4. Ajankohtaista terminologiaa
”Cleantech”
- puhtaat teknologiat ja uusiutuva energia
”Biotalous”
- metsäteollisuuden uudistuminen
- käsite laajentunut luonnonvara talouteen
- kemia keskiössä
- suljettu kierto, biojalostus
”Teollinen Symbioosi”
- SITRA (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto)
- ”Toisen jäte on toisen raaka ainetta”
- Piirteitä: Yritysten välistä, materiaalivirtojen optimointia.
”Resurssitehokkuus ja kierrätysliiketoiminta”
- ”Suurempien hyötyjen saavuttamista vähemmillä materiaaleilla ja
eri tavoin kuluttamalla.”
Vähemmillä raaka-aineilla,
enemmän hyvää.
5. Esimerkkejä resurssiviisaasta toiminnasta
September 2010
Suuryhtiö Neste Oil ja Raisio Oyj ovat sopineet monivuotisesta yhteistyöstä Raision puristaman rypsiöljyn ylijäämän
hyödyntämisessä Neste Oilin uusiutuvan dieselin raaka-aineena.
Sopimuksen mukaan Neste Oil käyttää lokakuusta 2010 alkaen kaiken Raision rehuvalkuaistuotannon sivutuotteena
syntyvän rypsiöljyn, jolle ei ole markkinoita ruokaketjussa.
September 2012, Tekes, Green Growth ohjelma
Tuhkasta ja savesta nousee uusi bisnes:
Suuryhtiö Neste Oil ja startup yritys Ekolite kehittävät molemmat Tekesin Green Growth -ohjelmassa uutta liiketoimintaa
tuotannossa syntyvästä jätteestä. Lisäksi uudet menetelmät säästävät resursseja ja ympäristöä.
Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa syntyy vuodessa noin 20 000 tonnia jätettä, joka on käytännössä
fosfaattipitoista savea. Jätteestä uutetaan öljyä jolloin siitä saadaan hyödynnettyä 30–40 prosenttia. Öljy sopii
erinomaisesti biopolttoaineisiin ja fosforia voidaan puolestaan käyttää lannoitteissa.
Vuonna 2009 perustettu Ekolite on materiaaliteknologiaan erikoistunut yritys, joka kehittää edistyksellisiä
komposiittimateriaaleja muiden jätteistä. Green Growth -ohjelmaan Ekolite osallistuu osana Ekokem-Palvelut Oy:n
vetämää hanketta, jossa kehitetään uusia prosesseja tuhkan käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Tavoitteena on luoda
toimiva ekosysteemi tuhkan ja kuonan tuottajien, käsittelijöiden ja loppukäyttäjien välille.
6. Case esimerkkejä
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvittää parhaillaan
mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Visiona on
materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä,
jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa.
Prosessijätteen hyödyntämisellä kolmelle yritykselle bisneshyötyä:
KWH Mirka, Ekokem, Renewa
Mirka valmistaa erilaisia hiomatuotteita ja tuotantoprosessissa syntyy merkittävä määrä
jätettä, jolle ei aikaisemmin ollut tehokasta hyödyntämistapaa.
Yhteisprojektissa kehitetään prosessia, joka mahdollistaa Mirkan tuotantojätteen
hyödyntämisen niin materiaalina kuin energiana. Prosessijätteestä tuotetaan
energiaa Mirkan omaan tuotantoprosessiin paikallisesti, samalla tuhkasta otetaan
talteen käyttökelpoinen materiaali ja kierrätetään takaisin tuotantoprosessiin.
9. Resurssitehokkuuden tavoitteet kansallisella- ja EU:n tasolla
Resurssitehokkuus on keskeinen osa EU:n Eurooppa 2020 –strategiaa jolla pyritään luomaan kasvua ja työpaikkoja
seuraavan kymmenen vuoden ajan.
Yksi Eurooppa 2020 –strategian lippulaivahankkeista on resurssitehokkuusaloite, jonka tarkoitus on varmistaa että
resurssitehokkuus otetaan huomioon johdonmukaisesti kaikilla politiikan aloilla.
Miksi resurssitehokkuutta?
varaudutaan materiaaliniukkuuteen (EU:lla ei ole merkittäviä luonnonvaroja)
Visiona 2050 kierrätysyhteiskunta
RT halutaan tehdä väline kustannustehokkuuteen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Miten konkretisoituu?
Haitallisten tukien poistaminen
Jätedirektiivin uudistus 2014 – Tällä hetkellä materiaalit luokitellaan liian helposti jätteeksi
Kansallisella tasolla:
TEM valmistelee ”Kansallista Materiaalitehokkuusohjelmaa” Sen avulla parannetaan Suomen kilpailukykyä pyrkimällä
resurssi- ja materiaalitehokkaan talouden sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen soveltamisen eturintamaan.
Tarkoituksena on luoda kannusteita ja poistaa esteitä materiaalitehokkaan tuotannon ja kestävän yritystoiminnan
tueksi. Tavoitteena ovat ekologisesti kestävä kasvu ja uudet työpaikat.
10. Bechmark analyysi, elokuu 2013- Suomi
Oulu
Materiaalitehokkuuskeskuksen perustaminen
Jyväskylä
Kohti resurssiviisautta -hanke
Forssa
Järkivihreä Forssan seutu ja Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park
Pori
Peittoon alueen kehittämishanke ja Peittoon kierrätyspuisto
Joensuu
Uusikaupunki
Vihreä kasvu ja resurssitehokkuus
Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanke
Lahti
EkoTahto –hanke: Lahti kierrätystä ja uusiomateriaalin käyttöä
edistävien hankkeiden kokeilualueeksi.
Uusimaa
Kartotisumenetelmä
Materiaalipankki: https://www.mpankki.fi/
NISP
National Industrial Symbiosis Programme
Materiaalipankki on palvelu yritysten väliseen ylijäämämateriaalien myyntiin. Palvelussa yritykset voivat
myydä itselle tarpeettomia materiaalieriä tai vaihtoehtoisesti etsintäilmoituksen avulla hakea itselleen
sopivaa materiaalia.
11. Varsinais-Suomi
Miten resurssitehokkuutta edistetään Turussa?
Mitä?
Miten?
Fasilitointia
Yritys-yritys kohtaamisia esim.
työpajoissa.
Alueen tarpeen kartoittamista
Yrityshaastattelut (40 kpl)
Tiedon lisäämistä toimijoiden välillä
Workshopit
Yhteishankkeiden valmistelua
Kartoittamalla toimijoiden verkosto
jolla on yhteisiä kehittämisintressejä
12. Teollinen resurssitehokkuus ja kierrätysliiketoiminta
Tämän hetken tilanne:
Suurten toimijoiden sivuvirtoja kierrätetään jo tehokkaasti, esimerkiksi metsä- ja kaivos teollisuuden
sivuvirrat.
Suuret sivuvirta volyymit
Jatkuva, tasainen sivuvirtatuotanto
Sivuvirrat tarkkaan karakterisoitu (laatu ja mahdollisuudet prosessoinnit jotka mahdollistavat
uusiokäyttöön)
Pienempien toimijoiden ja yksittäisten yritysten sivuvirrat ovat vähemmän hyötykäytetty.
Pienet sivuvirtavolyymit – keskitetty kerääminen ja käsittely mahdollisuus?
Jaksoittainen tuotanto
Arvokkaita ainesosia sivuvirroissa?
Sivuvirtojen / ylijäämämateriaalien koostumus ja laatu vaihteleva.
Potentiaalisten hyötykäyttäjien tunnistaminen puutteellista.
Sivuvirtojen prosessointi ennen uusiokäyttöä – vaatii syvempää osaamista (kemiaa,
prosessitekniikka, ym.)
13. Esimerkki yritys-yritys kohtaamisista työpaja muodossa
”Orgaaniset massat” 8.10
Apetit Oy
BungeFinland Oy
Biokasvu Oy
Biovakka Oy
Felix-Abba Oy
Lassila & Tikanoja Oy
MTT –Jokioinen
Konkreettiset kehittämishankkeet:
•
•
•
•
Peltomullan hygienisointi
Kuorijätteen hyötykäyttö
Biolietteen kuivaaminen
Piimaan jatkojalostus
14. Varsinais-Suomen vahvuudet/ mahdollisuudet teollisen
resurssitehokkuuden eteenpäinviemisessä
Fasilitointi
Pullonkaulat
Ratkaisu
Alueen toimijoiden
kohtaamiset
Tunnistaminen,
Kemia, teknologia,
yhteiset
tutkimusprojektit
konkretisoiminen
Resurssitehokkuus toimii vain jos yrityksellä on bisneshyötyä siitä
