5. Tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen
alle 2 asteeseen tullut epärealistiseksi.
Bill McKibben: 2 asteessa pysyminen
vaatisi, että nyt tunnetuista öljy- ja
hiilivaroista jätetään maan alle 4/5
(markkina-arvo: 20 biljoonaa dollaria)
Ilman välittömiä radikaaleja toimia maapalloa
uhkaa 4 tai jopa 6 asteen lämpeneminen
Aikaa on vähän. Edellyttää radikaalia
energiantuotannon ja talouden uudistamista.
Lähteet: Maailmanpankki 2012; PWC 2012, McKibben, 2012
8. Talouskasvulla ja luonnonvarojen kulutuksella on vahva
historiallinen korrelaatio
Kasvun absoluuttinen irtikytkentä haitoista ei ole
mahdollista tarpeeksi nopeasti, vaikka teoriassa ajatus
toimisikin
Talouden ekotehokkuus parantuu Suomessa ja
globaalisti, mutta lisääntynyt kulutus mitätöi
tehokkuuden lisäyksiä (Rebound)
Talouskasvun suhde ihmisten hyvinvointiin on jo
kyseenalaistunut teollisuusmaissa
Sokean kasvu-uskon sijasta päättäjien tulisi nojata
uusimpaan tietoon todellisesta, kestävästä vauraudesta
ja hyvinvoinnista
Tarvitaan B-suunnitelma
9. Tehokkuusparannukset aiheuttavat muutoksia ihmisten
käyttäytymisessä, jotka vähentävät tai kumoavat
saavutetut hyödyt.
Yksi jaottelu (Santarius):
◦ Rahallinen: energiatehokkuuden parannus lisää käytettävissä
olevia tuloja ja niiden käyttöä lisäkulutukseen (esim.
lisäkilometrit polttoainetehokkaalla autolla)
◦ Materiaalinen: energiatehokkaampien teknologioiden käyttö
lisää energiankäyttöä (esim. uusi infra energiatehokkaille
tuotteille)
◦ Psykologinen: energiatehokkaiden teknologioiden käyttö
kasvattaa symbolista mielikuvaa ympäristöystävällisestä
käyttäytymisestä (esim. ajetaan enemmän kilometrejä)
◦ Tekijöidenvälinen: Työvoiman tai tuotantovälineiden
tuottavuuden nosto lisää energiankäyttöä esim. mekanisoinnin
tai automatisoinnin tai lisääntyvän tuotannon kautta
Lähde: Santarius, T. (2012). Green Growth Unravelled. How rebound effects baffle
sustainability targets when the economy keeps growing. Heinrich Boell Foundation and
Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energ. Germany
10. Tehokkuudella on monia epäsuoria
käyttäytymisvaikutuksia, joista tiedetään liian
vähän.
Epäsuorat rebound-efektit ovat komplekseja
ja mahdollisesti suurempia.
Tehokkuusparannukset lisäävät tyypillisesti
tuotantoa, mikä lisää energian käyttöä.
Mihin tehokkuuden ansiosta lisääntyvä raha
käytetään? On hyvin todennäköistä, että siinä
kuluu lisää energiaa ja materiaaleja.
11. Energian hinnan pitäminen korkealla (verotus) on
tärkeää, muttei patenttiratkaisu
Mihin kertyneet tulot käytetään ja aiheutuuko siitä
uutta kysyntää ja päästöjä?
Vaikka onnistuisimme siirtymään kokonaan pois
fossiilisten polttoaineiden käytöstä, puhtaista
teknologioista syntyvä taloudellinen aktiviteetti lisää
kaikenlaisten resurssien kulutusta
◦ 1. kierros: metallit, lasi, maa-aines, vesi, sementti
(tuulimyllyt, aurinkopaneelit, maalämpöpumput, uusi infra...)
◦ 2. kierros: Uudet TV:t, autot, huonekalut, lomamatkat, ruoka
jne, joita kuluttajat hankkivat ”näppärän uuden vihreän
talouden” lisäämillä tuloilla.
Hinnoittelun lisäksi on puututtava talouden ja
kulutuksen kasvuvauhtiin
Lähde: Schor, J. (2010). Plenitude. The new economics of true wealth.
12. Aineettoman kasvun ’lupaus’ vääristää kestävän
talouden haasteita
Ihmisen perustarpeet ja yhteiskunnan
perustoiminnot ovat hyvin pitkälle materiaalisia
ja riippuvaisia ekosysteemeistä, joita ei voi niin
vain korvata
Palveluilla ja aineettomallakin kulutuksella on
aineellinen perusta
Teknologiaa ei ole järkevää valjastaa ikuisen
kasvun moottoriksi vaan tekijäksi, joka auttaa
◦ Parantamaan ekotehokkuutta
◦ Löytämään hyvinvointia lisääviä ratkaisuja myös ILMAN
että tulot kasvavat
◦ Monipuolistamaan (=kestävöittämään) talouden
perusinstituutioita (kilpailu yhteistyö/jakaminen;
yksityisomistus yhteisomistus)
15. Resurssien tehokas käyttö on aidosti tehokasta
tuottavuuden kasvua (intensiivinen kasvu)
◦ Esimerkkejä: Siirtyminen orgaaniseen ja paikalliseen
maatalouteen, passiivisen aurinkoenergian koteihin ja tuulivoiman
ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
BKT-mitattu talous hakee myös ekstensiivistä kasvua:
◦ Tuottavuutta haetaan siirtämällä toimintaa esim. julkisen sektorin
tai kotitalouksien piiristä markkinoiden piiriin, tai
◦ tuottavuus syntyy uusiutumattomien resurssien lisäkäytöstä.
Molemmat kasvattavat BKT-taloutta, vaikka yhä
niukemmiksi käyvien resurssien maailmassa huomio
tulisi keskittää siihen, miten jäljelläolevia resursseja
voidaan käyttää entistä tehokkaammin.
Lähde: Schor, J. (2010) Plenitude.
16. Ekologisen makrotaloustieteen jatkokehitys:
◦ tuotannon ja kulutuksen tulee tapahtua planetaaristen
rajojen sisällä ja kestävän rahatalouden tukemana
Kulutuskeskeisestä hyvinvointikäsityksestä
monimuotoisempaan hyvinvointikäsitykseen
Vauraus/pääoma -käsitteiden laajennus
Talousajattelussa tulee soveltaa monien alojen
uusinta tietoa ihmisten käyttäytymisestä.
◦ Irti ‘homo economicus’ –ihmiskuvasta, vanhentuneista
tehokkuusoletuksista
◦ Ihminen on sopeutuvainen, miten edistää sitä?
17. Jackson, Tim (2011) Hyvinvointia ilman kasvua.
Rajallisen planeetan taloustiede. Suom. Jyri Taivio.
Helsinki: HS Kirjat.
Latouche, Serge (2010) Jäähyväiset kasvulle. Suom.
Marja Ollila. Helsinki: Like.
Victor, Peter (2008) Managing without growth. Slow by
design, not disaster. Cheltenham: Edward Elgar, 2008.
Schor, Juliet B. (2010) Plenitude. The new economics of
true wealth. New York: The Penguin Press.
