Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Nuori vihreä vaikuttaja -koulutus.

1. Tietoyhteiskunta on politiikkaa
Jyrki J.J. Kasvi

2. Talouskriisit tulevat ja menevät
Todellisia globaaleja muutostrendejä:
 Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky
– Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan
osan talouskasvusta
 Maailman ikärakenteen muutos
– Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta
• Ek-vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä oli eläkkeellä
– Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään
• Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita
 Globaali verkostoituminen ja riippuvuus
– BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi
suurvalloiksi.
 Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntia
– Tieto- ja viestintäteknologia kypsynyt läpäisemään yhteiskunnan

3. Japanissa robottikuutit lohduttavat tsunamista
selvinneitä vanhuksia
(NHK Video screenshot)

4. Helsinki kokeilee vanhustenhoitorobotteja
www.tieke.fi
Center for Intelligent Robotics KIST, Korea.

5. Ei pelkkiä kauhukuvia: ”Läpinäkyvä” ICT voi myös
helpottaa ”Pihtiputaan mummon” elämää
Addoz Oy

6. Kehityksen aaltoja
Fuusio-
Globalisaatio Yhteiskunta
BKT Bio- ?? v.
Monimutkaisuus Yhteiskunta
Muutostahti 25 v.
Tieto-
yhteiskunta
50 v.
Teollisuus- Olet tässä!
yhteiskunta
Maatalous- 250 v.
yhteiskunta
6000-7000 v.
Mika Mannermaa
Tulevaisuuden ammatit ja osaamistarpeet ovat vasta muotoutumassa.
www.kasvi.org

7. Ennustamisen vaikeus
 ”I think there is a world market for maybe five computers.”
 Thomas Watson, IBM CEO ,1943.
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active
trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 "The Internet? Bah!"
 Newsweek headline, 1995
 Usein scifi on osunut ennusteita paremmin oikeaan.
 True Names, Vernor Vinge.

8. Esim. ”Aivotahdistin”
2020-luvulla kehitettävän
10^19 flopsin supertieto-
koneen kapasiteetti riittää
aivojen simuloimiseen.
www.kasvi.org 8

9. Internetin tasoja
CC 2.0 Generic Attribution Robert Scolbe
 1980-luku: Internet on tietokoneiden verkko
Tim Berners-Leen WWW-palvelin.
 Teknisesti edelleen oikea määritelmä
 TCP/IP-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko
 1990-luku: Internet on tiedon verkko
 WWW = URL-osoite & HTTP-protokolla & HTML-kieli
 2000-luku: Internet on ihmisten verkko
 Sosiaalinen media
 Verkostoituminen ja jakaminen
 2010-luku: Internet on esineiden verkko
 Ubiikkiyhteiskunta
 Ipv6, rfid

10. CC 3.0 Muuttamaton Tuppence1
Avoimia haasteita: hallitusohjelma
 Hallitus laatii sähköisen median
viestintäpoliittisen ohjelman.
 Ohjelma eduskunnan käsiteltävänä
 TV-taajuuksien vapauttamista muuhun käyttöön harkitaan
 Keskeiset jakelutiet eivät vaalikauden lopulla ole enää välttämättä samat kuin nyt
 Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian
tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.
 Edelleen useimmissa ministeriöissä työn alla…
 Suunnitelma ICT:n hyödyntämisestä toimialalla LVM:n älyliikennestrategian tapaan.
 Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset
sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa
koskevat säännökset.
 TYKKI täyttää hallitusohjelmaan jääneitä aukkoja

11. Tietoyhteiskuntakaari
Kokoaa yhteen ainakin seuraavat lait
 Viestintämarkkinalaki
 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
 Verkkotunnuslaki
 Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista
 Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista
 Laki televisio- ja radiotoiminnasta
 Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä
 Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista.
”Minä tulen hulluksi”

12. Etuoikeus vai perusoikeus?
 Suomi on ensimmäinen maa maailmassa,
jossa oikeus nettiyhteyteen on turvattu lailla CC 3.0 SA BY Ralf Roletschek
 Vuoteen 2015 mennessä kaikilla suomalaisilla on oikeus
nopeaan laajakaistaan
 Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin
 Esim. pankkiasiointi ja kodin ja koulun yhteistyö
 Sähköisten palveluiden oltava esteettömiä ja saatavia
 Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?
 Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät saa
käyttää nettiä
 Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?
 Periaatteessa nettiyhteys on laskettu mukaan toimeentulotuen perusosaan, mutta
käytännössä…
 Kirjastot tarjonneet ilmaisen pääsyn nettiin ja koulutusta netin käyttöön
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. “The best way to get
value from data
is to give it away”
CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.
 Tieto on tietoyhteiskunnan
rahaa: Tieto tuottaa uutta
tietoa ja hyödyttää yhteiskuntaa
vain kun sitä käytetään ja
investoidaan.
 Rahasäiliöön kätketyllä rahalla
ei ole arvoa … eikä suljettuun
tietokantaan säilötyllä tiedolla.
Neelie Kroes, Vice-President of the European
Commission and Commissioner of the Digital Agenda

14. Data on avointa kun se on …
1. Laillisesti uudelleenkäytettävissä
 Data on avoimesti lisensoitu eli sen
käyttöä ei rajoiteta käyttäjäryhmän
tai käyttötarkoituksen mukaan.
2. Teknisesti uudelleenkäytettävissä
 Riittävän rakenteellisessa muodossa
(koneluettava) ja avoimessa tiedosto-
formaatissa oleva data on käytettä-
vissä ilman rekisteröitymistä.
3. Maksutta uudelleenkäytettävissä
 Datan käytöstä ei peritä maksua.
ParkkiNappi, vuoden 2011
 Avoin data on kuitenkin vasta Apps4Finland-kisan voittaja
hyödyntää kuntien avaamaa
tiedon ja palveluiden raaka-ainetta tietoa pysäköintimaksu-
vyöhykkeiden sijainnista.
 Mahdollistaja

15. Julkisten tietovarantojen avaaminen …
 … parantaa julkishallinnon läpinäkyvyyttä
 Kanadassa paljastui miljardien eurojen veropetos, kun valtion kirjanpito avattiin
 … edistää innovaatioita ja luo uutta liiketoimintaa
 Mahdollistaa käyttäjälähtöisiä, hallintorajat ylittäviä kaupallisia ja sosiaalisia
palveluinnovaatioita
 Paikkatietoa hyödyntävät teknisen palvelun toimialan yritykset kasvavat 15%
nopeammin maissa, joissa julkinen paikkatieto on ilmaista tai
rajakustannushintaista verrattuna kustannus-perusteiseen hinnoiteluun1) Kasvu
keskittyy PK-yrityksiin.
 … tehostaa hallintoa
 Edistää yhteistyötä viranomaisten välillä, sekä viranomaisten ja yritysten ja
kansalaisten kesken
 Vuosittain EU27-maissa saatavaksi potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu
€40 mrd ja välillisiksi €100 mrd 2), joista Suomen osuus olisi €0,6 ja €1,4 mrd.
1) Does Marginal Cost Pricing of Public Sector Information Spur Firm Growth? ETLA, syyskuu 2011.
2) Review of recent studies on PSI re-use and related market developments, G. Vickery, elokuu 2011.

16. Case Duunitori.fi
(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)
Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin
päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

17. Median murros
 Internet on jo syrjäyttänyt TV:n
 Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin
television ääressä
 Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat
 Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin
 Tanskalaisista enää kolmannes lukee lehtensä paperilta
 Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi
 Sopimuksia ekirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei vielä ole
 Tuleeko kulttuurista maksukykyisten etuoikeus?
 Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajankäytöltä suurempi
kulttuuriala kuin elokuvat
 Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi
 Postin jakelu harvenee ja loppuu
 Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat

18. Esim. PilviTV – kuuma mediaperuna
 Broadcast-televisio muuttuu nopeasti
on-demand-pilvipalveluksi
 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä
 Suomen lainsäädäntö välttää huolellisesti
mainitsemasta koko nettiTV:tä
 Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille
 TV-taajuuksien vapauttamista muuhun käyttöön
harkitaan jo
 Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä
 TV Kaistan oikeudenkäynnin lisäksi mm. Elisa Viihde
 Musiikki on jo pilvessä on joutunut rajoittamaan palveluaan
 Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-
 Television ja elokuvan jälkeen
sisällön välittäjiä laillisia palveluita paremmalla
lehdistö ja kirjallisuus
valikoimalla, teknisellä laadulla ja palvelulla
muuttuvat pilvipalveluiksi
 Ilman nopeaa runkoverkkoa ja taloyhteyksiä
Suomen Internet ruuhkautuu lähivuosina

19. CC SA Attribution Sugree
Kevyttä yläpilveä
 Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat
siirtymässä omista konesaleista pilveen
 Pääomia ei tarvitse sitoa infraan
– Oma infra ei enää rajoita toiminnan kehittämistä
 Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä
– Esim. Iso-Britannian G-Cloud-hankkeen laskettiin
säästävän £3,2 mrd vuodessa
 ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi
 Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat hallussa, palvelun
toimittajaa voi vaihtaa
 Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja
 mutta rajoilla on väliä

20. Rajoilla on väliä
 Palveluntarjoaja, asiakas, data ja
laskenta voivat sijaita eri maissa
 Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa koskevat
määräykset ja viranomaisten tiedonsaantioikeudet ovat epäyhtenäiset
 Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen sijaintipaikka
 Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin
ennakkotapaukset puuttuvat
 Kaikki on sopimusten ja EULA-ehtojen varassa
 Palvelinfarmien resursseja käytetään internetin välityksellä
 Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut
 Kuka hallitsee Internetin toimintaa?

21. CC 3.0 SA BY Sebastien Delorme
Kulttuurin murros
• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu
aktiivisuuskuiluksi
• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia
olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan
jäseniä
• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia
• Digitaalista kulttuuria ei huomata
• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen
mediaan havahduttiin
• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen
havahduttiin
• Mikä murros tällä hetkellä on huomaamatta käynnissä?
• Teknologinen imperatiivi
• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen
toimimaan yhteiskunnassa!
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21

22. Kysymys
 Mikä digitaalisen kulttuurin murros on tällä hetkellä ”pinnan alla”
käynnissä?
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22

23. Kysymys
 Mikä digitaalisen kulttuurin murros on tällä hetkellä käynnissä?
 Esimerkiksi – heruttajasukupolvi on nyt 20+ vuotiaita.
 Alastonsuomi-sivustolla on 67000 rekisteröitynyttä käyttäjää…
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23

24. Copyright Image from New Yorker cartoon by Peter Steiner
Avoin sosiaalinen amatöörimedia
 Netin sisällöstä valtaosa käyttäjien tuottamaa
 Blogilistalla 47 862 suomalaista blogia
 Kuka tahansa voi harjoittaa joukkoviestintää!
 OhmyNews, Korea: ”Every citizen is a reporter”
 Sosiaalinen media on demokratisoinut, jopa
anarkisoinut joukkoviestinnän
 Demokratia = sananvapaus & yksityisyyden suoja
 Oikeus hankkia tietoa vapaasti ilman pelkoa
 Oikeus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa
 Anonymiteetin eli demokratian hinta voi olla korkea
 Suomen perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sananvapaus, koska nimenomaan
sensuuri oli johtanut poliittisiin levottomuuksiin

25. Kysymys
 Oletko netissä omalla nimelläsi?
 Aina – on voitava olla omalla nimellä sanojensa takana
 Sekä että – aina tilanteen mukaan
 En koskaan – suojelen identiteettiäni ja yksityisyyttäni
 Pitäisikö lasten olla netissä omalla nimellään?
 Aina
 Sekä että
 Ei koskaan
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25

26. Amatöörimedian pelisäännöt
 Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline vapauksineen ja
vastuineen…
 …ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta, vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja
mediatalon juristia
 Journalistin ohjeet äidinkielen opetusohjelmaan!
 Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen
– Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus
 Lähdesuoja
 Yksityiselämän suoja (oman ja muiden)
 Tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja suojaaminen
 Sananvapauden rajoitukset
– Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia,
uskonrauha
 Mainonnan etiikka
– Muotiblogien pitäjiä on jo lahjottu

27. Ettei sorruttaisi ammattilaisten tasolle…
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27

28. Koiria pelästynyt hevonen
Pudotti 26-vuotiaan naisen
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28

29. Vallankumous 160 merkillä
 Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä
 Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001
 Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena
 Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset
 Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia
joukkioita
 ”Kuka h*** tätä masinoi?”
 Monet hallitukset pelkäävät sosiaalista mediaa
 Ei johtajia, jotka voisi pidättää
 Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29

30. Ei johtajia, jotka pidättää:
www.tieke.fi

31. Haktivismi
 Digitaaliset vigilantit tarttuneet CC 2.0 Generic Vincent Diamante
nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin
 Kun on opittu kaiken tapahtuvan heti ja asiakaslähtöisesti, perinteiset vaikuttamisen
tavat koetaan hitaiksi ja yhdessä päätetyt ratkaisut vesitetyiksi kompromisseiksi
 Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja rikollisjärjestöjä
 Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta
 Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja identiteetin jakava yhteisö tai
kulttuuri kuin perinteinen organisaatio
 Kuka tahansa voi ottaa Guy Favkes –naamarin kasvoilleen – teot ratkaisevat
 Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja
 Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta
 Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut
 Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille

32. Kiellot luovat vastakulttuuria
 Suomen videolaki kielsi K-18 videoiden kaupan
 Suomeen maailman kehittynein splatteri-kulttuuri, joka perustui
salakuljetettuihin ultraväkivaltaisiin videoihin
 Kiinan viranomaiset pitävät listaa netistä suodetettavista aiheista
 Lista leviää nopeasti myös aktivisteille
 Hallitus käytännössä informoi aktivisteja kielletyistä aiheista
 Etelä-Koreassa ei ollut itsenäistä mediaa
 V. 2000 Oh-My-News teki kansalasista journalisteja
 V. 2002 presidentti vaihtui ja antoi ensimmäisen haastattelunsa Oh-My-
Newsille
 Saksan keltainen lehdistö korruptoitui
 Bildblog.de avoin foorumi paljastaa Bild-Zeitungin virheet, valheet ja väärät
toimintatavat other German media as well

33. Sosiaalisen identiteetin suoja
 Toisen nimissä on helppo esiintyä
 Toisen nimissä luodut blogit, facebook- ja twitter-profiilit mustamaalaamisen ja
kiusaamisen välineinä
 Oma sosiaalinen minä kannattaa suojata
 ”Kuka nyt minun sivuilleni viitsisi murtautua.”
 Herjaaminen nauttii monessa maassa sananvapauden suojaa
 Palvelimen tai palveluyhtiön kotimaa ratkaisee
 Virka-avun saaminen ulkomailta kunnianloukkaustutkinnassa vaikeaa
 Kannattaa jatkuvasti seurata oman nimensä käyttöä sosiaalisessa
mediassa
 ”Eihän meillä täällä Suomessa…”

34. Kysymys
 Oletko koskaan googlannut oman nimesi?
 Löytyikö yllätyksiä?
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 34

35. Tekijä löydetty ja tuomittu,
mutta rikos jatkuu …
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35

36. Sosiaaliset tietotekniikkarikokset
 Onko sinua kiusattu netissä esimerkiksi pilkkaamalla tai
levittämällä sinusta tai sinun nimissäsi perättömiä tietoja? 32,1%
 Onko kuvaasi tai kuviasi käytetty netissä väärin? 20,3%
 Oletko kokenut netissä seksuaalista häirintää, ahdistelua tai
hyväksikäyttöä? 30,2%
 590 kyselyyn vastanneesta naisesta yli puolet, 316 oli kokenut netissä seksuaalista
häirintää.
 (Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja Tietoyhteiskunnan
kehittämiskeskuksen yhteinen tietotekniikkarikoskysely, jossa
1201 vastaajaa)
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36

37.  Pienenä joku pervo pyysi msn messenger - osoitetta ja puhui
tuhmia ja käski riisumaan kamerassa jne..... Olin tyhmä ja nuori
(n. 11-vee) ja suostuin paljastamaan rinnat. (joita en silloin edes
omistanut)
 Nuorten paikoissa esimerkiksi irc-galleriassa ja kuvake.netissä
olen saanut kommentteja "kävisikö webbiseksi?" "herutatko?"
"nam mitkä tissit" (vaikka ei olisi edes paljastavia kuvia).
 Kerran alaikäisenä sitten eksyin chatissa tapaamani vanhemman
miehen matkaan, joka päättyi siihen, että mies sai tuomion mm.
alaikäiseen sekaantumisesta.
 Kyseessä oli kaukosuhde narsistiseen naisystävään. Asia
korjaantui kun poistin nettiprofiilit, puhelinnumero salaiseksi ja
vaihto ja sähköpostiosoitteen vaihto.
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 37

38. Teknologia ja tekijänoikeudet
 Painokoneen keksiminen loi
tarpeen tekijänoikeuksille
1. Teoskappalekopioiden tuotanto
muuttui edulliseksi
2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti
 Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön
ja populaarikirjallisuuden
 Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui
 Kirjapaino mahdollisti myös julkiset kirjastot.
 Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä
1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista
2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti
 Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa?
 Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?
 Miten käy kirjastojen?
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38

39. Annen asetus 1709
 Englannissa säädettiin vuonna 1709
ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki
 Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden
välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja.
– Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä
teoksen käyttöä: DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun
Englannissa laitonta!
 Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä
 Periaatteet toimivat liki 300 vuotta
kohtuullisen hyvin myös muihin fyysisiin
teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin
 Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!
 Jakelijat uusi osapuoli julkaisijan ja kuluttajan välissä

40. Tasapainon etsimistä
Tekijät
Markkinat
Kuluttajat Jakelijat Julkaisijat
Lainsäädäntö
Lainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimman
osapuolen oikeuksia. Vahvoilla osapuolilla kuitenkin parhaat lobbarit.

41. Uudet pelisäännöt
Tavoitteista löytynee varsin laaja yksimielisyys
 Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi
 Kulttuurin laajeneminen!
 Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä
tavoitteena oli uusien keksintöjen levittäminen
-- talouden laajentaminen.
 Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen
 Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo?
 Kirjapainot, kirjakaupat, kirjahyllykauppiaat, ...
 Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat myös uhattuina
 Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin edistäminen
 Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyright
Parhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa

42. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton
nimeä GRAHAMUK
Median liiketoimintamallit
murroksessa
 Omistusoikeus
 Ubiikkiyhteiskunnassa yhä suurempi osa omaisuudesta on immateriaalista
– Immateriaalisen omaisuuden hallinta on haastavaa ellei mahdotonta
– digitaalisen tiedon jakelu ja kopiointi on käytännössä ilmaista
 Tuotteen niukkuuteen perustuvat vanhat liiketoimintamallit menettävät
immateriaalituotteiden kaupassa merkitystään
– Fyysiset sisältötuotteet korvautuvat digitaalisilla sisältöpalveluilla
 Kuluttajansuoja
 Uudet liiketoimintamallit haastavia myös kuluttajille
– Kuluttaja on tottunut ostamaan sisältöä, mutta saa nyt sisältöihin vain rajoitetun
käyttöoikeuden
– Ilmaisissa palveluissa käyttäjä on raaka-ainetta, jonka tiedoista jalostetaan
maksullista palvelua varsinaisille asiakkaille
– Lainsäädännön puuttuessa ollaan sopimusten varassa (EULA)
 Sisältöjen käytön valvontaan käytetyt keinot voivat vaarantaa kuluttajan
yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suojan
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42

43. Haastava tilanne
 Fyysiset mediavälineet katoavat
 Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 seuraavat LP:n,
kaitafilmin, C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä
 Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi
 Mm. kirjapainot (levypuristamot) ja kirjakaupat (levykaupat) katoavat arvoketjusta
 Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?
 Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille jos ekirjoja (tai digitaalista musiikkia,
elokuvia ym.) ei voi lainata?
 Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa
 Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä halvemmalla, koska
jakelu on käytännössä ilmaista
 Esim. Helsingin Sanomien maksumuuri todennäköisesti ajaa osan lukijoista mm.
YLEn sivuille
 Kansalliskirjastolla ei ole oikeutta kerätä Internetistä vuotta 2006
vanhempaa sisältöä
 20 vuotta suomalaisen tietoyhteiskunnan historiaa on menetetty

44. Kansalliskirjaston näkökulmasta mm. tätä Suomen
ensimmäistä poliittista nettilehteä ei ole olemassa

45. Google
Teknologian kehitys kiihtyy yhä
Vuoteen 2015 mennessä:
 ICT siirtyy pilveen ja muuntuu
on-demand palveluksi
 infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …
 Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva
 Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy
 Mobiililaitteet ensimmäisinä, koska utojen tuulilasit?
 Autotallihakkerit palaavat
 Nykyiset suuryritykset aloittivat autotallista, miksei tulevat
Tällä vuosikymmenellä:
 IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen
 3D-tulostus tuo valmistuksen kotiin
 NFC mullistaa maksamisen kuten rfid logistiikan
 Teknologiset läpimurrot muilla aloilla
 Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…
26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry HaveBlue.org
45

46. … tulevaisuus on jo täällä
UC Berkeley

47. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
30.9.2010 www.kasvi.org 47