3. Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan kaikkea
tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, joka
tapahtuu organisaation tai yhteisön jäsenten tai
ryhmien välillä.
4. Sisäinen viestintä voi olla joko virallista tai
epävirallista ja sen viestin viejinä ovat kaikki
organisaation työntekijät johtoportaasta
työntekijöihin.
5. Hyvä sisäinen viestintä on avointa, rehellistä,
nopeaa ja helposti ymmärrettävää.
Tavoitteena on, että jokainen organisaation tai
yhteisön jäsen tietää missä organisaatiossa
mennään ja on myös perillä mahdollisista
tulevista muutoksista.
7. Teknologian huima kehitystahti on vaikuttanut myös
sisäiseen viestintään.
Uudet päätelaitteet, pilvipalvelut ja sosiaaliset työkalut
ovat tutkimusten mukaan paitsi tehostaneet tiedon
jakamista, myös luoneet täysin uudenlaisia tapoja tuntea
yhteenkuuluvuutta.
8. Mikään teknologia ei kuitenkaan voi korvata sosiaalista
kontaktia, joka syntyy kasvokkaisessa kohtaamisessa.
Kasvokkaista viestintää pidetäänkin yhä sisäisen
viestinnän kanavista keskeisimpänä.
11. Tutkimuksen mukaan työntekijät, jotka ovat
tyytyväisiä organisaationsa sisäiseen
viestintään, suhtautuvat työhönsä
positiivisemmin ja ovat sitoutuneempia.
13. Sisäisen viestinnän keskeinen tehtävä on
organisaation mission, toiminta-ajatuksen ja
arvojen jalkauttaminen sekä työtehtäviin
liittyvän tiedon välittäminen.
Sisäinen viestintä luo siis pohjan koko
organisaation toiminnalle.
14. ”Mikä mun merkitys on?”
Onnistuneella sisäisellä viestinnällä
työntekijöille luodaan vastuullinen ja tärkeä
suhde organisaation asioihin.
Eli ymmärrys ja innostus minun osastani tässä
kokonaisuudessa.
15. Ja kun tuo ymmärrys on saavutettu, ovat
työntekijät paitsi motivoituneita myös
sitoutuneempia.
16. Yritykset, joissa työntekijät ovat
sitoutuneimpia, tehdään kaksi ja puoli kertaa
enemmän tuottoa kuin niissä, joissa
sitoutuminen on matalaa.
Lisäksi näissä yrityksissä onnistutaan
karsimaan työntekijöiden vaihtuvuudesta
aiheutuvia kustannuksia jopa 40 %.
17. 25 % enemmän
tuottoa
vuosittain ja
liikevaihdon
kasvua 48 %
vuodesta 2008
Vahva
sitou-
tuminen,
”life as a
rackers”
Energiset ja
motivoituneet
”rackerit”
tarjoavat
poikkeuksel-
lista asiakas-
palvelua
18. We are building a great company.
I want everyone, every Racker, to know that their
individual efforts push us closer. I believe that we give
an invitation to all Rackers to be great and let them
figure out how to manifest that for themselves and in
their role. We expect to strive for greatness.
Graham Weston, Chairman, Rackspace
”
19. Sisäinen viestintä luo siis fiilistä
yrityksen sisällä.
Sen avulla rakennetaan kulttuuria, joka
mahdollistaa paremman tuloksen.
20. 89% globaaleista johtajista
on sitä mieltä, että kulttuuri on yhtä tärkeä
liiketoiminnalle kuin strategia.
Bain&Co 2012: The chemistry of engagement
25. Sisäinen viestintä ei ole uskon asia. Tieto ei
liiku itsestään edes organisaation sisällä.
Onnistuneen sisäisen viestinnän edellytys
on, että viesti kulkee tasapuolisesti kaikille
työntekijöille yhtä aikaa.
26. Ja nykyaikana, kun informaatiota tulee vähän
joka tuutista on relevantin tiedon
vastaanottaminen ja sisäistäminen haaste.
27. Välineistä viestin välittämiseen ei nykyaikana
ole pulaa. Tärkeää on kuitenkin valita
tarkoitukseen sopiva kanava.
Sähköposti sopii palavereista tiedottamiseen,
mutta esimerkiksi vaikeista asioista on hyvä
puhua aina kasvotusten.
Tabletteja, älypuhelimia saati työkonetta ei
myöskään löydy kaikilta.
29. Se on saatu aikaan
käyttämällä
sosiaalista
mediaa, joka
vahvistaa sisäistä
dialogia ja
brändikäsitystä
Roviolla on
läpinäkyvyyden,
itseilmaisun ja
innovaation
kulttuuri
30. Sosiaalinen media ei kuitenkaan aina ratkaise ongelmia.
Esimerkiksi Ericssonilla huomattiin, että työntekijät eivät
kokeneet sen käyttöä luonnolliseksi työympäristössä.
Harkitse
tarkkaan, sopiiko
sisäinen some
yrityksen
toimintatapoihin ja
kulttuuriin
Sen toimiva käyttö
tarvitsee kaikkien tuen
31. Deloitten kilpailukykyä uhkasi työntekijöiden laskenut
motivaatio ja sitoutuminen.
Ratkaisu: uusi työntekijöiden sitouttamisen suunnitelma,
jonka avainkohtia ovat yhteisöllisyys, yhteisesti jaetut
arvot ja yhteisen kehityksen seuraaminen.
80 %
työntekijöistä oli
puolen vuoden
jälkeen sitoutuneita
työhönsä
33. Mikä tekee Alkosta huippuluokan työpaikan?
Sisäiseen vuorovaikutukseen
kiinnitetään erityistä huomiota
Työntekijöitä arvostetaan
yksilöinä
Esimiehet pitävät huolen
työilmapiiristä
Tiimit ovat avoimia ja niillä on
aikaa keskusteluille
Paljon kehittymis- ja
kouluttautumismahdollisuuksia
35. 1. Välittömälle
vuorovaikutukselle
varataan
mahdollisimman paljon
tilaa ja aikaa
1. Muut sisäisen
viestinnän kanavat
tukevat tätä
viestintätapaa
(Yammer, työntekijöiden
oma radiokanava)
Sisäinen kysely
paljasti, että Ikean
työntekijät toivovat
enemmän
kasvokkain
tapahtuvaa, välitöntä
vuorovaikutusta
36. Vodafonen sisäinen viestintä oli tehotonta ja tarve
tiedottaa asioista syrjäytti vuorovaikutuksen.
Sitten alettiin kiinnittää huomiota viestinnän
kohdentamiseen ja ajoittamiseen. Aidoille
keskusteluille ja dialogille jäi enemmän aikaa.
37. Työntekijät olivat tyytymättömiä Lufthansan sisäiseen
kulttuuriin ja vuorovaikutukseen.
”Slow and old”
”Strong blame
culture”
”There is no innovation
due a lack of learning
organization culture”
38. Intensiivinen kehitysjakson ansiosta työntekijöiden luottamus
saatiin takaisin:
1. 51 dialogiin keskittyvää tapahtumaa eri maissa
2. ”Breakfast with the Executive Board”
3. Laaja henkilöstökysely, josta rahaa hyväntekeväisyyteen
40. Fuusioita, lomautuksia ja jatkuvia
organisaatiomuutoksia. Suomalaisesta
työelämästä ei ole viime aikoina puuttunut
vauhtia.
Muutostilanteissa on tärkeää, että oma väki
tietää missä mennään. Muuten työntekijät
kyllästyvät sekavaan tilanteeseen ja ovi alkaa
käydä.
41. ”Eivät ihmiset ole muutosvastarintaisia”
Arto Hiltunen: Johtamisen taito
42. Vai miltä sinusta tuntuisi jos saisit tänään kuulla
että tehtäväsi muuttuvat huomisesta alkaen
organisaatiomuutoksen myötä?
43. Avoin sisäinen viestintä tulevasta auttaa
sopeutumaan muutokseen hyvissä ajoin.
Aktiivinen viestintä johdon ja alaisten välillä
sekä organisaation sisäisten muutosagenttien
tunnistaminen ja innostaminen tekevät
muutoksesta sujuvamman.
45. Kriisitilanteessa pitäisikin maineen
kiillottamisen sijaan keskittyä kertomaan
työntekijöille mitä tilanne tarkoittaa heidän
kannaltaan.
Sisäinen viestintä on epäonnistunut, jos
työntekijät lukevat yt-uutisista aamun
sanomalehdestä.
46. Sisäisessä viestinnässä tieto ei lisää
tuskaa, vaan se katkaisee huhuilta siivet.
Puskaradion perättömät puheet pilaavat
työilmapiriin ja heikentävät tulosta.
On tälle nimikin, nimittäin huhukustannukset.
47. "Jos 2 500 euroa ansaitseva
henkilö käyttää
20 minuuttia työpäivästään
huhujen vatvomiseen,
kahdensadan henkilön
organisaatiossa se tarkoittaa
vuoden aikana
yli kahdensadantuhannen
euron menetystä”.
48. Ja mikä ehkä oleellisinta, sisäinen ja ulkoinen
kulkevat käsikädessä.
Ulos ei voida viestiä toista kuin mitä sisällä
tapahtuu. Kun organisaation sisällä kuohuu, ei
ulospäin voida vakuutella, että kaikki on
kunnossa.
Ristiriitaiset viestit syövät uskottavuutta.
49. Muutama varoittava esimerkki siitä, miten
sisäisen viestinnän ongelmat voivat ottaa tulta
alleen – myös julkisuudessa:
53. Globaalisti ihmisoikeuksia puolustavaa Amnesty
Internationalia repivät sisäiset ristiriidat.
Ideologiset erimielisyydet ja organisaatiomuutokset
ovat johtaneet mm. lakkoihin ja työntekijöiden
irtisanoutumisiin.
Sisäinen viestintä on epäonnistunut konfliktin
ratkaisussa ja se on eskaloitunut jo ulkoiseksi kriisiksi.
57. Finnairin johdon ja työntekijöiden
vastakkainasettelu on ryöpsähtänyt myös
otsikoihin.
Mediassa ovat puhuttaneet mm. johdon
bonukset ja asuntojärjestelyt sekä
työntekijöihin kohdistuvat kustannuspaineet.
Sisäisten konfliktien vellominen mediassa on
myös vaikuttanut organisaation maineeseen.
59. Loppujen lopuksi sisäisessä viestinnässä on
kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
Eikä siihen tarvita mitään temppuja,
vaan ihan perus-juttuja.
60. 1. Hyviä ja kohteliaita käytöstapoja
2. Positiivista vuorovaikutusta
(tervehditään, sanotaan kiitos, otetaan
toisemme huomioon, kuunnellaan, mietitään
ennen kuin valitetaan)
Dialogi jättityöpaja 19.11.2013 – amisten tekoja paremman työelämän puolesta
”
65. Meyer pysähtyi henkilökohtaisesti kiittämään
ja halaamaan tytäryhtiönsä Shake Shackin
työntekijöitä, jotka päivystivät kylmässä
äitien päivän illassa.
Giving them that quick hug which didn’t take that
long — three minutes — is going to somehow be
felt by someone at the company, I know it.
Danny Meyer, Union Hospitality Group
”
72. Yksisuuntaisesta viestin välittämisestä pitää
siirtyä aktiiviseen vuorovaikutukseen.
Tällöin ihmiset eivät jää vain odottamaan
informaatiota, vaan etsivät ja tuottavat sitä
myös itse.
75. Asia on niin, että suomalaiset ovat aikoinaan aivan oikeasti ajaneet
käärmeitä pyssyyn. Kyseessä on metsästäjien taika. Esimerkiksi
kirjassa ”Suomen kansan muinaisia taikoja” neuvotaan
seuraavasti, miten korjataan pyssy, jota joku on katsonut pahalla
silmällä:
”Metsästäessä, jos pyssyn on joku toinen silmännyt, ett’ei elävätä kohti
käy, tahi ei laukea, saadaan se siten ennalleen, että ensimmäinen
käärme, mikä metsässä tavataan, lasketaan matelemaan pyssyn
volasta sisään latingin luntiksi, jonne se mielellään meneekin, kun vaan
pyssyn suun ojentaa käärmeen päätä kohti. Sitte latinki ammutaan
käärmeineen ilmaan, mutta se on vaarallinen ampua, kun käärme on
itse pehmeä ja perään antava, joten se pyssystä vaikeasti ulos tulee, ja
ruudilla kun on kiiru lähtö, särkee pyssyn ja latinki toisinnan tulee perän
kautta ulos, jos se ei ole erittäin vankka.”
Ilmeisesti käärmeen pyssyyn ajaminen on ollut vaikeaa; siitä sanonta.