out-roadworks-and-building-new- developments.pdf
  • 13. • Rakennettujen hulevesialueiden kasvillisuussuositukset ja -inventaariot • Ruohovartisten luonnonlajien vaikutus huleveden määrään ja laatuun • Biohiilen vaikutus huleveden määrään ja laatuun, kasvualustan kosteusoloihin ja kasvien menestymiseen • Loppuraportti: Luonnonkasvit ja biohiili hulevesien hallinnassa https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544315 Yhteistyössä: Helsinki, Jyväskylä, Kaarina, Kuopio, Salo, Turku Rahoitus: Rikalan Puutarhasäätiö, yhteistyökaupungit, Luke 13 31.1.2018 Hulevesialueiden kasvit ja kasvualustat 2015-19
  • 14. i-Tree – Kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen 2018-2021 Mallinnetaan kaupunkitasolla ➢Hiilensidonta ja –varasto ➢Hulevesien vähentäminen ➢Ilmansaasteiden sidonta ➢Sekä näiden rahalliset arvot -Käytetään kaupunkipuutietoja, sää- ja ilmansaastetietoja -Kohteena julkiset kaupunkipuut ➢ Luke koordinoi Mukana Turku, Helsinki, Pori, Tampere, Helsingin ev.lut kirkko, HY 14
  • 15. Suur-Lontoossa on 8,5 milj. puuta kokonaislehtipinta-ala on 1047 km² – vrt. Jyväskylän maapinta-ala 1170 km2 Tämän lehtipinta-alan ansiosta Vältetään 3,4 milj. kuutiometriä hulevesiä/vuosi Mikä vastaa noin 10 x Serpentine –järveä Ja arvo vältettyinä jätevesikustannuksina £ 2,8 milj./vuosi Sidotaan 2,2 milj. kiloa ilmansaasteita/vuosi Minkä arvo vältettyinä terveydenhoitokuluina on £ 126,1 milj./vuosi Sidotaan 77,2 tonnia hiiltä/vuosi Minkä arvo on £ 2,8 milj./vuosi Puiden koko hiilivaraston arvo on £ 146,9 milj. Lähde: https://www.forestry.gov.uk/pdf/2890-Forest_Report_Pages.pdf/$FILE/2890-Forest_Report_Pages.pdf i-Tree: esimerkkejä Lontoosta
  • 16. 16 i-Tree: Esimerkki Suomesta, Kupittaanpuisto, Turku
  • 18. Tilia x vulgaris 16 % Ulmus glabra 10,2 % Acer platanoides 5,7 % Picea abies 5,4 % Quercus robur 4,9 % Betula pubescens 4,1 % Picea omorika 3,9 % Fraxinus excelsior 3,7 % Betula pendula 3,3 % Thuja occidentalis 3 % Muut 39,4 % % Kupittaanpuisto: puuston rakenne Puiden lukumäärä: 1314 Puusukuja: 28 Puutaksoneita: 112 Lehtipinta-ala: 30,2 ha (vrt. tutkimusalue 34 ha) Latvuspeittävyys: 20 %
  • 19. Puiden lukumäärä (kpl) Latvus- peittävyys (%) Hiilivarasto (kg) Kokonais- hiilen- sidonta vuodessa (kg) Vältetty hulevesien valuma vuodessa (m3) Ilmansaasteid en sidonta vuodessa (kg) 1314 20 561 720 11 880 809 307 Kupittaanpuisto: puiden ekosysteemipalveluita i-Tree Ecolla mallinnettuna EU-maiden keskiarvo uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöille oli vuonna 2018 noin 120,4 g/km = 32,5 g C/km Kupittaanpuiston puiden vuotuinen hiilensidonta kattaa 371 250 ajo-km CO2-päästöt.
  • 20. 20 24.5.2021 Kaupunkipuiden (kasvien) ekosysteemipalveluita Tuotantopalvelut •Ruoka •Kuitu •Polttoaine •Rakennusmateriaalit •Puhdas vesi Säätely- ja ylläpitopalvelut • Ilmaston säätely • Vedenhaihdutus, hulevesien hallinta • Viilentäminen, lämpösaarekeilmiön lieventäminen • Ilmansaasteiden sidonta • Hiilenkierto, hiilen sidonta • Maaperän muodostuminen • Ravinnekierto • Veden kierto • Melunvaimennus Kulttuuripalvelut • Maisema, estetiikka • Kulttuurihistoria • Ajan ja paikan tunne • Virkistäytyminen, liikunta • Oppiminen • Luontoyhteys • Viihtyisyys • Sosiaaliset vaikutukset • Hyvinvointi, terveys Luokittelu TEEB 2010; Haase et al. 2014; Schwartz et al. 2017 Monimuotoisuus
  • 21. 21 24.5.2021 Mitä tavoitellaan? • Hyvinvointi ja terveys rakennetussa ympäristössä • Sosiaalinen tasa-arvo: eri ikä-, tuloluokat, kansallisuudet • Monimuotoisuuden tukeminen • llmastonmuutokseen sopeutuminen (hiilensidonta, hulevesien hallinta, lämpösaarekeilmiön lieventäminen jne) • Ympäristön toimivuus ihmisen kannalta • Kestävä ympäristörakentaminen Miten taata kaupunkipuiden ja viheralueiden tuottamat ekosysteemipalvelut?
  • 22. 22 24.5.2021 Miten suunnitella luontopohjaisia ratkaisuja? Haasteita • Riittävä pinta-ala viheralueille • Kasvillisuuden (lehtipinta-alan) määrä ratkaisevaa ➢ Puiden määrä ja koko ➢ Huleveden ohjaaminen kasvillisuudelle • Maaperän rooli ekosysteemipalveluissa, varsinkin hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa ➢ Maanvaraista kasvillisuutta ja päällystämättömiä pintoja tarvitaan! Miten turvata kaupunkipuiden ja viheralueiden tuottamat ekosysteemipalvelut?
  • 24. 24 24.5.2021 Kolme suurinta haastetta hulevesien hallintaketjussa taajamissa? Luontopohjaiset ratkaisut: mihin ongelmiin näitä tarvitaan lisää? Puiden merkitys rakennetussa ympäristössä: mitkä puiden roolit tai tuottamat ekosysteemipalvelut näet tärkeimpinä? Toivotteko, että Luke on teihin myöhemmin yhteydessä teemaan liittyen yhteistyön syventämiseksi?