6. Osaamisen pitkiä kaaria
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
Vuonna 1982 julkaistulla Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet
valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
Mistä löytyisi 2010-luvun nuorille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla?
Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten
löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy
verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?
7. Talouskriisit tulevat ja menevät
Todelliset megatrendit muuttavat maailmaa
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit
jaetaan uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Haasteet Mahdollisuus
9. Digitaalisaatio vasta alkamassa
1600-luvun lopulla keksitty höyrykone mullisti
talouden ja yhteiskunnan rakenteet 1800-luvun
alussa
Koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: koulu → työelämä → eläke
1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
Tämän päivän lukiolainen on työelämässä vielä 2070-luvulla
ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai
roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!
10. Robotit ja tekoälyt ovat jo täällä
Mutta yhteiskunnan murros on vasta alkamassa
18. Kun Hitachi korvasi logistiikan esimiehet big dataa opiskelleella
tekoälyllä, varastomiehet työskentelivät 8% tehokkaammin.
Ken Teegardin, CC BY-SA 2.0
24. Reagoimme teknologiaan,
emme ohjaa yhteiskunnan kehitystä
Digitalisaation merkitys yhteiskunnalle kasvaa
IC-tekniikan ja sitä hyödyntävien teknologioiden kehitys kiihtyy
Useita radikaaleja uusia teknologioita (tekoälyt, big data, IoT, robotit, …)
Koko infrastruktuuri riippuvainen ICT-infrastruktuurin toiminnasta
Julkishallinnon IC-tekniikka karannut hallinnasta
10 vuodessa käytetty €20 mrd julkisen sektorin ICT-hankkeisiin (ja tuottavuus laskee)
Keskikokoisessa kunnassa voi olla lähes 1000 tietojärjestelmää ja satoja rekistereitä
Lainsäädännön prosessit eivät ole vastaavasti nopeutuneet
Laajojen teknologialakikokonaisuuksien valmistelu ei enää tahdo onnistua vaalikauden
aikana (esim. Tietoyhteiskuntakaari)
Teknologialait vanhenevat usein jo ennen valmistumistaan
(esim. Modeemikaappauslaki)
26. Digitalisaatio muuttaa toimintaa,
yhteiskuntaa ja kulttuuria
Esim. etä- ja mobiiliteknologiat vapauttavat työpaikasta ja -ajasta
Oman etätyön ohjaus ja mobiilin työn johtaminen
Vastuut työajan seurannasta, ergonomiasta ja työterveydestä
Perinteisten toimitilojen käyttöaste hyvin alhainen
Työvälineiden kehitys vielä kesken
Esim. verkko-ostokset vapauttavat kaupassa käymisestä
Ostoskeskuksille ja parkkihalleille keksittävä uutta käyttöä
Koteihin tarvitaan ostosten jättöpisteet
Lähettifirmojen kehitettävä ”viimeisen mailin” palveluitaan
Esim. silppuelämässä eri työt ja roolit limittuvat
Voit olla yhtä aikaa työntekijä, yrittäjä, opiskelija, työtön, omaishoitaja, osa-
aikaeläkeläinen…
33. Robotisaatio vain yksi
digitalisaation särmä
Robotisaatio ja oppiva automaatio
Robotisaatio on teollistumisen neljäs aalto, joka nostaa työn tuottavuutta yhtä paljon kuin
höyryvoiman, sähkön ja tietotekniikan käyttöönotto
Internet of Things, Internet of Everything, Industrial Internet
IoT tuo internetiin liitetyn automaation kaikkialle sekä tuotannossa että arjessa
Big dataa analysoivat algoritmit ja tekoälyt
Asiantuntijatehtävät automatisoituvat nopeasti
Alustatalous perustuu tietomassojen analysointiin palvelun tuottamiseksi
Ohjelmistorobotit automatisoivat tietojärjestelmien ’mekaanisen’ käytön
Tyhmien ohjelmistojen päälle kehitetään fiksuja ohjelmistoja
”Otetaan robotti pois ihmisestä” 33
35. 73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
36. Automaatti voi huolehtia esim dementikon lääkkeiden jakelusta
ja varmistaa, että oikeat lääkkeet otetaan oikeaan aikaan.
Image: Evondos Oy
37. Robotisaatio muuttaa työtä
tekoälyt ja robotit korvaavat merkittävän osan työpaikoista
Pelko oman työn menetyksestä ruokkii muutosvastarintaa digitalisaatiota kohtaan
Loputkin työt muuttuvat merkittävästi ja vaativat uutta osaamista
Myös uutta työtä syntyy, mutta murros on raju
Esim. Uudenkaupungin autotehtaalla työpaikkoja nimenomaan robottien ansiosta
Esim. rakennusjätteiden lajittelu kannattaa vain robotilla
Pelkästään tekoälyosaajia tarvitaan heti nyt 7000 lisää
Uudet työt edellyttävät uutta osaamista
Iso-Britannian luddiitti-kapinat 1800-luvun alussa muistuttivat sisällissotaa
41. Alustayhtiöiden markkina-arvo v. 2015
Pohjois-Amerikka: 3 123 mrd $
Aasia: 930 mrd $
Eurooppa: 181 mrd $
Lähde: GLOBAL PLATFORM SURVEY, THE CENTER FOR GLOBAL ENTERPRISE, 2015
42. Robotisaatio ja tekoälyt
haastaa vanhat rakenteet
Kun robotit ja tekoälyt tuottavat valtaosan lisäarvosta, mm. verotuksen
painopistettä siirrettävä työn verotuksesta lisäarvon verottamiseen
Kun työtehtävät muuttuvat jatkuvasti, mm. koulutuksen painopistettä
siirrettävä tutkinnoista jatkuvaan työn ohessa oppimiseen
Kun elämä on työn, opiskelun, yrittämisen ja hoivan jatkuvaa silppua, mm.
tarveharkintaisen sosiaaliturvan painopistettä siirrettävä perustulon suuntaan
Kun työsuhteet pirstaloituvat, työmarkkinajärjestöjen on muututtava
alustapalveluiksi
Kun liikenne automatisoituu, verkkokauppa kasvaa ja mobiili työ yleistyy,
mm. yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko määriteltävä uudelleen
43. Esim. kun liikenne muuttuu palveluksi
Autonomiset henkilöautot markkinoille 2020-luvulla
Lainsäädäntö ja asenteet suurempia haasteita kuin teknologia
Autojen määrä laskee ja käyttöaste moninkertaistuu
Liikenneinvestoinnit tehdään vuosikymmeniksi
Liikenne-ennusteiden lähtökohtana edelleen, että ihmiset omistavat ja ajavat autoa itse,
käyvät itse ostoksilla ja matkustavat päivittäin työpaikalle
Liikenneautomaatio, verkkokauppa ja etäläsnäolo muuttavat
liikenteen rakennetta ja sitä kautta yhdyskuntarakennetta
Teitä ja kaistoja on varauduttava muuttamaan muuhun käyttöön
Tiet on suunniteltava paitsi ihmisten myös sensoreiden havaintokyvyn mukaan
Ohitusteiden automarketeille keksittävä uuta käyttöä
Pysäköintitilan tarve romahtaa, parkkihalleille keksittävä uutta käyttöä
44.
45. CC Wired / Andy Greenberg
ROBOTTIAUTOJEN TIETOTURVAN ON OLTAVA KUNNOSSA
46. Suomen luova tuho
Digitaalisaatio jakaa maailmantalouden ja –politiikan kortit uudelleen.
Ei ole itsestään selvää, että vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
Kaikilla aloilla on edessään yhtä kipeä rakennemurros kuin
mediateollisuudella
Kokonaisia teollisuudenaloja katoaa ja uusia syntyy
Uusi tekniikka vanhan toimintatavan palveluksessa vain laskee tuottavuutta
Tekniikkaa tärkeämpiä ovat uudet toimintaprosessit ja liiketoimintamallit
Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
Uutta työtä ei synny kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
47. Suomi ei nouse romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit…
…ja jakamalla pokasahoja ja lypsyjakkaroita
48. Suomessa tuoksuu asennemuutokselta
Suomi on lennokkitalouden edelläkävijä
Suomella maailman liberaaleimmat drone-säännöt
Myös kielletyn toiminnan kokeilemiseen toimivat poikkeussäännöt
Suomen lainsäädännöstä oli unohtunut vaatimus, että ajoneuvosta
vastaavan kuljettajan on oltava ajoneuvon sisällä (vrt. esim. Japani)
Porsaanreikää ei tukittu vaan otettiin hyötykäyttöön
automaattiajoneuvojen etävalvonnan mahdollistamiseksi
Suomen kevyen liikenteen väylät on vapautettu kevytkulkimille
Samalla maa-droneista tuli Suomessa laillisia
Suomesta robottiautojen ja –laivojen arktinen koealue
Hankkeet uskallettu käynnistää, vaikka kaikesta ei heti varmuutta
Enää kaikki mikä ei ole erikseen sallittua, ei olekaan välttämättä kiellettyä.
Kaikki kiellotkaan eivät ole enää aina täysin ehdottomia