O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
Hyvinvointi-Suomi ja
pk-teknologiayritykset,
yhteen sidottu kohtalo
Heikki Lindeva...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
1
Sisällysluettelo
Vastarannan kiisket valloillaan ..................................
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
2
Vastarannan kiisket valloillaan
Suomella meni 2000-luvulla paremmin kuin koskaan...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
3
Hyvinvointi-Suomi uhattuna
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pahimmin uhattu...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
4
On olemassa realistinen riski, että Suomi joutuu näivettymisen kierteeseen, joho...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
5
Teknologiateollisuus on talouselämän ydin
Päättäjillä näyttää olevan harhainen k...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
6
Taulukko 1: Koko teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys. Pk-yritysten osuus...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
7
yritykset pystyvät osin itsenäisestikin kehitystyöhön ja jos eivät niin tunne py...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
8
Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva
teknologiateollisuus
Tämä pamfletti pohjau...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
9
Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden
pk-yritysten nykytilasta
Suomes...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
10
Noin 20 M€ liikevaihtoa tekevän alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja tu...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
11
”Suunnittelupalvelujemme asiakkaat ovat sairaaloita, siis julkishallinto. Meill...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
12
”Isot toimijat tuhoavat oman alihankintaverkostonsa kiristämällä ehtoja liikaa....
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
13
Ensimmäisen portaan keskisuuri toimija
arvostelee päämiehiään:
”Suomalaiset pör...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
14
Jäin miettimään, onko optimistien valoisa näkemys isossa kuvassa näköharha,
ava...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
15
mukaansa meillä suomalaisilla on taipumus uskotella itsellemme, että laatu on k...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
16
Matalan jalostusasteen tuotteet – mennyt maailma
Teknologiateollisuuden matalan...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
17
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan yritystukien vaikutuksen
n...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
18
Teknologiateollisuuden tulevaisuus?
Haastatellut ja myös tutkijat toteavat, ett...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
19
väistää eli erikoistua, nostaa tuotteen jalostusastetta, aloittaa vientitoimint...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
20
Taulukko 4: Teollisuuden rooli hyvinvointimme peruskalliona on alkanut murentua...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
21
”Olemme lisänneet älyä tuotteisiimme niin paljon kuin on ollut mahdollista. Lis...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
22
Taulukko 5: Kotimaiset investoinnit kotimaahan ovat vähentyneet samoin kuin ulk...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
23
toimijoilta. Samankaltaiseen ”ravihevos”-näköalaan syyllistytään myös
yksityiss...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
24
Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma
Teknologiateollisuuden menestys edellytt...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
25
Hieman isommat pk-yritykset ovat yleisesti tyytyväisiä korkeakoulujen ja
tutkim...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
26
Voiko väistämättömän välttää?
Lukija todennäköisesti ihmettelee negatiivista nä...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
27
Taulukko 6: Suomen teollisuuden päämarkkinoiden kehitys on jäämässä vaatimattom...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
28
Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja
yritysten kehitystä
Suomalaine...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
29
yritystoiminnan laajentaminen ja kehittäminen edellyttää. Tätä kautta luomme
ed...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
30
Suomi 2030 - älykkäiden pk-yritysten Suomi
Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
31
menettänyt yli 100.000 teollista työpaikkaa. Suomi myös ikääntyy
maailmanennäty...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
32
Menestyvän pk-yrityksen muotokuva
Minkälaiset pk-sektorin teknologia-yritykset ...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
33
Tulevaisuuden pk-yritys on tulevaisuutta ennakoiva, asiakaslähtöinen, strategis...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
34
Uusi uljas pk-teollisuus
Teknologiateollisuutemme pk-yritysten tulevaisuus edel...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
35
Toisinajattelijan loppulausunto
Tarinani päätökseksi sopii erinomaisesti ystävä...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
36
Lähteet
• Teknologiateollisuuden, Tilastokeskuksen, Tullin ja EK:n tilastot
• 3...
Perusteollisuuden kuolema
ja uusi nousu
37
Heikki Lindevall
En ole tutkija, vaan sarjayrittäjä, jonka ura markkinointivies...
Próximos SlideShares
Carregando em…5
×

Perusteollisuuden kuolema 2014

1.342 visualizações

Publicada em

Suomalaisen perusteollisuuden eli teknologiateollisuúden tila ja tulevaisuus.

Publicada em: Negócios

Perusteollisuuden kuolema 2014

  1. 1. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu Hyvinvointi-Suomi ja pk-teknologiayritykset, yhteen sidottu kohtalo Heikki Lindevall Yrittäjä, kehitysveturi Huhtikuussa 2014
  2. 2. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 1 Sisällysluettelo Vastarannan kiisket valloillaan ................................................................... 2 Hyvinvointi-Suomi uhattuna ...................................................................... 3 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin .................................................... 5 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus ................................. 8 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta.............. 9 Optimistit ja pessimistit vai realistit ja …? ....................................................13 Matalan jalostusasteen tuotteet – mennyt maailma ..........................................16 Teknologiateollisuuden tulevaisuus?............................................................18 Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma .....................................................24 Voiko väistämättömän välttää? ..................................................................26 Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja yritysten kehitystä...................28 Suomi 2030 - älykkäiden pk-yritysten Suomi..................................................30 Uusi uljas pk-teollisuus ............................................................................34 Toisinajattelijan loppulausunto ..................................................................35
  3. 3. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 2 Vastarannan kiisket valloillaan Suomella meni 2000-luvulla paremmin kuin koskaan, talouselämä kukoisti ja kuluttajalla oli rahaa matkusteluun ja mukavaan elämään. Vähitellen heräsi epäily, entäpä jos tämä kaikki onkin tyyntä myrskyn edellä? Yrittäjä-ystäväni Timo Nikkilän kanssa teimme johtopäätöksiä pk-yritysten valmennuksissa, kehitysprojekteissa ja vuokrajohtajana saamistamme kokemuksista ja - epäilimme yhä enemmän. Luimme joukon kirjoja, tutkimuksia sekä tilastoja ja keskustelimme asiantuntijoiden kanssa ymmärtääksemme paremmin kokonaiskuvaa ja saadaksemme edes jotakin vahvistusta epäilyillemme. Lokakuussa 2007 olimme Timon kanssa luennoimassa Suomen yrittäjien laivaseminaarissa. Siellä möläytimme – tahallamme – että parin vuoden sisään Suomeen iskee pahin lama aikoihin. Muistan vieläkin tilaajamme kasvoille kohoavan häpeän punan ja 70 yleisössä istuvan pk-yrittäjän epäuskon, jopa myötähäpeän. Illalla uskalsimme hädin tuskin hilautua baaritiskille. Muutama yrittäjä tuli kuitenkin tokaisemaan, että ”olen samaa mieltä, jokin on vinossa”. Marraskuussa 2008 sitten rysähti. Olen tänään - seitsemän vuotta myöhemmin - hurjasti enemmän huolissani Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta kuin koskaan ennen. Pk-yritystoiminnan ja erityisesti teknologiateollisuuden – suomalaiset elinkeinoelämän ytimen – tila on kehno. Teknologiateollisuuden käyrät ovat jyrkässä alamäessä. Ainoa poikkeus on ICT. Huoleni perustuu 31:n yrityksen johtajan haastatteluihin, jotka toteutin 2-4/2014. Olen myös keskustellut eri asiantuntijoiden kanssa. Lukuisat ”toisinajattelija-kolumnistit” ovat myös vahvistaneet näkemyksiäni. Omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt 31- vuotisen sarjayrittäjäurani aikana. On syntynyt ”perstuntuma”, joka ei ole vailla merkitystä sekään. Mikäli näkemykseni upotetaan ja todistetaan, että teknologiateollisuuden tulevaisuus Suomessa on selvästi valoisampi kuin maalailemani, olen ensimmäisenä kiitollisena myöntämässä näkemykseni virheellisyyden. Mieleeni tulee kuitenkin Tuntemattoman sotilaan sivuilta löytyvät sanat: ”Saapi tuota eppäillä.” Vaikka tämä pamfletti keskittyy teknologiateollisuuden pk-yritysten problematiikkaan, samat ongelmat koskevat kaikkien toimialojen pk-yrityksiä. Niiden kansantaloudellinen merkitys on suuri, mutta saama huomio ja siten resurssointi on puutteellista. Toivon ajatusteni synnyttävän päättäjien, vaikuttajien ja yrittäjien keskuudessa rakentavaa keskustelua teollisuutemme ja siten Suomen tulevaisuudesta.
  4. 4. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 3 Hyvinvointi-Suomi uhattuna Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pahimmin uhattuna kuin ehkä koskaan tätä ennen; Globaalin talouden kriisiytymisen jälkimainingit ja uudelleen kriisiytymisen riskit, globalisaatio kivenkovine sääntöineen, taloudellisen painopisteen siirtyminen Aasiaan, Kiinan rajun kasvun kasvattamat riskit ja viimeaikainen oirehtiminen, Venäjä-Ukraina -tilanne ja vientimaittemme talouden horjuminen sekä talouden heikohko kasvu Euroopassa horjuttavat hyvinvointimme perustaa. Kansainvälisessä verokilpailussa häviämme keskeisille kilpailijamaillemme. Suomessa on maailman 4. vanhin väestö ja lievästi sanoen ongelmallinen maahanmuuttaja-tilanne. Kaupungistuminen ja sen vastapoolina tyhjentyvä maaseutu ja paheneva työvoiman ja työn kohtaanto-ongelma asettavat kovat haasteet kehityksellemme. Meillä on vakava elinkeinoelämän rakenneongelma. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vähäisiä, yritysten tuotekehityspanostukset ovat laskussa samaan aikaan, kun tutkimukset todistavat, ettei vanhan parantaminen enää riitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. 2000-luvulla vain 28 yhtiötä on pystynyt kasvamaan 10-20 M€ tasosta yli 100 M€ yritykseksi. Viennistä voimakkaasti riippuvainen kansantaloutemme ja teollisesta viennistä riippuvainen elinkeinoelämämme ovat kovien haasteiden edessä jo tänään. Meillä on vain noin 8.000 suoraa vientiä harjoittavaa yritystä ja noin puolet viennin volyymista syntyy parinkymmenen vientiyrityksen voimin! Hälyttävää on se, että 2014 Pk-yritysbarometrin mukaan vain 6 % yrityksistä aikoo hakea rahoitusta kansainvälistymiseen. Julkishallinnon suuri osuus bruttokansantuotteestamme ja julkishallinnon kestävyysvaje sekä erityisenä piirteenä kuntatalouksien kriisiytyminen, lataavat kovia paineita elintasomme ja palvelutasomme säilymiseen. Korkea veroaste ja kasvussa olevat maksut syövät kansalaisten kulutuskykyä ja heikentävät yritysten omistajien kehitysmotivaatiota. Iso ongelma on myös julkishallinnon rakenne ja siellä vallitsevat toimintamallit sekä asenneongelmat. Julkishallinto on kuin Gordionin purkamaton solmu, mutta ei mennä siihen tässä pamfletissa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää ja voi hyvin vain, jos kansalaisilla on riittävästi työpaikkoja, mistä nostaa palkkaa. Tarvitsemme myös vahvan vientitoiminnan. Uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille, kolmannelle sektorille ja osuuskuntatyyppisiin organisaatioihin. 73 % uusista työpaikoista syntyi viime vuonna pk-yrityksiin. Huolestettuvaa on se, että suuret yritykset työllistävät vuosi vuodelta vähemmän ja kaupan alan suuret ovat alkaneet vähentää työvoimaa. Työpaikkoja syntyy keskisuuriin yrityksiin (50-249 työntekijää). Tarvitsemme 50.000 täysin uutta yritystä ja sen lisäksi 60.000 uutta yrittäjää ottamaan vastaan yrityksiä, joiden omistajat ovat vetäytymässä ansaitulle eläkkeelle. Meidän on nelinkertaistettava nykyinen uusien yritysten syntymisvauhti per vuosi!
  5. 5. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 4 On olemassa realistinen riski, että Suomi joutuu näivettymisen kierteeseen, johon myös Björn Wahlroos viittasi TV-haastattelussa jokin aika sitten. Investoinnit Suomeen ja Suomessa ovat vaatimattomia, yksityisen sektorin kantokyky heikkenee, vienti sakkaa, kuluttajan kulutuskyky heikkenee, kauppa näivettyy. Poliittinen koneisto ei näytä pystyvän tekemään riittävän voimakkaita päätöksiä, jotta rakennemuutos vietäisiin läpi ”suurella rytinällä ja kertaparkumisella”. Virkamiesarmeijalla ei myöskään näytä olevan suurempia muutoshaluja, pikemminkin on haluja säilyttää mittava julkinen hallinto. Tästä oireena ovat 8 Mrd € nousseet kustannukset parin viime vuoden aikana. Täytyy onnitella poliitikkoja ja johtavia virkamiehiä siitä, että ovat onnistuneet myymään nousseet kustannukset medialle ja siten myös kansalle säästöinä. Luottoluokittajat ovat antaneet varoitusmerkkejä siitä, että korkojen nousu voi olla lähempänä kuin uskommekaan. Jos ja kun näin käy nopeasti velkaantuvassa Suomessa, edessä on vuosien elintasokuoppa. Se on pelottava näkymä. Mille toimialoille uusi yrityksiä pitäisi syntyä? Kysymys on ehkä väärin asetettu. On vaikea ennustaa, mille toimialoille syntyy menestyvää liiketoimintaa. Todennäköistä toki on se, että uusien energioiden ja teknologioiden, hyvinvointi- ja elämyspalveluiden sekä senioripalvelujen kysyntä kasvaa, mutta pitäisikö kansallisessa yritysten kehittämistyössä ja innovaatiopolitiikassa lähteä siitä ideologiasta, että ”annetaan kaikkien kukkien kukkia”? Annetaan markkinoiden ja yrittäjien päättää, missä liiketoiminnassa onnistumismahdollisuus lymyää. Valtiovallan tehtävänä on luoda tuki- ja kehittämisjärjestelmä, joka taipuu tällaiseen ideologiaan. Yritys ja siis työpaikkoja syntyy vain, jos markkinassa on olemassa arvotyhjiö, tarve ja yrittäjällä idea, jolla tuo arvotyhjiö täytetään. Yrityksiä ja työpaikkoja ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Hallinnollisilla ja poliittisilla päätöksillä voidaan vain luoda toimintaympäristö, joka suosii yrittäjyyttä ja työllistämistä tai estää sitä. Hyvinvointi-Suomi voidaan pelastaa, mutta vain rajuin ottein. Yrittäjyydestä ja yksityisen sektorin työpaikkojen luomisesta pitää tehdä hyvin houkuttelevaa ”hinnalla millä hyvänsä”. Ilman yksityisen sektorin työtä ei ole hyvinvointiakaan. Tässä näkökulmassa julkisen sektorin työpaikat ovat toki palvelujen tuottajia, mutta myös kuluerä, kansatalouden rasite, ei sen pelastus.
  6. 6. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 5 Teknologiateollisuus on talouselämän ydin Päättäjillä näyttää olevan harhainen kuva perusteollisuuden eli teknologiateollisuuden ja erityisesti sen pk-sektorin roolista ja merkityksestä. Päättäjien ja viranomaisten ja rahoittajienkin fokus on Start Up –yrityksissä, joka on väärä fokus lyhyellä aikavälillä. Niiden merkitys konkretisoituu vasta tulevina vuosikymmeninä, pk-teollisuuden kohtalo ratkeaa lähi vuosina, ehkä jopa vain 2-5 vuodessa! Teknologiateollisuudessa puhumme noin 80 Mrd liikevaihdosta ja 290.000 työpaikasta. Pkt-yritysten liikevaihto on hieman alle 40 Mrd ja työpaikkoja on lähes 140.000. Vastapainoksi Start Upien liikevaihto on korkeintaan 1,5 Mrd ja ne työllistävät kolmisen tuhatta henkilöä. Mittava osa yritysten tukitoimista ja julkisesta rahoituksesta suuntautuu seksikkäisiin Start Upeihin ja uusiin mielenkiintoisiin liiketoimiin, kuten peliteollisuus ja hyvin erikoistuneet innovaatiot. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja erilaiset kehittämishankkeet ovat yhtä lailla kiinnostuneita uudesta ja tulevaisuuden kannalta tärkeästä. En toki ole sanomassa, että tuo on kaikki turhaa ja väärin sammutettu, mutta samanaikaisesti on unohdettu pk-sektorin teollisen toiminnan merkitys Suomen kansantaloudelle lyhyellä aikajänteellä. Numerot kertovat kiistatta sen, että emme voi laiminlyödä teollisen toimintamme vanhaa ydintä, vaikka sen kehittäminen ja ylläpito ei kovin seksikästä olekaan. Perusteollisuudessamme on valitettavan suuri osa pk-yrityksiä, jotka menetämme joka tapauksessa. Ne toimivat nääntyvillä toimialoilla, sellaisilla, jotka eivät sisällä kehittämispakkoa. Alihankintakonepaja toki pohtii työstökone-investointia, mutta kehittämisen mahdollisuus on toimintatavasta ja yritystoiminnan luonteesta johtuen kapea-alainen. Näiden yritysten vetäjät ovat ikääntyneet, jatkajia ei löydy epäseksikkäille aloille, organisaatiot ovat menettäneet kehitysenergiansa, kehittämisen osaamistakaan ei juurikaan ole. Viennin käynnistämisestä voi vain haaveilla ja resurssipula vie loputkin kehittämismahdollisuudet. Nämä yritykset ovat suorastaan kehnoja ulkopuolisten palvelujen käyttäjiä, ei edes yrittäjäjärjestön oma toiminta näytä näiden yritysten johtoa kiinnostavan. Yritykset jatkavat laskevaa elinkaartaan, kunnes tappiot lopettavat yrittäjien kärvistelyt. Olen arvioinut ”hiharavistus”-menetelmällä “Nääntyjät”-ryhmän osuudeksi 30 % koko pkt-sektorin yrityskannasta. TTY:n tutkimuksen mukaan kehittämisessä passiivisia pk-yrityksiä on 30 %, joka antaa ymmärtää, että arvioni on suuruusluokaltaan oikein.
  7. 7. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 6 Taulukko 1: Koko teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys. Pk-yritysten osuus on 45 % eli noin 37 Mrd €. Liikevaihtolukujen sisällä on myös vahva polarisoitumisilmiö eli siinä, missä toinen yritys menestyy, toinen kamppailee näivettymistä vastaan samalla toimialalla ja samanlaisista lähtökohdista huolimatta. Onneksi pk-teollisuudesta on löydettävissä kolme ryhmää, joissa on paljonkin toivoa. Arvioni mukaan noin 50 % teollisista pk-yrityksistä on pelastettavissa autettuina. Näillä ”Selviytyjät” -yrityksillä on muutoshalua, mutta ei osaamista eikä aina resurssejakaan muutoksen tekemiseen. Panostamalla tämän ryhmän kehittämiseen rahoitusta, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja kehitysyhtiöiden ja muiden palvelutuottajien osaamista, saamme lyhyellä aikavälillä säilytettyä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Näiden yritysten tuotekehitykseen, palvelukehitykseen, viennin aloituksiin voidaan vaikuttaa, niitä voidaan vauhdittaa. Näin väittävät korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kehitysyhtiöt ja monet muut palveluntuottajat. Niin väitän minäkin. Toinen ryhmä on ”Helmet”. Ne ovat usein sukupolvenvaihdoksen, omistajavaihdoksen tai vetäjävaihdoksen läpikäyneitä yrityksiä tai ”uusherännäisiä”, joilla on muutoshalua ja rutkasti energiaa ja resursseja sen toteuttamiseksi. Joukossa on myös Start Upeja. Nämä Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Turnover of the Technology Industry in Finland 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 2005 = 100 Tietotekniikka-ala / Information technology Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering Metallien jalostus / Metals industry Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos / Change: 1,2014 / 1,2013, % Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland R:tuotantojptu22df.ppt 16.4.2014/pr Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % / Seasonally adjusted turnover index, latest information 1/2014. Share of total turnover in 2012: mechanical engineering 41 %, electronics and electrotechnical industry 26 %, metals industry 14 %, information technology 11 %, consulting engineering 8 % +5 % +11 % -5 % -12 % -8 %
  8. 8. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 7 yritykset pystyvät osin itsenäisestikin kehitystyöhön ja jos eivät niin tunne pystyvänsä tekemään, ne ovat aktiivisia palveluverkoston hyödyntäjiä. ”Helmien” toimialat sisältävät laaja-alaisen kehittämisen potentiaalin. Ne voivat soveltaa ydinosaamistaan hyvinkin erilaisissa asiakkaissa ja applikaatioissa. Näitä toimijoita lienee 5 % pkt-yrityksistä. Taulukko 2: Teknologiateollisuuden pk-yritykset voidaan ryhmitellä kaavion mukaisesti. Prosenttiluvut ovat valistuneita arvioita, mutta TTY:n tutkimuksen ja teknologiateollisuuden toimijoiden mukaan suuruusluokat ovat oikein. Kolmas ryhmä ovat Aalto-yliopiston professorin Arto Lahden tutkimusten kohteet, ”Salaiset menestyjät”, joiden menestys perustuu vahvaan vientiin. Tilastojen mukaan viennin osuus näissä yrityksissä on yli 60 %, usein lähes koko tuotanto menee ulkomaille. Selittäviä tekijöitä menestyksen takana ovat omat tuotteet, korkea jalostusaste, kustannustietoisuus ja markkinointiosaaminen, jota vientimarkkinamenestys edellyttää. Merkittävää on myös se, että ”Salaiset menestyjät” eivät ole riippuvaisia Suomen teollisuuden ravintoketjuista. Liikevaihtoa nämä yritykset tekevät keskimäärin 25-70 M€ ja edustavat ehkä 15 % pkt-yrityskannasta. Cleantech-yritykset, jotka on tässä yhteydessä pakko mainita erikseen, sisältyvät edellisistä ryhmistä ”Salaisiin menestyjiin”, Start Upeihin ja ”Helmiin”. 27 Mrd € liikevaihdollaan ja valtavalla kasvupotentiaalillaan yritysryhmä on hyvin merkittävä Suomen tulevaisuudelle. Cleantech pitää sisällään myös teknologiateollisuuteen kuulumattomia toimialoja.
  9. 9. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 8 Näivettyvät ravintoketjut ja kuihtuva teknologiateollisuus Tämä pamfletti pohjautuu 21:een teknologiateollisuuden pk-yrityksen avainhenkilön haastatteluun ja 10:een täydentävään haastatteluun. Haastattelut tehtiin 2-4/2014. Taustalla on myös Teknologiateollisuuden tilastot ja mittava joukko asiantuntija- artikkeleita, kolumneja ja keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Haastatellut edustavat laajalti teknologiateollisuutta eli ICT-alaa, asennus- ja kunnossapitoalaa, komponenttien ja koneiden valmistusta, cleantechia, alihankinta- konepajateollisuutta, elektroniikkaa, metallin jalostusta, logistiikkapalveluja, energiateollisuutta ja jätteenkäsittelyä sekä suunnittelua. Haastateltuihin kuuluu kolme teknologiateollisuuden suuryrityksen toimitusjohtajaa. Täydennykseksi haastateltiin myös kahta rakennusalaa palvelevan toimijan johtoa, yhtä rakennusalan pk-yrityksen johtajaa, yhtä elintarviketeollisuuden edustajaa, kahta kiinteistöjä välittävän ja hallinnoivan yrityksen johtajaa ja yhtä peruselinkeinon tukkuliikkeen johtajaa. Haastateltujen pk-yritysten liikevaihto on 0,5 - 26 M€. Valtaosa yrityksistä osuu ryhmään 5-10 M€. Henkilömäärä on yrityksissä 3-220, keskimäärin yritykset työllistävät 30-60 työntekijää. Ravintoketjut perustana Suomen teollisuus on perinteisesti toiminut ravintoketju-mallilla, jossa suurteollisuus ruokkii keskisuurta toimitusverkostoa, joka ruokkii omaa alihankintaverkostoaan, jonka alla on vielä usein mikro-yrityskokoinen alihankkijaverkosto. Perinteisesti tämä malli on kattanut viisi klusteria: Metsä-, perusmetalli-, energia- ja telekommunikaatioklusterin (ICT) sekä rakennusklusterin. Klusterirakenne on myös elintarviketuotannossa ja jakelussa. Nousevia klustereita ovat hyvinvointi-, logistiikka-, matkailu- ja koulutusklusteri. Ravintoketjumalli on synnyttänyt rakennemuutostilanteen kannalta hankalan toimintakulttuurin pk-sektorille. Mitä alemmaksi ravintoketjussa mennään, sitä enemmän ovat pk-yritykset fokusoineet toimintaansa tuotannon kehittämiseen. Tuottavuus, tehokkuus, kustannusten hallinta ovat olleet huomion kohteena. Ravintoketjujen ehtyminen pakottaa pk-yritykset siirtämään fokuksen markkinointiin ja sitä kautta omien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tällä alueella pkt-yrityksillä ei ole osaamista eikä juuri minkäänlaisia perinteitä.
  10. 10. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 9 Haastateltujen näkemyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten nykytilasta Suomessa on menossa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti teknologiateollisuuteen yhdessä menossa olevan laman kanssa. Suuri teollisuus vähentää toimintojaan Suomessa, sulkee tuotantoaan, siirtää toimintojaan lähemmäksi asiakkaitaan, raaka-ainelähteitään tai halpatuotannon maihin ja edullisemman toimintaympäristön maihin (verotus, maksut, energia, tukipolitiikka jne.). Merkittävää on myös se, että suuryhtiöt siirtävät osan alihankintaostoistaan halpamaiden verkostoille. Taulukko 3: Teknologiateollisuuden nettotulos on romahtanut ja on myös jatkanut putoamistaan 2013. Pk-yritykset ovat kärsineet murroksesta eniten. Teknologiateollisuuden nettotulos-% Suomessa Net Profit-% of the Technology Industry in Finland Luvut kuvaavat kotimaan toimintoja (eivät sisällä ulkomaisia tytäryrityksiä) / The figures cover domestic business activities (not including overseas subsidiaries) Nettotulos-% = Nettotulos / Liiketoiminnan tuotot yhteensä * 100 / Net Profit-% = Net Profit / Operating Income in total * 100 Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% 20% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry Kone- ja metallituoteteollisuus / Mechanical engineering Metallien jalostus / Metals industry Suunnittelu- ja konsulttiala / Consunlting engineering Tietotekniikka-ala / Information technology Teknologiateollisuus / Technology industry
  11. 11. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 10 Noin 20 M€ liikevaihtoa tekevän alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja tuskaili markkinan heikkoutta: ”Olemme konsernin hallituksessa käyneet vakavia keskusteluja siitä, mitä teollisuutta Suomeen ylipäätään tulee jäämään? Onko meillä kohta asiakkaita jäljellä?” Puhtaan alihankkijakonepajan omistaja-johtaja totesi alistuneesti, että yrityksen liikevaihto oli 2008 vielä 15 M€, josta tänään on jäljellä 4 M€. Hän kertoi yrityksensä olevan vain yksi monista samanlaisista yrityksistä. ”Olemme nyt kehittäneet oman tuotteen ja perustaneet yksikön Viroon. Näillä keinoilla yritämme uutta nousua, mutta resurssit ovat kovin vähäiset.” ”Meillä oli yli sata työntekijää vielä 10 vuotta sitten, nyt on vajaa puolet tuosta. Halpamaiden tavaravyöry vei meiltä jalkoja alta. Panostamme automaatioon parantaaksemme kilpailukykyämme. Ay-liike pitää huolen siitä, että olemme haluttomia palkkaamaan käsiä”, kertoi toinen murroksen läpikäynyt yrittäjä. Enemmistö haastatelluista totesi kysynnän olevan heikko tai erittäin heikko. Muutama iso sopimus pitää yritykset hengissä. Lisämyynnin tarve on huutava, mutta sitä on hyvin vaikea löytää. Venäjän tilanne heijastuu myös kotimarkkinoihin. ”Aika suosii nyt kovia saneerauksia ja osittain siksi kysyntä on heikkoa”, analysoi eräs haastateltu. ”Rahaa investointeihin kyllä olisi, mutta nyt pelätään tulevaa.” ”Teknologiateollisuusyritysten ja erityisesti konepajasektorin tulokset heiluvat välilllä -10 %...+3 %. Ei tätä oikein voi enää liiketoiminnaksi kutsua, pikemminkin kallis harrastus!”, ironisoi yli 20 M€:n liikevaihtoon yltävän konepajakonsernin toimitusjohtaja. Tukkuliikkeen toimitusjohtaja epäilee Suomen talouselämän kestävyyttä. ”Kehitys on pelottavaa, koska olemme niin pieni tekijä maailmantaloudessa. Suomessa yrittäjyyden henkinen kynnys on korkea ja siten uusia työpaikkoja syntyy hitaasti. Lisäksi olemme muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi.” On toki todettava, että haastateltujen joukossa on myös menestyviä yrityksiä. Näillä menestyjillä on oma, korkealle jalostettu tuote- ja palvelukonsepti ja kovat panostukset myyntiin. Ne ovat myös sopeuttaneet kustannuksiaan aktiivisesti. ”Yksikkömme menestyvät, koska meillä on hyvin tiukka fokus, olemme niche- toimijoita, joilla on korkeaa osaamista ja korkeahko jalostusaste. Osaava hallitus tukee johtoa ja pitää jatkuvan kehittämisen painetta päällä. Ymmärrämme myös markkinoinnin ja myynnin kriittisen merkityksen.”
  12. 12. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 11 ”Suunnittelupalvelujemme asiakkaat ovat sairaaloita, siis julkishallinto. Meillä ei näy lamaa, ei taantumaa. Hyvin menee pienessä kasvussa koko ajan”, totesi insinööritoimiston yksikönjohtaja. Hän lisäsi vielä, että on hieman huvittavaa seurata investointikeskusteluja mediassa: ”Tampereen tunneli-investointi on noin 180 M€ ja poru on hirveä, samaan aikaan TAYS:n uudistushanke on 360 M€, josta en ole kuullut pihaustakaan”. ”Toimimme niin erikoistuneella ja kapealla alueella, että meillä riittää asiakkaita niin kotimaassa kuin viennissäkin, jota olemme käynnistelemässä. Emme ole riippuvaisia kotimaisista ravintoketjuista, joten emme ole havainneet mitää muutosta omalla toimialueellamme. Kasvu jatkuu”, kertoo cleantech-yrityksen toimitusjohtaja. Elintarvikealan avainhenkilö viittasi pk-yritysten heikkoihin muutosjohtamiskykyihin. ”Pelifirmat ja ICT-firmat ovat oivaltaneet postmodernien nuorten älykköjen johtamisesta jotakin oleellista. Nuoret yrittäjät ja johtajat rikkovat kaikkia opittuja sääntöjä surutta, luovat oppien vastaisesti työntekemisen ekosysteemejä – ja menestyvät pirun hyvin!” Rakennusteollisuuden yrittäjä – hyvin menestyvä sellainen - on yksi tuskastuneista ja turhautuneista: ”Kustannukset ovat hurjan korkeat ja julkisen hallinnon pulleus tuo lisää kuormaa. Talouden ymmärrys on heikkoa ay-liikkeessä ja valtaosassa virkakuntaa, eikä poliitikkojakaan voi vapauttaa tästä synnistä kuin osittain. Työelämästä on rakennettu hurjan jäykkä, byrokraattinen ja pitkälle säännelty. Eniten sapettaa se, että poliittista pälinää riittää, mutta tekoja ei näy. Jotkut pikku parannukset nostetaan tikun nokkaan, ikään kuin ne ratkaisisivat syvät ongelmat.” Ostotoiminnan kehittämisessä isot yritykset ovat tukeutuneet konsultteihin, jotka toivat Suomeen ”Exel-taulukko-ostamisen” ja ostajien kierrätyksen. Alihankkijat eivät ole ymmärtäneet tarvetta kansainvälistyä samaan aikaan, kun suurteollisuus siirtää ostojaan halpatuotantomaiden alihankintaverkostoille. Haastatelluista useat korostivat sitä, että kotimaista ah-verkostoa ei arvosteta suurteollisuuden piirissä. Suuri toimija kiristää toimittajiaan, pakottaa antamaan tietoa ja heikentää hankintaehtoja, joista pidentyneet maksuajat on yksi esimerkki. ”Suuryritys tuli ja auktorisoi laatu- ja ympäristönsuojelujärjestelmämme. Sitten samainen asiakas löi vertailuksi hintaneuvotteluissa kiinalaisen tarjouksen. Se ei tietämäni mukaan sisällä sen enempää laatu- kuin ympäristöjärjestelmän kustannuksiakaan!” ”Nyt tarvittaisiin kaikilla tasoilla kansallisaatetta, suomalaisuuden nostamista etualalle”, jatkoi eräs toimitusjohtaja.
  13. 13. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 12 ”Isot toimijat tuhoavat oman alihankintaverkostonsa kiristämällä ehtoja liikaa. Emme pysty investoimaan ja vastaamaan siten vaatimuksiin”, toteaa konepajan omistaja. Haastattelujen perusteella toimintamalli näyttää kulkevan läpi koko ravintoketjun. Keskisuuret yritykset antavat melko kovasanaisia palautteita oman alihankintaverkostonsa toiminnasta. Pk-yritysten kehittymishalu ja –kyky on usein heikko. Vaativat asiakkaat ovat paras kehittäjä, vanhat tutut asiakkaat eivät kehtaa vaatia. ”Kansainväliset asiakkaamme ovat hyvin vaativia, on pakko kehittyä ja siksi meidän alihankintaverkostonkin pitäisi kehittyä, mutta näin ei juurikaan tapahdu”, toteaa eräs keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja. Sukupolven vaihdokset ovat haastateltujen mukaan yksi syy heikkoon toimintakykyyn: ”Investoinnit ja kehittäminen ovat jääneet syrjään, tuottavuuden kehittäminen on jäänyt. Ikä-ongelma vaivaa laajalti pk-yrityksiä. Meidän ah-verkostomme ei reagoi vaatimuksiimme. Laatukäsite ei mene läpi, tuloksena on heikkoa laatua, virheitä, joustamattomuutta. On jääty vanhaan laatuun ja toimintatapaan.” Alihankintaverkoston heikohkoon suorituskykyyn löytyy haastateltujen mukaan useita syitä: ”Suomalainen laatu ja ahkeruus ovat myyttejä ja globaalit toimijat ja globaalit säännöt ovat tulleet Suomeen. Emme ole olleet valmiita tähän pk-sektorilla.” Muutama haastateltu nosti esiin sen, että pk-sektorilla on tarvetta katsoa peiliin. ”Me pk-yrittäjät olemme haluttomia muuttumaan ja kehittymään, se on myönnettävä. On vaikea tulla ulos omalta mukavuusalueelta, alkaa tekemään asioita uudella tavalla. Se on yksilölle vaikeaa ja vielä vaikeampaa organisaatioille.” Pörssiyhtiön toimitusjohtaja huomautti, että perusteollisuus ei kiinnosta hyvää johtaja- ainesta. Pilke silmäkulmassa hän heitti ilmoille ajatuksen: ”Entä jos laittaisimmekin peliteollisuuden älyköt johtamaan konepajoja? Mitähän mielenkiintoista kehitystä siitä syntyisi?”
  14. 14. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 13 Ensimmäisen portaan keskisuuri toimija arvostelee päämiehiään: ”Suomalaiset pörssiyhtiöt salailevat tulevaa eli investointejaan ja toiminnassaan tapahtuvia muutoksia, haittaavat kehitystyötä. Kvartaaliajattelu on vallitseva.” Suomessa on menossa kehitys, jossa konepajakonsernit sulkevat bulkkituoteyksikkönsä, jättävät jäljelle erikoisosaamiseen perustuvat yksiköt – jos niitä on – ja muuntuvat projektinjohto-organisaatioiksi. Takoma Oyj lienee yksi viimeaikaisimmista ja selkeimmistä tapauksista. Optimistit ja pessimistit vai realistit ja …? Haastatellut henkilöt jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: Optimisteihin, joiden liiketoiminta menee hyvin ja/tai heidän toimialansa ei näytä reagoivan rakennemuutokseen sen enempää kuin lamaankaan. Toinen ryhmä on pessimistit, joiden mielestä teknologiateollisuuden tulevaisuus on hyvinkin kyseenalainen rakennemuutoksen ja globaalin kilpailun vuoksi sekä kulutuskysynnän laskun vuoksi, jolla on heijastusvaikutuksensa myös teollisuuteen. ICT- ja cleantech- yrityksissä on optimisteja eniten, mikä on luonnollista, koska kasvu- ja kehityspotentiaali on heidän toiminnassaan merkittävä.
  15. 15. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 14 Jäin miettimään, onko optimistien valoisa näkemys isossa kuvassa näköharha, avainhenkilöiden tarve nähdä maailma vain oman yrityksen ja toimialan näkökulmassa? Vaikuttaako se, että joillakin ihmisillä on voimakas psykologinen tarve nähdä tulevaisuus valoisana – joskus tosiasioita vastaan? Haastattelussa jotkut henkilöt myönsivät, että teknologiateollisuuden käyrät ovat ICT:tä lukuunottamatta laskussa, mutta silti he tulkitsivat oman yrityksensä tulevaisuuden olevan positiivinen. Viennissä vastaus? Ne haastatelluista, joilla ei ole suoraa vientiä, toteavat viennin aloittamisen olevan käytännössä hyvin vaikeaa. ”Ei ole osaamista, ei kielitaitoa, eikä resurssejakaan. TEM on vähentänyt viennin tukipanoksia. Iso kysymys on, mistä apua löytyy? En minä ainakaan oikein tiedä”, toteaa pienehkön yrityksen johtaja. ”Me kokeilimme vientiä Ruotsiin ja turpiin tuli. Selvittelimme oman kokemuksen jälkeen muiden markkinoiden mahdollisuuksia ja vakuutuimme siitä, että alihankintakonepajan palvelujen vienti on mahdotonta. Miksi joku saksalainen ostaisi konepajapalveluja Suomesta, kun kotinurkilla on korkealaatuista tarjontaa yllin kyllin ja naapuri-Puolassa vielä todella halvalla?” Kielitaidon puutteet nostivat esiin yllättävänkin monet: ”Ei meillä ole todellisuudessa kuin 3-4 neuvottelutasoon yltävää kielitaitajaa”, totesi aktiivisesti vientiä harjoittavan yrityksen johtaja. Vientimarkkinoilla toimivat pk-yritykset joutuvat kovaan hinta- ja laatukilpailuun mukaan. 38 maahan vievän korkean jalostusasteen tuotteiden valmistaja kommentoi: ”Vientimarkkinoilla kilpailu on äärimmäisen kovaa. Vastassa on hyvää laatua halvalla tuottavia kilpailijoita. Siellä pärjää vain, jos oma tuote ja palvelukonsepti tuottaa selvästi kilpailijoita enemmän arvoa asiakkaalle. On osattava myös olla hyvin tiukka neuvottelija.” Yleisesti ymmärretään, että globaaleihin asiakkaisiin pääsee kiinni vain ratkaisuilla, järjestelmillä, ei yksittäisillä perustason tuotteilla. Tätä taustaa vastaan ymmärretään tuotannollisen ja markkinoinnillisen verkostoitumisen tarve. Siitä tarkemmin hieman myöhemmin. Kokenut vientimies korosti voimakkaasti sitä, että suomalainen laatu on myytti, jota esimerkiksi kiinalaiset eivät juurikaan arvosta. He haluavat tehdä edullisen investoinnin eivätkä pistä paljoakaan painoa ylläpitokustannuksille ja huoltokonsepteille. Hänen
  16. 16. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 15 mukaansa meillä suomalaisilla on taipumus uskotella itsellemme, että laatu on kaikki kaikessa ja siksi teemme helposti ylilaatua. ”Jos ulkolainen asiakas haluaa päästä investointivaiheessa liikkeelle vähällä rahalla ja edellyttää laitteen takuuksi kaksi vuotta, miksi hänelle pitäisi myydä laite tai ratkaisu, joka kestää viisi tai kymmenen vuotta? Haastateltava lisäsi vielä, että teknisen laadun pitää täyttää specsit. Ylilaadusta ei haluta maksaa. Joskus jälkimarkkinointipalveluilla on merkitystä, mutta ei likimainkaan aina. Hän korosti, että tekninen laatu ja matalan jalostusasteen tuotteet eivät ole sama asia.
  17. 17. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 16 Matalan jalostusasteen tuotteet – mennyt maailma Teknologiateollisuuden matalan jalostusasteen yritykset ovat vaaravyöhykkeellä, toteavat haastatellut lähes yhdestä suusta. Jalostusasteen nosto on pakollista. Fokus on ollut tuotannossa, kun sen pitäisi olla markkinoinnissa ja asiakasohjautuvassa tuotekehityksessä. Muutama haastateltu nosti näivettymisen syylliseksi myös ay-liikkeen, minkä väittämät toinen kumosi. ”Ay-liike on ahneuksissaan aiheuttanut pk-sektorilla ja koko arvoketjussa isoja vahinkoja. Paperiliiton tase esimerkkinä on 600 M€. Ei heillä ole tarvetta olla kiinnostunut lähitulevaisuudesta. Laittomat lakot on yksi kirous. Kun menee huonosti, ei olla valmiita osallistumaan, mutta jakovara käytetään hanakasti.” ”Metallin ay-johto on tajunnut hyvin, missä mennään. Paikallinen sopiminen sujuu varsin hyvin”, toteaa toinen toimitusjohtaja. On todettava, että ay-liikkeen rooli yritysten toimintaedellytysten kehityksen sallijana on hyvin tärkeä. Omituiseksi tämän ay-liikkeen valta-aseman tekee se, että ay-liike on saanut asemansa ja merkityksensä ilman demokraattista prosessia. Eduskunta vain antoi ay- liikkeelle sen valta-aseman ilman, että me äänestäjät olemme antaneet siihen valtuutusta. Kolmikanta-sopimusmalli syntyi ”kabineteissa”. Vastaavaa päätäntäjärjestelmää ei ole missään muualla. Suuryhtiön toimitusjohtajan näkemys on se, että Suomi ei päädy puhtaaksi tuotekehitysmaaksi, koska malli ei toimi arjessa. Suunnittelun ja tehtaan on oltava lähekkäin hänen näkemyksensä mukaan. Tytäryhtiö-Suomi –kehityksen hän kyllä nosti esiin. Suunnittelutoimiston toimitusjohtaja lisäsi oman näkemyksensä: ”Virossa suunnitteluinsinööri maksaa puolet suomalaiseen verrattuna ja siellä tehdään todella ahkerasti töitä. Tämä on haaste Suomen hallitukselle, millä pidämme teollisuuden Suomessa? Toistaiseksi vientiyritykset ovat pääosin pysyneet tällä, koska meillä on hyvää teknologiaosaamista, jota voi myydä vähän kalliimmallakin. Kuinka kauan näin on, kun muualla osaaminen ajaa meitä kovaa vauhtia kiinni?” Muutamassa haastattelussa nousi esiin, mihin kannattaa panostaa ja mihin ei. ”Heikkoja pk-yrityksiä ei pidä verovaroin tukea, kuolevia ei kannata elvyttää. Investointituet pitäisi lopettaa, koska maailmalla on muutenkin ylikapasiteettia. Sen sijaan pitäisi tukea markkinoinnin ja myynnin ja etenkin viennin kehittämistä.”
  18. 18. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 17 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan yritystukien vaikutuksen nykytavalla suunnattuina ovat vaatimattomia. Lyhyellä aikavälillä ei ole kyetty havaitsemaan merkittää tuottavuuden kehittymistä. On havaittu myös ilmiö, jossa tuet ohjaavat yrityksiä investoimaan ”tukiohjautuvasti”. Tutkimuksen mukaan pääosa tuen saajista on matalan tuottavuuden yrityksiä (Näivettyjiä), jotka pysyvät markkinoilla tekohengitettyinä. Tukipolitiikka on syytä miettiä kokonaan uusiin puihin. Tiikerinloikka Haastatteluissa tuli voimakkaasti esiin se, että muutos alihankintakonepajasta oman tuotteen valmistajaksi ei ole sitä, että keksitään kiva tuote ja aloitetaan valmistus. Asiaan syvällisesti perehtynyt alihankintakonepajakonsernin toimitusjohtaja selitti: ”Oman tuotteen kehittäminen tarkoittaa sitä, että yritys siirtyy aivan toisenlaiseen liiketoimintakonseptiin. Alihankkija keskittyy ostotoimintoihin ja tuotantoon ja toimituslogistiikkaan siinä missä oman tuotteen valmistajan täytyy edellisen lisäksi hallita markkinointi, jakelutieproblematiikka, myynti, jälkimarkkinointi. Mistä sellainen osaaminen yhtäkkiä repäistään? Kirjoittajalle tuli mieleen, että miten hyvin me konsultit, yritysvalmentajat ja muut palvelun tarjoajat olemme ymmärtäneet tuon eron. Em. toimitusjohtajan mukaan huonosti aina TEKESiä myöten.
  19. 19. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 18 Teknologiateollisuuden tulevaisuus? Haastatellut ja myös tutkijat toteavat, että jalostusasteen on oltava nykyistä selkeästi korkeampi, toiminnallisen suorituskyvyn, tuottavuuden ja palveluasenteen on noustava uudelle tasolle. ”Meistä kaikista Suomessa tulee protosarjojen suunnittelijoita ja valmistajia”, toteaa konepajan toimitusjohtaja. Kaikki haastatellut eivät allekirjoittaneet tätä, vaan uskovat parhaiden alihankkijayritysten pärjäävän. ”Pk-sektorin on kehitettävä vientikelpoisia tuotteita ja palvelukonsepteja ja lähdettävä globaaleille markkinoille. On nojattava suomalaisuuteen, meidän parhaimpiin ominaisuuksiimme, jotka ovat luotettavuus ja joustavuus. Cargotechilla oli muutama vuosi sitten 30.000 alihankkijaa, nyt niitä on 10.000. Olemmeko me valmiita tähän kehityssuuntaan?” Asiakasymmärrykseen ja –hallintaan on pakko panostaa. Vain hyvät markkinoijat pärjäävät jo nyt, saatikka sitten lähitulevaisuudessa. Teknologiateollisuus menestyy tulevaisuudessa, jos sen onnistuu muuttaa fokuksensa tuotannosta markkinointiin. ”Operatiivinen ja tekninen laatu on must, sen osaavat kaikki ja kaikkialla. Nyt pitää panostaa asiakkaan arvoketjujen ymmärtämiseen, on mentävä hyvin lähelle asiakkaita. On löydyttävä suunnitteluosaamista, prosessit pitää hallita ja meidän on kiivaasti opeteltava markkinoimaan ja myymään!“ Yleisesti korostettiin sitä, että Suomi tarvitsee investointeja, toimivat rahoitusmarkkinat ja tolkulliset toimitusehdot alihankintaverkostoissa. Yltiöpäinen sääntely ja ”etunojainen” EU-direktiivien tulkinta ärsyttää lähes kaikki vastaajia. ”Kaivamme ihan itse itsellemme kuopan, johon kaatua samaan aikaan, kun Etelä- Eurooppalainen veli vähät välittää direktiiveistä.” ”On vaikea ymmärtää julkishallinnon ja erityisesti kuntien ostopolitiikkaa. Käytännössä vain hinta ratkaisee tai se, että innovaatiolla on jo referenssit. Se, että kunnat toimisivat uuden kokeilijoina ja auttaisivat siten yrityksiä vientimarkkinoille, on kai sitten liian vaikea yhtälö.” Yleinen näkemys on haastateltujen keskuudessa, että nyt on hyvin haastavat ajat. Kysyntä on juuri nyt heikkoa tai korkeintaan normaali. Tilauskannat ovat yleisesti lyhyitä ja heikkoja. Teknologiateollisuuden käyrät ovat jyrkässä pudotuksessa, vain ICT on poikkeus. Isohkon konepaja-konsernin toimitusjohtaja totesi, että mahdollisuus on
  20. 20. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 19 väistää eli erikoistua, nostaa tuotteen jalostusastetta, aloittaa vientitoiminta. Lisäksi hän totesi panostavansa myyntiin. Yritykset myös polarisoituvat eli saman alan yritykset vierekkäisillä tonteilla voivat erota hurjasti toisistaan: Toinen menestyy ja toinen kamppailee, ettei menehtyisi. Panosta, kehity ja kehitä! Tuottavuus, prosessien kehittäminen, palvelukonseptien kehittäminen ovat avainsanoja, kun teknologiateollisuus rakentaa tulevaisuuttaan. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, tuotteistus, asiakaskunnan kehitys on keskeisen tärkeää. Yllättävää on se, että strategian kehittämistä piti tärkeänä vain muutama eli selvästi kehityshakuiset yritykset. Toimiva hallitus on tärkeimpiä strategiaa luovia elimiä. ”Hallituksen rooli olisi tärkeä, meillä vain ei ole kunnollista hallitusta, vaikka olemme asiasta usein puhuneetkin”, oli monen vastaus kysymykseen hallitustyöstä ja strategiatyöstä. Pienissä yrityksissä systemaattista strategista ajattelua on hyvin vähän. Yrittäjä kehittää yritystään ”selkäytimellä”, intuition varassa. Ympäristötietoisuus on usein puutteellista. ”Nääntyjät ovat kuin sammakko liedellä vesikattilassa; Aluksi on kiva uiskennella lämpimässä vedessä, mutta pian ei ole enää voimia hypätä kattilasta ja kohtalona on päätyä sammakonreitenä kulinaristin gourmet-pöytään.” Moni haastatelluista korosti useaan eri otteeseen sitä, että nyt on alettava panostamaan markkinointiin ja erityisesti myyntiin. Tuotteistaminen, palvelukonseptien kehittäminen ja asiakasläheisyys ovat suunnitelmissa. Yritykset korostavat, että heidän on päästävä asiakkaaseen kiinni jo siinä vaiheessa, kun hän aloittaa tuotteen suunnittelun. Erittäin kokenut johtaja totesi viisaasti arvioidessaan pk-yritysten menestyksen eväitä lähitulevaisuudessa. ”Jos haluat tietää, miten sinulla meni eilen, katso tuloslaskelmaasi. Jos haluat tietää, miten sinulla menee tänään, katso asiakkaitasi ja jos haluat tietää, miten sinulla tulee menemään huomenna, katso henkilökuntaasi!” Teknologian hyödyntämistä kehitettäessä uutta liiketoimintaa pidettiin yleisesti merkittävänä. Uudet teknologiat, pinnoitteet, materiaalit, vanhan raaka-aineen uusiokäyttö, uudet valmistusmenetelmät kuten 3D-tulostus ja monet muut mahdollisuudet ovat mielenkiinnon kohteita yrityksissä.
  21. 21. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 20 Taulukko 4: Teollisuuden rooli hyvinvointimme peruskalliona on alkanut murentua. Osuus on pudonnut 25,3 %:sta 15,3 %:iin. Siihen meillä ei ole varaa. Elintasomme on vaarassa romahtaa jyrkästi ja nopeasti. Robotiikka ja automaatio tulevat olemaan hyvin tärkeässä roolissa tuottavuuden, palvelukyvyn ja kustannusten hallinnan kannalta. Mielenkiintoisen näkökulman nosti esiin varsin korkean jalostusasteen laitteiden valmistaja: ”Automatisoimme kaiken, koska haluamme säästää työntekijöitämme.” Toinen vastustaa: ”Mitä me automaatiolla tai robotiikalla teemme, kun päädymme protojen tekijöiksi kaikki tyynni.” ”Me näemme teknologian kehittymisen mahdollisuutena, emme uhkana, kuten valitettavan moni näkee”, toteaa eräs aktiivinen investoija. Digitaalisuuteen tulee panostaa kehitettäessä tuottavuutta, tehokkuutta, dokumentaatiota, prosessien hallintaa ja viestintää niin sisäisesti kuin erityisesti asiakaspinnassa. Teollisuustuotannon määrä 80 90 100 110 120 130 140 2005 = 100 Koko teollisuus / Total industry Teknologia- teollisuus* / Technology industry* Volume of Industrial Output 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos / Change: 1-2,2014 / 1-2,2013, % *) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsulttiala. Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 2/2014. *) Excl. Information Technology and Consulting Engineering. Seasonally adjusted volume index, latest information 2/2014. Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland R:tuotantojptu24af.pptx 10.4.2014/pr -8 % -5 %
  22. 22. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 21 ”Olemme lisänneet älyä tuotteisiimme niin paljon kuin on ollut mahdollista. Lisäksi käytämme teknologiaa yrityksen sisällä aktiivisesti. Projektikokoukset pidämme kaikki videoneuvotteluina.” ”Kotisivuista on tullut tärkeä käyntikortti meille ja muille. Jokainen asiakaskontakti johtaa googlaamiseen ja kotisivujen tutkimiseen. Niiden on syytä olla informatiiviset ja mielenkiintoiset”, selitti eräs konepajan toimitusjohtaja. Logistiikka-alan yrityksen toimitusjohtaja nosti esiin esteen, joka on näkemykseni mukaan hyvin suomalainen ongelma, kulttuuriimme rakennettu: ”Logistiikan alueella on runsaasti hienoa teknologiaa, joka ei löydä ostajaansa, koska ostavat organisaatiot ovat puolijulkishallinnollisia ja hyvin jäykkiä. Uudet järjestelmät, silloinkin kun niiden hyödyt olisivat kiistattomat, eivät päädy ostolistalle, koska on mukavampi tehdä asiat vanhalla tavalla. Tämä johtaa siihen, että myyjäyrityksen on rakennettava testimalli, kokeiltava ja testattava. Tämä on hyvin kallista, jolloin vain hyvin vahvat yhtiöt pystyvät tähän. Suomesta löytyy vain kourallinen niin vahvoja pk- yrityksiä.” Samainen toimitusjohtaja-yrittäjä harmitteli sitä, että innovaatioita kyllä löytyy todella monen pk-yrittäjän päästä, mutta ne päätyvät liian usein pöytälaatikkoon rahoituksen puutteen ja lopulta ostajien traditionaalisuuden vuoksi. Ison konsernin johtaja viittasi eräänlaiseen kulttuurirasitteeseen: ”En usko pk-sektorilla robotiikan investointivyöryyn Suomessa, koska meillä on niin vähäiset resurssit, että investointi on erittäin vaikeaa. Rahoittajat vierastavat perinteisiä teollisuusaloja, joten sieltäkään ei tule apuja tähän tautiin. Pelkäänpä pahoin, että me olemme aika hitaita omaksumaan uusia asioita. Joskus olimme nopeita omaksujia, tänään olemme taantuneet vähän joka teknologian alueella hitaasti heräävien joukkoon.” Kaikki haastatellut eivät allekirjoittaneet tätä, vaan uskovat parhaiden alihankkijayritysten pärjäävän. ”Pk-sektorin on kehitettävä vientikelpoisia tuotteita ja palvelukonsepteja ja lähdettävä globaaleille markkinoille. On nojattava suomalaisuuteen, meidän parhaimpiin ominaisuuksiimme, jotka ovat luotettavuus ja joustavuus.”
  23. 23. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 22 Taulukko 5: Kotimaiset investoinnit kotimaahan ovat vähentyneet samoin kuin ulkolaisten sijoitukset Suomeen. Erityisen huolestuttavaa on tuotekehitysinvestointien vähentyminen. ICT-yrityksen toimitusjohtaja uskoo ICT:n pelastavan merkittävän osan perusteollisuudesta. ”ICT:n avulla pystytään kehittämään valtavasti konepajankin toimintaa. Meillä on osaamista, pitäisi vain onnistua myymään näkemyksemme konepajamiehille.” Eräs johtaja viittasi traditionaaliseen yrityskulttuuriimme, suunnitelmatalous-taustaamme ja taipumukseemme ajatella ja toimia siilo-periaatteella erityisesti julkishallinnossa, mutta myös teollisuudessa. Uuden teknologian hidas käyttöönotto ja uusien menetelmien vierastaminen vaikuttavat investointivauhtiin. Suunnitelmatalous-historia tarkoittaa sitä, että markkinointi- ja myyntitaidot eivät kestä vertailua kansainvälisten kilpailijayritysten kanssa. Siilo-ajattelu tarkoittaa julkishallinnossa vertikaalista putkea ministeriöstä kuntatasolle ja sitä, ettei putkesta juurikaan tulla ulos saamaan vaikutteita ja oppia muilta Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 3 000 3 200 3 400 3 600 3 800 4 000 4 200 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e Milj. €, käyvin hinnoin / Mill. € at current prices Kiinteät investoinnit / Fixed investment T&k-investoinnit / R&D investment Technology Industry Investments in Finland Lähde/Source: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (helmikuu 2014), Teknologiateollisuus ry / Statistics Finland,  Confederation  of  Finnish  Industries’  Investment  Survey  (February 2014), The Federation of Finnish Technology Industries r:investoinnitinjpin04af.pptx 31.3.2014/pr
  24. 24. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 23 toimijoilta. Samankaltaiseen ”ravihevos”-näköalaan syyllistytään myös yksityisssektorilla. Verkostoituminen ja verkottuminen ratkaisu? ”Verkostoituminen on tärkeä, mutta ongelmallinen toimintatapa”, oli yleinen vastaus. Pk-yritys ei pääse globaalien toimijoiden kanssa asiakassuhteeseen ilman tuotannollista ja myös markkinoinnillista verkostoitumista. Ilman verkostoitumista ei myöskään löydä parhaita työntekijöitä. ”Kateus on valtava ongelma. Meillä on vamma tässä asiassa. Verkostot kaatuvat hyvin herkästi keskinäiseen kateuteen. Verkostoitujan pitää pitää fokus kokonaisedussa, asiakaslupauksen toteutumisessa eikä siinä, montako prosenttia enemmän joku ansaitsee kuin minä”, toteaa verkostomallia tehokkaasti soveltavan yrityksen johtaja. ”Meillä on vieläkin vallalla pelkoja oman idean varastamisesta, jonka vuoksi panttaamme tietojamme mustasukkaisesti. Se ei ole verkostomallissa mahdollista. Verkostot ovat avoimen tiedon alustoja.” Samanlaisen lausunnon antoi viranomainen, joka on luonut verkostoja mittavat määrät ja todennut niiden kaatuvan yrittäjien keskinäiseen kateuteen. Kaikki eivät osaa nähdä kokonaisetua, vaan tuijottavat vain omaa rooliaan. Eräs johtaja totesi, että innovaatioiden ympärille rakennettu henkinen verkosto, kehittämisryhmä, ideointipiiri tuottaa tuloksia. Ideariihet tuottavat kaupallisestikin merkittäviä ideoita. Muihin verkostoihin hän ei usko. Teknologiateollisuuden Kasvu Camp –ohjelma pyrkii vastaamaan haasteeseen, mutta alan toimijat pohtivat, miten hanke voisi toimia nykyistä tehokkaammin. Palveluverkostoja (Yrittäjäjärjestö, toimialajärjestö, yksityiset palveluntarjoajat jne.) hyödynnetään yleensä melko heikosti. Vain valistuneimmat pk-yritykset käyttävät ulkopuolisia resursseja.
  25. 25. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 24 Osaamisen ja tarpeen kohtaanto-ongelma Teknologiateollisuuden menestys edellyttää tuotteiden jalostusasteen ja toiminnan laadun selkeää nostamista. Se onnistuu vain, jos yrityksissä on käytössä riittävän korkeatasoista osaamista.Tutkimusten mukaan radikaalit innovaatiot syntyvät käytännössä vain yritysten ja korkeakoulujen ja muiden palveluntuottajien yhteistyösä. Pienimuotoiset innovaatiot syntyvät yritysten/yrittäjien omin voimin. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö jakaantuu haastateltujen joukossa selkeästi kahteen ryhmään: Pienissä, alhaisen jalostusasteen tuotantoyrityksissä avainhenkilöiden koulutustaso on usein alhainen. Heillä ei ole koulutuksen luomaa luontaista yhteyttä korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin tai muihin palveluntarjoajiin ja heillä on myös melko voimakas näkemys siitä, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset eivät ole kiinnostuneita pienistä toimijoista. Toinen ryhmä ovat korkeakoulutaustan omaavat firmojen avainhenkilöt. He tuntevat oppilaitokset ja oikeat henkilöt, tietävät mitä hakevat ja keneltä ja miten. Näiden yritysten ja palvelutuottajien yhteys on luontaista ja arkipäivää jo nyt. Korkeakoulut samoin kuin muutkin pk-sektorille palveluja tarjoavat, syyllistyvät lähestymiskulmaongelmaan; Korkeakoulut pistävät tarjottimelle tutkijalähtöisiä tutkimusprojekteja ja toivovat, että pk-yrittäjät löytävät itse tai autettuna itselleen sopivat tutkimushankkeet. Yrittäjät eivät ehdi, osaa, jaksa kaivaa korkeakoulujen ja muiden tarjontaa esiin ja niin kontaktit jäävät niukiksi. Toinen tärkeä ongelma on kieli. Tutkijat ja korkeakoulujen henkilökunta puhuvat kieltä, jota usein kouluttamaton tai vähäisen koulutuksen omaava yrittäjä ei ymmärrä. Toinen puoli kieliongelmaa on se, että korkeakouluyhteisö ei ymmärrä pk-yrittäjän arjen ajattelu- ja toimintapoja, jolloin yhteisen lähestymiskulman löytäminen on vaikeaa. Mikroyritykset ja pienet pk-yritykset ovat henkisesti hyvin kaukana korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. He kokevat korkeakoulujen olevan kiinnostuneita vain suurista yrityksistä. Korkeakouluyhteistyötä haittaa myös se, että pk-yritykset eivät saa rahoitusta kehityshankkeilleen ja jäävät siksi ulos. ”Osasyy vierastamiseen on Hanke-humppa –mielikuva tai todellisuus. Aito liiketoiminnan lisäarvotuotanto ei aina toteudu”, huomautti muutama toimitusjohtaja. ”Korkeakouluja eivät pk-yrittäjän asiat kiinnosta. Tutkijat puhuvat kieltä, jota en ymmärrä. Tutkijat eivät ymmärrä pk-yrittäjän arkea ja ajattelutapaa. Korkeakoulut ja tutkijat suuntaavat kaikki toimenpiteensä suuriin yrityksiin tai keskisuuriin tai Start Upeihin.”
  26. 26. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 25 Hieman isommat pk-yritykset ovat yleisesti tyytyväisiä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön: ”Esimerkiksi TTY on erinomainen voimavara tuotekehityksessä ja tuotannon kehittämisessä. Ainakin meihin ollaan aktiivisesti yhteydessä, joten ei valittamista. Kauppatieteilijät sensijaan kiertävät pk- yritykset kaukaa.” ”Apua saa, kun osaa pyytää. Ymmärrän hyvin, että oudon on vaikea löytää oikeita kontaktihenkilöitä korkeakoulun viidakosta”, mietiskeli eräs paljon diplomitöitä teettävä toimitusjohtaja. ”Viestikää enemmän ja kohdistetusti, jalkautukaa kentälle pk-yritysten piiriin, törmäyttäkää aktiivisesti osapuolia, hyödyntäkää pk-yrittäjien luontaisia heimoja, kuten yrittäjäyhdistyksiä, yhteisiä tapaamisia, messuja”, valistettiin tiedeyhteisöjä pk-sektorilta. ”Tutkijoiden pitää toimia siten, että he hakevat omalle tutkimukselleen applikaatioita eli yrityksiä, joita tutkimushanke koskettaa ja hanke on myytävä näille pk-yrityksille kuin tuote konsanaan.” Korkeakoulu- ja tutkijayhteisöissä on tiettyä arroganssia, ylimielisyyttä, joka heijastuu kiinnostuksen suuntautumisena suuriin ja ”seksikkäisiin” toimijoihin. Sama asenneongelma koskee ainakin osittain rahoittajia. Pörssiyhtiön toimitusjohtajalla oli hyvä irtoidea. Hän kysyi, että ”miksi yliopistoihmisiä on niin vähän pk-yritysten hallituksissa?”
  27. 27. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 26 Voiko väistämättömän välttää? Lukija todennäköisesti ihmettelee negatiivista näkemystäni samaan aikaan, kun Kauppalehden pk-barometri näyttää positiivisia lukuja, hyviä odotusarvoja. Vastaan tähän siten, että oletteko koskaan nähneet ekonomistien ennustetta, joka ennustaisi seuraavalla vuodelle kovaa pudotusta tähän vuoteen verrattuna? Se seuraava vuosi on aina ”se hyvä vuosi, parempi kuin tämä”. Samalla tavalla myös arvioivat tulevaisuuttaan pk-yrittäjät. Kukapa haluaisi ennustaa itselleen vaikeuksia? Tosiasia on myös se, että kun on talouskuopan pohjalla tai ainakin kovin alhaalla entiseen verrattuna, on aika luonnollista ennustaa nousua – edes pientä. Lukijan ihmettelyyn antaa vastauksia sarja kysymyksiä tai perusolettamuksia, joita olen yön hiljaisina hetkinä pohdiskellut: 1. Suomalaisyritysten päämarkkinat eivät kasva merkittävästi lähivuosina ehkä Kiinaa lukuunottamatta, jossa sielläkin alkaa olla sisäisiä paineita. Saksa ei yksin meitä pelasta. Globaali markkinatalous seisoo horjuvin polvin ja riski finanssijärjestelmän romahtamisesta kasvaa. Vientimarkkinoiden kehitys on hyvin epävarmaa. Venäjän tilanteen kaltaisia ”häiriöitä” syntyy ennakoimattomasti. 2. Suomessa ketjuuntuneiden rakenteiden vuoksi pkt-sektori on käytännössä täysin riippuvainen suurista toimijoista, joiden ostot Suomesta vähenevät. 3. Suomalaiset pk-yritysten tuotteet eivät ole enää kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla. Onneksi poikkeuksiakin on (”Salaiset menestyjät”). 4. Meillä on liian vähän vientiyrityksiä pk-sektorilla. Kyvyt ja taidot aloittaa vienti ovat puutteellisia. 5. Uusien liiketoimintojen (peliteollisuus jne.) volyymi on marginaalinen perusteollisuuden volyymeihin vielä useita vuosia. 6. Keskittynyt kauppa (K- ja S-ryhmän ylisuuri markkinaosuus) näivettää kivijalkakauppaa. Kansainvälinen verkkokauppa näivettää kauppaa yleensä. Kuluttajan ostovoiman voimakas heikentyminen tulee vaikuttamaan niin suuren kaupan (Stockman, Tiimari, Anttila-ketju, Kodin1 jne.) ja erityisesti kivijalkakaupan kannattavuuteen voimakkaasti. Tällä on heijastuvaikutuksensa myös teollisuuteen. 7. Suomalaisten pk-yritysten fokus on tuotteiden ja tuotannon kehittämisessä. Ostaminen (usein 60-80 % tuotteen kustannusrakenteesta) ja markkinointi (kyky viedä tuotteita ja palveluja markkinoille) eivät ole agendalla niiden edellyttämällä paikalla. 8. Suomalaisten pk-yritysten kyky kehittää liiketoimintaansa nykytilanteen vaatimusten mukaiseksi on heikko tai korkeintaan tyydyttävä. Palvelukonseptien ja kokonaisten liiketoimintakonseptien kehittämiskyky on heikko. 9. Verkostomainen tapa toimia niin tuotannossa ja erityisesti markkinoinnissa on suomalaisille pk-yritykselle pääosin vierasta, jopa kulttuurin vastaista.
  28. 28. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 27 Taulukko 6: Suomen teollisuuden päämarkkinoiden kehitys on jäämässä vaatimattomaksi. Lisäksi Kiinan taloudessa on havaittavissa hiipumisen merkkejä. Venäjän kehitys on täysi arvoitus, todennäköisesti kuitenkin negatiivinen Suomen kannalta. 10. Ay-liike ei ole vielä valmis tarvittaviin joustoihin ja myönnytyksiin, jotta yritysten kyky toimia suurta joustavuutta vaativilla globaaleilla markkinoilla kehittyisi. 11. Suomen viranomaisten päätöksillä on jonkin verran vaikutusta suurteollisuuden investointi- ja sijaintipäätöksiin (verotus, energian hinta, sääntely ja sen kustannukset, työvoiman saatavuus ja laatu, työelämän joustavuus). Poliitikkojen päätökset syntyvät kuitenkin hyvin hitaasti ja niiden vaikutukset näkyvät usein vasta vuoden tai vuosien päästä. Demokraattisen päätöksenteon vuoksi isot muutospäätökset jäävät tekemättä kokonaan. Suuryritysten valuma edullisemmille toiminta-alueille jatkuu – halusimme tai emme. 12. Viranomaisten toiminta keskittyy lain ja säännösten kirjaimelliseen tulkintaan, joskus jopa yli säännöksen säätäjän tarkoituksen. Tavoitteena on tarkka säännösten noudattaminen, ei kansantalouden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen. -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2013e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 2013e with the Export Shares of Technology Industry Lähde/Source: IMF (April 2013), Tullihallitus / Board of Customs r:/kvtalous/jpkv80cf.ppt 17.4.2013/jp Brasilia/Brazil Lähi-itäjaAfrikka/ MiddleEast,Africa BKT:n kasvu 2013 / GDP growth in 2013, % Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2012, % / The width of the bar indicates the export share of technology industry from Finland in 2012, % Kasvu keskimäärin / Average growth: +1,9 % Pohjois-Amerikka North America Länsi-Eurooppa Western Europe Japani Japan Kiina China Intia India Muu Aasia Rest of Asia MuuLat.Am./RestofLat.Am. Venäjä Russia Muu it. Eurooppa Rest of Eastern Europe
  29. 29. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 28 Negaatioiden kulttuuri jähmettää yhteiskunnan ja yritysten kehitystä Suomalainen kulttuuri on negaatioiden kulttuuri. ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”, kuvastaa tarvettamme mieltää itsemme vastakohtaisten negaatioiden kautta. Olemme olemassa, jos meillä on ”vihollinen”. Tämän päivän Suomessa asenne ilmenee epäonnistumisille ilkkumisena, menestyneiden kadehtimisena, tasapäistämisenä, erilaisuuden vierastamisena. Vain rohkeilla ja ”kylähulluilla” on oikeus tehdä, mitä haluaa. ”Kell onni on, hän onnen kätkeköön”, ”vaatimattomuus kaunistaa” tai ”joka kuuseen kurkottaa, hän katajaan kapsahtaa” ovat vanhoja sananlaskuja, jotka kuvaavat hyvin kansanluonnettamme. Älä luule olevasi hyvä tai jos olet hyvä, älä ainakaan näytä sitä, on asenneilmastomme ilmentymä. Professori Markku Wileniuksen”Suomi suomalaisten silmin” -aineiston mukaan kateus on yksi piirre, joka johtaa turhautumiseen siitä, ettei järjestelmämme toimi ja suuri osa tekemisestämme valuu hukkaan. Byrokratia, työttömyys ja hukatut voimavarat ovat kateuden rinnakkaisilmiöitä turhautumisen taustalla. Kulttuurinen hajonta eli siis hajottavan tai tuottamattoman energian määrä Suomessa on 48 %. Noin puolet energiastamme suuntautuu johonkin vähemmän rakentavaan. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kannalta asenneilmaston vinoutuma on hankala; Miten voimme kehittää toimintaa, joka vaatii myönteisen, kannustavan, arvostava yleisen ilmapiirin, yksilötasolla rohkeutta, riskinottokykyä ja kykyä kestää vastoinkäymisiä ja vieläpä kykyä nousta uudelleen epäonnistumisen kohdatessa? ”Olemme jotenkin perusmasentuneita, torppaamme aina kaiken, jos ei muuten niin varmuuden vuoksi. Kehityksen aikaansaaminen on vaivalloista. Pitää kannustaa rohkeisiin kokeiluihin, epäonnistumisiin, oppimiseen. Jos tekee jotakin, tulee väistämättömiä takapakkeja, mutta tulee myös niitä onnistumisia. Jos ei tee mitään, ei saavutakaan mitään. Tyhjän saa pyytämättäkin”, kuvaili eräs yrittäjä. Meidän on tavoiteltava kulttuuria, ilmapiiriä, jossa ”Ei onnistu” –asenne muutetaan ”Ratkaistaan ongelma” –asenteeksi. Väitän, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vahva pyrkimys asennoitua ensin negatiivisesti, vastustaa uudistusta tai muutosta, keksiä selityksiä, miksi joku asia ei onnistu. Olen usein miettinyt sitä, onko julkishallinnon jäykkyys, tarve luoda tiukkoja sääntöjä, rajoituksia ja ehtoja lähtöisin ainakin osittain negaatio-kultuuristamme? Ei yksityinen elinkeinoelämämmekään tästä vapaa ole! Mietipä kuinka suuri ero olisi arjen toiminnoissa, jos asenteemme olisikin ratkaisuhakuinen? ”Kerro minulle ongelmasi, minä ratkaisen sen tai ratkaistaan se yhdessä!” Sillä syntyisi positiivinen, kehittävä asenneilmasto, juuri se, mitä
  30. 30. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 29 yritystoiminnan laajentaminen ja kehittäminen edellyttää. Tätä kautta luomme edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle = uusille työpaikoille. Onneksi nuori yrittäjäpolvi on optimistisempaa. Helene Auramo, sosiaalisen median konsultointiyrityksen Zipipopin toimitusjohtaja totesi Aamulehden sunnuntailiitteessä syyskuussa 2010: ”Olen todella positiivisin mielin. Kulttuuri on muuttunut, yhä useammat nuoret kiinnostuvat yrittämisestä. On hieno nähdä, että nuoret yrittäjät eivät pelkää epäonnistumista. Mennään ja kokeillaan. Jos idea ei toimi, ei siinä mitään.” Samassa lehdessä tuottaja-yrittäjä Pirjo Suhonen Ivana Helsingistä totesi: ”Yrittämisen ilmapiiri on parantunut. Nuoret haluavat uskoa omaan juttuunsa, painaa kovasti duunia ja ottaa silloin vapaata, kun haluavat. Se mahdollistuu vain yrittämisen, itsensä ja muiden työllistämisen kautta.”
  31. 31. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 30 Suomi 2030 - älykkäiden pk-yritysten Suomi Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko 2030 (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2013) toteaa: ”Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa kansalaisten ja Suomessa asuvien hyvinvoinnin rahoituksen turvaava kasvu ei toteudu ilman erityisiä ponnistuksia.” Mitä tämä tulevaisuudenkuva tarkoittaa pk-yritysten kannalta, mihin meidän pitää varautua? Minkälaiset pk-yritykset menestyvät tulevaisuuden Suomessa? Miten tässä kehityksessä käy teknologiateollisuuden pk-yritysten? Voimme nousta takaisin menestyvien kärkimaiden joukkoon, mutta se edellyttää rajuja muutoksia ajattelussa ja asenteissa, erityisesti päätöksenteossa ja lopulta arjen työskentelyssä ja asioiden organisoinnissa. Poliittisten päättäjien ja viranomaisten pitää herätä, mutta yhtä hyvin pk-sektorin yritysten avainhenkilöiden pitää katsoa peiliin ja ottaa kohtalo omiin käsiin, käynnistää pakottavat muutokset ja pistää kilpailupalikat kuntoon. Taulukko 7: (Tulli) Suomen korkean teknologian vienti on voimakkaassa laskussa. Korkean teknologian osuus viennistämme on enää vaatimattomat 6 %. Oleellisia piirteitä murroksessa ovat kehityksen ennakoimattomuus ja digitaalisuuden vauhdittama muutosten hurja nopeus sekä virtuaalisuuden tuomat muutokset ihmisten välisiin suhteisiin niin työssä kuin arjessakin. Liiketoimintakonseptien muutokset on myös iso vaikuttaja, ei niinkään, että pk-yritykset olisivat muuttaneet tai muuttamassa toimintatapojaan, ansaintalogiikkojaan, vaan suuret yritykset ja suuret organisaatiot. Eu- kriisin vuoksi eurooppalainen kysyntä on ollut heikkoa, jonka seurauksena Suomi on
  32. 32. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 31 menettänyt yli 100.000 teollista työpaikkaa. Suomi myös ikääntyy maailmanennätysvauhtia. Yksi merkittävä syy murrokseen on yksipuolinen elinkeinorakenteemme. Romahtaneen vientimme rakenne kuvaa hyvin elinkeinoelämämme ydinongelmaa; Viemme alhaisen jalostusasteen tuotteita ja raaka-aineita siinä, missä kilpailijamaamme vievät selvästi isomman osan korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja. Korkean teknologian osuus viennistämme on vaatimattomat 6 % (Tulli, Tilastointi 2013). Meidän on kyettävä monipuolistamaan elinkeinorakennettamme, jotta myös vientimme rakenne kehittyy ja siten vientiyritysten kilpailuasetelma paranee. Suomen on nopeasti onnistuttava monipuolistamaan elinkeinoelämän rakenteita, jotta syntyy tasapaino vientiyritysten ja supistuvilla kotimarkkinoilla toimivien yritysten välille. Start Up –yrityksissä on paljon hyvää ”pöhinää”, mutta perusteollisuuden rooli on silti edelleen keskeinen, kuten edellä olen yrittänyt korostaa. Taulukko 8: (Tulli) Suomen tavaravienti kuvaa sitä, että viemme kilpailijamaitamme enemmän matalan jalostusasteen tuotteita. Se taas heijastelee yksipuolista elinkeinoelämän rakennetta.
  33. 33. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 32 Menestyvän pk-yrityksen muotokuva Minkälaiset pk-sektorin teknologia-yritykset menestyvät tulevaisuudessa? Kansainvälisyys, verkostomaiset liiketoimintakonseptit ja monikulttuurisuus ovat normaaleja toimintamuotoja menestyville pk-yrityksille. Se edellyttää kielitaitoa, tiimiosaamistaitoja, henkistä joustavuutta ja jatkuvaa oppimista. Se vaatii kokonaan uutta työkulttuuria, uudenlaista johtajuutta pk-yrittäjiltä ja palkkajohtajilta. Ay-liikkeen rooli työelämän uudistamisessa on merkittävä. Se joko sallii tarvittavat joustot ja muutokset tai sitten jää juoksuhautoihinsa ja ajaa Suomen taloudellisesti polvilleen. Tulevaisuuden arvonluonnista suuri osa syntyy tuotannon ja jakelun järjestämisestä, laitteiden, tuotteiden ja tuotannon suunnittelusta sekä huolto-, brändäys- ja markkinointitoiminnasta. Suomesta tullee 0-sarjojen suunnittelija ja tekijä. Sarjatuotannoissa pärjäämme vain poikkeustapauksissa (Uudenkaupungin autotehdas, Agco Diesel jne.). Robotiikka ja automaatio, 3D-tulostus, digitaalisuus, uusi energiatuotanto, bioteknologia, geeniteknologia, nano- ja muut materiaaliteknologiat sekä lukuisat muut tuhoavat nykyisiä tuotantoja, jopa toimialoja, mutta synnyttävät samalla merkittävästi uusia mahdollisuuksia. Suurten yritysten ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen muutokset ovat vauhdittamassa pk-sektorin toimijoiden näivettymistä, jos pk-yrityksiltä ei löydy kykyä kehittää kokonaan uutta liiketoimintaa, uudistaa strategiansa, kehittää uudenlaisia asiakkuuksia, vastata asiakasyritysten kiristyviin muutoksiin jopa kohtuuttomuuksiin asti menevässä Exel- taulukko -ostamiskulttuurissa ja maksuaikojen pidennyksissä. Kyky toimia nopeasti, muuttua vikkelästi sekä riskinottokyky ovat tulevaisuuden pk- yritysten kilpailukykyä määrittäviä ominaisuuksia. Verkostopohjaiset pk-toimijat menestyvät vientimarkkinoilla, koska asiakkaat edellyttävät kattavaa tarjoomaa arvoketjuihinsa. Asiakkaiden käyttäytymistä syvästi ymmärtävät yritykset - ja vain ne - menestyvät niin teollisessa ympäristössä kuin kuluttajakaupassakin. Pk-sektori joutuu ottamaan tiikerinloikan digiteknologian hyödyntämisessä, tuottavuuden parantamisessa ja innovaatioiden kehittämisessä jalostusasteen nostamiseksi, jotta kilpailukyky palautuu nopeasti. Samoja tekoja tarvitaan, jotta pk-yritykset voivat menestyä vientimarkkinoilla, jonne niiden on pakko mennä, koska kotimarkkina näivettyy monilta osin.
  34. 34. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 33 Tulevaisuuden pk-yritys on tulevaisuutta ennakoiva, asiakaslähtöinen, strategisesti joustava ja nopealiikkeinen, henkilöstöstään huolehtiva, taktisesti älykäs organisaatio. Asiakasymmärrykseen perustuva markkinointi ja myynti on tärkeä osa menestyskonseptia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Menestyvät pk-yritykset etsivät aktiivisesti globaaleilta markkinoilta sovellusalueita osaamisellemme ja kyvyllemme tuottaa korkealuokkaista teknologiaa ja systeemejä. Pk- yrityksen pitää osata hallita verkostomaisia tuotanto- ja markkinointirakenteita sekä projektimainen työskentely ja sen johtaminen. Pk-yrittäjän pitää osata etsiä ja analysoida tietoa, hyödyntää eri palvelutuottajia niin tuotannon kuin tuotteidenkin kehittämisessä, markkinoinnissa ja asiakasymmärryksen lisäämisessä. Korkeakoulut, eri alojen oppilaitokset ja tutkimuslaitokset sekä muut palvelutuottajat ja rahoittajat ovat elimellinen osa myös pk-yrityksen arjen toiminnan ja tuotteiden sekä palvelujen kehittämistä.
  35. 35. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 34 Uusi uljas pk-teollisuus Teknologiateollisuutemme pk-yritysten tulevaisuus edellyttää onnistumista muutamassa asiassa. 1) Pk-yritysten on kyettävä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita, jotka vastaavat kotimaisten ja erityisesti globaalien asiakkaiden tarpeisiin. 2) Tuotteiden jalostusastetta on nostettava rajusti. 3) Pk-sektorin on kyettävä luomaan tehokkaita palvelukonsepteja, joiden ansiosta parannamme kilpailukykyämme paikallisia halpatoimijoita vastaan. 4) Vahvaa asiakaspinnan ymmärrystä ja markkinointitaitoja tarvitaan joka päivä enemmän. Vain pk-yritys, joka ymmärtää asiakkaansa ajattelua, ansaintalogiikkoja, toimintaprosesseja, pystyy kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka ovat täsmäaseita asiakkaan arvoketjuihin. 5) Meidän on kyettävä synnyttämään järkevän kustannustason tuotantoja hyödyntämällä automaatiota, robotiikkaa, digiteknologioita. 6) Uudenlaista johtajuutta tarvitaan, jotta kaikki edellä kuvattu voi toteutua. Erityisen haasteen johtamiselle luo työvoiman osaamistason nousu, asiantuntijoiden johtaminen sekä postmodernin nuorison astuminen omine arvoineen työelämään. Meillä lienee oppimista vaikkapa Vincit Oy:n Mikko Kuitusen ja muutaman muun nuoren menestyjän johtamisopeista. He rikkovat suurin piirtein jokaista perinteistä johtamiskulttuurin ”sääntöä” ja taitavat menestyä juuri siksi. Uudelleen suunnattu panostus Kehityspanostus pitää jatkossa suunnata ”Selviytyjiin”, koska ”Salaiset menestyjät” ja ”Helmet” osaavat luontaisesti hyödyntää tukiverkostoja ja tukijärjestelmiä ja pärjäävät omillaan. ”Näivettyjät” voidaan unohtaa, koska ne eivät selviä millään keinolla. Tämä on kovin karkeasti sanottu, mutta niukkoja resursseja pitää uskaltaa kohdentaa sinne, missä potentiaalia on. ”Selviytyjissä” on muutospotentiaalia, vaikka ei ole muutoskykyä ja –osaamista. Meidän on suunnattava olemassa olevat kehitys- ja rahoitusinstrumentit uudelleen, lisättävä palvelutuottajien keskinäistä koordinaatiota ja yhteistyötä ja ennen kaikkea törmäyttää eli asiantuntijat ja pk-yritykset on pistettävä samaan pöytään ideoimaan ja ratkomaan ongelmia yhdessä. Uusia metodeja pitää soveltaa innovatiivisesti ja kokeilla uutta rohkeasti. On sallittava rohkea kokeilut ja väistämättömät epäonnistumiset. Median rooli on tärkeä, jotta kansalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät yritystoiminnan luonteen ja sisäänrakennetun riskin. Uutisointi ei voi olla tyyppiä ”virkamies törsäsi veronmaksajien rahoja liikemiesten hankkeisiin”. Uuteen ajatteluun pääsemme vain, jos lopetamme siilo- ajattelun. Meidän on uskallettava ajatella ”me”, eikä ”minä”.
  36. 36. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 35 Toisinajattelijan loppulausunto Tarinani päätökseksi sopii erinomaisesti ystäväni Timo Nikkilän näkemys siitä, mitä tulee ponnisteluista huolimatta todennäköisesti tapahtumaan. Olen taipuvainen jakamaan Timon näkemyksen, vaikka edellä olen kuvannut toisenlaisia ratkaisuja ja tulevaisuuksia. “Uusi suomalainen yrittäjyys ja liiketoiminta eivät nouse ja menesty vanhalta perustalta, vanhalla todellisuuskäsityksellä ja arvomaailmalla, vaan ne nousevat ainoastaan uudelta postmodernilta arvoperustalta ja uuden muuttuneen maailman ymmärtävältä ennakkoluulottomalta ja uuden paradigman osoittamalta pohjalta. Suomen osalta tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että joudumme ehkä pitkäksikin aikaa ns. kuolemanlaaksoon ennen kuin pääsemme uuteen nousuun uudelta pohjalta. Uudet, nuoret yrittäjät sen tekevät ja siksi olen kaikesta huolimatta optimistinen.” “Vanhalla paradigmalla tarkoitan mekanistis-materialistista todellisuuskäsitystä ja modernia maailmankuvaa, jotka ilmenevät tuote- ja tuotantokeskeisyytenä sekä lähes pelkästään yrityksen voittoon ja arvon kasvuun keskittyvänä liiketoimintana. Tätä modernia maailmankuvaa suurin osa yrittäjistämme edustaa. Kutsun heitä "vanhoiksi" yrittäjiksi, en siis niinkään iän perusteella, vaan maailmankuvansa perusteella.” “Uudella paradigmalla tarkoitan orgaanista ja elämä- ja evoluutiokeskeistä todellisuuskäsitystä ja postmodernia maailmankuvaa, jotka ilmenevät palvelu-, asiakas- ja arvokeskeisyytenä sekä yrityksen "arvon asiakkaalle" kasvattamiseen keskittyvänä liiketoimintana, joka puolestaan saa ilmiasunsa erilaisina arvokonsepteina, -kumppanuuksina ja ekosysteemeinä ja on globaalia ja monikulttuurista. Tätä liiketoimintanäkemystä edustavia kutsun "nuoriksi” yrittäjiksi iästä huolimatta. Tosin nuorissa tämä uusi paradigma on usein jo vallitseva n. 20 ikävuoden jälkeen.” “Kuolemanlaakso on ajanjakso, jonka aikana "vanhat" yrittäjät ja vanha liiketoimintatapa väistyvät ja "nuoret" yrittäjät ja uusi liiketoimintatapa yleistyvät ja ottavat vastuun taloudestamme. Koska olemme jääneet pahasti jälkeen maailman muutoksesta Nokian luoman "ikuisen menestyksen harhan" johdosta, niin joudumme kokemaan todella huonoja aikoja ennen uutta nousua. Oma veikkaukseni on 5-10 vuotta.” “Nyt pitäisi kaikki panokset laittaa näiden "nuorten" yrittäjien ja uuden liiketoimintatavan tukemiseen ja tukea "vanhaa" vain sen verran, mikä kohtuullisin varoin ja inhimillisyyden nimissä on järkevää ja suotavaa. Meillä on kansakuntana kaikki eväät uuteen nousuun, mutta se edellyttää, että luovumme vanhasta ja menneestä ja suuntaamme katseemme uuteen – ennakkoluulottomasti.
  37. 37. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 36 Lähteet • Teknologiateollisuuden, Tilastokeskuksen, Tullin ja EK:n tilastot • 31:n teknologiateollisuuden ja sitä lähellä olevien suurten ja pk-yritysten avainhenkilöiden haastattelut maalis-huhtikuussa 2014 • Vientimiehen haastattelu • Lukuisa joukko artikkeleita, selvityksiä, kolumneja, mielipidekirjoituksia • Keskusteluja yrittäjien, asiantuntijoiden, virkamiesten, konsulttien, palvelutuottajien kanssa
  38. 38. Perusteollisuuden kuolema ja uusi nousu 37 Heikki Lindevall En ole tutkija, vaan sarjayrittäjä, jonka ura markkinointiviestinnän saralla alkoi jo reilut 30 vuotta sitten 1983. Olen ihmettelijä, vastarannan kiiski, toivottavasti toisinajattelija. Viimeiset 14 vuotta olen toiminut pk-sektorilla yritysvalmentajana, kehitysveturina. Liiketoiminnan ja markkinoinnin opettajana Visuaaliviestinnän Instituutissa olen toiminut 90-luvulta alkaen. Luennoin aika ajoin oppilaitoksissa ja korkeakoulujen yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvissä ohjelmissa. Olen pitänyt lukuisia heräteluentoja yrityksissä ja julkishallinnon organisaatiossa liiketoimintaympäristön muutoksesta ja sen vaikutuksista pk-yritystoimintaan. Olen toiminut alustajana seminaareissa, joissa roolini näyttää olevan provosoida kuulijoita. Olen Suomen yrittäjien Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, joka on mainio näköalapaikka, jossa saa vaihtaa ajatuksia tulevaisuustutkijoiden ja innovaattoreiden kanssa. D-Marketing Services Oy Kyyninkatu 12 C 22, 37100 Nokia Puhelin +358 400 622636, heikki.lindevall@d-marketing.fi www.d-marketing.fi

×