34. Suomesta tulee
itsenäinen valtio

Taustaa: Suomen alue ennen
itsenäistymistä
• Ensimmäisiä asutuksia n. 10000 v sitten (jääkauden päättyminen)
• Osa Ruotsia vuodet n.1200-1808 (Suomen sota)
• Venäjän suurruhtinaskunnan vallan alla 1808-1917: Suomen alueella
autonomia (itsehallinto)
Legenda Lallista ja Piispa
Henrikistä
Porvoon valtionpäivillä 1809 Aleksanteri I lupasi
säilyttää Ruotsin vallan ajan lait ja säätyoikeudet

Taustaa: Kansallinen herääminen
Kansalliset herättäjät -> suomalaisen kulttuurin luominen ja yhteiskunnan kehittyminen.
1800-l lopulla alkoivat sortokaudet (venäläistäminen).

Taustaa: tärkeitä käsitteitä:
Itsenäinen valtio = riippumaton muista (hallinto, rajat, armeija, laitokset)
Politiikka 1900-l alussa: Porvarit (oikeisto) vs. & sosialistit (vasemmisto)
Porvarit (oikeisto)
• = kauppiaita, tehtailijoita, suurtilallisia, yrittäjiä, upseereita -> omistavaluokka joka pitää
kiinni oikeuksistaan
Sosialistit (vasemmisto)
= torpparit, tehtaantyöntekijät -> yhteisomistus, vallankumous (Karl Marx)
Senaatti
= vrt. nykyisin hallitus
Vallankumous
= Maan hallintovalta pyritään kumoamaan nopeasti ja aseellisesti lainvastaisella tavalla
Huom! Eri ajanlasku Suomessa (gregoriaaninen) ja Venäjällä (juliaaninen) ! Eli Venäjän
kuukausiin n. 1/2 kk (Helmikuu Venäjällä -> maaliskuu Suomessa)
1) Helmikuun vallankumous
= Oikeistovallankumous Venäjällä -> Nikolai II luopuu kruunusta
2) Lokakuun vallankumous
= Vasemmistovallankumous Leninin johdolla -> kommunistit valtaan Venäjällä ->
Neuvostoliitto syntyy

Taustaa: IMS ja jääkäriliike
Jääkäripataljoonan 27. miehillä oli
ratkaiseva osuus Suomen
sisällissodassa
(Poikkeuksellisesti) sotatila hyödytti
teollisuutta Suomen alueella; toisaalta
elintarvikkeista pula
Ensimmäisessä maailmansodassa (1914-1918) olivat vastakkain keskus- ja ympärysvallat

Taustaa: jääkäriliike
Ylioppilasaktiiveja. 2000 miestä koulutukseen Saksaan, 27 jääkäripataljoona. Osallistui
itärintaman taisteluihin (mm. Liettuassa).

Suomen itsenäistyminen 6.12.1917
1914
IMS alkaa
1915 ->
jääkäreitä
Saksaan
koulutukseen
3/1917
Helmikuun
vallankumous ->
NII syrjäytetään
7/1917
eduskunta (vasemmisto)
julistautuu korkeimmaksi
vallaksi
8/1917 eduskunta
hajotetaan ->
oikeisto voittaa
vaalit 10/1917
11/1917
Lokakuun
vallankumous
(Lenin)
12/1917
Lenin myöntää
Suomen
itsenäisyyden
6.12.1917
itsenäisyysjulistus

Itsenäisyysjulistusta ei juhlittu aikanaan näyttävästi:
talous oli huonossa jamassa, maa oli jakaantumassa
kahtia (sisällissota), Suomea ei ollut vielä tunnustettu,
maassa oli venäläisiä joukkoja…

Tehtävä 3. Sivu 11. Miksi Lenin oli halukas
tunnustamaan Suomen itsenäisyyden? (3 syytä)
• 1) Suomessa puhkeava
vasemmistovallankumous voisi tuoda
Suomen takaisin Venäjälle
• 2) Bolshevikit (ainakin propagandassa)
kannattivat Venäjästä irtaantuvien kansojen
itsenäistymispyrkimyksiä
• 3) Leninin suhteet / kiitollisuus Suomelle

Taustaa: ote kaupunkilaispojan päiväkirjasta syksyllä 1917.
”Hiljaisia ovat useimmat tehtaat ja laitokset, arkipäivinäkin. Kyllä vielä joku aika
sitten oli vilskettä. Papitkaan eivät voineet tehdä toimiaan kuin iltaisin, sillä
miehet olivat töissä, kaikkina juhlapäivinäkin.
Mutta kyllä on liikettä Helsingin kaduilla ja turuilla. En ole koskaan ennen nähnyt
sellaista väen paljoutta arkipäivänä. On kaduilla, toreilla, elintarvikejonoissa,
kirkoissa, kuppiloissa, salakaupan lonkeroissa. Jossakinhan sitä pitää työttömän
aikaansa kuluttaa. Kytätä jos saisi jostakin keinoteltua puuroannoksen tai
tupakan. Huonoa on sekin, sillä raha on tiukalla, useimmat huonoissa ja
vajaissa vaatteissa viluisina. Kaikki kelpaava on viety ”kaniin”
(panttilainakonttoriin).Samanlaista on muuallakin Suomessa.
Vaikeata on niilläkin, joilla vielä on työtä. Palkat ovat riittämättömät. Nekin tavarat,
mitä on vielä saatavissa, aina vain kallistuvat. Hyvä kun korttiannokset vielä
pystyy ostamaan. Niitäkään ei aina ole kaupoissa. Tavarat menevät
salakauppaan. Siellä on korkeat hinnat. Yksi leipä maksaa puolen päivän
palkan. Vaatteet ja jalkineet ovat lopussa. Onhan sotaa kestänyt jo neljättä
vuotta, eikä uusia ole saanut. Töissä ollessaan moni joutui tekemään velkaa.
Työttömälle sitä ei anna kukaan. Silloin kun vielä saatiin korteilla sokeria ja
kahvia, monen oli vaihdettava ne talollisilta leipään ja perunoihin.”

Linkit:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t
(itsenäisyysjulistus)
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=7442 (luettu
versio)

Taustaa: Historia on tulkintaa
• Jälkikäteen näyttää, että Suomen itsenäistyminen on
selkeä tarina, joka alkoi Porvoon valtiopäivistä 1809
• Todellisuudessa itsenäistyminen ei ollut
itsestäänselvyys aikalaisille, vaan pieni historian luoma
”aukko”, josta Suomi pujahti itsenäiseksi
• Kyse oli siis hyvästä ajoituksesta
Itsenäisyyttä juhlitaan näyttävästi Linnan juhlissa, joka on vuotuisesti television katsotuin
ohjelma

Tiivistelmä
Suomen alueen itsenäistyminen 6.12.1917 ei ollut
itsestäänselvyys, vaan enemmänkin olosuhteiden
luoma hetkellinen mahdollisuus
Tärkein edellytys oli IMS, joka romahdutti Venäjän
suuriruhtinaskunnan ja näin tarjosi Suomelle
irrottautumismahdollisuuden.
Myös Suomen alueen eduskuntavaalien tulokset
vaikuttivat siihen, miten Venäjän romahtamiseen
suhtauduttiin (oikeisto ja vasemmisto)
Itsenäisyysjulistusta ei juhlittu merkittävästi tuoreeltaan.
Vielä oli mm. saatava muiden maiden tunnustus.
Lenin myönsi Suomen itsenäisyyden vuoden 1917
viime minuuteilla.