Ongelmia:
1) Köyhyys
2) Valtion uudet tehtävät (armeija & ulkoministeriö)
3) Talous seisahtunut -> pääoman puute
4) Espanjantauti
Espanjantauti tappoi Suomessa 20000 ihmistä. Tautiin ei ollut 1920-luvulla tehokkaita
hoitokeinoja.
Vastauksia:
• Lainaa ulkomailta
• Paperiteollisuus ”veturina”; heijastui myös muihin aloihin
(vienti)
• Vesivoimalaitokset -> sähköenergiaa teollisuudelle
• Maatalous koneellistui (mm. traktori) -> kohti
omavaraisuutta
Paperiteollisuudessa investoitiin
uusiin laitteisiin ja koneisiin.
Suomessa ”vihreää kultaa”
Imatrankosken
vesivoimalan rakennustyöt
alkoivat vuonna 1921
1930-luvun lopulla Suomessa
oli 5000 traktoria ja 400000
hevosta
Taustaa:Viihde 1920-luvulla
• Radio -> Yleisradio (YLE) 1926
• Kotimaisen elokuvan nousu
• Tanssittava jazz rantautui Suomeen 1920-luvulla
• Kirjallisuudessa tulenkantajat ajoivat kansanvälisempää
kulttuuria
”Ikkunat auki
Eurooppaan”
Jazz-yhtye Tauno Palo ja Ansa Ikonen Mika Waltari
Kaikkien aikojen katsotuimmat
elokuvat
• 1. Tuntematon sotilas Edvin Laine 1955 2 800 000
• 2. Kulkurin valssi Toivo Särkkä 1941 1 500 000
• 3. Titanic James Cameron 1998 1 040 000
• 4. Täällä Pohjantähden alla Edvin Laine 1968 1 020 000
• 5. Juurakon Hulda Valentin Vaala 1937 990 000
• 6. Siltalan pehtoori Risto Orko 1934 950 000
• 7. Yksi lensi yli käenpesän Milos Forman 1976 821 736
• 8. Kaivopuiston kaunis Regina Toivo Särkkä 1941 760 000
• 9. Papillon Franklin J. Schaffner 1974 759 301
• 10. Uuno Turhapuro armeijan leivissä Ere Kokkonen 1984 750
965
Taustaa: Urheilua ja liikuntaa
• Suomen valtasi 1920- ja 1930-luvuilla suuri urheilu- ja liikuntainnostus
• Urheilumenestys nosti suomalaisten itsetuntoa ja innosti liikkumaan
• Suomi pärjäsi mm. kestävyysjuoksussa, painissa ja hiihdossa (mm. 68
olympiamitalia)
Paavo Nurmi (1897 - 1973)
9 kultaa 3 hopeamitalia
1920-luvun olympiakisoissa
1932 olympiakisoissa
Nurmen osallistuminen
evättiin, syynä oli oletettu
ammattilaisuus
Painettu kympinseteliin
(1987)
Taustaa: tuberkuloosi
• Tuberkuloosi on bakteeriperäinen tauti, joka tarttuu pienten pisaroiden
välityksellä
• 1920- ja 1930-luvuilla tuberkuloosi tappoi nuoria aikuisia (n. 5000-8000
vuodessa)
• Nykyään vanhuksia (n. 400 vuodessa)
• Tehokasta hoitoa tuberkuloosiin Suomessa sai vasta 1940- ja 1950-luvun
taitteessa
Kieltolaki Suomessa 1919-1932
• Kieltolaki astui voimaan vuonna 1919
• Laki kielsi alkoholin valmistamisen ja myynnin
• Taustalla 1800-luvun lopun raittiusliikkeet ja halu nostaa suomalaisten
terveyttä ja moraalia
• Huom! Juominen ei ollut Suomessa suuri ongelma, kulutus Euroopan pienintä
(2 l per asukas. Nykyisin 10 l per asukas)
Taustaa: kieltolaki epäonnistui tavoitteissaan
• 1) Kansa joi enemmän, laittomasti ja
väkevämpiä vaihtoehtoja (pirtua)
• 2) Rikollisuus kasvoi: väkivalta, korruptio ja
salakuljetus (mm. Virosta ja Saksasta)
Taustaa: Kieltolaki muualla
USA:ssa kieltolaki saman aikaan (1919-1933) kuin
Suomessa -> epäonnistui myös (mm. mafia ja
salakapakat)
Kansanäänestys kumoaa kieltolain vuonna 1931
• Yli 70 % kansalaisista äänesti lain kumoamisen
puolesta
• Lain kumoamisen myötä alkoholin
myyntimonopoli keskitettiin ALKO:lle
”Varpunen”, sai nimensä raittiuslaulukirjasta
Tehtävä: eläytyvä kirjoittaminen
• Tehtävänanto: Olet nuori 1930-luvulla maalla tai
kaupungissa. Kirjoita kirjan tekstin (sivu 26-37) ja
kuulemasi perusteella lyhyt kirje (esim. Täti
Monikalle) vihkoosi, jossa kerrot elämästäsi.
Pohdi samalla miten se eroaa nykyisestä
elämästäsi.
Huom!
• Ei nykyarvoja, -asioita, -sanoja menneisyyteen
• Ajanhenki vs. ikuisuus
Tiivistelmä:
Suomen itsenäisyyden alkutaipaleen ongelmat eivät hellittäneet 1920-luvulle tultaessa.
Väestöä koettelivat köyhyys ja tautiepidemia (espanjantauti). Valtionhallinnon tuli taas
järjestää uudet tehtävät (armeija & ulkoministeriö) sekä ratkaista miten Suomen talous
saataisiin nousuun.
Talous kohentuikin 1920-luvun edetessä. Suomen tärkein raaka-aine on puu, joten
paperiteollisuus toimi talouskasvun edistäjänä viennin ja työpaikkojen muodossa.
Teollisuus tarvitsee energiaa jota saatiin mm. vesivoimaloista. Maataloudessa
koneellistuminen (mm. traktori) edesauttoi omavaraistumista (ei tarvittu tuontiviljaa).
Ihmisten arkielämäkin rauhoittui ja koki muutoksia. Kaupungistuminen edistyi, mutta
maaseutuelämää pidettiin yhä ihanteena. Arki sähköstyi ja taloihin saatiin sisä-wc:n
kaltaisia mukavuuksia. Puhelin- ja liikenneverkoston kohentuessa ihmisten liikkuvuus ja
yhteyden pito lisääntyi.
Kulttuurissa puhalsivat uudet tuulet. Erityisesti Tulenkantajina (mm. Mika Waltari) tunnettu
taiteilijaryhmä halusi eroon ”korpikirjallisuudesta” ja avata ”ikkunoita Eurooppaan”.
Musiikissa jazz rantautui Suomeen ja ensimmäisiä levyjä kuunneltiin gramofonilla. Radio
oli ennen tv:n yleistymistä perheen yhteinen viihdelaite. Yleisradio aloitti lähetykset
1926. 1930-luvulta lähtien alkoi elokuvan voittokulku, suurimpina tähtinä Tauno Palo ja
Ansa Ikonen. Urheilussa Suomi oli 1920-ja 1930-luvuilla suurvalta. Paavo Nurmi toi
yksinään olympialaisista 9 kulta mitalia. Juomakulttuurin koetettiin saada muutosta
kieltolailla (1919-1932), mutta laki toimi päinvastoin kuin oli tarkoitus: kansa joi
enemmän ja rikollisuus lisääntyi.