Huoman esittelydiat 2020
•Download as PPSX, PDF•
0 likes•79 views
Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry:n esittely
Recommended
More Related Content
Featured
Featured (20)
Huoman esittelydiat 2020
- 1. 20.8.2020
- 2. Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry • Henkirikoksen uhrien läheisten valtakunnallinen vertaistukijärjestö • Perustettu vuonna 2000, kun kaksi lapsensa henkirikoksessa menettänyttä äitiä löysivät toisensa (Lisää Huoman synnystä J.Kangasvuo: Toivon vahvat siivet) • Noin 190 jäsentä, autettavia vuosittain noin 150 • Vapaaehtoistyötä tekee säännöllisesti noin 30 ihmistä eri puolilla Suomea • Toimintaa rahoittaa Veikkaus
- 3. Huoman toimintamuodot • Tärkeintä henkirikoksen uhrien läheisten tukeminen: - kriisityön koordinaattorin antama palveluohjaus & tukipuhelut - puhelintukihenkilöt - valtakunnalliset vertaistukiviikonloput - vertaistukiryhmät (Hki, Tre, S:joki, Rovaniemi, Kotka, Varkaus, Oulu, Lahti. Ryhmä alkamassa J:kylä, Turku.) - suljettu Facebook-ryhmä • Ruusu henkirikoksen uhrien muistoksi -tapahtumat 2.10. • Surujärjestöjen yhteistyö (Surunauha, Käpy, Nuoret lesket) • Kansainvälinen yhteistyö, mm. RAV Ruotsista • Asiantuntijatehtävät esim. ministeriöissä
- 4. Huoman materiaalit Jäsenille ja henkirikoksen uhrien läheisille Huoma-lehti Sähköinen jäsentiedote Facebook-sivu + suljettu Facebook ryhmä Opas henkirikoksen uhrin läheiselle www.huoma.fi Ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille Sähköinen uutiskirje (tilaa: www.huoma.fi/huoma/uutiskirje) Twitter + Instagram Menetyksen jälkeen -esite www.huoma.fi/materiaalit/
- 5. Henkirikokset Suomessa (Henkirikoskatsaus2019) • Suomessa kuolee vuosittain noin 90 ihmistä henkirikoksen uhrina – määrä on laskenut koko 2000-luvun ajan, mutta kevään 2020 koronakriisin seurauksena on havaittavissa kasvupiikki • Tilastojen valossa henkirikokset liittyvät useimmin keski-ikäisten, työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäiseen päihteidenkäyttöön – mutta ei aina! • Eniten henkirikoksia tehdään väkilukuun suhteutettuna Lapissa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa
- 6. Henkirikoksen vaikutus läheisen elämään • Yhtä henkirikoksen uhria jää suremaan keskimäärin 4-6 läheistä • Läheisen kuolema henkirikoksessa on traumaattinen kriisi, jonka vaikutukset voivat näkyä vuosien päästä mm. psyykkisinä vaikeuksina ja heikentyneenä työkykynä • Oikeudenkäynti alkaa yleensä n. 3–6 kk tapahtuneesta ja kestää usein vuosia. • Viranomaisilla on velvollisuus ohjata uhrin omainen tukipalveluihin • Auttajan tulee huomioida uhrin läheisen elämäntilanne kokonaisuutena: Mikä on perhetilanne? Työtilanne? Vaikuttaako henkirikos toimeentuloon? Onko elämässä muita selviytymistä heikentäviä asioita kuten pitkäaikaissairauksia, rahahuolia tai aiempi trauma?
- 7. Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry Kansankatu 53 90100 OULU 050 401 2230 toimisto@huoma.fi Facebook: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry Twitter: @HuomaRy Instagram: @huomary
Editor's Notes
- Huomalle alkusysäyksen antoivat kaksi lapsensa menettänyttä äitiä, jotka asuivat eri puolilla Suomea. Molemmat ajattelivat, että eivät voi olla ainoita, jotka ovat menettäneet lapsen henkirikoksessa. Kun nämä kaksi äitiä olivat löytäneet toisensa, alkoi hiljalleen löytyä lisää ihmisiä, jotka olivat samassa tilanteessa. Tämän seurauksena perustettiin vuonna 2000 järjestö tukemaan henkirikoksessa läheisen menettäneitä. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 190, ja autettavia on vuosittain suurin piirtein saman verran. Kerron auttamistyöstä enemmän seuraavassa diassa. Huoma tiedottaa toiminnastaan verkkosivuilla, Facebook-sivuilla, Twitterissä ja myös Instagram on käytössä. Jäsenille lähetetään painettua jäsenlehteä kahdesti vuodessa ja sähköinen jäsentiedote myöskin kahdesti vuodessa. Yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille lähetetään kahdesti vuodessa uutiskirjettä, johon kootaan ajankohtaisia tapahtumia, uutisia ja palveluita, jotka koskettavat henkirikoksen uhrien oikeuksia ja tukemista. Tämän uutiskirjeen voi tilata diassa olevasta osoitteesta sähköisellä lomakkeella.
- Tänä vuonna yhteydenotot ovat lisääntyneet, Huomaan jäsenmäärä on lisääntynyt elokuuhun 2020 mennessä jo noin 30 henkilöllä. Suurin osa autettavista tulee vertaistuen piiriin noin puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Osa kuitenkin ottaa yhteyttä Huomaan hyvin pian, jopa parin päivää henkirikoksen jälkeen. Huoman tehtävä on tällöin ohjata avun tarvitsija kriisiavun piiriin. Tämän lisäksi henkilöä tuetaan tarjoamalla henkilökohtainen tukihenkilö. Tukihenkilönä voi toimia joko koulutettu vertaistukija, joka on siis itse menettänyt läheisen, tai Huoman kriisityön koordinaattori. Huoman kriisityön koordinaattori tekee ohjaus- ja neuvontatyötä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ohjausta Rikosuhripäivystyksen palveluihin ja mielenterveyspalveluihin. Lisäksi hän keskustelemalla ja kuuntelemalla tukee tuettavan jaksamista arjessa. Tukihenkilötoiminnan lisäksi yhdistys järjestää vertaistukiryhmiä eri puolilla Suomea sekä valtakunnallisia vertaistukiviikonloppuja. Viikonlopuissa ryhmänvetäjinä toimivat kriisi- ja traumapsykoterapeutit. Viikonloppujen tarkoituksena on löytää keinoja arjessa jaksamiseen. Tampereelta on lähtöisin ”Ruusu henkirikoksen uhrille” –tapahtuma, jota vietetään eri puolilla Suomea YK:n väkivallattomuuden päivänä. Tapahtuma järjestetään aina lokakuun 2. päivänä. Vuonna 2019 tapahtuma järjestettiin Tampereen lisäksi Kauhavalla. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Huomassa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden surujärjestöjen kanssa. Esimerkkeinä yhteistyöstä ovat vuosittainen Surukonferenssi Tampereen yliopistolla, Surevan kohtaaminen-hanke ja yhteiset koulutukset. Huoma on ollut asiantuntijana esimerkiksi EU:n uhridirektiivin laatimisessa sekä rikosuhrirahaston valmistelussa. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä erilaisten valtakunnallisten hankkeiden kanssa, joissa tarvitaan uhrinäkökulmaa (esim. SAUMA-hanke vakavien väkivaltarikosten jälkisovittelusta.
- Vuonna 2020 on kesäkuuhun mennessä on tehty 33 tappoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin aiempien vuosien keskiarvo. Tutkijoiden mukaan syitä mm. Stressi, joka edesauttaa alkoholi-, päihde ja mielenterveysongelmien kärjistymistä väkivallaksi Vuoden 2018 aikana poliisin tietoon tuli 95 uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. 78 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. Myös väkivaltaisella menneisyydellä on merkitystä: 60 prosenttia vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä oli saanut ainakin yhden aiemman tuomion henki- tai pahoinpitelyrikoksesta henkirikosta edeltävän kymmenen vuoden aikana. Lapissa tehdään henkirikoksia väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin esim. Helsingissä koska Helsingissä apu ehtii paikalle nopeasti. Lapissa uhri ehtii usein apua odottaessa kuolla. Pohdittavaa: Voisiko henkirikoksia vähentää tuomioita kiristämällä? Taposta tuomittujen miesten keskimääräinen rangaistus oli 10 vuotta 3 kk ja naisten 9 vuotta 3 kk. (vuosina 2010-2016). Näistä tuomioista istutaan vankilassa vain osa Suomen lainsäädännön ja vankeinhoidon käytäntöjen vuoksi.
- Jos henkirikoksia tehdään vuosittain noin 90 kappaletta, surevia läheisiä on lähes 600. Näistä Huomalle ohjautuu murto-osa, siksi on tärkeää, että heidän tilanteensa ymmärretään myös muualla palveluverkostossa. Soili Poijulan tutkimuksen mukaan yli puolet omaisista ei toivu perheenjäsenensä henkirikoskuolemasta 2-10 vuoden kuluessa menetyksen jälkeen. Oikeudenkäynti ja median kiinnostus voivat viivästyttää suremista. Rikosuhridirektiivi tuli voimaan 2016. Sen mukaan viranomaisilla on velvollisuus ohjata henkirikoksen uhrien läheiset kriisitukeen ja muihin tukipalveluihin kuten Rikosuhripäivystykseen.