O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.
FAKTA

VEROJEN KIRJA

27.1.2014
Kustantaja: Taloustieto Oy
Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014
ISBN 978-951-628-597-2
ISBN 978-951-628-598-9 (PDF)
Esipuhe
Verot ovat maailman ikävin teema, josta syntyvät kaikkein värikkäimmät keskustelut. Tuloverot tunnemme ja kuntaver...
Sisältö
Julkisyhteisöjen kokonaistulot	

4

Julkisyhteisöjen tulojen lähteet 1975–2011	
Julkisyhteisöjen verotulojen ja ve...
Keskeiset verokannat	

22

Kotitalouksien tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksukannat 1976–2011	
Kotitalouksien kulutus-, pää...
Julkisyhteisöjen tulot
Veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen (mm.
työeläke...
Julkisyhteisöjen tulojen lähteet 1975–2011
(prosenttia BKT:sta)
70
60
50
40
30

Muut tulot
Sosiaalivakuutusmaksut
Välillis...
Julkisyhteisöjen verontulojen ja veroluonteisten maksujen kehitys
1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Välillisten verojen eli ar...
15 merkittävintä verotulojen lähdettä 2011*
(mrd. euroa)

5,2

0,5 Varainsiirtovero

Yhteisövero

1,3

0,2
Arpajaisvero

A...
Julkisyhteisöjen markkinatulojen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
Julkisyhteisöjen liiketoimintatulot
ovat reaalisest...
Julkisyhteisöjen muiden tulojen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
2000

Julkisyhteisöjen tuloja kartuttavat
myös erila...
Verot ja veronluonteiset maksut
Veronsaajia ovat valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt, kuten sosiaaliturvaa hoitavat
sosi...
Välittömien verojen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
700

Välittömien verojen tuotto on kasvanut BKT:n tahdissa. Koti...
Kotitalouksien välittömät verot valtiolle 1993–2011
(indeksi, 1993=100)
Valtion kotitalouksilta perimää
ansiotuloveroa on ...
Kotitalouksien välittömät verot kunnille 1993–2011
(indeksi, 1993=100)
250

Kotitalouksien kunnille maksamien
kunnallisver...
Kotitalouksien kiinteistöveron sekä perintö- ja lahjaveron kehitys
1993–2011 (indeksi, 1993=100)
Kotitalouksien omaisuusve...
Kotitalouksien muiden omaisuusverojen kehitys 1993–2011
(indeksi, 1993=100)
200
BKT
150

Varainsiirtoveron tuotto seuraa
a...
Yritysten ja yhteisöjen välittömien verojen kehitys 1993–2011
(indeksi, 1993=100)
Yritysten ja yhteisöjen maksamien
yhteis...
Sosiaalivakuutusmaksujen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
500
Kotitaloudet
400

Sosiaalivakuutusmaksut yhteensä

300
...
Välillisten verojen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
Arvonlisäveron tuotto on kasvanut
BKT:ta nopeammin. Valmistevero...
Energian ja ajoneuvojen valmisteverojen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
500

Energiaverot
400

Energian ja ajoneuvoj...
Haittaverojen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
Terveydelle haitallisten hyödykkeiden valmisteverotus on reaalisesti
k...
Muiden tulojen kehitys 1975–2011
(indeksi, 1975=100)
500

Veikkauksen ja RAY:n tuotot

400

Vakuutusmaksuvero

300
BKT
200...
Keskeiset verokannat
Vero peritään määritellyn verokannan perusteella tietystä veropohjasta. Nimellinen
verokanta on yleen...
Kotitalouksien tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksukannat 1976–2011
(keskimääräinen prosentti)
25

Kunnallisvero

20

15

10...
Kotitalouksien kulutus-, pääomatulo- ja kiinteistöverokannat
1976–2011 (nimellinen prosentti)
Kotitalouksien kulutuksen ja...
Työnantajan verokannat 1976–2011
(keskimääräinen prosentti)
50

Yritysten ja yhteisöjen nimellinen
yhteisövero on vaihdell...
Keskeiset veroasteet
Veroaste kertoo, mikä osuus veron kohteesta, esimerkiksi ansiotulosta, todellisuudessa
maksettiin ver...
Pieni-, keski- ja suurituloisen palkansaajan tuloveroasteet 1980–2011
(prosenttia ansiotuloista)
60
Suurituloinen

Keskitu...
Tulonsaajien maksamat verot tuloluokittain 2011
(prosenttia)
Kotitaloudet maksoivat tulo-, omaisuus- ja pääomatuloveroja y...
Kotitalouksien veroaste 1975–2011
(prosenttia ansiotuloista)
30

Kotitalouksien veroaste (kaikki välittömät verot)

25
20
...
Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksuaste 1975–2011
(prosenttia ansiotuloista)
Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksuaste eli...
Kotitalouksien kulutusveroaste 1975–2011	
(prosenttia yksityisistä kulutusmenoista)
35
30

Kotitalouksien kulutusveroaste
...
Esimerkkejä kulutusveroista tietyissä tuotteissa 2012
(prosenttia hinnoista)
Arvonlisä- ja valmisteverot siirtyvät
kulutta...
Yritysten ja yhteisöjen tuloveroaste 1975–2011
(prosenttia voitoista)
35

Yritysten tuloveroaste eli yritysten
maksamat yh...
Yritysten ja yhteisöjen sosiaalivakuutusmaksuaste 1975–2011
(prosenttia palkoista)
Yritysten sosiaalivakuutusmaksujen
osuu...
Kansainvälistä vertailua
Yleisin kansainvälisissä verotusvertailuissa käytetty mittari on kansantalouden kokonaisveroaste,...
Julkisyhteisöjen tulojen jakauma eräissä EU-maissa 2011
(prosenttia kokonaistuloista)
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut
ovat...
Kansantalouden veroaste eräissä EU-maissa 1970–2011
(prosenttia BKT:sta)
55

Kokonaisveroaste eli verojen ja
veronluontois...
Palkansaajan verokiila eräissä EU-maissa 2000 ja 2012
(prosenttia työvoimakustannuksista)
Palkansaajan verokiila eli tulov...
Palkansaajan korkein rajaveroaste eräissä EU-maissa 2000 ja 2012
(prosenttia lisätulosta)
70

2000

Rajaveroaste oli vuonn...
Yleinen arvonlisäverokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013
(prosenttia)
Kulutuksen verotus on meillä
kireämpää kuin euroopp...
Yritysten ja yhteisöjen tuloverokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013
(prosenttia)
60
2000

Suomalaisyritysten tulojen vero...
Pörssiosinkojen verokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013
(prosenttia)
Pörssiyhtiöiden osinkojen verotus
on Suomessa ollut ...
Liite: Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2011
(mrd. euroa)
Myynti- ja maksutulot	

11,973

	 –	markkinatuotos	
	 –	 tuotos oma...
Liite: Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2011
(mrd. euroa)
Apteekkimaksut	0,144
Arpajaisvero	0,172
Energiaverot	3,875
	 –	bens...
Aineisto
Julkisyhteisöjen kokonaistulot on saatu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta.
Tietoja välittömistä verois...
Onko Suomi himoverottajan paratiisi vai onko verotus aidosti keventynyt?
Miten paljon valtio kerää veroja ja miten paljon ...
Próximos SlideShares
Carregando em…5
×

Verojen kirja 2014

2.198 visualizações

Publicada em

Publicada em: Economia e finanças
  • Seja o primeiro a comentar

Verojen kirja 2014

  1. 1. FAKTA VEROJEN KIRJA 27.1.2014
  2. 2. Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN 978-951-628-597-2 ISBN 978-951-628-598-9 (PDF)
  3. 3. Esipuhe Verot ovat maailman ikävin teema, josta syntyvät kaikkein värikkäimmät keskustelut. Tuloverot tunnemme ja kuntaveron korotukset kuumentavat sanomalehden yleisönosaston. Mutta välilliset verot, sosiaaliturvamaksut ja valmisteverot tunnemme huonommin. Ja mitä on ajateltava palosuojamaksusta, pilkintämaksusta tai lästimaksusta? EVA julkaisi vuonna 2011 ensimmäisen painoksen faktakirjasesta Hyvinvointivaltio numeroina. Halusimme koota yksiin kansiin olennaisen perustiedon yhteiskunnan kulueristä. Pienestä teoksesta tuli suuresti suosittu, ja oli luonnollista kysyä seuraavaksi: Entäs ne tulot? Verojen kirja kokoaa yhteen hyvinvointivaltion saatavat. Sen tehtävä on asettaa eri verotyypit mittasuhteisiinsa. Se kertoo, onko Suomi himoverottajan paratiisi vai onko verotus aidosti keventynyt. Minkä veron suhteellinen osuus on kasvanut ja onko joukossa maksuja, joiden turpoamista emme ole havainneet? Verojen kirjan on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva. Häntä ovat auttaneet merkittävästi Tilastokeskuksen yliaktuaari Niina Suutarinen (nykyään Veronmaksajain Keskusliitossa), valtiovarainministeriön finanssisihteerit Jukka Mattila ja Veli Auvinen, verohallinnon ylitarkastaja Ilkka Karjalainen sekä Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Esitän kaikille parhaat kiitokseni. Verojen kirja on merkittävä työ, joka tekee seuraavasta veroväittelystäsi selvästi paremman ja asiantuntevamman. Helsingissä 15. tammikuuta 2014 Matti Apunen Johtaja EVA
  4. 4. Sisältö Julkisyhteisöjen kokonaistulot 4 Julkisyhteisöjen tulojen lähteet 1975–2011 Julkisyhteisöjen verotulojen ja veronluonteisten maksujen kehitys 1975–2011 15 merkittävintä verotulojen lähdettä 2011 Julkisyhteisöjen markkinatulojen kehitys 1975–2011 Julkisyhteisöjen muiden tulojen kehitys 1975–2011 5 6 7 8 9 Verot ja veroluonteiset maksut 10 Välittömien verojen kehitys 1975–2011 Kotitalouksien välittömät verot valtiolle 1993–2011 Kotitalouksien välittömät verot kunnille 1993–2011 Kotitalouksien kiinteistöveron sekä perintö- ja lahjaveron kehitys 1993–2011 Kotitalouksien muiden omaisuusverojen kehitys 1993–2011 Yritysten ja yhteisöjen välittömien verojen kehitys 1993–2011 Sosiaalivakuutusmaksujen kehitys 1975–2011 Välillisten verojen kehitys 1975–2011 Energian ja ajoneuvojen valmisteverojen kehitys 1975–2011 Haittaverojen kehitys 1975–2011 Muiden tulojen kehitys 1975–2011 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
  5. 5. Keskeiset verokannat 22 Kotitalouksien tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksukannat 1976–2011 Kotitalouksien kulutus-, pääomatulo- ja kiinteistöverokannat 1976–2011 Työnantajan verokannat 1976–2011 23 24 25 Keskeiset veroasteet Pieni-, keski- ja suurituloisen palkansaajan tuloveroasteet 1980–2011 Tulonsaajien maksamat verot tuloluokittain 2011 Kotitalouksien veroaste 1975–2011 Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksuaste 1975–2011 Kotitalouksien kulutusveroaste 1975–2011 Esimerkkejä kulutusveroista tietyissä tuotteissa 2012 Yritysten ja yhteisöjen tuloveroaste 1975–2011 Yritysten ja yhteisöjen sosiaalivakuutusmaksuaste 1975–2011 27 28 29 30 31 32 33 34 Kansainvälistä vertailua 35 Julkisyhteisöjen tulojen jakauma eräissä EU-maissa 2011 Kansantalouden veroaste eräissä EU-maissa 1980–2011 Palkansaajan verokiila eräissä EU-maissa 2000 ja 2012 Palkansaajan korkein rajaveroaste eräissä EU-maissa 2000 ja 2012 Yleinen arvonlisäverokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013 Yritysten ja yhteisöjen tuloverokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013 Pörssiosinkojen verokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2012 36 37 38 39 40 41 42 Liite: Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2011 43
  6. 6. Julkisyhteisöjen tulot Veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen (mm. työeläkelaitokset) toimintaa. Verot jaetaan välittömiin ja välillisiin veroihin niiden maksurasituksen mukaan. Välitön vero peritään suoraan henkilöltä tai yritykseltä. Välittömiä veroja ovat esimerkiksi valtion tulovero, kunnallisvero ja perintövero (ks. s. 11). Välillinen vero siirtyy henkilöltä tai yritykseltä kuluttajan maksettavaksi osana tavaroiden ja palvelujen hintaa. Välillisiä veroja ovat arvonlisävero ja valmisteverot (s. 18). Veronluonteisiin pakollisiin maksuihin luetaan myös sosiaalivakuutusmaksut (s. 17), kuten työeläkevakuutus-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut. Niillä rahoitetaan sosiaaliturvasta ja esimerkiksi eläkkeistä huolehtivien sosiaaliturvarahastojen, kuten Kansaneläkelaitoksen, työeläkeyhtiöiden, työttömyyskassojen ja sairauskassojen toimintaa. Kolmas julkisyhteisöjen tulonlähde ovat markkinatulot (s. 8), joihin luetaan myyntitulot, omaisuustulot ja palvelumaksut. Niitä valtio ja kunnat hankkivat harjoittamalla liiketoimintaa ja tuottamalla palveluja.
  7. 7. Julkisyhteisöjen tulojen lähteet 1975–2011 (prosenttia BKT:sta) 70 60 50 40 30 Muut tulot Sosiaalivakuutusmaksut Välilliset verot Välittömät verot Omaisuustulot Myyntitulot 43,5 0,6 44,0 0,2 10,5 0 12,7 12,1 53,7 0,8 13,1 15,0 20 10 55,4 0,7 10,7 12,1 53,6 0,3 13,5 13,0 14,4 17,3 21,1 15,9 16,1 14,2 1,9 2,4 2,4 3,4 3,9 4,3 3,4 4,6 3,4 6,3 1975 1980 1990 2000 2011 5 Valtiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt rahoittavat valtaosin toimintansa veroilla ja sosiaalivakuutusmaksuilla. Lisäksi ne saavat myyntituloja liiketoiminnastaan ja omaisuustuloja sijoituksistaan. Julkisyhteisöjen tuloja kasvatettiin voimakkaasti vuosina 1980–1990, kun julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa laajennettiin. Vuonna 2011 niiden tulojen osuus bruttokansantuotteesta oli 54 prosenttia. Verojen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut. Sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työeläkemaksujen, osuus taas on kasvanut. Vielä nopeammin ovat kasvaneet myyntija omaisuustulot. Lähde: Tilastokeskus. Julkisyhteisöjen kokonaistulot
  8. 8. Julkisyhteisöjen verontulojen ja veroluonteisten maksujen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Välillisten verojen eli arvonlisä- ja valmisteverojen tuotto on reaalisesti kohonnut BKT:ta nopeammin. Sosiaalivakuutusmaksujen kasvu johtuu mm. työeläkevakuutusmaksujen korotuksista. Välittömien verojen, kuten tuloverojen, osuus on pysynyt vakaana. Niiden tuotto yleensä laskee taantumissa (kuten 1992–1994 ja 2008–), kun työllisyys ja yritysten kannattavuus heikkenevät. 300 Sosiaalivakuutusmaksut Välittömät verot 250 200 BKT Välilliset verot 150 Lähde: Tilastokeskus. Verot ja sova-maksut v. 2011 Mrd. eur % Välittömät verot Välilliset verot Sova-maksut 31,0 38 26,9 33 24,2 29 Yhteensä 82,1 100 Julkisyhteisöjen kokonaistulot 100 50 1975 1980 1985 1990 6 1995 2000 2005 2011
  9. 9. 15 merkittävintä verotulojen lähdettä 2011* (mrd. euroa) 5,2 0,5 Varainsiirtovero Yhteisövero 1,3 0,2 Arpajaisvero Alkoholiverot 17,0 Arvonlisävero 0,7 Tupakkavero 5,3 Valtion ansiotulovero 2,0 Perintö- ja 0,4 lahjavero Pääomatulovero 0,6 Kiinteistövero 1,8 Ajoneuvoverot 3,9 16,3 Energiaverot Korkotulojen lähdevero 0,9 Vakuutusmaksuvero Kunnallisvero Valtiolle maksettava vero 0,2 Kunnalle maksettava vero Arvonlisävero oli yksittäisistä veroista merkittävin julkisyhteisöjen verotulojen lähde vuonna 2011. Arvonlisäveron kertymä oli kaikkiaan 17,0 miljardia euroa. Kunnat kantoivat miltei yhtä paljon kunnallisveroja, joiden kokonaistuotto oli 16,3 miljardia euroa. Sen sijaan valtion ansiotulovero ja yhteisövero tuottivat kumpikin alle kuusi miljardia euroa. 15 kertymältään merkittävimmän veron joukkoon mahtuvat juuri ja juuri arpajaisvero ja korkotulojen lähdevero, joiden kummankin kertymä oli noin 0,2 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus. Välillinen vero * pl. sosiaalivakuutusmaksut ja rahapelien tuotot 7 Julkisyhteisöjen kokonaistulot
  10. 10. Julkisyhteisöjen markkinatulojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Julkisyhteisöjen liiketoimintatulot ovat reaalisesti seitsenkertaistuneet vuodesta 1975. Näihin myyntituloihin luetaan mm. valtion ja kuntien liikelaitosten tulot. Myös julkisyhteisöjen omaisuustulot, kuten työeläkesijoitusten tuotot, valtionyhtiöiden osingot ja liikelaitosten tulouttamat ylijäämät, ovat kasvaneet. Julkisyhteisöjen palveluistaan perimiin maksuihin kuuluvat mm. sairaala- ja päivähoitomaksut. 700 Myyntitulot 600 500 Omaisuustulot 400 Maksutulot 300 Lähde: Tilastokeskus. Julkisyhteisöjen tuloja v. 2011 (mrd. euroa) 200 Myyntitulot 9,7 Omaisuustulot 7,1 Maksutulot 2,1 100 Julkisyhteisöjen kokonaistulot BKT 1975 1980 1985 1990 8 1995 2000 2005 2011
  11. 11. Julkisyhteisöjen muiden tulojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) 2000 Julkisyhteisöjen tuloja kartuttavat myös erilaiset tulonsiirrot ja pääomansiirrot. EU-jäsenyys vuonna 1995 ja tukipolitiikan muuttuminen vauhdittivat näiden tulolajien kasvua. 1600 Sekalaiset tulonsiirrot 1200 Pääomansiirrot 800 Tyypillisiä julkisyhteisöjen saamia tulonsiirtoja ovat EU:n rakenne- ja sosiaalirahastojen tuet sekä sakkotulot. Pääomasiirrot sisältävät mm. perintö- ja lahjaveron tuoton sekä EU:n maksamat investointituet. Lähde: Tilastokeskus. 400 BKT Muut tulot v. 2011 (mrd. euroa) 0 1975 1980 1985 1990 1995 9 2000 2005 2011 Pääomansiirrot 0,6 Sekalaiset tulonsiirrot 0,6 Julkisyhteisöjen kokonaistulot
  12. 12. Verot ja veronluonteiset maksut Veronsaajia ovat valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt, kuten sosiaaliturvaa hoitavat sosiaaliturvarahastot. Noin puolet (40 miljardia euroa vuonna 2011) julkisen sektorin keräämistä veroista ja veronluonteisista maksuista menee valtiolle. Valtio perii kotitalouksilta ja yrityksiltä muun muassa tuloveroja, mutta arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen tuotto on valtion tärkein tulonlähde. Kunnat perivät asukkailtaan suoraan kunnallis- ja kiinteistöveroina noin viidenneksen kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista (17 mrd. eur). Lisäksi valtio siirtää noin neljäsosan omista verotuloistaan (11 mrd. eur) kunnille valtionosuuksina sekä kuntien yhteisöveron jako-osuutena. Noin 30 prosenttia veroista ja veronluonteisista maksuista (24 mrd. eur) menee sosiaaliturvarahastoille. Sosiaaliturvarahastot, kuten Kansaneläkelaitos, työeläkeyhtiöt ja työttömyyskassat, vastaavat laeissa määritellystä sosiaaliturvasta.
  13. 13. Välittömien verojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) 700 Välittömien verojen tuotto on kasvanut BKT:n tahdissa. Kotitalouksien maksamien välittömien verojen osuus BKT:sta on laskenut, mutta yritysten ja yhteisöjen noussut. 600 Yritykset ja yhteisöt 500 400 Välittömät verot yhteensä 300 BKT Kotitaloudet maksavat välittömiä veroja ansiotuloista, pääomatuloista sekä kiinteistöistä ja omaisuuden siirroista. Yritysten veropohja muodostuu voitoista ja kiinteistöomaisuudesta. Lähde: Tilastokeskus. 200 Kotitaloudet 100 Välittömät verot v. 2011 Mrd. eur % Yritykset ja yhteisöt 5,8 19 Kotitaloudet 25,3 81 0 1975 1980 1985 1990 1995 11 2000 2005 2011 Yhteensä 31,1 100 Verot ja veronluonteiset maksut
  14. 14. Kotitalouksien välittömät verot valtiolle 1993–2011 (indeksi, 1993=100) Valtion kotitalouksilta perimää ansiotuloveroa on kevennetty. Pääomatuloverojen tuotto on kasvanut vauhdilla, kun yritysten kotitalouksille maksamat osinkotulot ovat kasvaneet. Pääomatuloveroa on vuodesta 1993 peritty osinko- ja vuokratuloista sekä myyntivoitoista. Valtion perimiin omaisuusveroihin kuuluvat korkotulojen lähdevero, varainsiirtovero ja perintö- ja lahjavero (ks. s. 14–15). Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien verot valtiolle v. 2011 (mrd. euroa) Ansiotulovero 5,3 Pääomatulovero 2,0 Omaisuusverot 1,1 Yhteensä 8,4 Verot ja veronluonteiset maksut 700 Pääomatulovero 600 500 400 300 Ansiotulovero 200 100 BKT Omaisuusverot 0 1993 1995 1997 1999 2001 12 2003 2005 2007 2009 2011
  15. 15. Kotitalouksien välittömät verot kunnille 1993–2011 (indeksi, 1993=100) 250 Kotitalouksien kunnille maksamien kunnallisverojen tuotto on kasvanut reaalisesti likimain BKT:n tahdissa. Kiinteistövero taas on tuottanut varsin hyvin, kun asuinrakennusten verotusarvoja ja kiinteistöveroprosentteja on korotettu. Kiinteistövero 200 Kiinteistöverotusta on kiristetty myös viime vuosina, kun finanssikriisi on syventänyt kuntatalouden kroonista alijäämää. Kiinteistöveroa on peritty vuodesta 1993. BKT 150 Lähde: Tilastokeskus. Kunnallisvero Kotitalouksien verot kunnille v. 2011 (mrd. euroa) Kunnallisverot 16,3 Kiinteistöverot 0,6 100 1993 1995 1997 1999 2001 13 2003 2005 2007 2009 2011 Yhteensä 16,9 Verot ja veronluonteiset maksut
  16. 16. Kotitalouksien kiinteistöveron sekä perintö- ja lahjaveron kehitys 1993–2011 (indeksi, 1993=100) Kotitalouksien omaisuusveroista nopeimmin ovat kasvaneet perintöja lahjaveron tuotto sekä kiinteistöveron tuotto. Perintö- ja lahjaveron tuotto ponkaisi kasvuun myös vuonna 2008, kun listaamattomien yhtiöiden sukupolvenvaihdosten verotus uhkasi kiristyä. Kaikkiaan kotitaloudet maksoivat valtiolle ja kunnille omaisuusveroja noin 1,7 miljardia euroa vuonna 2011 (ks. myös seuraava kuvio). 350 Perintö- ja lahjavero 300 250 200 Kiinteistövero 150 BKT Lähteet: Tilastokeskus, Verohallinto. Kotitalouksien omaisuusveroja v. 2011 (mrd. euroa) Kiinteistövero 0,6 Perintö- ja lahjavero 0,4 Verot ja veronluonteiset maksut 100 50 1993 1995 1997 1999 2001 14 2003 2005 2007 2009 2011
  17. 17. Kotitalouksien muiden omaisuusverojen kehitys 1993–2011 (indeksi, 1993=100) 200 BKT 150 Varainsiirtoveron tuotto seuraa arvopaperi- ja kiinteistökauppojen lukumäärien ja hintojen muutoksia. Korkotulojen lähdeverojen vaihtelua selittävät korkotason muutokset. Varainsiirto-/ leimavero 100 Kotitaloudet maksavat varainsiirtoveroa kiinteistö- ja arvopaperikaupoista sekä lähdeveroa korkotuloista. Näiden omaisuusverojen tuotto on kasvanut reaalisesti BKT:ta hitaammin. Lähteet: Tilastokeskus. 50 Korkotulojen lähdevero Kotitalouksien omaisuusveroja v. 2011 (mrd. euroa) 0 1993 1995 1997 1999 2001 15 2003 2005 2007 2009 2011 Varainsiirtovero 0,5 Korkotulojen lähdevero 0,2 Verot ja veronluonteiset maksut
  18. 18. Yritysten ja yhteisöjen välittömien verojen kehitys 1993–2011 (indeksi, 1993=100) Yritysten ja yhteisöjen maksamien yhteisöverojen kasvu on ollut huomattavasti BKT:ta nopeampaa. Kasvu alkoi 1990-luvun lamavuosien jälkeen, kun yritysverokanta pudotettiin lähes puoleen ja yritysten tulokset alkoivat kohentua. Veroprosentin alentaminen kannusti yrityksiä näyttämään voittoa ja jakamaan sitä omistajilleen, kuten kotitalouksille. Lähteet: Tilastokeskus, Verohallinto. 3 500 3 000 2 500 Yhteisövero 2 000 1 500 1 000 Yritysten ja yhteisöjen välittömät verot v. 2011 (mrd. euroa) Yritysten ja yhteisöjen tulovero 5,2 Kiinteistövero 0,6 Yhteensä 5,8 Verot ja veronluonteiset maksut 500 BKT Kiinteistövero 0 1993 1995 1997 1999 2001 16 2003 2005 2007 2009 2011
  19. 19. Sosiaalivakuutusmaksujen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) 500 Kotitaloudet 400 Sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 300 Työnantajat BKT 200 Sosiaalivakuutusmaksut, kuten työeläke- ja sairausvakuutusmaksut, ovat reaalisesti nousseet BKT:ta ripeämmin. Maksujen korotuksilla on rahoitettu kasvavia eläke- ja sosiaalimenoja. Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksut ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 1975. Maksurasitusta on siirretty työnantajilta kotitalouksille, kun on pyritty parantamaan yritysten kilpailukykyä ja työllistämistä. Lähde: Tilastokeskus. 100 Sosiaalivakuutusmaksut v. 2011 Kotitaloudet Työnantajat 0 1975 1980 1985 1990 1995 17 2000 2005 2011 Yhteensä Mrd. eur % 7,1 29 17,1 71 24,2 100 Verot ja veronluonteiset maksut
  20. 20. Välillisten verojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Arvonlisäveron tuotto on kasvanut BKT:ta nopeammin. Valmisteverojen kasvu on ollut hitaampaa. Välillisten verojen kehitys seuraa suhdannetta, etenkin yksityisen kulutuksen muutoksia. Vaikka yritykset tilittävät välilliset verot, kuluttajat maksavat ne korkeimpina hintoina. EU-jäsenyys vuonna 1995 muutti verorakennetta. Alkutuotannon valmisteveroja karsittiin ja palvelut tulivat arvonlisäveron piiriin. Lähde: Tilastokeskus. 400 Arvonlisä-/liikevaihtovero Välilliset verot yhteensä 300 BKT 200 Valmisteverot 100 Välilliset verot v. 2011 (mrd. eur) Arvonlisävero 17,0 Valmisteverot 9,9 Yhteensä 26,9 Verot ja veronluonteiset maksut 0 1975 1980 1985 1990 18 1995 2000 2005 2011
  21. 21. Energian ja ajoneuvojen valmisteverojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) 500 Energiaverot 400 Energian ja ajoneuvojen valmisteveroja on viime vuosina kiristetty. Veronkorotuksia on perusteltu pyrkimyksellä vähentää ilmastolle haitallista kulutusta ja tuotantoa. Lämmön, sähkön ja polttoaineiden valmisteverotuksen kiristyksillä on lisäksi paikattu valtion kassavajeita taantumissa (1992–1994, 2008–). 300 Ajoneuvoverot BKT 200 Ajoneuvoverot kattavat sekä hankintavaiheen autoveron että vuotuisen ajoneuvoveron. Lähde: Tilastokeskus. Energian ja ajoneuvojen verot v. 2011 (mrd. euroa) 100 1975 1980 1985 1990 1995 19 2000 2005 2011 Energiaverot 3,9 Ajoneuvoverot 1,8 Verot ja veronluonteiset maksut
  22. 22. Haittaverojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Terveydelle haitallisten hyödykkeiden valmisteverotus on reaalisesti kasvanut BKT:n kasvua hitaammin. Valmisteverojen kokonaistuotosta tupakan, alkoholin ja makeisten verotulojen osuus on tippunut noin 40 prosentista 17 prosenttiin. 250 Haittaverojen tuottoa vähentää mm. ostosmatkailu matalamman hintatason EU-alueella ja naapurimaissa. 150 Lähde: Tilastokeskus. BKT 200 Makeisvero Tupakkavero 100 Haittaverot v. 2011 (mrd. euroa) 50 Alkoholivero 1,3 Tupakkavero 0,7 Makeisvero 0,1 Alkoholivero 0 Yhteensä 2,1 Verot ja veronluonteiset maksut 1975 1980 1985 1990 20 1995 2000 2005 2011
  23. 23. Muiden tulojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) 500 Veikkauksen ja RAY:n tuotot 400 Vakuutusmaksuvero 300 BKT 200 Julkisyhteisöt saavat tuloja myös Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista. Pelimonopolien voittovarojen tuloutukset ovat perinteisesti kasvaneet vauhdikkaammin kuin BKT, mutta viime vuosina kehitys on hiipunut. Kotitalouksien vakuutuksista perittävien verojen reaalinen tuotto on kasvanut selvästi BKT:ta nopeampaa. Muihin maksuihin kuuluu mm. jätevero (ks. myös liite s. 43–44). Muut maksut 100 Lähde: Tilastokeskus. Muita tuloja v. 2011 (mrd. euroa) 0 1975 1980 1985 1990 1995 21 2000 2005 2011 Pelituotot 0,9 Vakuutusmaksuvero 0,6 Muut valmisteverot ja maksut 0,4 Verot ja veronluonteiset maksut
  24. 24. Keskeiset verokannat Vero peritään määritellyn verokannan perusteella tietystä veropohjasta. Nimellinen verokanta on yleensä laissa säädetty prosentuaalinen maksuosuus (veroprosentti) tai esimerkiksi tilavuuspohjainen yksikkömaksu (senttiä/polttoainelitra). Veropohja määrittelee sen, mistä tiettyä veroa maksetaan. Laajasti ottaen veropohjalla tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita verotetaan. Matalillakin verokannoilla voidaan päästä suuriin verokertymiin, jos veropohja on kattava ja yhtenäinen. Kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa veropolitiikalla, mikä tarkoittaa verokantojen, veropohjien tai molempien muuttamista haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Esimerkiksi verovähennyksillä voidaan keventää jonkin kohteen verotusta pienentämällä veropohjaa. Arvonlisäverotuksessa (ks. esim. s. 24) on käytössä alennettuja verokantoja, joilla tietyistä tuotteista peritään suhteellisesti vähemmän veroa kuin toisista. Tavaroiden ja palvelujen yleinen arvonlisäverokanta oli 24 prosenttia vuonna 2013. Alennettu arvonlisäverokanta on elintarvikkeilla (14 %) ja esimerkiksi lääkkeillä ja kulttuuripalveluilla (10 %).
  25. 25. Kotitalouksien tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksukannat 1976–2011 (keskimääräinen prosentti) 25 Kunnallisvero 20 15 10 Valtion tulovero 5 Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksu 0 1975 1980 1985 1990 1995 23 2000 2005 2010 Kotitalouksien nimelliset verokannat ovat viime vuosina olleet nousussa. Ainostaan valtion keskimääräinen tuloveroprosentti (pl. vähennykset) on pysynyt laskussa. Valtion tuloverotuksen kevennykset on tehty yleensä tulopoliittisten ratkaisujen yhteydessä. Niillä on pyritty hillitsemään palkkojen nousua ja parantamaan yritysten kilpailukykyä. Keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti on noussut vakaasti. Sosiaalivakuutusmaksujen perusteet ovat pysyneet melko vakaina sitten 1990-luvun laman. Lähteet: Tilastokeskus, Veronmaksajain Keskusliitto. Keskeiset verokannat
  26. 26. Kotitalouksien kulutus-, pääomatulo- ja kiinteistöverokannat 1976–2011 (nimellinen prosentti) Kotitalouksien kulutuksen ja pääomatulojen sekä kiinteistöomaisuuden verokannat ovat pysyneet varsin tasaisessa nousussa. Veroprosenttien korotuksilla on tavoiteltu valtiolle lisätuloja mm. valtion tuloveron kevennysten vastapainoksi. Vuosina 1994–2009 yleinen arvonlisäverokanta oli 22 prosenttia. Vuonna 2010 se nostettiin 23 prosenttiin. Alennettu arvonlisävero oli elintarvikkeilla 13 prosenttia sekä esimerkiksi lääkkeillä ja kirjoilla 9 prosenttia vuonna 2010. (Vuonna 2013 yleinen arvonlisävero oli 24 % ja alennetut kannat 14 % ja 10 %.) Kiinteistöveroa kotitaloudet maksavat vakituisista asunnoista ja lomaasunnoista. Lähde: Tilastokeskus. Keskeiset verokannat 35 0,45 Pääomatulovero 30 25 0,40 0,35 Arvonlisävero/lvv 20 0,30 Asunnon kiinteistövero (oik. ast.) 15 0,25 10 0,20 5 0,15 0 0,10 1975 1980 1985 1990 1995 24 2000 2005 2010
  27. 27. Työnantajan verokannat 1976–2011 (keskimääräinen prosentti) 50 Yritysten ja yhteisöjen nimellinen yhteisövero on vaihdellut 19 ja 43 prosentin välillä. Yhteisöverotuksen suurimmat kevennykset ajoittuivat 1980-luvulle. Yhteisövero 40 30 Vuosina 2005–2011 yhteisöverokanta oli 26 prosenttia. Vuosina 2012–2013 se laski 24,5 prosenttiin. Vuonna 2014 se alenee edelleen 20 prosenttiin. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksu Yritysten välilliset työvoimakustannukset eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut nousivat 1990-luvun puoliväliin asti. Viime vuosina niitä on työllisyyssyistä alennettu. 20 10 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus. 0 1975 1980 1985 1990 1995 25 2000 2005 2010 Keskeiset verokannat
  28. 28. Keskeiset veroasteet Veroaste kertoo, mikä osuus veron kohteesta, esimerkiksi ansiotulosta, todellisuudessa maksettiin verona. Veroaste kuvaa todellista verorasitusta nimellisiä veroprosentteja tarkemmin. Veroaste lasketaan suhteuttamalla verokertymä kyseisen veron veropohjaan. Veroasteesta puhutaan myös efektiivisenä verona. Kun veroaste nousee veropohjan kasvaessa, kyse on progressiivisesta verotuksesta. Tämä näkyy esimerkiksi valtion ansiotuloverotuksessa, kun palkkasumman kasvaminen johtaa korkeampaan veroasteeseen. Yksittäisten verolajien veroasteet kuvaavat verorasitusta tarkemmin kuin veroprosentit. Esimerkiksi yritysten yhteisöveroprosentti oli 26 prosenttia vuonna 2011, mutta yhteisöveroaste oli 17 prosenttia (ks. s. 33). Koko kansantalouden kokonaisveroaste lasketaan suhteuttamalla kaikkien pakollisten veronluonteisten maksujen vuosikertymä bruttokansantuotteeseen. Kokonaisveroaste kuvaa julkisen sektorin kokoa myös kansainvälisessä vertailussa (ks. s. 37).
  29. 29. Pieni-, keski- ja suurituloisen palkansaajan tuloveroasteet 1980–2011 (prosenttia ansiotuloista) 60 Suurituloinen Keskituloinen 50 Palkansaajien tuloverorasitus on pienentynyt 1990-luvun puolivälistä. Vuonna 2011 suurituloisen palkansaajan tuloveroaste oli 47 prosenttia, keskituloisen 30 prosenttia ja pienituloisen 21 prosenttia. Suurituloisen palkansaajan veroaste aleni vuosina 1980–2000 muita enemmän. Viime vuosikymmenellä tuntuvimmin on laskenut pienituloisen veroaste. 40 30 20 Pienituloinen 10 0 1980 1985 1990 1995 27 2000 2005 2010 Laskelma huomioi verot ja sosiaaliturvamaksut suhteessa verotettaviin tuloihin sekä automaattiset vähennykset. Pienituloisen tuloksi on arvioitu 60 prosenttia palkansaajan keskitulosta ja suurituloisen tuloksi neljä kertaa keskitulo. Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto. Keskeiset veroasteet
  30. 30. Tulonsaajien maksamat verot tuloluokittain 2011 (prosenttia) Kotitaloudet maksoivat tulo-, omaisuus- ja pääomatuloveroja yhteensä 23,4 miljardia euroa vuonna 2011. Valtion tuloverotus on progressiivista eli mitä suuremmat ansiotulot, sitä korkeampi veroprosentti. Yli 100 000 euron vuositulot sai 1,3 prosenttia kotitalouksista (noin 62 000 henkilöä). He maksoivat koko veropotista 16 prosenttia (3,7 miljardia euroa). Kotitalouksista 16,5 prosenttia (759 000 henkilöä) oli keskituloisia eli hankki 35 000–55 000 euron vuositulot. Heidän osuutensa kaikista tuloveroista oli 31 prosenttia (7,1 miljardia euroa). Lähde: Verohallinto. 35 Tulonsaajat Maksetut tulo-, omaisuus- ja pääomatuloverot 30 25 20 15 10 5 0 <5 510 1015 1520 2025 2535 3555 1000 euroa Keskeiset veroasteet 28 5575 75- 100- 150- >300 100 150 300
  31. 31. Kotitalouksien veroaste 1975–2011 (prosenttia ansiotuloista) 30 Kotitalouksien veroaste (kaikki välittömät verot) 25 20 Veroaste kunnille 15 10 Veroaste valtiolle 5 Kotitalouksien tulo-, pääomatuloja omaisuusverojen osuus niiden ansiotuloista on vaihdellut 23 ja 30 prosentin välillä. Veroaste laskee taantumissa, kuten finanssikriisissä (2008–), kun työllisyys heikkenee ja pääomatulot vähenevät. Kunnallisveroaste on ollut tasaisessa nousussa. Kunnat kiristivät tuloverotustaan 1990-luvun lamavuosina, minkä lisäksi vuonna 1993 otettiin käyttöön kiinteistövero. Valtion veroaste on ollut laskussa. Omaisuus- ja pääomatuloverojen osuus kotitalouksien maksamista valtion välittömistä veroista oli vuonna 2011 noin 37 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus. 0 1975 1980 1985 1990 1995 29 2000 2005 2010 Keskeiset veroasteet
  32. 32. Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksuaste 1975–2011 (prosenttia ansiotuloista) Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksuaste eli työeläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen osuus ansiotuloista on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1975. Palkkatuloista perittävät työeläkemaksut ovat nousseet, kun eläkekustannukset ovat kasvaneet. 1990-luvun laman aikaan sosiaalivakuutusmaksuja korotettiin tuntuvasti, kun sosiaalimenot kasvoivat nopeasti. Lamavuosien jälkeen kotitalouksien muiden sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen, perusteita on kevennetty. 8 Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksuaste 6 Työeläkemaksu 4 2 Muut sosiaalivakuutusmaksut Lähde: Tilastokeskus. 0 1975 Keskeiset veroasteet 1980 1985 1990 30 1995 2000 2005 2010
  33. 33. Kotitalouksien kulutusveroaste 1975–2011 (prosenttia yksityisistä kulutusmenoista) 35 30 Kotitalouksien kulutusveroaste 25 20 Arvonlisävero 15 10 Valmistevero 5 Kotitalouksien hankkimista hyödykkeistä perittyjen kulutusverojen osuus kulutusmenoista on pysynyt korkeana. Huipussaan kulutusveroaste oli yli 30 prosenttia 1980-luvun lopulla velkavetoisen kulutusjuhlan aikaan. Viime vuosikymmeninä kulutusveroissa on tapahtunut selkeä rakennemuutos, kun valmisteverojen tuoton osuus on vähentynyt ja arvonlisäveron noussut. EU-jäsenyys vuonna 1995 laski tullituloja ja valmisteverojen osuutta. Samalla arvonlisäverotus kiristyi, kun veropohja laajeni kattamaan rakentamisen ja yksityiset palvelut. Lähde: Tilastokeskus. 0 1975 1980 1985 1990 1995 31 2000 2005 2010 Keskeiset veroasteet
  34. 34. Esimerkkejä kulutusveroista tietyissä tuotteissa 2012 (prosenttia hinnoista) Arvonlisä- ja valmisteverot siirtyvät kuluttajan maksettaviksi tuotteiden loppuhinnoissa. Valmisteverotus vaikuttaa etenkin alkoholin ja energian hintoihin. Kovin prosentuaalinen valmistevero kohdistuu esimerkkituotteissa väkevään alkoholiin. Koskenkorvapullon verollisesta hinnasta 63 prosenttia on valmisteveroja. Polttoaineiden hinnoista noin puolet on veroja. Bensiinin valmistevero on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin dieselin. Yleisen arvonlisäveron (23 % vuonna 2012) osuus esimerkkituotteiden verollisesta hinnasta on noin 19 prosenttia. (8,50 €) (1,48 €/l) (1,63 €/l) (0,91 €) (13,18 €) 19 19 19 19 19 28 100 31 80 60 38 50 1 63 40 20 Valmisteverot Pantti Nettohinta 52 49 16 42 14 1 17 0 Viini 13 % 0,75 l Diesel Bensiini 95E Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto. Keskeiset veroasteet Arvonlisävero 32 Olut 4,6 % Väkevä 0,33 l viina 38 % 0,5 l
  35. 35. Yritysten ja yhteisöjen tuloveroaste 1975–2011 (prosenttia voitoista) 35 Yritysten tuloveroaste eli yritysten maksamat yhteisöverot suhteessa niiden voittoihin* oli vuonna 2011 keskimäärin 17 prosenttia. 30 Veroaste on vaihdellut voimakkaasti. Huipussaan, yli 30 prosentissa, se kävi vuonna 1991 kulutusjuhlien jälkimainingeissa. Sen jälkeisinä lamavuosina se romahti lähes nollan pintaan. 25 20 15 1990-luvun lopulla yritysveron tuotto kääntyi pitkäkestoiseen nousuun. Kehitykseen vaikuttivat yritysverotuksen tuntuva keventäminen ja yritysten voittojen kasvu. 10 5 * Kansantalouden tilinpidossa toimintaylijäämä. Lähde: Tilastokeskus. 0 1975 1980 1985 1990 1995 33 2000 2005 2010 Keskeiset veroasteet
  36. 36. Yritysten ja yhteisöjen sosiaalivakuutusmaksuaste 1975–2011 (prosenttia palkoista) Yritysten sosiaalivakuutusmaksujen osuus niiden maksamista palkoista on laskenut tasaisesti viime vuosina. Sosiaalivakuutusmaksuaste oli keskimäärin 21,5 prosenttia vuonna 2011. 30 Työnantajien työeläkemaksurasitusta on hiljalleen lisätty, mutta sen vastapainoksi muita sosiaalivakuutusmaksuja kevennetty hieman enemmän. Esimerkiksi vuonna 2009 poistettiin kansaneläkemaksu suurimmalta osalta työnantajista. 20 Välillisten työvoimakustannusten alentamisella on pyritty laskemaan työn teettämisen kustannuksia ja parantamaan yritysten kilpailukykyä. Lähde: Tilastokeskus. Keskeiset veroasteet Yritysten ja yhteisöjen sosiaalivakuutusmaksuaste 25 Työeläkemaksu 15 10 5 Muut sosiaalivakuutusmaksut 0 1975 1980 1985 1990 34 1995 2000 2005 2010
  37. 37. Kansainvälistä vertailua Yleisin kansainvälisissä verotusvertailuissa käytetty mittari on kansantalouden kokonaisveroaste, joka kuvaa koko kansantalouden verorasitusta. Se havainnollistaa myös julkisen sektorin kokoa kansantaloudessa (ks. s. 37). Toinen yleisesti käytetty kansainvälinen mittari on verokiila (s. 38). Verokiila kuvaa työhön kohdistuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kokonaismäärän. Työnantajalle verokiila kertoo työnteon kokonaishinnan. Kun verokiila on korkea, työntekijän puhtaana käteen saama nettopalkka voi jäädä pieneksi, vaikka hyödykkeen hinta asiakkaalle on korkea. Siksi korkeaa verokiilaa pidetään haitallisena työllisyydelle ja kannustimena verojen kiertoon. Vaihdannassa verokiila on lisäksi usein kaksinkertainen, kun asiakas rahoittaa ostoksensa omasta työstään käteen jäävällä nettotulolla. Mitä suurempi verokiila on, sitä enemmän se leikkaa asiakkaan ostovoimaa. Työhön kohdistuvaa verotusta kuvaa myös rajaveroaste eli marginaaliveroaste (s. 39). Se mittaa lisäansioiden verorasitusta. Korkea rajaveroaste vähentää halukkuutta tehdä lisätyötä tai esimerkiksi hankkia lisäkoulutusta.
  38. 38. Julkisyhteisöjen tulojen jakauma eräissä EU-maissa 2011 (prosenttia kokonaistuloista) Verot ja sosiaalivakuutusmaksut ovat merkittävimmät julkisyhteisöjen tulojen lähteet. Vuonna 2011 niiden osuus julkisyhteisöjen kokonaistuloista oli Suomessa noin 80 prosenttia ja Britanniassa 92 prosenttia. 100 Valtion ja kuntien liiketoiminnastaan saamien myyntitulojen ja asiakasmaksujen osuus kokonaistuloista on Suomessa EU-maiden suurin. Vuonna 2011 näiden tulojen osuus oli meillä noin 12 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo oli 6 prosenttia. 60 Julkisyhteisöt saavat meillä muita EU-maita enemmän myös omaisuustuloja, kuten valtionyhtiöiden osinkoja. Lähde: Eurostat. Kansainvälistä vertailua 1,2 2,8 0,1 2,0 92,2 89,2 0,9 1,5 80 40 20 0 85,0 90,6 80,4 87,1 Muut tulot Verot ja sosiaalivakuutusmaksut Omaisuustulot Myyntitulot 5,9 7,9 Alankomaat 7,1 2,5 4,0 0,8 6,9 2,4 6,4 11,6 4,4 6,9 Itävalta Iso-Britannia Saksa Suomi Ruotsi 36
  39. 39. Kansantalouden veroaste eräissä EU-maissa 1970–2011 (prosenttia BKT:sta) 55 Kokonaisveroaste eli verojen ja veronluontoisten maksujen osuus BKT:sta on meillä korkeampi kuin useimmissa kilpailijamaissamme. Vuonna 2011 veroasteemme oli 43,4 prosenttia. 50 45 Ruotsi Suomi Itävalta 2000-luvulla veroaste on laskenut kaikissa vertailumaissa, kun kansainvälinen verokilpailu on kiristynyt. Lähde: OECD. 40 Alankomaat Saksa Iso-Britannia 35 30 1970 1980 1990 37 2000 2011 Veroaste v. 2011 (%) Ruotsi 44,5 Suomi 43,4 Itävalta 42,0 Alankomaat 38,7 Saksa 37,1 Iso-Britannia 35,5 Kansainvälistä vertailua
  40. 40. Palkansaajan verokiila eräissä EU-maissa 2000 ja 2012 (prosenttia työvoimakustannuksista) Palkansaajan verokiila eli tuloverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen suhde työvoimakustannuksiin on Suomessa jotakuinkin eurooppalaisten kilpailijamaidemme tasolla. Pieni- ja keskituloisten verokiila on meillä kapeampi kuin suurituloisten. Vuonna 2012 keskituloisen verokiila oli Suomessa keskimäärin 42,5 prosenttia. 60 2000 2012 50 40 30 Lähde: OECD. Keskituloisen verokiila v. 2012 (%) Saksa 49,8 Itävalta 48,9 Ruotsi 42,8 Suomi 42,5 Alankomaat 38,6 Iso-Britannia 32,3 Kansainvälistä vertailua 20 10 0 Itävalta Alankomaat Iso-Britannia 38 Saksa Suomi Ruotsi
  41. 41. Palkansaajan korkein rajaveroaste eräissä EU-maissa 2000 ja 2012 (prosenttia lisätulosta) 70 2000 Rajaveroaste oli vuonna 2012 Suomessa vertailumaiden korkeimpia. Meillä palkansaaja maksoi 100 euron palkankorotuksesta veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja automaattisten vähennysten jälkeen korkeimmillaan 55,5 euroa, kun vuositulot ylittivät 72 000 euroa. Saksassa korkein rajaveroaste oli 47 prosenttia, ja sitä sovellettiin yli 258 000 euron tuloihin. 2012 60 50 40 30 Lähde: OECD. Rajaveroaste v. 2012 (%) 20 10 0 Itävalta Alankomaat Iso-Britannia 39 Saksa Suomi Ruotsi Ruotsi 56,6 Suomi 55,5 Iso-Britannia 52,0 Alankomaat 49,3 Saksa 47,5 Itävalta 43,7 Kansainvälistä vertailua
  42. 42. Yleinen arvonlisäverokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013 (prosenttia) Kulutuksen verotus on meillä kireämpää kuin eurooppalaisissa kilpailijamaissamme. Kansainvälinen talouskriisi (2008–) on viime vuosina muuttanut arvonlisäverokantoja, kun valtiot ovat yrittäneet paikata julkisen talouden alijäämää veronkorotuksilla tai elvyttää taloutta veronalennuksilla. 25 2000 2013 20 15 Lähde: OECD. 10 Yleinen arvonlisäverokanta v. 2013 (%) Ruotsi 25 Suomi 24 Alankomaat 21 Iso-Britannia 20 Itävalta 20 Saksa 19 Kansainvälistä vertailua 5 0 Itävalta Alankomaat Iso-Britannia 40 Saksa Suomi Ruotsi
  43. 43. Yritysten ja yhteisöjen tuloverokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013 (prosenttia) 60 2000 Suomalaisyritysten tulojen verotus on vuosien kuluessa laskettu samalle tasolle kuin eurooppalaisissa kilpailijamaissamme. 2013 50 Vuonna 2013 yritysten voittoja verotettiin meillä 24,5 prosentin verokannalla, mikä oli keskimäärin sama kuin kilpailijamaidemme keskiarvo. Vuonna 2014 yhteisöverokanta alenee Suomessa 20 prosenttiin. 40 30 Lähde: OECD. Yritysten tuloverokanta v. 2013 (%) 20 10 0 Itävalta Alankomaat Iso-Britannia 41 Saksa Suomi Ruotsi Saksa 30,2 Itävalta 25,0 Alankomaat 25,0 Suomi 24,5 Iso-Britannia 23,0 Ruotsi 22,0 Kansainvälistä vertailua
  44. 44. Pörssiosinkojen verokanta eräissä EU-maissa 2000 ja 2013 (prosenttia) Pörssiyhtiöiden osinkojen verotus on Suomessa ollut eurooppalaisia kilpailijamaitamme lievempää. Vuonna 2000 yhtiöveron hyvitysjärjestelmä teki osingot käytännössä verottomiksi. Vuonna 2012 veroprosentti oli osinkojen määrästä riippuen 21–22,4. Vuonna 2014 osinkoverokanta kiristyy 25,5–27,2 prosenttiin. 60 2000 2012 50 40 30 Lähde: OECD. Pörssiosinkojen verokanta v. 2012 (%) Iso-Britannia 36,1 Ruotsi 30,0 Saksa 26,4 Alankomaat 25,0 Itävalta 25,0 Suomi 22,4 Kansainvälistä vertailua 20 10 0 Itävalta Alankomaat Iso-Britannia 42 Saksa Suomi Ruotsi
  45. 45. Liite: Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2011 (mrd. euroa) Myynti- ja maksutulot 11,973 – markkinatuotos – tuotos omaan käyttöön – maksutulot 9,709 0,214 2,050 Omaisuustulot 7,097 – korot – osingot – muut 3,126 2,798 1,173 Kotitalouksien tuloverot valtiolle 8,385 – ansiotulovero – perintö- ja lahjavero – varainsiirtovero – korkotulojen lähdevero – pääomatulovero (osingoista, vuokratuloista ja myyntivoitoista) 5,251 0,395 0,544 0,198 Kotitalouksien tuloverot kunnille 16,899 1,997 – kunnallisvero – kiinteistövero 16,301 0,598 Kotitalouksien sosiaalivakuutusmaksut 7,100 – työeläkemaksu – sairausvakuutusmaksu – työttömyysvakuutusmaksu – muut 4,730 1,675 0,427 0,268 43 Yritysten ja yhteisöjen tulo- ja omaisuusvero – valtio – paikallishallinto – kirkko – kiinteistövero Yritysten ja yhteisöjen sosiaalivakuutusmaksut – työeläkemaksu – sairausvakuutusmaksu – työttömyysvakuutusmaksu – muut (vapaaehtoiset) 5,754 3,375 1,647 0,131 0,601 17,119 13,706 1,592 1,556 0,265 Arvonlisävero 17,020 – verokanta 9 % – verokanta 13 % – verokanta 23 % 0,735 2,277 14,008 Valmisteverot yhteensä 9,869 Ajoneuvovero 1,827 – ajoneuvovero 0,758 – auto- ja moottoripyörävero 1,069 Alkoholijuomavero 1,291 – etyylialkoholi 0,443 – olut 0,534 – viini ja muut 0,313 Liite: Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2011
  46. 46. Liite: Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2011 (mrd. euroa) Apteekkimaksut 0,144 Arpajaisvero 0,172 Energiaverot 3,875 – bensiini 1,334 – diesel 1,038 – sähkö 0,899 – muut 0,604 Eräiden juomapakkausten valmistevero 0,015 Hirvilupamaksut 0,006 Jätevero 0,064 Kalastuksenhoitomaksut 0,006 Koiravero 0,001 Lästimaksut 0,001 Makeisvero 0,134 – makeiset 0,047 – jäätelö 0,024 – virvoitusjuomat 0,063 Tupakkavero 0,704 – savukkeet 0,626 – muut tupakkatuotteet 0,078 Vakuutusmaksuvero 0,626 Varmuusvarastointimaksu 0,046 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat 0,516 Ydinenergiatutkimusmaksu 0,007 Öljyjätemaksu 0,004 Öljysuojamaksu 0,024 Julkisyhteisöjen muut tulot – tulonsiirrot – pääomansiirot Julkisyhteisöjen tulot yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Palosuojamaksu 0,009 Pilkintämaksut 0,003 Raha-automaattiyhdistyksen voittovarat 0,367 Ratavero 0,018 Riistanhoitomaksut 0,009 Liite: Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2011 44 0,905 0,641 0,264 102,121
  47. 47. Aineisto Julkisyhteisöjen kokonaistulot on saatu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta. Tietoja välittömistä veroista on täydennetty Verohallinnon maksuunpanotilaston luvuilla. Arvonlisäveron ja valmisteverojen eräät alaerät on saatu valtiovarainministeriön vero-osastolta. Kansainvälisen verovertailun aineisto on poimittu Eurostatin ja OECD:n tietokannoista. Julkisyhteisöjen tulolajeja kuvaavat aikasarjat on deflatoitu kuluttajahintaindeksillä, joten kuviot kertovat tulolajien määrällisen kehityksen. Myös BKT kuvataan määrän kehityksenä. Osa aikasarjoista alkaa vuodesta 1993, koska tietoja aiemmilta vuosilta ei ole saatavilla. Lähteet Eurostat (2013): Economy and finance: Government finances. OECD (2012): OECD Tax database. Tilastokeskus (2013): Kansantalouden tilinpito, PX-Web-tietokanta. Veronmaksajain Keskusliitto (2012): Kansainvälinen palkkaverovertailu. Veronmaksajain Keskusliitto (2012): Kiristysten aika – Kulutusverot meillä ja muualla.
  48. 48. Onko Suomi himoverottajan paratiisi vai onko verotus aidosti keventynyt? Miten paljon valtio kerää veroja ja miten paljon kunnat? Entä mikä on verojen osuus viinipullon hinnasta? ISBN 978-951-628-597-2 9 789516 285972 EVA Fakta Verojen kirja kertoo, miten nimelliset veroprosentit ja todelliset veroasteet ovat kehittyneet vuodesta 1975. Aikasarjat on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva.

×