Politiikkadiskurssin suuri käänne - siirtymä kestävästä kehityksestä planetaariseen politiikkaan.

1. Sauli Rouhinen,Arto O. Salonen ja
Antero Honkasalo
Jyväskylä 17.3.2016

2. RYÖSTÖTALOUS
TEOLLISTUNEISSA
YHTEISKUNNISSA
HARJOITETTU LUONNON JA
LUONNONVAROJEN
LIIALLINEN KÄYTTÖ
VÄLITTÄMÄTTÄ JÄLKIKASVUN
JA JATKUVAN SAATAVUUDEN
TURVAAMISESTA (Massa 1994)
JO AIEMPIA
EKOHISTORIALLISIA KAUSIA
LEIMAA IHMISEN
RYÖSTÖTALOUS (Haila&Levins
1992)
PLANETARISMI – IHMISEN GLOBAALI
LUONTOSUHTEEN HALLINTA
NOOSFÄÄRI - BIOSFÄÄRIN
KEHITYSVAIHE, JOSSA
IHMINENTOTEUTTAA KOKO
IHMISKUNNAN ETUJEN
MUKAISESTI
LUONNONPROSESSIEN
GLOBAALISTA VALVONTAA
(Laptev 1973Vernadskia
tulkiten)

3. 3
IDEA: LUONNON
MONIMUOTOISUUDEN
JA PALVELUKYVYN
SÄILYTTÄMINEN
TEKNOLOGIA,
INSTITUUTIOT,
TOIMIJAT & TIEDE
+ EKOSYSTEEMI-
PALVELUIDEN
TURVAAMINEN;
EKOSYSTEEMIEN
RESILIENSSI,
PLANETAAIRISET
KYNNYSARVOT
LUONNON-
SUOJELU
+ LUONNONSUOJELU
SUOJELUALUEIDEN
ULKOPUOLELLA
+ LUONNONVAROJEN
KESTÄVÄ KÄYTTÖ;
ELINKAARET,
MAANKÄYTÖN
SUUNNITTELU,
MAISEMAT
+ BIODIVERSITEETTI-
SOPIMUS;
METSÄPERIAATTEET,
ALKUPERÄISKANSAT
JA PERINTEINEN
LUONNON KÄYTTÖ
IDEA: TEOLLISTUNEEN JA
KAUPUNGISTUNEEN YHTEISKUNNAN
PÄÄSTÖJEN JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN
VÄHENTÄMINEN;
TEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT,
TIEDE
+ PUHDAS
TEKNOLOGIA; BAT,
AINEVIRTOJEN
HALLINTA,
HAPPAMOITUMISEN
EHKÄISY; KRIITTINEN
KUORMITUS
+ OTSONIKERROKSEN
SUOJELU;
ILMASTOSOPIMUS;
EKOTEHOKKUUS
(FAKTORIAJATTELU)
+ KIERTOTALOUS;
TEOLLINEN
EKOLOGIA; VIHREÄ
KEMIA; VÄHÄHIILISET
JA
NIUKKARESURSSISET
TEKNOLOGIAT
YMPÄ-
RISTÖN-
SUOJELU
IDEA: TEOLLISUUS-YHTEISKUNNAN EKOLOGINEN
MODERNISAATIO; YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
LÄPIVIRTAISTETTU POLITIIKKA-ARVIOINTI; HYVINVOINTIA
EDISTÄVÄT YMPÄRISTÖT
TEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT, TIEDE
YMPÄRISTÖ
POLITIIKKA
+
POLITIIKKAJOHDON-
MUKAISUUS; EKO-
SOSIAALISESTI
KESTÄVÄT
KAUPUNGIT;
IDEA: YHDISTETTY YMPÄRISTÖ- JA KEHITYSPOLITIIKKA MAAPALLOISTUNEIDEN
LUONNONVARA-, YMPÄRISTÖ- JA OIKEUDENMUKAISUUSKRIISIEN
RATKAISEMISEKSI. YLISUKUPOLVINEN POLITIIKKAHORISONTTI
TEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT, TIEDE. Globaalin vastuun etiikka;
mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään luonnon kantokyvyn rajoissa; solidaarisuus
+YMPÄRISTÖ-
OHJELMAT;
SEKTORISTRATEGIAT;
YHDISTETTY ILMASTO-
JA ENERGIAPOLITIIKKA;
RESURSSITEHOKKUUS;
EKOTEHOKKUUS
+ VIHREÄ TALOUS
KESTÄVÄN
KEHITYKSEN JA
KÖYHYYDEN
POISTAMISEN
POLITIIKKAKEHIKOSSA
KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
POLITIIKKA
IDEA: IHMISKUNNAN TALOUDENPIDON JA HYVINVOINNIN TURVAAMINEN MAAPALLON
EKOLOGISTEN JÄRJESTELMIEN PITKÄN AIKAVÄLIN TUOTTO- JA UUSIUTUMISKYVYN (RESILIENSSI)
RAJOISSA.
TEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT, TIEDE. SOS - TURVALLINEN JA OIKEUDENMUKAINEN
TOIMINTA-ALUE IHMISKUNNALLE. KESTÄVÄ TALOUDELLINEN KEHITYS.
PLANETAA-
RINEN
POLITIIKKA
POLITIIKKADISKURSSIEN MUUNTUMINEN

4. Miksi planetarismi?
• Ihmiskunnan suuret haasteet ovat maailmanlaajuisia
– luonnon monimuotoisuuden hupeneminen
– köyhyys ja eriarvoisuus
– sodat ja asevarustelu
• Planetaariset luonnon raja-arvot alkavat olla tiedossa
• Ekologinen jalanjälki ylittää planeetan kanto- ja
sietokyvyn
• Ekosysteemipalvelut alkavat romahdella

5. PLANETARISMIN OPPI-ISÄT
Noosfääri: Teilhard de Chardin (1922) ja Vladimir Vernadsky (1936)
Ihmisen kehitys on johtanut biosfäärin kehityksessä uuteen vaiheeseen,
jonka oleellisin tekijä on tietoisuuden syntyminen. ihmisellä on tietoisuutta
ja voimaa vaikuttaa koko biosfäärin toimintaan ja hallita sitä.
GAIA: James Lovelock (1960)
Biosfääri muodostaa kokonaisuudessaan itsesäätelevän systeemin, joka
ylläpitää olosuhteita maapallolla elämälle ja sen kehittymiselle suotuisina.
Planetarismi: Pekka Kuusi (1982,) Ele Alenius (2015)
Tarvitaan planetarismia; yhteiskunnan ja luonnonjärjestelmien tietoista
ohjaamista, muuten ihmiskunnan suuria ongelmia ei pystytä ratkaisemaan

6. Planetarismin edellytyksiä
• Ympäristötietoisuuden kasvu
• Teknologiset valmiudet
Ympäristöntilan seuranta ja ennakointi
Kommunikaatioteknologian kehitys
Resurssitehokkaat teknologiat ja uusiutuvat energialähteet
Bioteknologia ja luonnon järjestelmien muokkaus
• Globaalit markkinat
• Maailmanlaajuinen säätely
- Maailmanlaajuiset sopimukset ( Yk- tason
ympäristösopimuksia jo satakunta)

7. Globaali kansalaisuus – globaalit markkinat
OSTIN PURKILLISEN RAVIOLIA MARKETISTA
______________
TÖLKIN VALMISTUS
Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina
saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on
terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa
rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta
suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka
tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin
kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi
valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu
puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta
maailmaa.
Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine.
Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012.
Grafiikka: Mira Visanto

8. Planetarismin esteitä
• kansallinen näkökulma ja politiikan lyhyt aikajänne
• nykyongelmien korostuminen tulevaisuuden haasteiden
kustannuksella ja vähäisten riskien yliarviointi
• taloudellisten riskien yliarviointi verrattuna ympäristöriskeihin
• poliittisen järjestelmän ja päätösten inertia
• Monimutkaisten systeemien ja suurten epävarmuuksien heikko
hallinta
• usko teknologian kykyyn ratkaista aikanaan kaikki ongelmat
• usko, että ongelmat voidaan ratkaista tarvittaessa asein
• ongelmien valtava mittakaava ja tarvittavan muutokset suuruus ja
lyhyt aikajänne
• maailmanlaajuisten instituutioiden ja hallinnan kehittymättömyys
• tyytyminen poliittisten rituaalien pyörittämiseen

9. Lähtökohdat
• Kriisi on aina mahdollisuus ja uuden alku; entiseen tapaa elämällä ei
ole enää tulevaisuutta
• Poistetaan köyhyys, eriarvoisuus ja jaetaan resurssit tasapuolisesti
• Hävitetään ydinaseet ja sotavoimat
• Jätetään kokonaan rauhaan noin 40-50 % luonnonjärjestelmistä ja
annetaan luonnon tehdä sen, mitä se osaa paremmin kuin ihminen
• Pysytään riittävän kaukana ekosysteemien kanto- ja sietokyvyn
rajoista
• Minimoidaan yhteiskunnan ainevirrat ja sopeutetaan ne luonnon
suuriin kiertokulkuihin; korvataan uusiutumattomia raaka-aineita
uusiutuvilla aina kun se on mahdollista
• Tuotetaan energia ainoastaan uusiutuvista energialähteistä
• Noudatetaan varovaisuusperiaatetta (myös luonnon
ennallistamisessa)

10. Kohtalonkysymys?
• Mikä on markkinoiden merkitys planetaarisessa
ohjausjärjestelmässä?
• Voidaanko kaikki ympäristöhaitat muuttaa
kustannuksiksi?
• Voidaanko hyödyt arvioida luotettavasti rahassa?
• Kuinka paljon luonnonarvoja voidaan saattaa
markkinoiden piiriin?
• Voiko talous kasvaa, kun aineellinen kulutus supistuu?
• Synnyttävätkö markkinat väistämättä eriarvoisuutta
taloudellisessa toimeentulossa ja valtasuhteissa?
• Voiko planetarismi toteutua kapitalismin puitteissa?

11. • Elämää ei ole vielä löydetty mistään muualta
avaruudesta.
• Elämää on ollut maapallolla jo noin kolme
miljardia vuotta.
• Yhä suurempi osa elävistä olioista ja niiden
tulevaisuus on ihmisen toiminnan
vaikutuspiirissä ja sen armoilla.
• Ei ole pateettista tai yliampuvaa sanoa, että
vastuumme omaa kosmiset mittasuhteet
Kosminen vastuu

12. EkosysteemikeskeinenElämäkeskeinenIhmiskeskeinen
Planetaarinen vastuu on
ihmisenä kasvamisen oleellisin
päämäärä?
Minä Perhe Ystävät ja
sukulaiset
Suomalaiset
ihmiset
Länsimaalaiset
ihmiset
Kaikki
ihmiset
Ihmiset ja
eläimet
Ihmiset,
eläimet ja
kasvit
Ekosysteemit Maapallo

13. Hyvinvointi-
käsitys Kulutusmahdollisuuksien
maksimointi
Elämän
merkityksellisyyden
maksimointi
Maailman-
kuva
Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeinen
Olemisen
orientaatio
Yksilökeskeinen Yhteisöllinen Planetaarinen
Vastuun piiri
Minä Perhe Ystävät ja
sukulaiset
Suomalai-
set ihmiset
Länsimaa-
laiset
ihmiset
Kaikki
ihmiset
Ihmiset ja
eläimet
Ihmiset,
eläimet
ja kasvit
Ekosys-
teemit
Maapallo
Inhimillisen kasvun suunta
hyvinvointikäsityksen laajentuessa
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-
Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.

14. MATERIAALISET
ARVOT
Määrällisen lisäämisen
kulttuuri
POSTMATERIAALISET
ARVOT
Laadullisen parantamisen
kulttuuri
Kulttuurievoluution
utopia
Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to 2006. West European Politics, 31(1-2), 130-146.
Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.

15. VANHA
OLEMASSAOLEMISEN
IHANNE
UUSI
OLEMASSAOLEMISEN
IHANNE
Hyvinvointikäsitys
materiaalinen,
kulutuskeskeinen
henkinen,
ihmissuhdekeskeinen
Ihmisen rooli
yhteiskunnassa
kuluttaja aktiivinen kansalainen
Elämän tarkoitus
materiaalisen vaurauden
maksimointi
arvokas elämä,
luottamuksen kulttuuri
Politiikan päämäärä talouskasvun maksimointi vähäosaisuuden minimointi
Talouden
toimintaperiaate
kilpailu,
omistajien voittojen
maksimointi
yhteistyö,
yhteiskunnallisten
epäkohtien korjaaminen
Maailman
hahmottamisen tapa
atomistinen,
yksityiskohtainen
systeeminen, ehyt ja
kokonaisvaltainen
Luonnonvarat kertakäyttöisyys kaikki kiertää
Energia likainen energia puhdas energia
Aika lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälinen ajattelu

16. ONNELLISUUS
materiaalinen kuluttaminen,
yksilökeskeisyys, oman
sukupolven tarpeiden
priorisointi, oman edun
tavoittelu
aineeton kuluttaminen,
ihmistenvälisyys, oman ja tulevien
sukupolvien tarpeiden
huomioiminen, jakaminen ja
huolenpito
TALOUS
kilpailu, määrällinen ajattelu
(enemmän), omistajien
voittojen maksimointi
yhteistyö, jakaminen, osallistuminen
laadullinen ajattelu (parempaa),
kohtuullisuus, yhteisen hyvän ja
yhteiskunnan edun tavoittelu
LUONNONVARAT
Läpivirtaustalous, jätteitä
syntyy valtavasti,
likaiset energianlähteet,
jätteet ja päästöt ovat osoitus
virheellisestä tuote- tai
palvelumuotoilusta, materia kiertää,
puhtaat energianlähteet
Planetaarisen politiikan tavoitteita
Salonen, A. & Rouhinen, S. (2015). Vastuullinen maailmasuhde – tulevaisuuden toivoa säilyttävän kulttuurievoluution suunnannäyttäjä. Tiedepolitiikka 3, 7-16.
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.)
Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.