2. Puhetaito:
• 10^7 bittiä
Kirjoitustaito:
• 10^11 bittiä
• Kaupunkikulttuurit
Kirjapainotaito:
• 10^17 bittiä
• Renessanssi
• Teollinen yhteiskunta
Tieto- ja viestintätekniikka:
• 10^25 bittiä
• Verkostoyhteiskunta
Donald Robertson: New Renaissance

3. Ihmisen aivot ovat kuitenkin
edelleen puhumaan
oppimisen tasolla
Gutenberg Encyclopedia

4. Tietoyhteiskunta muutoksessa
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

5. Talouskriisit tulevat ja menevät
Todellisia muutostrendejä:
 Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky
– Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen
vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta
 Maailman ikärakenteen muutos
– Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta
• Ek-vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä oli eläkkeellä
– Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään
• Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita
 Globaali verkostoituminen ja riippuvuus
– BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle
taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi.
 Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntia
– Tieto- ja viestintäteknologia kypsynyt läpäisemään yhteiskunnan

6. Japanissa robottikuutit lohduttavat
tsunamista selvinneitä vanhuksia
(NHK Video screenshot)

7. Kehityksen aaltoja
Fuusio-
Globalisaatio Yhteiskunta
BKT Bio- ?? v.
Monimutkaisuus Yhteiskunta
Muutostahti 25 v.
Tieto-
yhteiskunta
50 v.
Teollisuus- Olet tässä!
yhteiskunta
Maatalous- 250 v.
yhteiskunta
6000-7000 v.
Mika Mannermaa
Tulevaisuuden ammatit ja osaamistarpeet ovat vasta muotoutumassa.
www.kasvi.org

8. Xyhteiskunta
• Tietoyhteiskunta
– Informaatio on keskeinen kulttuurin ja talouden väline, kohde ja tulos
• ICT-yhteiskunta
– Korostaa teknologian merkitystä yhteiskunnan määrittäjänä
• Ubiikkiyhteiskunta
– Teknologia on läpinäkyvää ja aina kaikkialla läsnä
• Verkostoyhteiskunta
– Korostaa verkostojen ja verkostomaisen toimintatavan merkitystä
• Postmoderni yhteiskunta
– Jälkiteollinen yhteiskunta, jossa limittäin näkökulmia ja merkityksiä
• Tieteisyhteiskunta
– Tieteiskulttuuri on inspiroinut IC-teknologian kehittäjiä
• Fuusioyhteiskunta
– ICT yhdessä nano-, bio- ja geenitekniikan ja kognitiotieteen kanssa

9. CC 2.0 Generic Attribution Robert Scolbe
Internetin tasoja
Tim Berners-Leen WWW-palvelin.
• 1980-luku: Internet on tietokoneiden verkko
– Teknisesti edelleen oikea määritelmä
– TCP/IP-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko
• 1990-luku: Internet on tiedon verkko
– WWW = URL-osoite & HTTP-protokolla & HTML-kieli
• 2000-luku: Internet on ihmisten verkko
– Sosiaalinen media
– Verkostoituminen ja
jakaminen
• 2010-luku: Internet on
esineiden verkko
– Ubiikkiyhteiskunta
– Ipv6, rfid

10. Rytinä on vasta alussa
• Teollinen vallankumouksen vaiheet:
– 50 vuotta teknologia kehittyi.
– Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti
yhteiskunnan perusrakenteita
• Nyt Tivi-teknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteita
– Teollisen yhteiskunnan luomat rakenteet ovat kriisissä
• Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy
– Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.
– 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta.
– Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta
 Kymmenen vuoden kuluttua ihan mikä tahansa voi olla
arkipäivää, vaikka sitä ei oltaisi vielä edes keksitty
 Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä 2070-luvulla!

11. Horst Zuse
Muutoksen vauhti ei ole
60 vuodessa ainakaan
US Army Photo hidastunut…
www.kasvi.org
7.4.2008
11

12. Jopa uusi
ihmiskäsitys:
Homo Cyberneticus
Esim. ”Aivotahdistin”
2020-luvulla kehitettävän
10^19 flopsin supertieto-
koneen kapasiteetti riittää
aivojen simuloimiseen.
24.9.2009 www.kasvi.org 12

13. Avoimuuden aika:
Olet sitä mitä jaat
• Tieto on samanlaista kuin raha, se
tuottaa uutta tietoa ja hyödyttää
yhteiskuntaa vain kun sitä käytetään ja investoidaan.
– Rahasäiliöön säilötyllä rahalla ei ole arvoa …
eikä suljettuun tietokantaan säilötyllä tiedolla.
– Tietoturva ei saa olla tiedon ”rahasäiliö”
• ”Tieto ei ole enää valtaa, tiedon jakaminen on.”
» Teemu Arina
• “The best way to get value from data is to give it away”
» Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and
Commissioner of the Digital Agenda

14. Ilmainen on uusi musta
• Maailman pelatuin mobiilipeli on ilmainen
– 500 miljoonaa latausta
• Maailman käytetyin hakukone, karttapalvelu ja
sähköpostipalvelu ovat ilmaisia
• Maailman suosituin nettimoninpeli on ilmainen
– Yli 35 miljoonaa pelaajaa
• Yksi maailman palkituimmista sarjakuvista on ilmainen
– Mm. Hugo vuosina 2009, 2010 ja 2011
• Katsotuin suomalainen elokuva on ilmainen
– 3,5 – 4 miljoonaa latausta 2 kuukaudessa
• Teknologian kehitys on aina nostanut
tuottavuutta ja laskenut hintoja …
– Ilmainen on mahdollisuus tehdä rahaa!

15. Gartnerin megatrendit:
– Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014
1. Kuluttajaistuminen
– Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä
– Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita
2. Virtualisointi
– Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita
3. App-ifikaatio
– Sovellusten asemesta kehitetään appseja
4. Itsepalvelupilvi
– Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa käytettävissä
5. Liikkuvuus
– Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä
• Jos sopimusten ja lakien valmistelu aloitettaisiin nyt,
olisimme jo pahasti myöhässä
Gartnerin raportti http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315

16. CC SA Attribution Sugree
Kevyttä yläpilveä
• Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat
siirtymässä omista konesaleista pilveen
– Pääomia ei tarvitse sitoa infraan
• Oma infra ei enää rajoita toiminnan kehittämistä
– Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä
• Esim. Iso-Britannian G-Cloud-hankkeen laskettiin
säästävän £3,2 mrd vuodessa
• ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi
– Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat
hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa
• Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista
– Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen
• Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja
– mutta rajoilla on väliä

17. Rajoilla on väliä
• Palveluntarjoaja, asiakas,
data ja laskenta voivat sijaita eri maissa
– Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden
suojaa koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti-
oikeudet ovat epäyhtenäiset
– Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen
sijaintipaikka
• Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin
ennakkotapaukset puuttuvat
– Kaikki on sopimusten ja EULA-ehtojen varassa
• Palvelinfarmien resursseja käytetään internetin välityksellä
– Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut
– Kuka hallitsee Internetin toimintaa?

18. Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna
• Internet muuttaa broadcast-television
on-demand-pilvipalveluksi
– 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä
– Suomen lainsädäntö välttää huolellisesti
mainitsemasta koko nettiTV:tä
• Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille
– Broadcast-kanaville jäävät uutiset ym.
päivittäis-TV
• Markkinoiden uusjako
– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat,
jotka eivät sopeudu riittävän ketterästi
• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä
– Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja
TV-sisällön välittäjiä laillisia palveluita
paremmalla valikoimalla, teknisellä laadulla ja
palvelulla

19. Varjoista valoon
• Kuluttaja-ICT kehittyy niin nopeasti, että työnantajan IT ja
tiedonhallintakäytännöt vaikuttavat antiikkisilta
– Työtä halutaan tehdä omilla työvälineillä omaan tapaan
• Jos työpaikan ICT hidastaa työntekoa, se kierretään ja
sivuutetaan
– Niksit jäykän tietoturvan kiertämiseksi leviävät nopeasti
– Esim. miten työssä tarvittava Skype saadaan toimimaan
intrassa, vaikka sen käyttö olisi kielletty ja estetty
• Työntekijät tietävät parhaiten, millaista tietotekniikkaa
tarvitsevat
– Varjo-ICT on mahdollisuus, ilmaista palvelukehitystä
• Varjo-ICT haastaa ohjauksen, tietoturvan, dokumentit, …
– Turvallinen pääsy Intraan työntekijöiden omilla välineillä mistä vain

20. Kulttuurin murros
• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu
aktiivisuuskuiluksi
• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia olla
entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä
• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia
• Digitaalista kulttuuria ei huomata
• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen
kuin sosiaaliseen mediaan havahduttiin
• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen
kuin siihen havahduttiin
• Mikä murros tällä hetkellä on huomaamatta käynnissä?
• Teknologinen imperatiivi
• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja vistintä-
teknologiaa kyetäkseen toimimaan yhteiskunnassa!

21. Digitaalinen
imperatiivi
• Nettiyhteys ei ole etuoikeus
vaan perusoikeus
– Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin
– Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?
– Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?
– Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut
niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?
• Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys
– Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi
saavutettavissa
– Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on
voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen

22. Teknologia ja
tekijänoikeudet
• Painokoneen keksiminen loi
tarpeen tekijänoikeuksille (300 v)
1. Teoskappalekopioiden tuotanto
muuttui edulliseksi
2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti
– Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja
populaarikirjallisuuden
– Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui
• Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä
1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista
2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti
– Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa?
– Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tällä kertaa tuhoutuvat?

23. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton
nimeä GRAHAMUK
Haastava tilanne
• Fyysiset mediavälineet katoavat
– Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin,
C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä
– Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi
– Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?
– Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?
• Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa
– Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa
sisältöä halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista
• Amatöörimediat haastavat teolliset mediat
– Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa
– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja
immateriaalioikeudet?

24. • Media käy läpi vielä rajumman
tuottavuusloikan kuin pankit
1980/90-luvuilla
– Onko Spotify median
pankkiautomaatti?
– Kindle kirjojen nettipankki
• Tabletit tekevät kirjoille ja
lehdille saman kuin mp3-
soittimet CD-levyille
– Mitä tapahtuu kirjakaupoille,
lehtikioskeille ja kirjastoille?
• Mediasta palveluala
– Kirjailijoille kustannussihteeri-,
taitto- ja markkinointipalveluita
– Lukijoille sisältöpalveluita
• Kuka valtaa markkinat?
– Maailmaan mahtuu vain
muutama sisältöpalvelu
– Internet suosii monopoleja
30.3.2011
www.kasvi.org 24
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

25. Median murros
• Internet on jo syrjäyttänyt TV:n
– Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin
television ääressä
– Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv
• Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat
– Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin
• Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan-
käytöltä suurempi kulttuuriala kuin elokuvat
– Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi
• Postin jakelu harvenee ja loppuu
– Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat
• Kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä

26. (Epä)sosiaalinen
media
• Sosiaalinen media tuo joissain henkilöissä esiin heidän
pimeimmän puolensa
– Usenetin flame-sodat 1980-luvulla
– Monet julkisuuden henkilöt ovat joutuneet rajoittamaan tai
estämään kommentoinnin sosiaalisessa mediassa
• Sosiaalinen pääoma ei ole kehittynyt sosiaalisen median
tahdissa
– Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on psykologisesti
haastavaa
– Nuoret ovat jo oppineet digitaalisia käytöstapoja mutta myös
tapoja käyttää sosiaalista mediaa väärin
• Anonymiteetti on välttämätöntä demokratialle
– Samat lait pätevät verkossa kuin IRL
– Kunnianloukkaus on kunnianloukkaus myös verkossa

27. Meemit kansanliikkeinä
CC 2.0 Share-alike Attribution Henri Bergius

28. Vallankumous 160 merkillä
• Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet
syntyvät päivissä
– Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear
Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001
– Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena
– Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset
• Viranomaiset eivät osaa käsitellä
johtajattomia itseohjautuvia joukkioita
– ”Kuka h*** tätä masinoi?”
• Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa
– Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle

29. Ei johtajia, jotka pidättää:
www.tieke.fi

30. Haasteita
• Populistinen gallupkratia haastaa
edustuksellisen demokratian
– Passiivisten ja hiljaisten kansalaisten kuuleminen
– Ei välttämättä kannusta informoituun, eri intressiryhmiä
kuulevaan, kompromisseja etsivään päätöksentekoon.
• Helppo valita omia ennakkokäsityksiä tukevia
tieto- ja uutislähteitä
• Esim. BBC:n ja Fox Newsin todellisuus Irakista
• Käsitys todellisuudesta pirstoutuu
• Verkostokulttuurit kansallisvaltioiden rinnalle
• Identiteettiä ei enää määrittele syntymäpaikan
maantieteellinen sattuma vaan yhteiset
arvot, kiinnostuksen kohteet, toimintatavat ja eetos

31. Haktivismi
CC 2.0 Generic Vincent Diamante
• Digitaaliset vigilantit tarttuneet nettiyhteisöjä
turhauttaviin ongelmiin
– Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja
rikollisjärjestöjä
– Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta
– Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja
identiteetin jakava yhteisö tai kulttuuri kuin perinteinen
organisaatio
• Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja
– Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta
– Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut
– Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille

32. Teknologian
murros jatkuu
• ICT siirtyy pilveen ja muuntuu
on-demand palveluksi
– Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …
– Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset
• IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen
– 3D-tulostus, nfc & rfid, AR, sensorit ja anturit, …
• Teknologiset läpimurrot muilla aloilla
– Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…
• Laajakaistayhteydet nopeutuvat
– NettiTV korvaa tv-kanavat
– Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi verkossa alkaa liikkua myös muuta
tietoa: kosketus, lämpö, tuoksu, …
• Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy
– Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?

33. Esim. ICT + kognitiotiede =
UC Berkeley

34. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
30.9.2010 www.kasvi.org 34