➢ Maissin keskisato oli 15124 kg
ka/ha kuivista kasvukausista
huolimatta. Satovaihtelu oli
suurta.
➢ Ultra-aikaisten lajikkeiden sadon
määrä oli muita pienempi eikä
kasvuston energia- tai
tärkkelyspitoisuus kompensoinut
sadon vähäistä määrää.
➢ Katekalvo nosti satoa
keskimäärin 3900 kg ka/ha,
mutta vaikutus rehun laatuun ja
kasvien tuleentumiseen jäi
pieneksi.
➢ Kasvuolosuhteet eivät olleet
riittävän suotuisia saavuttamaan
maissirehulle tavoiteltavaa
tärkkelyspitoisuutta.
Maissilajikkeiden soveltuvuutta
Pohjois-Savon olosuhteisiin
tutkittiin Luke Maaningalla
kasvukausina 2019 ja 2020.
Lajikkeista Ambient ja Pyroxenia
olivat ultra-aikaisia.
Katekalvon vaikutusta testattiin
vuonna 2019 MAS08F- ja P7326-
lajikkeilla ja vuonna 2020
MAS10A- ja P7326-lajikkeilla.
Auvo Sairanen¹, Anniina Liimatainen², Tuomo Kokkonen², Pirjo Mäkelä², Kaisa Kuoppala¹ & Seija Jaakkola²
¹ Luonnonvarakeskus, ² Helsingin yliopisto
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus säilörehu-
maissin satoon Pohjois-Savossa
Maataloustieteen Päivät 14.-15.6.2022
Viikki, Helsinki
Tulevaisuuden kestävät karkearehuvalinnat
(TuKeVa) 2019-2021
Maissilajikkeet
2019 2020
MAS08F MAS10A
MAS10A Pioneer 7326
Pioneer 7326 Ambient
Pioneer 7034 Pyroxenia
0
20
40
60
80
100
120
MAS10A P7326 Ambient Pyroxenia
Tärkkelys
g
kg/ka
2020