Tuokko: Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalisen arviointityökalun
1. Konseptista käytännöksi esimerkki suullisen kielitaidon digitaalisen
arviointityökalun kehittämisestä
OKL Helsingin yliopisto 30.11.2013
FT Eeva Tuokko
2. Pioneereja
Kangaspunta Raija (toim.). 1994. Nyt koulussa puhutaan. Raportti
suullisen kielitaidon kokeilusta Joensuun normaalikoulussa 1990-93.
Joensuun yliopiston monistuskeskus.
Saleva Maija. 1997. Now They´re Talking. Testing Oral Proficiency in a
Language Laboratory. Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä.
Hildén Raili. 2000. Att tala bra, bättre och bäst. Suomenkielisten
abiturienttien ruotsin kielen suullinen taito testisuoritusten valossa.
Hakapaino.
Tuokko Eeva. 2000. Peruskoulun 9. vuosiluokan englannin (A1-kieli)
oppimistulosten kansallinen arviointi 1999. Oppimistulosten arviointi
3/2000. Opetushallitus. Yliopistopaino. Helsinki.
Tuokko Eeva. 2007. Mille tasolle perusopetuksen englannin opiskelussa
päästään? Perusopetuksen päättövaiheen kansallisen arvioinnin 1999
Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin linkitetyt tulokset.
Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä University Printing House.
3. Englannin kielen suullinen koe
2000-2001, pitkä kieli
Ohjeita oppilaitokselle
Ohjeita opettajalle
Ohjeita oppilaalle
1. Alkulämmittely ( 1 min.)
2. Lukutehtävä (2 min. + 2 min.)
3. Tarinan tuottaminen 5 min. + 5 min.)
4. Tilannetehtävä (n. 4-5 min.)
5. Lopetus ( 1 min.)
Neuvoja kokeen vastaanottajalle
Ilmoittautumislomake
Ajanvarauslista
Arviointilomake
Palautelomake kokeen vastaanottajalle
Todistusmalli ja arviointikriteerit
7. Tehtävätyyppien määrittelyä
Lämmittely
Rakennetaan osaksi kehitettävää testiohjelmaa, erillinen lämmittely
ennen testitilannetta ei siis tarpeen
Voi koostua esim. kysymyksistä, jotka liittyvät kokelaaseen (mm. nimi,
ikä), hänen asuinpaikkaansa, harrastuksiin, kielenopiskeluun, tms.
Yhtä lämmittelyosiota voidaan käyttää kaikissa testikokonaisuuksissa
Ääneen lukeminen
Pohjautuu kirjoitetun kielen tekstiin (sanomalehti, esite, kirje, ohje, etc.)
Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää
huomiota tehtävää suoritettaessa
8. Tekstin referointi
Kohdekielinen teksti, joka tiivistetään kuulijalle
Tehtäviin voidaan haluttaessa sisällyttää interaktiivisia osuuksia
esim. keskustelua tekstistä. Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä,
mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää huomiota tehtävää
suoritettaessa
Keskustelu
Toteutetaan joko simulaationa etukäteen nauhoitetun materiaalin
pohjalta tai linkittämällä testitilanteessa kaksi kokelasta
keskenään kielistudiosovellusta hyödyntäen
Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä
kiinnittää huomiota tehtävää suoritettaessa
9. Tilannepohjainen reagointi
Variaatioita mm.
1) asiatietojen antaminen ja kysyminen
2) mielipiteen ilmaiseminen
3) tunteiden ja asenteiden ilmaiseminen ja kysyminen
4) asioiden hoitaminen
5) sosiaalisten käytänteiden noudattaminen viestinnässä
6) viestinnän säätely
Yksi tai useampi rakennetaan sisään kehyskertomukseen / ko. tehtävän
kontekstiin
Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää
huomiota tehtävää suoritettaessa
Monologi
Kokelaan yhtäjaksoinen, suullinen tuotos
Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää
huomiota tehtävää suoritettaessa
10. Testikäsikirjoitus
TEKSTI
KUVA
(Kaikki, mitä ko. tilanteessa
puhutaan.)
(Kaikki, mitä
ruudulla näkyy,
piirros + teksti.)
Moderaattori: Tulet juuri
pyörällä koulusta kotiin,
pysähdyt postilaatikollesi ja
avaat sen. Sisältä löydät
odottamasi kirjeen Budapestin
yliopistolta.
AIKA
Kuva tilanteesta 1.
Tilanne 1. Kamera
seuraa pyöräilijää
kahdesta eri
kulmasta, pysähtyy
talon edessä
sijaitsevan
postilaatikon
kohdalle, …
10
sek.
KOMMENTTEJA
17. Warm Up
A2.2
Puhuja osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista.
Pystyy kertomaan itselleen tärkeistä asioista. Voi vältellä joitakin aihepiirejä. Voi tarvita puhekumppanin
tukea.
Puhuja osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja joitakin idiomaattisia ilmauksia
sekä monia keskeisimpiä rakenteita. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on selvä, ja
ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheitä saattaa esiintyä jonkin verran.
Puhe on välillä sujuvaa,
mutta tuotoksessa esiintyy erilaisia epäluontevia katkoksia.
Hallitsee yksinkertaisen peruskieliopin.
Laajahkossa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa), ja ne
voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Sanastossa ja sidosteisuudessa selviä puutteita.
B1.1
Puhuja osaa kertoa lähipiiriinsä liittyvistä asioista myös joitakin vaativia yksityiskohtia.
Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja sekä
joitakin vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vierasta korostusta
esiintyy, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.
Puhuja pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä
epäluontevia taukoja. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja
sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä.
Yli B1.1 Monipuolinen, luonteva ja sujuva, B1.1 -tason ylittävä suoritus.
18. Reading a Text
A2.2
Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeinen, ja ääntämis-, painotus- ja
intonaatiovirheitä saattaa esiintyä jonkin verran.
Lukeminen on välillä sujuvaa, mutta erilaisia
epäluontevia katkoksia esiintyy. Kuulijan huomioon ottaminen on puutteellista.
B1.1
Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä, ja ääntämis-,
painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia
Lukeminen on
kohtalaisen sujuvaa ja luontevaa, mutta pitemmissä jaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. Kuulijan
huomioon ottaminen on melko puutteellista.
B1.2
Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen
mukaisia.
Lukeminen on yleensä sujuvaa ja varsin luontevaa, ja joistakin tauoista huolimatta
lukeminen jatkuu ja viesti välittyy. Lukija pyrkii jossakin määrin ottamaan huomioon kuulijan.
B2.1
Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia.
Lukeminen on luontevaa, ja siinä
esiintyy vain harvoin pitempiä epäröintiä osoittavia taukoja. Lukija ottaa kohtalaisen hyvin kuulijan
huomioon.
B2.2
Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
Useimmiten sujuvaa, luontevaa ja
spontaania ääneen lukua. Tauot luontevissa kohdissa intonaatioyksiköiden väleissä. Lukija osaa ottaa
kuulijan hyvin huomioon.
Yli B2.2 Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen (kaikkein) hienoimpiakin
merkitysvivahteita. Sujuvaa, luontevaa ja vaivatonta lukemista. Lukija osoittaa ymmärtävänsä lukemansa
tekstin sisällön ja on tietoinen siitä, mitä hän haluaa kuulijalle välittyvän
19. Reporting
B1.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Puhuja osaa tuoda esille useimmat tekstin pääkohdat, vaikka
jokin asia voi olla ymmärretty väärin. Muutama oma ilmaisu.
Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa, joitakin
yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on
joskus ilmeistä ja ääntämis-, painotus- ja intonaatio-virheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.
Puhuja osaa pitää
yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen kokonaissuunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja
epäröintiä.
Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne
eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.
B1.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Puhuja osaa tuoda esille useimmat tekstin pääkohdat, vaikka tulkinnassa voi
esiintyä satunnainen väärinkäsitys. Pyrkii löytämään omiakin ilmaisuja. Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia
idiomeja. Hän osaa myös käyttää monia vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja
painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.
Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti, vaikka ilmauksien
tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia.
Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat
harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä
monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla
paikoitellen töksähtelevää.
B2.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Referointi on selkeää ja pääosin täsmällistä, vaikka ei aina täysin
tyylikästä. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja miten pitää sanoa, pyrkii ottamaan kuulijat huomioon ja käyttämään omia ilmaisuja.
Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Ääntäminen ja intonaatio ovat
selkeitä ja luontevia.
Puhuja pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia
taukoja. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen
sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne
ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.
B2.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Referointi on selkeää ja täsmällistä. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja miten pitää
sanoa, ja osaa ottaa hyvin huomioon puheensa vaikutuksen kuulijoihin. Käyttää tekstiä luontevasti referointiin.
Puhuja osaa
reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua vain hyvin vähäisessä määrin.
Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja
vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.
Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet
haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää.
Yli B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Referointi on kattava ja virheetön. Esitys on sujuvaa, sidosteista ja kielellisesti
muutenkin ansiokasta.
Puhuja osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita.
20. Conversation
A2.2
Tehtävän suorittaminen sujuu, vaikka toteutuksessa on epätasaisuutta ja kohtalaisen paljon parannettavaa. Keskustelija tarvitsisi puhekumppanin tukea.
Vuorovaikutus toimii auttavasti.
Puhuja osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja joitakin idiomaattisia ilmauksia sekä monia
keskeisimpiä rakenteita.
Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeinen, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheitä saattaa esiintyä jonkin
verran.
Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset epäluontevat katkokset ovat hyvin ilmeisiä.
Puhuja hallitsee yksinkertaisen peruskieliopin. Laajahkossa
vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa), ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Sanastossa ja sidosteisuudessa
selviä puutteita.
B1.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Keskustelija tarvitsisi kuitenkin ajoittain puhekumppanin tukea. Hän on kuitenkin hieman
aloitteellinen. Vuorovaikutus toimii melko tyydyttävästi.
Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja
joitakin vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua
satunnaisia ymmärtämisongelmia.
Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen suunnittelun
puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä.
Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät
juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.
B1.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Keskustelija tarvitsisi vain silloin tällöin puhekumppanin tukea. Vuorovaikutus toimii tyydyttävästi ja puhuja
on jossakin määrin aloittteellinen.
Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää monia vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.
Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen
vaivattomasti, vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja. Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin
laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen
aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.
B2.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Keskustelija tarvitsisi vain vähän puhekumppanin tukea. Vuorovaikutus toimii kohtalaisesti ja
puhujan panos on melko hyvä. Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin.
Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja
luontevia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja.
Kieliopin hallinta on
melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä
sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.
B2.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Keskustelija tarvitsisi satunnaisesti puhekumppanin tukea. Vuorovaikutus toimii kohtalaisen hyvin. Aloitteellisuus on
hyvä.
Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua ja keskusteluun osallistumista vain hyvin
vähäisissä määrin.
Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja
vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.
Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa
ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää.
Yli B2.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Keskustelija ei todennäköisesti tarvitsisi lainkaan puhekumppanin apua. Vuorovaikutus toimii hyvin.
Keskustelija osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tehtävän/ tilanteen vaatimalla tavalla. Sanasto ja rakenteet ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua
erittäin harvoin. Keskustelija osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. Sujuvaa, luontevaa ja
vaivatonta tuottamista. Hän osaa ottaa kuulijan huomioon. Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.
Satunnaisia vähäisiä lipsahduksia voi esiintyä, ei kuitenkaan erityisen vakavia
21. Picture Description
B1.1
Puhuja osaa kuvailla pääosan kuvan (kuvien) kohteista melko tyydyttävästi. Kuulijan huomioon ottaminen on melko
puutteellista.
Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin
vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeinen ja ääntämis-, painotus- ja
intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.
Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka
pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen suunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä.
Laajassa vapaassa puheessa
esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa
käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.
B1.2
Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaileminen onnistuu tyydyttävästi. Puhuja pyrkii jossakin määrin ottamaan huomioon
kuulijan. Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää myös monia vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.
Puhuja osaa
ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti, vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia.
Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston
hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä.
Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.
B2.1
Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaileminen onnistuu yleensä kohtalaisen hyvin. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja
miten pitää sanoa, ja pyrkii ottamaan kuulijat huomioon. Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin
vaatimuksiin.
Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia.
Kuvaus/kerronta on yleensä sujuvaa,
ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja.
Kieliopin hallinta on melko
hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin
verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.
B2.2
Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaaminen onnistuu hyvin. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja miten pitää sanoa, ja
osaa ottaa hyvin huomioon puheensa vaikutuksen kuulijoihin.
Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin
kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua vain hyvin vähäisessä määrin. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja
luontevia. Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.
Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on
hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää.
Yli B2.2 Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaaminen onnistuu erittäin hyvin. Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat
ilmaisua erittäin harvoin. Puhuja osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tehtävän/tilanteen vaatimalla tavalla. Hän osaa
vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. Sujuvaa, luontevaa ja
vaivatonta tuottamista. Hän osaa ottaa kuulijan huomioon. Kieliopin hallinta on hyvää ja esitys sidosteista. Satunnaiset virheet eivät
hankaloita
22. Situation / Reaction
B1.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Puhuja osaa jossakin määrin kiinnittää huomiota
viestintätilanteen edellyttämään muodollisuusasteeseen. Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa, joitakin yleisiä
fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus
ilmeinen ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.
Puhuja osaa pitää yllä
ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen suunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä.
Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri
haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.
B1.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Suoritus osoittaa, että puhuja on tietoinen tärkeimmistä viestintäeroista
oman ja kohdekulttuurin välillä.
Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, vuorovaikutusta edistäviä ilmauksia ja
tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää myös monia vaativampia rakenteita. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja
painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.
Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti vaikka ilmauksien
tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia.
Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne
haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä
monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla
paikoitellen töksähtelevää.
B2.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Puhuja osaa melko hyvin viestiä tilanteen vaatimaa
muodollisuusasetta noudattaen.
Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin.
Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia.
Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka
pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja.
Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet
yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä
sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.
B2.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Puhuja osaa viestiä tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen.
Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua vain hyvin
vähäisessä määrin.
Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin
sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.
Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse,
eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on
hyvää..
Yli B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Puhuja osaa käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sosiaalisiin tarkoituksiin,
myös ilmaisemaan emootioita, epäsuoria viittauksia ja leikkimielisyyksiä. Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua
erittäin harvoin. Puhuja osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla
23. Monologue
B1.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Puhuja osaa pitää aiheesta valmistellun, yksinkertaisen esityksen,
selittäen keskeiset seikat melko tarkasti ja esitys on niin selkeä, että sitä pystyy seuraamaan helposti suurimman osan aikaa.
Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa, joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeinen ja ääntämis-, painotus- sekä intonaatiovirheistä
voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.
Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa
esiintyy esityksen suunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit,
päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia
sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.
B1.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Puhuja osaa pitää selkeän, valmistellun esityksen ja tuoda esiin syitä jonkin tietyn
näkökannan tukemiseksi tai vastustamiseksi ja myös esittää eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Puhuja pyrkii ottamaan kuulijat huomioon.
Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää myös monia vaativampia rakenteita.
Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.
Puhuja osaa ilmaista
itseään suhteellisen vaivattomasti, vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia. Kieliopillisia puutteita
esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään
tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita
sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.
B2.1
Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Puhuja osaa pitää selkeän, johdonmukaisen esityksen, jossa
korostetaan keskeisiä asioita ja tuetaan niitä olennaisin yksityiskohdin. Puhuja osaa ottaa melko hyvin kuulijat huomioon.
Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Ääntäminen ja intonaatio ovat
selkeitä ja luontevia.
Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia
taukoja. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen
sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja
sidosteisuus kohtalaisen hyviä.
B2.2
Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Puhuja osaa pitää selkeän, hyvin jäsennellyn ja kuulijat huomioon ottavan esityksen
monipolvisestakin aiheesta ja pystyy jonkin verran laajentamaan ja tukemaan esittämiään näkemyksiä lisäseikoilla, perusteluilla ja asiaan
kuuluvilla esimerkeillä.
Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua
vain hyvin vähäisessä määrin.
Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
Puhuja osaa viestiä spontaanisti,
usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.
Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa
virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja
sidosteisuus on hyvää.
Yli B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Puhuja osaa pitää selkeän, sujuvan, hyvin jäsennellyn, sidosteisen ja kuulijat
huomioon ottavan esityksen monipolvisestakin aiheesta ja tarvittaessa laajentaa esittämiään näkemyksiä lisäseikoilla, perusteluilla ja asiaan
kuuluvilla havainnollisilla esimerkeillä. Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat. Puhuja osaa ilmaista
24. Oppilassuoritusten arviointi
Esimerkki
Läm
mitte
ly
1.1 A2.2
1.2
B2.1
Puuttuu täysin
Sujuva, mutta todella niukka.
Sujuva. Ääntäminen OK.
2
B1.1
3
B1.2
”If the centre is crowded…” – väärä
aloitus johtaa viestintäkatkokseen.
”Passenger – not use alcohol. Kaksi
väärinkäsitystä, esim. ”You must pay for
that”. Pitäytyy tekstissä,
käännösmediaatiota enemmän kuin
omaa kerrontaa. Muuten sujuva.
Ks. kriteerit
4
A1.3
Yksi virke/kuva ei riitä. Ääntäminen OK.
5
Yksi virke.
A2.2
A2.2
Alku OK, hyvä johdanto. Vaisu (heikkenee
B1.1
+
loppua kohti)
6
Tehtävien sisältö
Lämmittely
1 (1/2) Lyhyt puhelinkeskustelu ja
ääneen lukeminen
2 Tekstin referointi
3 Keskustelu (auton vuokraaminen)
4 Kuva/ista kertominen
5 Tilannepohjainen reagointi (tien
kysyminen, opastuksen toisto, tien
kysyminen huoltoasemalle, lommon
havaitseminen)
6 Monologi ja palautteesta
kertominen
