O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Huoltovarmuus ja proteiinit, Jarkko Niemi

161 visualizações

Publicada em

Huoltovarmuus ja proteiinit -esitys ScenoProt-hankkeen Rautaisannos proteiinitietoa -seminaarissa 2.11.2016. Professori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus (Luke).

Publicada em: Meio ambiente
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Huoltovarmuus ja proteiinit, Jarkko Niemi

  1. 1. professori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus (Luke) Huoltovarmuus ja proteiinit
  2. 2. • Omavaraisuus tarkoittaa kykyä tai mahdollisuutta tuottaa omin voimavaroin hyödykkeitä, joita tarvitsee (Huoltovarmuuskeskus) – Kulutushyödykkeet – Tuotantopanokset (energia, rehut, lannoitteet…) – Omavaraisuus vähentää riippuvuutta ulkoisista tekijöistä – Täydennysvalkuaisomavaraisuus korostuu usein • Proteiinimavaraisuusaste: Suomessa käytetty proteiini _ Suomessa tuotettu proteiini • Proteiini on osa ”tuotetta” – Omavaraisuus voi olla korkea, vaikka tuontia olisi paljon, jos tuotteissa samalla viedään paljon proteiinia – Proteiinin koostumuksella on merkitystä Mikä on proteiiniomavaraisuus? 2
  3. 3. Huoltovarmuus ja proteiiniomavaraisuus • Huoltovarmuus on kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. – Hyvä omavaraisuus  Hyvä huoltovarmuus? • Kyky tuottaa ja turvata proteiinin saatavuus ja jakelu – Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen, uuden tuotantokapasiteetin luominen – Saatavuus markkinoilla – Varmuusvarastointi, tasainen saatavuus – Laatu ja hinta
  4. 4. Proteiini ruoka- ja elintarviketeollisuuskäyttöön, % (pl. rehu) 4 17.1.2017 Maitotuotteet Vehnä Sianliha Kala Siipikarjanliha Rypsi ja rapsi Naudanliha Muu kasviperäinen Ruis Kananmunat Peruna Kaura Vihannekset Muu liha Muu eläinperäinen
  5. 5. Mistä Suomi saa proteiininsa? 5 17.1.2017 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Viljat Nurmet Muu kasviperäinen Maitotuotteet Muu eläinperäinen Milj.kgraakaproteiinia Tuotanto Tuonti Vienti Proteiinin määrä milj. kg Hyödyke Tuotanto Tuonti Vienti Tuonnin osuus kotimaan käytöstä Viljat 474 34 84 8 % Nurmet 449 0 0 0 % Muu kasviperäinen 43 162 10 83 % Maitotuotteet 74 20 27 30 % Muu eläinperäinen 100 26 23 25 %
  6. 6. Kasviperäisen proteiinin lähteet ja käyttö Suomessa vuonna 2013 (milj. kg raakaproteiinia) 6 17.1.2017 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lähteet Käyttö Milj.kg Varaston muutos Vienti Ruoka-käyttö Muu käyttö Tuonti Tuotanto • Jos ei huomioida varastonmuutosta, tuotanto kattoi 96 % kotimaan käytöstä
  7. 7. Eräiden kasviperäisten tuotteiden raakaproteiinin tuotanto ja nettotuonti 7 17.1.2017 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Milj.kgraakaproteiinia Nettotuonti Tuotanto
  8. 8. • Väestönkasvu • Elintason nousu, mikä näkyy jo nyt mm. Kiinassa • Eläinperäisistä tuotteista saadaan globaalistin jopa kolmannes proteiinista - kulutus kaksinkertaistumassa 2000-2050 • Ovatko kasvava kysyntä ja nousevat hinnat mahdollisuus suomalaisen tuotannon lisäämiselle? • Proteiinin tuotanto ja kulutus alueellisesti epätasapainossa. Esimerkiksi noin 4/5 soijapavusta tulee Amerikoista, mutta EU ja Kiina ovat merkittävimpiä käyttäjiä • Ympäristönäkökohdat ja kiertotalous Megatrendit muokkaavat kysyntää 17-Jan-178
  9. 9. • Kotimaisen tuotannon lisääminen • Viljelytapojen kehittäminen ja satotasojen nostaminen – Yksikkötuotantokustannukset pienemmiksi • Kysynnän kasvu voi nostaa hintoja ja luoda markkinoilla tilaa soijan korvaamiseksi kotimaisilla vaihtoehdoilla • Uusien proteiinilähteiden kehittäminen (hyönteiset, levät yms.) • Sivutuotteiden hyödyntäminen proteiinilähteenä • Lisää kotimaisia innovaatioita (vrt. Härkis, Nyhtökaura, Mifu, …) Miten proteiiniomavaraisuutta voitaisiin parantaa?
  10. 10. Thank you!

×