O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöhön
Hanna Joensuu
Työpaja 17.11.2016
17.11.2016
8.45 Aamukahvi ja ilmoittautuminen
9.15 Päivän tavoitteet
9.30 Laadukas työterveysyhteistyö – laatua ja vaikutu...
17.11.2016
Työ
Työnantaja
Esimies
Työntekijä
Työsuojelu
luottamustoimi
Terveys
Työterveys
Hyvä
työterveyshuolto-
käytäntö
...
Terveyttä emme aina voi säilyttää, mutta
työkykyisyyttä voimme tavoitella –
Työpajalla tavoittelemme
Työkyvyn ollessa uhat...
Työterveysyhteistyön tehostamisen
raamituksia
• 2010: Varhaisen tuen malli (Kela-korvaus 60%)
Voimaan 1.1.2011
• 2012: 30 ...
Mistä työkyky muodostuu – selvillä olemisen ja
varautumisen periaate
17.11.2016
Työterveysyhteistyö – osallistumisen periaate
•
•Terveyden/sairaanhoito
•Kuntoutus
•Työterveys
•Tehostetun tuen prosessien...
Valtio
Maakunnat
(18)
Tuottajat
Kunnat Asiakkaat
Yhteistyö-
alueet (5) 2. Maakuntien rooli palveluiden järjestäjinä
on vie...
Terveydenhuolto
YHTEISTYÖ
Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö
17.11.2016
17.11.2016
Kiitos
Vaikuttavuutta
työterveysyhteistyöhön?
Eija-Maria Gerlander
Sami Riekki
17.11.2016
Työkyvyn johtaminen on strateginen
kysymys
2
Palvelut
HenkilöstöTalous
Palvelujen
tuottamiseen
sopiva henkilö-
resurssi
He...
Pieni laatu
Tuotteet ja
palvelut
Lakisääteiset
tehtävät
Prosessit
Resurssit
Palveluille
asiakkaat
Perinteinen tuotelähtöin...
0
100
200
300
400
500
600
700
1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Milj. euroa
Työterveyden kustannukset
Tila...
Iso laatu
Palvelut
Ratkaisut
Prosessit
Resurssit
Asiakkaat
ja heidän
tilanteensa
ja tarpeensa
Asiakkuuslähtöisen palvelun ...
Matkalla rytinää ja räiskettä, iloa ja
innostusta…
TuotantoAsiakkaat
ja heidän
tilanteensa
ja tarpeensa
Prosessit
Resurssit
7
SUURI LAATU
PIENI LAATU
Tehdään asioita oikein, prosessit
kunnossa, kustannustehokkuus,
jatkuva laadun arviointi ja para...
24.11.2016 8
Mäkitalo 2013
Hyvinvointia työstä
Keva 17.11.2016 (Kevalla julkaisulupa)
Kristiina Halonen, TkT, KTM,
TTL, Työkyvyttömyyden ehkäisy –yksikkö
Väitöskirja (12...
18.11.2016 © Työterveyslaitos Kristiina Halonen | | www.ttl.fi 3
Esityksen rakenne
1. Työterveyslaitos pähkinänkuoressa
2....
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 4
1. Työterveyslaitos pähkinänkuoressa
Työterveyslaitos lukuina vuonna 2016
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 5
Valtionosuus 53 %
Omat tuotot ...
Toiminnassamme on
neljä strategista kärkeä
• Uudistuva työterveyshuolto
• Työkyky ja työurat
• PK-sektori ja kasvu
• Hyppä...
P Ä Ä J O H T A J A
Antti Koivula
K E H I T Y S J A T U K I
Anne Linna
7
Työterveyshuolto
Tuula Oksanen
Työkyvyttömyyden e...
Asiakkaitamme ovat
• Työpaikat
• Kansalaiset
• Julkinen valta
• Työterveyshuollot
• Työsuojelu
• Eläkeyhtiöt
• Kehittäjät
...
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 9
2.Työterveysyhteistyö ja strateginen
kumppanuus osana jatkuvaa muut...
Työelämäryhmän loppuraportti/
Jukka Ahtela 1.2.2010
Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden
kasvu (Sydänmaanlakka 2014)
1970 1980 1990 2000
Staattisuus Säännöllisyys Kompleksis...
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 13
Tekemätön työ Suomessa katsaus 2016
• Tekemättömän työn kustannus vuonna 2015 :
• Yrityksissä keskiarvoltaan 6,39 % palkka...
Muutoksenkantokykyä tarvitaan työssä
• Haasteena yleisesti lisääntyneet vaatimukset:
• uuden osaamisen tarve
• inputteja t...
Strateginen johtamisen kentällä tapahtunutta
• Johtamistoiminta tapahtuu yhä kompleksisemmassa
toimintaympäristössä – tule...
Työterveysyhteistyöhön tarvitaan myös
strategista ajattelua
• näkemistä eteenpäin – visiointia
• edellyttää kykyä nähdä ta...
Strateginen vs. operatiivinen vaikuttamisen tapa
työterveysyhteistyössä
(Mukailtu Kaplan & Kaiser 2009)
Strateginen
Suunni...
Kompleksisuusajattelun hyödyntäminen
työterveysyhteistyössä (Halonen, 2013)
1. Pyri hahmottamaan ilmiöt kokonaisuuksina, s...
Irralliset toimenpiteet - osaoptimointi Strateginen
LOPPUTULOS
Työterveysyhteistyön vaikuttavuus
18.11.2016 © Työterveysla...
Työterveysyhteistyön toimijat laajasti osana
henkilöriskienhallintaa (Halonen, 2013)
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Krist...
Yhteistyön suunnittelu ja toteutus tulee perustua
tarpeisiin
Tanja Rokkanen: Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö työp...
Strateginen kumppanuus
• Strategisessa kumppanuudessa edellytetään yhteisen päämäärän ja
tavoitteen näkemistä
• Toiminnalt...
Strategisessa kumppanuudessa on pohdittava
• Vastuunjako ja roolit
• Kumppanuuden lyhyen ja pitkän aikavälin hyötynäkökulm...
Verkoston avaintekijät (Järvensivu 2014)
Mitä toiveita,
tarpeita ja
osaamista toisilla
on?
Jos autan toisia,
auttavatko to...
Työterveysyhteistyö on verkostotoimintaa tai
toimintaa verkostossa (Järvensivu 2015):
• Verkostotyön ominaisuuksia
• Avoim...
Työterveysyhteistyön keskeisiä haasteita strategisen
johtamisen näkökulmasta väitöskirjatutkimuksen mukaan
(Halonen, 2013)...
Toiveena työterveysyhteistyön
strateginen taso
• Strategisen tason uudistaja
• Innovoi, tuo ratkaisuja
• Jalostaa itse its...
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 29
3. Yhteistyö tuloksellisessa
työkykyjohtamisessa –tutkimushankkeen...
Yhteistyö tuloksellisessa
työkykyjohtamisessa -hanke
16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 30
• Työter...
Työkykyjohtaminen
• Sisältää toimet, jotka tehdään työpaikalla
itse tai yhteistyössä työterveyshuollon tai
muiden asiantun...
Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen
vaikuttavista tekijöistä
16.11.2016 32© Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.tt...
Työpaikan terveydenedistämisellä on saatu
kustannussäästöä
Baicker et al 2013
16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP...
Tavoite ja aineisto
• Tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja –
toiminnan käytännöt selittävä...
Asetelma
16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 35
Investoinnit työkyvyttömyyttä
ehkäisevään toimintaan...
Työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyt
investoinnit olivat keskimäärin 900 €/htv
16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP...
Työkyvyttömyyskustannukset olivat
keskimäärin 2600 €/htv
16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 37
Sair...
Tapaturmataajuuden alenemista selittivät
Miesvaltaisissa teollisuustyöpaikoissa
• Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet...
Työkyvyttömyyskustannusten ja
sairauspoissaoloprosentin alenemista selittivät
1. Työn luonteesta tai organisointimallista ...
Pohdintaa tuloksista
• Yritysten strateginen työkykyjohtaminen,
monitoimijainen yhteistyö sekä tavoitteiden
vieminen käytä...
• Jo prosenttiyksikön muutos nettohyödyssä merkitsee
isoissa yrityksissä miljoona-luokan säästöä tai tappiota.
• Tutkimuks...
Osa kokonaisvaltaista henkilöriskienhallintaa
• Parhaita tuloksia saavuttaneissa yrityksissä työkykyriskien ja
työturvalli...
Hakulinen 2016-2018 (ESR-hanke)
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 43
4. Vaikuttavuutta työtervey...
Ratkaisuja ja käytännön työkaluja henkilöstön
työhyvinvoinnin tueksi työterveysyhteistyöllä
• Kehittämishankkeessa tarkast...
Kehittämishankkeen keskeiset tavoitteet
• Mitä?
• Työterveysyhteistyö käytännön toiminnaksi yhteiskehittelyn keinoin –
yri...
Työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta
(Työelämäryhmän loppuraportti 2010, Viljamaa 2015).
• Työterveysyhteistyötä pidetään...
Vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja
hyvät käytännöt
• Tällä hetkellä hankkeessa kehitetään työterveysyhteist...
Toiminnan/vaikuttavuuden mittarit/painopisteet
usein erillään
• Sairauspoissaolot
• Työkyvyttömyyseläkkeet
• Toimintaluvut...
29.4.2015 49
Kristiin
a
Halone
n
Onnistunut yhteistyö vaatii tahtoa, tekemistä ja
puhumista! (Halonen, 2013)
Tahtoa
Ration...
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 50
5. Skenaariot - Työterveyshuolto
sotessa
Työterveyshuollolla on uhkia ja mahdollisuuksia
uudessa sotessa
• Työterveyslaitos julkaisi kolme skenaariota työterveyshu...
Skenaariossa 1
• Työterveyshuolto huolehtisi kokonaan
työssäkäyvien perusterveydenhuollon
sairaanhoidosta.
• Hyvänä puolen...
Skenaario 1.
• Työterveyshuolto työssäkäyvien perusterveydenhuoltona.
• Sairaanhoidon järjestäminen osana työterveyshuolto...
Skenaariossa 2
• Työterveyshuolto erikoistuisi ehkäisevään
toimintaan ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon.
• Vahvuute...
Skenaario 2.
• Työterveyshuolto erikoisalana. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää
roolia laajennetaan, sairaanhoito säilyy...
Skenaariossa 3
• Työterveyshuolto pysyisi ennallaan.
• Työterveyshuolto toimii nykyisellään
prosessina hyvin.
• Olisi help...
Skenaario 3
• Työterveyshuolto ennallaan. Työterveyshuollon nykymalli säilyy muun
sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuessa...
18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 58
6. Kysymyksiä - keskustelua
tyoterveyslaitos@tyoterveys
@fioh
Kiitos!
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi
Liikelaitos Oulun Serviisi
Leena Ahonen 17.11.2016 (Kevalla julkaisulupa)
Tunnuslukuja
• Liikelaitos Oulun Serviisi valmistaa 42 000 ateriaa ja siistii 672 000 neliötä päivässä n.
200 kohteessa (o...
Taustaa
• Varhemaksut hallintaan kampanja 2010 - 2011
• Aktiivinen työkyvyn tuki 2011 – 2012
• Case Serviisi 2012 – 2013
–...
Taustaa ja tuloksia
• Serviisin sairauspoissaolot 9 7,6 %
• työntekijöistä on vajaakuntoisia n. 9 %
• Serviisin sairauspoi...
Serviisin sairauspoissaolojen kustannus
Poissaolokustannus €/ päivä
ilman sijaista
Poissaolokustannus €/ päivä
sisältää si...
Työurien pidentämisen mahdollistaminen, toimintamalli:
Esimieskeskustelu
Toimenpiteet
työpaikalla
Työterveys-
huolto
Verko...
Yksilölliset ratkaisut ja työn räätälöinti
• yksilöllisissä ratkaisuissa huomioidaan jäljellä oleva työkyky työterveyshuol...
Tuloksia – tavoitteet mahdollistuu
• ylimmän johdon tuki
• yhteinen toimintamalli
• varhemaksujen hallinta
• ennakoiva puu...
Yksilölliset ratkaisut ja räätälöinti
Kehittämishaasteita
• ateria- ja puhtaustyö ovat molemmat keskiraskaita aloja
• alha...
todellista elämää....
Sirpa 36 v
• ateria-alan ammattilainen
• todettu pysyvä/paheneva selkävamma
• työ räätälöity keveämm...
todellista elämää...
Päivi 45 v
• puhtausalan ammattilainen
• nivelrikkoa, välilevyn pullistuma
• kevennetty työtä 2008
• ...
Koulutus ja työhyvinvointi
• koulutusta:
– ergonomia
– Työhyvinvointikortti
– työsuojeluparikoulutus
– moniosaaja
– työnjo...
Yhteistyö Työterveyden kanssa
• työterveyden/esimiesten yhteistyö
– tapaamiset, työnohjaus
• yhteiset hankkeet
• raportoin...
mitä saavutettu
• eläkemenot ovat pienentyneet
• työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut
• sairauspoissaolot ovat laske...
määritelmiä
 vajaakuntoisuuden määritelmä:
 vajaakuntoisella tarkoitetaan työntekijää, jonka mahdollisuudet saada sopiva...
Kevan työpaja 17112016
Próximos SlideShares
Carregando em…5
×

Kevan työpaja 17112016

424 visualizações

Publicada em

Kevan työpaja "Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöhön" 17.11.2016

Publicada em: Governo e ONGs
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Kevan työpaja 17112016

  1. 1. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöhön Hanna Joensuu Työpaja 17.11.2016
  2. 2. 17.11.2016 8.45 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.15 Päivän tavoitteet 9.30 Laadukas työterveysyhteistyö – laatua ja vaikutuksia Kevan asiantuntijat: Eija-Maria Gerlander, työelämäasiantuntija Hanna Joensuu, työterveyshuollon erikoislääkäri Sami Riekki, asiantuntijalääkäri 9.50 Osatyökykyisen polku – toimijat, roolit, vastuut – case-työskentely Ryhmissä työskentely: HR- ja työterveyshuoltoryhmät erikseen Yhdessä työskentely: HR- ja työterveyshuolto 11.00 Kokoontuminen auditorioon, yhteistyön tulosten esittely 11.30 Toimijat, roolit, vastuut – kirkastuiko? 11.45 Lounas 12.30 Miten työterveysyhteistyöstä saa vaikuttavaa, tutkittua tietoa Työterveyslaitoksen johtaja Kristiina Halonen 13.10 Case Serviisi, vaikutuksia työterveysyhteistyöstä Oulun kaupunki henkilöstö- ja työkykykoordinaattori Leena Ahonen 13.50 Kahvia 14.05 Paneelikeskustelu vaikuttavasta työterveysyhteistyöstä - next steps: Eija-Maria Gerlander, Sami Riekki, Leena Ahonen, Kristiina Halonen – Sinikka Valtonen, Marjo Sinokki, Heta Majasaari 15.00 Päivän koonti - Yhteinen ymmärrys päivän annista 15.15 Tilaisuus päättyy Työpajan ohjelma
  3. 3. 17.11.2016 Työ Työnantaja Esimies Työntekijä Työsuojelu luottamustoimi Terveys Työterveys Hyvä työterveyshuolto- käytäntö Työhön paluun tuki Ammatillinen kuntoutus Terveyden/ sairaanhoito ja kuntoutus Työterveys yhteistyö Perusterveydenhuolto Yksityiset palveluntuottajat Erikoissairaanhoito Lääkinnällinen kuntoutus Työpaikkaselvitys Toimintasuunnitelma Ennaltaehkäisevä työ Toimivat aktiivisen tuen prosessit Työterveyspainotteinen sairaanhoito Työ Työntekijä Esimies Työn sujuminen Varhainen tuki Työterveys Tehostetun tuen prosessien toteutuminen Kevan palvelut
  4. 4. Terveyttä emme aina voi säilyttää, mutta työkykyisyyttä voimme tavoitella – Työpajalla tavoittelemme Työkyvyn ollessa uhattuna toiminnan ja roolien selkiyttämistä käytännön esimerkin kautta yhteiskehittelynä - keinona työterveysyhteistyö. Yhteistä keskustelua ja välineitä/toimintatapoja/ideoita vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön vietäväksi omaan toimintaan. Työpajan materiaalit julkaistaan Kevan sivuilla Tapahtumat/Tilaisuuksien materiaalia 17.11.2016
  5. 5. Työterveysyhteistyön tehostamisen raamituksia • 2010: Varhaisen tuen malli (Kela-korvaus 60%) Voimaan 1.1.2011 • 2012: 30 – 60 – 90 päivän malli Voimaan 1.6.2012 • 2014 Työterveysyhteistyö osaksi HTH VnA Asetus 708/2013 1 § ”Työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain tarkoituksen toteuttamiseksi” • Selvillä olemisen periaate • Varautumisen periaate • Osallistumisen periaate 17.11.2016
  6. 6. Mistä työkyky muodostuu – selvillä olemisen ja varautumisen periaate 17.11.2016
  7. 7. Työterveysyhteistyö – osallistumisen periaate • •Terveyden/sairaanhoito •Kuntoutus •Työterveys •Tehostetun tuen prosessien toteutuminen •Työterveys •Hyvä työterveyshuoltokäytäntö •Työnantaja •Työ •Esimies •Työntekijä •Työsuojelu •Luottamustoimi Työ Työntekijä Esimies Työn sujuminen Työpaikkaselvitys Toimintasuunnitelma Ennaltaehkäisevä työ Työterveyspainotteinen sairaanhoito Perusterveydenhuolto Yksityiset palveluntuottajat Erikoissairaanhoito Lääkinnällinen kuntoutus Työhön paluun tuki Ammatillinen kuntoutus 17.11.2016 Työterveysyhteistyö Työterveysyhteistyö
  8. 8. Valtio Maakunnat (18) Tuottajat Kunnat Asiakkaat Yhteistyö- alueet (5) 2. Maakuntien rooli palveluiden järjestäjinä on vielä epäselvä 3. Kunnan asema riippuu kytkennästä maakuntaan, tuottajiin ja asiakkaisiin 4. Maakunta joutuu erottamaan järjestämisen ja tuottamisen 5. Asiakkaiden ja tuottajien välisestä kytkennästä voi tulla merkittävä 6. Asiakkaiden valinnanvapaus mahdollistuu erityisesti siellä, missä on toimivat markkinat Raja-/yhdyspinnat uudessa toimintaympäristössä A T K M V YA Järjestämisen taso Tuottamisen taso 1. Valtio on vahva vaikuttaja Kaija Majoinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaliitto 17.11.2016
  9. 9. Terveydenhuolto YHTEISTYÖ Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2016
  10. 10. 17.11.2016 Kiitos
  11. 11. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöhön? Eija-Maria Gerlander Sami Riekki 17.11.2016
  12. 12. Työkyvyn johtaminen on strateginen kysymys 2 Palvelut HenkilöstöTalous Palvelujen tuottamiseen sopiva henkilö- resurssi Henkilöstön työkykyyn kohdistuvat kulut ja investoinnit Palvelutuotannon vaihtoehdot ja talouden raamit JOHTAMINEN
  13. 13. Pieni laatu Tuotteet ja palvelut Lakisääteiset tehtävät Prosessit Resurssit Palveluille asiakkaat Perinteinen tuotelähtöinen näkökulma
  14. 14. 0 100 200 300 400 500 600 700 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Milj. euroa Työterveyden kustannukset Tilastoryhmä 7.3.2014 Työnantajien osuus Kelan korvaukset
  15. 15. Iso laatu Palvelut Ratkaisut Prosessit Resurssit Asiakkaat ja heidän tilanteensa ja tarpeensa Asiakkuuslähtöisen palvelun näkökulma
  16. 16. Matkalla rytinää ja räiskettä, iloa ja innostusta… TuotantoAsiakkaat ja heidän tilanteensa ja tarpeensa Prosessit Resurssit
  17. 17. 7 SUURI LAATU PIENI LAATU Tehdään asioita oikein, prosessit kunnossa, kustannustehokkuus, jatkuva laadun arviointi ja parantaminen = tuotelähtöinen näkökulma Asiakashyödyn tuottamiseksi tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan = asiakaslähtöinen näkökulma Asiakas- hyöty Toiminnan tulos Toiminnan kohde Tekijät, välineet, prosessit, resurssit
  18. 18. 24.11.2016 8 Mäkitalo 2013
  19. 19. Hyvinvointia työstä
  20. 20. Keva 17.11.2016 (Kevalla julkaisulupa) Kristiina Halonen, TkT, KTM, TTL, Työkyvyttömyyden ehkäisy –yksikkö Väitöskirja (12/2013): Pari askelta jäljessä – tuurilla mennään 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 2 Miten työterveysyhteistyötä saa vaikuttavaa?
  21. 21. 18.11.2016 © Työterveyslaitos Kristiina Halonen | | www.ttl.fi 3 Esityksen rakenne 1. Työterveyslaitos pähkinänkuoressa 2. Työterveysyhteistyö ja strateginen kumppanuus osana jatkuvaa muutosta 3. Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –tutkimushankkeen päätulokset 4. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä - vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt – t&k-hanke 5. Skenaariot - Työterveyshuolto sotessa 6. Kysymyksiä - keskustelua
  22. 22. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 4 1. Työterveyslaitos pähkinänkuoressa
  23. 23. Työterveyslaitos lukuina vuonna 2016 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 5 Valtionosuus 53 % Omat tuotot 47 % • Palvelutuotot • Tutkimustuotot • Muut 47% 53% Perustettu 1945 Henkilöstö- määrä n. 560 henkilötyö- vuotta Talousarvio 2016: n. 51 milj. €
  24. 24. Toiminnassamme on neljä strategista kärkeä • Uudistuva työterveyshuolto • Työkyky ja työurat • PK-sektori ja kasvu • Hyppäys digiin Strategiset kärjet ohjaavat Työterveys- laitoksen toimintaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin ja työelämässä merkittäviin sisältöihin. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 6
  25. 25. P Ä Ä J O H T A J A Antti Koivula K E H I T Y S J A T U K I Anne Linna 7 Työterveyshuolto Tuula Oksanen Työkyvyttömyyden ehkäisy Kristiina Halonen Työlääketiede Eva Helaskoski Työura Päivi Husman Uudistuva työ Krista Pahkin Turvallisuusratkaisut Tommi Alanko Työympäristö Tuula Liukkonen Työtilat Sanna Lappalainen Työympäristölaboratoriot Pekka Olkinuora Sosiotekninen murros vt. Jorma Mäkitalo PK-yrittäjyys vt. Kirsi Ahola Tiedosta työkykyä Jaana Laitinen Koulutus, viestintä ja tilat Marja Tuomainen Toiminnanohjaus Teija Riikonen Digi ja data Mikko Mäkipää HR ja kompetenssi Irina Kuoksa Työterveyslaitoksen organisaatio T Y Ö T E R V E Y S Jorma Mäkitalo T Y Ö Y H T E I S Ö Kirsi Ahola T Y Ö T U R V A L L I S U U S Carita Aschan Tutkimus- ja palvelukeskukset
  26. 26. Asiakkaitamme ovat • Työpaikat • Kansalaiset • Julkinen valta • Työterveyshuollot • Työsuojelu • Eläkeyhtiöt • Kehittäjät • Kouluttajat 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 8
  27. 27. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 9 2.Työterveysyhteistyö ja strateginen kumppanuus osana jatkuvaa muutosta
  28. 28. Työelämäryhmän loppuraportti/ Jukka Ahtela 1.2.2010
  29. 29. Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu (Sydänmaanlakka 2014) 1970 1980 1990 2000 Staattisuus Säännöllisyys Kompleksisuus Epäjatkuvuus Yllätyksellinen Pirstaleinen Kaoottinen Hallitsematon Strateginen ajattelu 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 12
  30. 30. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 13
  31. 31. Tekemätön työ Suomessa katsaus 2016 • Tekemättömän työn kustannus vuonna 2015 : • Yrityksissä keskiarvoltaan 6,39 % palkkasummasta • Kunnissa keskiarvoltaan 7,22 % palkkasummasta • Yrityssektorilla noin 4,3 miljardia euroa ja kuntasektorilla 1 miljardin euron vuosikustannukset • Tekemättömän työn kustannus on yhteenlaskettu summa työnantajan maksuista ja suorista kustannuksista: • Suorat sairauspoissaolot • TyEL + KuEl työkyvyttömyysmaksut • Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksu • Työterveyden kustannukset Kela-korvausten jälkeen 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 14
  32. 32. Muutoksenkantokykyä tarvitaan työssä • Haasteena yleisesti lisääntyneet vaatimukset: • uuden osaamisen tarve • inputteja tulee monelta suunnalta • tietopääoman käsittelyä • ilmiöiden ymmärtämistä • työn luonne muuttuu – mikä on oikeaa työtä?; • työn hallinnan menettämisen pelko • riittämättömyys, turvattomuus, epävarmuuden sieto • itsensä johtaminen & ajankäytön hallinta • resurssoinnit tiukilla • vuorotyö-palautumisaika • esimiehet kovilla 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 15
  33. 33. Strateginen johtamisen kentällä tapahtunutta • Johtamistoiminta tapahtuu yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä – tulevaisuutta ei voi suunnitella kovin pitkälle • Suunnittelun (suunnitelma) ja toteutuksen (toimeenpano) perättäisyydestä on siirrytty niiden rinnakkaiseloon eli strategiseen johtamiseen & strategiseen ajatteluun • Strategiaprosessit ovat muuttuneet osallistaviksi ja laajoihin keskusteluihin pyrkiviksi –vuorovaikutus ja dialogi korostuvat • Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset merkitsevät myös muutoksia työterveyden toimintaympäristöön ja työterveysyhteistyöhön 18.11.2016 © Työterveyslaitos Kristiina Halonen | | www.ttl.fi 16
  34. 34. Työterveysyhteistyöhön tarvitaan myös strategista ajattelua • näkemistä eteenpäin – visiointia • edellyttää kykyä nähdä taaksepäin, hyödyntää kokemusta ja hiljaista tietoa • edellyttää näkemistä ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin • edellyttää näkemistä sivusuunnassa • näkemistä tulevaisuuden yli • Strateginen ajattelu edellyttää reflektointia eli etsimistä, asioiden yhdistelyä uudella tavalla, analyysiä, synteesiä ja tietoista ponnistelua 18.11.2016 © Työterveyslaitos Kristiina Halonen | | www.ttl.fi 17
  35. 35. Strateginen vs. operatiivinen vaikuttamisen tapa työterveysyhteistyössä (Mukailtu Kaplan & Kaiser 2009) Strateginen Suunnittelee eteenpäin ja katsoo isoa kuvaa Etsii kasvua ja keinoja kasvattaa liiketoimintaa ja kyvykkyyksiä Kannustaa innovointiin, kyseenalaistaa ja rohkaisee uuden- laiseen ajatteluun Operatiivinen Keskittyy tuloksiin ja yksityiskohtiin Maksimoi tehokkuuden, säästää resursseja karsimalla kuluja ja priorisoi Säilyttää järjestyk- sen, varmistaa että asiat hoituvat kontrolliprosessien ja käytäntöjen avulla 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Kristiina Halonen | www.ttl.fi 18 VS.
  36. 36. Kompleksisuusajattelun hyödyntäminen työterveysyhteistyössä (Halonen, 2013) 1. Pyri hahmottamaan ilmiöt kokonaisuuksina, systeemeinä ja alasysteemeinä, sekä hallitse helikopteriperspektiivin käyttö 2. Tarkastele muutosta prosessina yksittäisten tapahtumien sijaan 3. Analysoi kaikki systeemin pelurit ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet 4. Syy-seuraus voivat olla kaukana toisistaan ja vaikutukset näkyä viiveellä, joten tarkastele asioita pitkäjänteisesti 5. Hahmota systeemi laajana verkostona, jonka toimintaan voidaan vaikuttaa useassa solmukohdassa 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Kristiina Halonen | www.ttl.fi 19
  37. 37. Irralliset toimenpiteet - osaoptimointi Strateginen LOPPUTULOS Työterveysyhteistyön vaikuttavuus 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 20 Kustannus Investointi ?
  38. 38. Työterveysyhteistyön toimijat laajasti osana henkilöriskienhallintaa (Halonen, 2013) 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Kristiina Halonen | www.ttl.fi 21
  39. 39. Yhteistyön suunnittelu ja toteutus tulee perustua tarpeisiin Tanja Rokkanen: Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö työpaikan tarpeiden arvioinnissa (2015) • Ollakseen vaikuttavaa, työterveyshuollon toiminnan pitää perustua työpaikan tarpeisiin • Työterveyshuollon käyttämä tarpeen käsite on vaikea ja epäselvä. • Voidaan tarkoittaa ”varsinaista tarvetta”, palveluiden tarvetta ja/tai resurssien tarvetta • Työpaikan tarve voi jäädä kokonaan käsittelemättä, jolloin keskustellaan vain palveluista tai vain toisen toimijan (esim. tth) näkökulman mukaisista tarpeista. • Tarvitaan yhteistä keskustelua siitä, mistä ja miten keskustellaan, kun keskustellaan tarpeista. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Kristiina Halonen | www.ttl.fi 22
  40. 40. Strateginen kumppanuus • Strategisessa kumppanuudessa edellytetään yhteisen päämäärän ja tavoitteen näkemistä • Toiminnaltaan strateginen kumppanuus on verkostomaista ja vaatii toimiakseen toimijoiden välistä luottamusta. Ei siis voi perustua vain kirjallisiin sopimuksiin. • Se on monimuotoista, jatkuvaa, tasavahvaa ja kiinteää yhteistyötä • Yhteistyö on säännöllistä ja systemaattista 18.11.2016 © Työterveyslaitos Kristiina Halonen | | www.ttl.fi 23
  41. 41. Strategisessa kumppanuudessa on pohdittava • Vastuunjako ja roolit • Kumppanuuden lyhyen ja pitkän aikavälin hyötynäkökulma • Limittyvät strategiat • Ongelmatilanteet ja riskienhallinta • Kumppanuudesta viestiminen • Tarvittavan osaamisen hankkiminen ja ydinosaamisen hyödyntäminen • Kehittämisen painopisteet eli keskeiset asiat, joihin kumppanuudessa panostetaan xx aikavälillä 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 24
  42. 42. Verkoston avaintekijät (Järvensivu 2014) Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Tieto leviää ja se omaksutaan tehokkaammin Toimintatavat muuttuvat tehokkaammin Uudet toimijat innostuvat mukaan
  43. 43. Työterveysyhteistyö on verkostotoimintaa tai toimintaa verkostossa (Järvensivu 2015): • Verkostotyön ominaisuuksia • Avoimuus • Luottamus • Sitoutuminen • Tunteminen • Yhteiset tavoitteet • Verkostotyön toimivuus • Vastavuoroisuus • Tiedonkulku ja dialogisuus • Koordinointi • Fasilitointi • Vastuunjako ja roolien selkeys • Vallanjako ja päätöksenteko • Verkostotyön tekeminen yhdessä ja erikseen 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 26
  44. 44. Työterveysyhteistyön keskeisiä haasteita strategisen johtamisen näkökulmasta väitöskirjatutkimuksen mukaan (Halonen, 2013) • Yhteinen näkemys toiminnan tavoitteista jää usein puuttumaan • Työterveysyhteistyön suunnittelu ja toteutus eivät perustu todellisiin tarpeisiin & suunnittelu ja toteutus erillisiä prosesseja • Vastuut ja roolit vaativat tarkennusta • Yhteistyössä terminologia epäselvää • Toiminta perustuu lineaariseen ajatteluun • Tarvitaan lisää systeemistä ajattelua • Proaktiivisuutta, kumppanuutta • Asiakasnäkökulma ei ole keskiössä • Uudistumista ei tapahdu riittävästi • Verkostoja ei hyödynnetä riittävästi18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 27
  45. 45. Toiveena työterveysyhteistyön strateginen taso • Strategisen tason uudistaja • Innovoi, tuo ratkaisuja • Jalostaa itse itseään ja haastaa omaa toimintaa • Käynnistää kehittämisohjelmia • Reagoi herkästi muutoksiin • Edelläkävijä, edustaa alan parasta näkemystä • Tuo lisäarvoa (liike)toiminnalle • Korostaa työntekijän omaa vastuunottoa • Kommunikoi ja synnyttää dialogin asiakkaan kanssa • Hyödyntää verkostoja • Tuo asiakasnäkökulman kaikkeen toimintaan 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 28 Strateginen Kompleksinen Rationaalinen
  46. 46. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 29 3. Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –tutkimushankkeen päätulokset
  47. 47. Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -hanke 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 30 • Työterveyslaitos toteutti hankkeen vuosina 2014-2016 Työsuojelurahaston tuella • Haettiin vastausta miksi panostukset työkykyjohtamiseen tuottavat joissakin yrityksissä parempia tuloksia kuin toisissa. • Tutkimusryhmä, Työterveyslaitos: Pehkonen Irmeli, Turunen Jarno, Juvonen-Posti Pirjo, Henriksson Lea, Uitti Jukka, Liira Juha, Vihtonen Tiina, Seppänen Johanna ja Leino Timo
  48. 48. Työkykyjohtaminen • Sisältää toimet, jotka tehdään työpaikalla itse tai yhteistyössä työterveyshuollon tai muiden asiantuntijatahojen kanssa työntekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä työssä jatkamisen tukemiseksi 16.11.2016 31© Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi
  49. 49. Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä 16.11.2016 32© Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi Työkyvyttömyyttä/työstä poissaoloa lisäävät • esimiehen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu • liiallinen työkuormitus • huonot työolot (fyysiset tai psykososiaaliset) • ammatillisen osaamisen puutteet • vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Työkykyä/työssä oloa ja työhön paluuta lisäävät • esimiehen tuki • Johdon sitoutuminen • työn imu • Työhönpaluun tuki • ammatillinen kuntoutus, kun se on suunniteltu ja toteutettu läheisessä yhteistyössä työpaikan kanssa Monet yksilöön, työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen
  50. 50. Työpaikan terveydenedistämisellä on saatu kustannussäästöä Baicker et al 2013 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 33
  51. 51. Tavoite ja aineisto • Tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja – toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua. • 10 suuryritystä, 20 yksikköä • Teollisuusyrityksiä neljä, palveluyrityksiä kuusi • Henkilöstömäärä Suomessa 600-11500 henkilöä • Seitsemässä yrityksessä tarkastelu konsernitasolla, kolmessa yrityksessä mukana 4-5 tulosyksikköä • Tietoja selvitettiin takautuvasti vuosilta 2008-2013 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 34
  52. 52. Asetelma 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 35 Investoinnit työkyvyttömyyttä ehkäisevään toimintaan €/v
  53. 53. Työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyt investoinnit olivat keskimäärin 900 €/htv 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 36
  54. 54. Työkyvyttömyyskustannukset olivat keskimäärin 2600 €/htv 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 37 Sairauspoissaolojen aiheuttamien kustannusten osuus (%) kaikista työkyvyttömyyskustannuksista A 72-79 B 49-64 C1 70-75 C2 56-70 D 68-72 E 73-78 F 75-83 G 58-74 H1 67-77 H2 48-78 H3 75-79 H4 50-69 I 79-83 J 68-80
  55. 55. Tapaturmataajuuden alenemista selittivät Miesvaltaisissa teollisuustyöpaikoissa • Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyminen työkykyjohtamisen käytännössä. • Henkilöstön aktiivinen osallistuminen TTT-toimintaan. Naisvaltaisissa palveluorganisaatioissa • Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu • Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä. • Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. • Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä. 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 38 Kuva: Elina Manninen
  56. 56. Työkyvyttömyyskustannusten ja sairauspoissaoloprosentin alenemista selittivät 1. Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu 2. Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä. 3. Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. 4. Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä. • Mikään ei yksinään riittänyt työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseen, vaan vaaditaan kaikkia neljää. 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 39
  57. 57. Pohdintaa tuloksista • Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, monitoimijainen yhteistyö sekä tavoitteiden vieminen käytäntöön kohdennetusti ja kattavasti selittivät työkyvyttömyyskustannusten laskua. • Erityisen tärkeitä nämä olivat muutostilanteissa. • Työkyvyttömyyttä ehkäiseviin toimiin laitetun taloudellisen panostuksen ja työkyvyttömyysmenojen muutoksen välinen suhde seuranta-aikana oli edullinen kuudessa neljästätoista tutkitusta yrityksestä ja niiden yksiköstä. 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 40 Kuva: Elina Manninen
  58. 58. • Jo prosenttiyksikön muutos nettohyödyssä merkitsee isoissa yrityksissä miljoona-luokan säästöä tai tappiota. • Tutkimuksessa mukana olevat yritykset olivat huonosti tietoisia työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyistä investoinneista verrattuna työkyvyttömyyskustannuksiin • Oikea kohdentaminen • Työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa tehtiin aktiivisempaa yhteistyötä kuin tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. • Yrityksillä oli tarve luoda yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotta toiminta ei olisi niin henkilöriippuvaista. • Osattiin vaatia vaikuttavuutta 16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 41 Kuva: Elina Manninen
  59. 59. Osa kokonaisvaltaista henkilöriskienhallintaa • Parhaita tuloksia saavuttaneissa yrityksissä työkykyriskien ja työturvallisuuden johtaminen olivat osa kokonaisvaltaista henkilöriskienhallintaa, eivät erillisiä prosesseja (ei osa-optimointia). 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 42
  60. 60. Hakulinen 2016-2018 (ESR-hanke) 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 43 4. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä - vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt t&k-hanke
  61. 61. Ratkaisuja ja käytännön työkaluja henkilöstön työhyvinvoinnin tueksi työterveysyhteistyöllä • Kehittämishankkeessa tarkastellaan työterveysyhteistyön: • edellytyksiä • rakenteita • toimijoiden rooleja • toiminnan muotoja • Sekä rakennetaan toimivia toimintamalleja eri toimialoilla. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 44
  62. 62. Kehittämishankkeen keskeiset tavoitteet • Mitä? • Työterveysyhteistyö käytännön toiminnaksi yhteiskehittelyn keinoin – yrityksen tarpeita palvelevilla käytännön sovelluksilla. • Miten? • Tunnistamalla yhteistyön tarpeet ja valmiudet. Rakentamalla uudet yhteistyön muodot ja toiminnan vaikuttavuuden seurannan välineet yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyölle. • Miksi? • Yhteisellä tavoitteellisella yhteistyön ja -toiminnan kehittämisellä asiakaslähtöisempi ja vaikuttavampi työterveystoiminta 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 45
  63. 63. Työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta (Työelämäryhmän loppuraportti 2010, Viljamaa 2015). • Työterveysyhteistyötä pidetään yhtenä keskeisenä tekijänä työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudessa • Kuitenkin tutkimustieto, jolla voitaisiin osoittaa työterveysyhteistyön vaikuttavuus, on puutteellista ja vaikuttavuuden osoittamiseen tarvitaan uusia mittareita ja välineitä. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 46
  64. 64. Vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt • Tällä hetkellä hankkeessa kehitetään työterveysyhteistyötä ja kerätään aineistoa ja tehdään kirjallisuuskatsauksia • Testataan ja luodaan indikaattoreita työterveysyhteistyön ja sen vaikuttavuuden arviointiin. • Vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorien pääluokat hahmottumassa. 1. 18.11.2016© Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 47
  65. 65. Toiminnan/vaikuttavuuden mittarit/painopisteet usein erillään • Sairauspoissaolot • Työkyvyttömyyseläkkeet • Toimintaluvut (terveystarkastukset, terveysneuvottelut, työpaikkaselvitykset jne.) • Kuntoutustuelta töihin palautetut • Asiakaspalautteet • Kustannukset • Vuosittaiset työhyvinvointikyselyt • Osaamisen kehittämiseen ja suorituksen johtamiseen liittyvät mittarit • Sairauspoissaolot, työturvallisuus • Työntekijän oman vastuun korostaminen työhyvinvoinnissa • Esimiestyön mittaaminen 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 48 Työterveyshuolto HR
  66. 66. 29.4.2015 49 Kristiin a Halone n Onnistunut yhteistyö vaatii tahtoa, tekemistä ja puhumista! (Halonen, 2013) Tahtoa Rationaalinen taso • Selkeät strategiset tavoitteet ja suunnitelma • Yhteinen tahtotila • Menetelmät ja mittarit • Käsitteiden selkiyttäminen Tekemistä tässä ja nyt Kompleksinen taso • Kompleksinen ajattelu kokonaisuuden hahmottamiseen • Oman toiminnan vaikutukset muiden toimintaan • Oppimisprosessi Puhumista Postmoderni taso • Vuorovaikutus • Aktiivinen dialogi • Verkostoituminen
  67. 67. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 50 5. Skenaariot - Työterveyshuolto sotessa
  68. 68. Työterveyshuollolla on uhkia ja mahdollisuuksia uudessa sotessa • Työterveyslaitos julkaisi kolme skenaariota työterveyshuollon roolista uudessa sote-järjestelmässä viime toukokuussa. • Skenaariot jakavat mielipiteitä vahvasti, osoittaa nettikyselymme. • Työterveyslaitos on analysoinut kyselyn tulokset ja laatinut jokaisesta skenaariosta SWOTin, jossa esitetään kunkin vaihtoehdon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 51
  69. 69. Skenaariossa 1 • Työterveyshuolto huolehtisi kokonaan työssäkäyvien perusterveydenhuollon sairaanhoidosta. • Hyvänä puolena tässä olisi työterveyshuollon roolin selkeytyminen ja työntekijöiden nopea pääsy hoitoon. • Heikkoutena taas on kustannusten kasvu ja eriarvoisuuden lisääntyminen. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 52
  70. 70. Skenaario 1. • Työterveyshuolto työssäkäyvien perusterveydenhuoltona. • Sairaanhoidon järjestäminen osana työterveyshuoltoa vahvistuu, yhdenmukaistuu ja muuttuu työnantajille pakolliseksi. • Ennaltaehkäisevät palvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa. • Työterveyshuollon rahoitus tulee osaksi työnantajilta, osaksi maakunnilta ja valtiolta. • Työnantajan valinnanvapauspalveluntuottajan suhteen säilyy. • Työterveyshuollon henkilöasiakkailla ei ole valinnanvapautta. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 53
  71. 71. Skenaariossa 2 • Työterveyshuolto erikoistuisi ehkäisevään toimintaan ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon. • Vahvuutena skenaariossa on ennen kaikkea työterveyshuollon mahdollisuus keskittyä ennalta ehkäisevään toimintaan, johon se on alun perin suunniteltukin. • Kalliit työkyvyttömyyseläkkeet alkaisivat vähetä. • Yhteys työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä tiivistyisi. • Tämän skenaarion toimiminen edellyttää kuitenkin sote-ratkaisun onnistumista. • Työntekijöiden hoitoon pääsy hidastuu, jos muu sote ei toimi suunnitellusti. • Haastetta löytyy myös työterveyshuollon sisältä, onko osaamista erottaa työhön liittyvä sairaus ja tavallinen sairaus? 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 54
  72. 72. Skenaario 2. • Työterveyshuolto erikoisalana. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia laajennetaan, sairaanhoito säilyy, mutta rajattuna työhön liittyvien sairauksien hoitoon. • Työnantajilla säilyy valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen. Työntekijät saavat valinnanvapauden perustason sairaanhoitonsa suhteen maakunnallisen valinnanvapauden piirissä. • Työnantajat rahoittavat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perustason sairaanhoidon. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 55
  73. 73. Skenaariossa 3 • Työterveyshuolto pysyisi ennallaan. • Työterveyshuolto toimii nykyisellään prosessina hyvin. • Olisi helppo valinta olla muuttamatta mitään ja seurata sivusta sote- uudistusta. Uhkana kuitenkin on työterveyshuollon jääminen entistä enemmän erilleen muusta terveydenhuollosta. • Tieto ei kulje ja päällekkäistä työtä tehdään. Työkyvyttömyyksien lyhentämiseen ei päästä kiinni ajoissa ja yhteiskunnalle ja työnantajille tulee tätä kautta huomattavia kustannuksia. • . 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 56
  74. 74. Skenaario 3 • Työterveyshuolto ennallaan. Työterveyshuollon nykymalli säilyy muun sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuessa. • Työntekijät valitsevat sairaanhoitopalvelunsa työterveyshuollon ja maakunnallisen valinnanvapauden piiristä. Osa työterveyshuollon palveluntuottajista ryhtyy tuottamaan myös maakuntien perustason palveluita. • Työterveyshuollon rahoitus pysyy erillään muusta terveydenhuollon rahoituksesta. • Työterveyshuollon sisäistä kehittämistä jatketaan, samoin niveltämispyrkimyksiä muuhun terveydenhuoltoon. Oleellisesti työterveyshuolto kuitenkin säilyy muusta terveydenhuollosta erillisenä osa-alueena. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 57
  75. 75. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 58 6. Kysymyksiä - keskustelua
  76. 76. tyoterveyslaitos@tyoterveys @fioh Kiitos! Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi
  77. 77. Liikelaitos Oulun Serviisi Leena Ahonen 17.11.2016 (Kevalla julkaisulupa)
  78. 78. Tunnuslukuja • Liikelaitos Oulun Serviisi valmistaa 42 000 ateriaa ja siistii 672 000 neliötä päivässä n. 200 kohteessa (omaa toimintaa), • Serviisi järjestää kilpailutuksen ja valvonnan. Omaa toimintaa 70 % ja 30 % ulkoista. • Serviisissä työskentelee 616 työntekijää – eläköityy 223 työntekijää 2016 – 2025 – tällä hetkellä osatyökyvyttömyyseläkkeellä 66 – yksilöllisiä ratkaisuja vuosittain 40 -60 • Oman toiminnan Serviisin liikevaihtoarvio on 35 milj. euroa (2016)
  79. 79. Taustaa • Varhemaksut hallintaan kampanja 2010 - 2011 • Aktiivinen työkyvyn tuki 2011 – 2012 • Case Serviisi 2012 – 2013 – Normaalia toimintaa casen jälkeen
  80. 80. Taustaa ja tuloksia • Serviisin sairauspoissaolot 9 7,6 % • työntekijöistä on vajaakuntoisia n. 9 % • Serviisin sairauspoissolot aiheuttavat liikelaitokselle vuosittain huomattavan kustannuksen • v 2010 varhemaksut siirtyivät hallintokunnille - varhemaksu + eläkemenoperusteinen maksu • 2012 - 2,6 milj. euroa • 2013 - 2,7 milj. euroa • 2014 - 2,5 milj. euroa • 2015 – 2,2 milj. euroa • 2016 arvio 1,8 milj. euroa
  81. 81. Serviisin sairauspoissaolojen kustannus Poissaolokustannus €/ päivä ilman sijaista Poissaolokustannus €/ päivä sisältää sijaiskustannuksen 130 €/pv 250 €/pv Vuosina 2013 2014 2 015 2016 Yhteensä 19 587 18 502 20 256 14 463 esim. 1000 pv -250 000 €esim. 1000 pv 130 000 € Poissaolopäivät vuositasolla. Kuluva vuosi keskeneräinen.
  82. 82. Työurien pidentämisen mahdollistaminen, toimintamalli: Esimieskeskustelu Toimenpiteet työpaikalla Työterveys- huolto Verkosto- neuvottelu 1 Verkosto- neuvottelu 2 Miten ja kuka tunnistaa?
  83. 83. Yksilölliset ratkaisut ja työn räätälöinti • yksilöllisissä ratkaisuissa huomioidaan jäljellä oleva työkyky työterveyshuollon kanssa • ratkaisuja etsitään yhdessä, sovitaan vastuut ja aikataulutetaan seuranta • työntekijä sijoitetaan pääsääntöisesti työskentelemään kohteeseen, jossa he toimivat lisäresurssina • lisäresurssi tarkoittaa, että esim. työntekijä tekee 8 tunnin työn 1-2 tuntia ”hitaammin” • kustannukset huomioidaan budjetissa • työntekijä voidaan sijoittaa myös ns. ”helppoon” kohteeseen (neliöt, ateriamäärät) • huomioidaan henkilön vajaakuntoisuus esim. selkäsairaat sijoitetaan kohteisiin, joissa ei ole matalia tasoja ja nivelrikkoiset kohteeseen, jossa ei ole portaita tai he voivat tehdä kohteessa koneajoja jne. • uudelleen sijoitus • korvaava työ • osasairausvapaa
  84. 84. Tuloksia – tavoitteet mahdollistuu • ylimmän johdon tuki • yhteinen toimintamalli • varhemaksujen hallinta • ennakoiva puuttuminen (sairaus-) poissaoloihin • työntekijät saadaan sijoitettua tiimeihin työkykyä vastaavaan tehtävään • mahdollinen lisäresurssi tiimiin • työntekijä saadaan sijoitettua mielekkääseen työhön • tiimin työhyvinvoinnin lisääminen • ESS – järjestelmästä poissaoloilmoitukset
  85. 85. Yksilölliset ratkaisut ja räätälöinti Kehittämishaasteita • ateria- ja puhtaustyö ovat molemmat keskiraskaita aloja • alhainen koulutustaso/-valmius uuden opiskeluun • työyhteisön tuki/hyväksyminen • esimiehen valmius/taidot • työntekijän osaaminen/asenne • rakenteelliset ratkaisut ja laitehankinnat kiinteistöissä joissa työskennellään • arkkitehtien tilaajan ratkaisut (materiaalit)
  86. 86. todellista elämää.... Sirpa 36 v • ateria-alan ammattilainen • todettu pysyvä/paheneva selkävamma • työ räätälöity keveämmäksi 2012 • työllistynyt usean vuoden ajan • kevyempi työkohde meni kilpailutukseen • uudelleensijoitusasiakkuus 2014 • uusi ammatti 2016 • uusi työ 2016 • opiskelu omatoimista, verkko-opiskelu • keva tukee työkokeilua • sijoittunut kaupungille
  87. 87. todellista elämää... Päivi 45 v • puhtausalan ammattilainen • nivelrikkoa, välilevyn pullistuma • kevennetty työtä 2008 • opiskeli uuden ammatin siivoustyönohjaajaksi 2010 • työkyky aleni • ylennettiin siivoustyönjohtajaksi 2012 • työkyky aleni • ammatin vaihto 2015 • työkokeilu ja opiskelu kevan tuella 2016- • uusi työ?
  88. 88. Koulutus ja työhyvinvointi • koulutusta: – ergonomia – Työhyvinvointikortti – työsuojeluparikoulutus – moniosaaja – työnjohtaja – esimiesten ja työnjohtajien JET – moniosaajien esimiesten vertaistuki • työprosessilähtöinen työpaikkaselvitys perinteisen rinnalle • Työterveyden puitesopimus ja puitesopimuksen liite • Serviisin henkilöstötiimi – työhyvinvointikoordinaattori • OukaDW –raportointijärjestelmä – mm. työkykyjohtaminen, henkilöstöseuranta, johtoryhmä, johtokunta, alueiden raportit, talous
  89. 89. Yhteistyö Työterveyden kanssa • työterveyden/esimiesten yhteistyö – tapaamiset, työnohjaus • yhteiset hankkeet • raportoinnin kehittäminen yhteistyössä – aluekohtainen poissaoloanalysointi – pitkien poissaolojen analysointi – työterveysjohtaminen • yhteistyö työsuojelutoimijoiden kanssa • yhteistoimintajohtoryhmän jäsen • Serviisin työkykymallin vieminen muihin hallintokuntiin – uudelleensijoitustyöryhmä • Kehittämisasiana varhainen puuttuminen – ajatus ja tekeminen oikeasti varhaiseen välittämisen ja puuttumisen suuntaan, jo työsuhteen alussa kuntoutus- ja koulutussuunnitelma – työhöntulotarkastuksen kehittäminen – selkeät roolit työterveys/työnantaja – poissaolojen valtakunnallinen vertailu ammattialoittain
  90. 90. mitä saavutettu • eläkemenot ovat pienentyneet • työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut • sairauspoissaolot ovat laskeneet • työterveyskulut eivät ole kasvaneet lisääntyneestä yhteistyöstä huolimatta • tunne työhyvinvoinnin lisääntymisestä (yksilöstä välittäminen) • tunnistetaan riskit (koulutus, osaaminen, rakenteelliset tekijät) • tiedetään henkilöstön terveydellisen hyvinvoinnin tila • ymmärretty kumppanuuden ja yhteistyön merkitys (työterveys, työsuojelu, tilakeskus) – luottamus/tuttuus
  91. 91. määritelmiä  vajaakuntoisuuden määritelmä:  vajaakuntoisella tarkoitetaan työntekijää, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia  yksilöllinen ratkaisu/räätälöity työ • työprosessi pilkotaan tehtäviksi ja tehtävistä muodostetaan uusi, järkevä työkokonaisuus  lisäresurssi työpaikalla • vajaakuntoisen työntekijän työn räätälöinnistä ja/tai uudelleen sijoituksesta johtuva työpanos  työkierto • työntekijä vaihtaa kokonaan uuteen tehtävään • työkohdetta vaihdetaan esim. 2 vuoden välein

×