Metsä Fibren skenaarioseminaarissa pidetty alustus.

1. Toinen digitaalinen vallankumous
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

2. Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
 US Department of Defense, 2006

3. Talouskriisit tulevat ja menevät.
Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

4. Todellisia muutostrendejä
Haasteet Mahdollisuus
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.
Image: Cyberdyne
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. Suomen haaste
 Suomen talouskasvun perustat,
työn määrän ja työn tuottavuuden
kasvu, ovat päättyneet!
 Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua
 Vaikka työikäisten määrä laskee 20 vuotta, suomalaisten määrä ei laske!
 Toistaiseksi vajetta on paikattu velaksi
 Suomalaisilla on kolme (ei poissulkevaa) vaihtoehtoa
 Lisättävä työn määrää mm eläkeikää nostamalla, arkipyhistä luopumalla ja
maahanmuutolla
 Nostettava työn tuottavuutta investoimalla uusiin (digitaalisiin)
toimintatapoihin, osaamiseen ja työvälineisiin
 Laskettava elintasoa sisäisellä devalvaatiolla ja julkisia palveluita
leikkaamalla
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. Digitalisaatio muuttaa kaiken
Media-ala kohtasimurroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

8. Image: Energid Technologies
Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.
Image: Energid Technologies
Image: Energid Technologies
Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. Mihin tarvitset ammatti-taitoista
pankkivirkailijaa,
kun nostat käteistä
automaatista ja maksat
laskussa verkossa?
Sosiaalisen median tavoin
toimivat C2C-”pankit”
Käteinen katoaa lähivuosina.
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

12. Ensimmäinen digitaalinen vallankumous
 Tuotannon digitaalisaatio 1980-luvulla
 Teollisuusrobotit, kokoonpanolinjat, logistiikka
 Teollisuuden tuottavuusparadoksi
 Investoinnit tietotekniikkaan ja automaatioon eivät
parantaneet tuottavuutta
 Vasta uuden tekniikanmahdollistamat uudet
toimintatavat nostivat tuottavuutta
 Uudet tavat organisoida ja johtaa
valmistusta
 JIT, JOT, Lean, Agile, MPR, CIP, NNP
 Logistinen imuohjaus raaka-aineiden
tuotannosta kuluttajalle asti
 Asiakkaan paperitilaus välittyy toimintaohjeeksi
metsurin harvesterin ruudulle
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu,
kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

14. Todellinen digitaalinen
vallankumous on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
 Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

15. Kaikki ammatit digitalisoituvat.
Kulutus digitalisoituu.
Elämä digitalisoituu.

16. Image: Cimcorp
Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16

17. Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

18. Image: Rolls Royce
Merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa.
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18

19. Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19

20. Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20

21. Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21

22. CC BY SA 3.0 Shritwod
Suomi on digitalisaation alisuorittaja!
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva
ICT-varustus
 Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22

23. … kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23

24. Emme uskalla kääntää Suomea päälaelleen.
Suomen digitalisaation jarruja
 ”Päätöksentekolama”
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
 Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän
 Rohkeuden puute
 Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla
 Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja
toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)
 Keskittyminen teknologiaan
 Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan
 Vanhojen järjestelmien taakka
 Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen
 Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24

25. Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

26. Image: Zenrobotics
Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26

27. Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27

28. Vastareaktioita odotettavissa
 1800-luvun alun kehruukoneet olivat
1. sukupolven teollisuusautomaatiota
 Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin
nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida
 Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita
 Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio
 Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa
kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan
 Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit
 Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta
saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym.
joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?
 … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28

29. Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29

30. yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-markkinat
olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-lennokkireitti
vuonna 2016.
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30

31. Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.
Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

32. Hupi on vasta alkamassa
 Digitalisaatio kiihtyy
 Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
 Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet kodinkoneiksi
 Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
 Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
 Esineiden (teollinen, kaiken) internet
 Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
 Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa
 Älykäs sähköverkko
 Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
Google
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32

33. 73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33

34. Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 34

35. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35