2. Tuettu työllistäminen
Työkykyohjelmassa
Kehittämispäällikkö Leena Normia-Ahlsten
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

3. Työkykyohjelmaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja
työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken
TEM:n toimenpiteet
STM:n toimenpiteet
Tulevaisuuden
Sote-keskus
Työn ja työhyvinvoinnin
kehittämisohjelma
1. Työkyvyn tuki
2. Tuetun työllistymisen
menetelmät
3. Ammattilaisten
osaamisen
vahvistaminen
4. Palvelujen ja etuuksien
yhteensovittaminen
1. TE-palveluiden
uudelleen muotoilu
2. Hankinnoilla työllistämisen
vauhdittaminen
3. Yhteiskunnallisten
yritysten strategian
valmistelu
4. Työkykykoordinaattori-
resurssien vahvistaminen
YHDYSPINNAT
Mielenterveys-
strategia
Ikäohjelma
Kuntoutus-
uudistus
Sosiaaliturvan
uudistus
Työkykyohjelma
Kuntien
työllisyys-
kokeilut
YHDYSPINNAT
TYP-
monialainen
yhteispalvelu
Ohjaamot
STM TEM

4. • Lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja
toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
• Luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten
työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja
palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti
• Kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn
tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan
parhaaksi
• Tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien
yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi.
• → 22 kuntaa ja kuntayhtymää toteuttaa kehittämishankkeita
STM:n hallinnonalan Työkykyohjelman
tavoitteet

5. Työkykyohjelman
STM:n toimenpide-
kokonaisuudet

6. Tuetun
työllistymisen
kehittäminen
Työkykyohjelmassa

7. 1. Vahvistetaan ja selkeytetään sosiaalihuollon työllistymistä
tukevaa palvelupolkua TE-hallinnon palvelujen rinnalla.
2. Otetaan käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun
työllistymisen työhönvalmennus ja arvioidaan sen toimeenpanoa,
soveltuvuutta ja vaikuttavuutta.
3. Kokeillaan ns. alihankintamallia vammaisten henkilöiden
työllistymistä tukevassa toiminnassa ja työtoiminnassa.
Tuettu työllistyminen –
toimenpidekokonaisuuden tavoitteet

8. • Työhön sijoittumista edistävien toimien käytön lisäämistä
sosiaalihuollossa
• Työllistymistä tukevien sosiaalipalvelujen selkeyttäminen
• Sosiaalihuollon, Kelan, TE-palvelujen, kunnan työllisyyspalvelujen,
työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun ja ohjaamojen
yhdyspinnan ja työnjaon selkeyttämistä ja mallintamista, yhteistyöstä
ja sen rakenteista sopimista
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan
palvelupolun vahvistaminen

9. Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut
Useita oikeudellisia epäkohtia, kuten mm. keitä palveluun
ohjautuu, millä perusteella. Palvelun sisällössä paljon vaihtelua
Edellytykset palveluihin pääsyssä monimutkaiset, palvelut myös
sekoittuvat keskenään. Lainsäätäjän tarkoitus avoimille
työmarkkinoille etenevästä polusta ei ole käytännössä täyttynyt.
Pääosa siirtymistä tapahtuu työtoiminnasta muuhun virikkeitä
antavaan toimintaa, palkkatyöhön ohjaavaa yksilöllistä tukea on
harvoin tarjolla

11. Kiitos!
Työkykyohjelman verkkosivut:
www.thl.fi/tyokykyohjelma

13. Tuomo Seppänen, palveluesimies

14. Työllisyyspalveluiden organisaatio

15. Kuntouttava työtoiminta Vantaalla
• Kuntouttavalla työtoiminnalla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden
perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä
työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan
osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan
julkiseen työvoimapalveluun (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)
• Maksimiaika yleensä 12kk per paja (integroidussa kuntouttavassa työtoiminnassa 24kk
samassa toiminnassa). Valmennustaloissa voidaan tarvittaessa asiakaslähtöisistä
perusteista joustaa yli 12kk samalla pajalla esim. osatutkintojen suorittamisen tai
muun perustellun syyn vuoksi.
• Työtoimintajaksosta sopimus yleensä 3 kk kerrallaan (ensimmäinen jakso aina 3
kk), max. 2 vuotta lain mukaan
• Työtoimintaa vähintään 4 t/pv, 1-4 päivänä viikossa max 178 pvää vuosi.
• Työvuorot ovat pääsääntöisesti ma – pe klo 8 - 12 tai ma – to iltapäivällä klo 11 - 15

16. Kuntouttavan
työtoiminnan asiakasmäärät
• 2014 asiakkaita oli yhteensä 952 (kasvua edellisvuodesta 22,5 %)
• 2015 asiakkaita oli yhteensä 1249 (kasvua edellisvuodesta 28,4%)
• 2016 asiakkaita oli yhteensä 1293 (kasvua edellisvuodesta 3,52%)
• 2017 asiakkaita oli yhteensä 1503 (kasvua edellisvuodesta 16,24%)
• 2018 asiakkaita oli yhteensä 1761 (kasvua edellisvuodesta 17,16%)
• 2019 asiakkaita oli yhteensä 1722 (laskua edellisvuodesta -2%)
• 2020 asiakkaita oli yhteensä 1 3 3 7 ( l a s k u a - 7 , 5 % )

17. Vantaan kuntouttavan
työtoiminnan asiakkaat 2008-
8/2020

18. Kuntouttava työtoiminta
• Noin 1/3 puhuu äidinkielenä muuta kuin suomea tai ruotsia
• Pääosa asiakkaista ohjautuu TYP-palveluiden ja muiden monialaisten palveluiden
kautta -> 1.3.2021kuntakokeilun omaohjaajat lähettäjinä
• Toiminta on pääosin kunnan omaa järjestämää palvelua:
• Valmennustalot Reeli, Luxi ja Koutsi
• Integroidut palvelut
• Nuorisopalveluiden työpajat
• Ostopalvelut
• Henkilöstö n 80-90 henk.

19. Valmennustalojen työpajat
Vantaan Luxi
Keittiö​
Kädentaidot​
Puhtauspalvelut​
Tietotekniikka (Opastin)​
Valokeila
Etkumo
Vantaan Reeli
Keittiö​
Pesula​
Logistiikka ja kalustekierrätys
Puhtauspalvelut
Remontti​
Uusioverstas​
Vantaan Koutsi
Keittiö​
Puhtauspalvelut​
Puutyö- ja kalustekunnostus​
Remontti
Tekstiili- ja kädentaidot​
Tietotekniikka (Opastin)​

20. Suomen kielen opetus
valmennustaloilla
Jokaisella valmennustalolla (Koutsi, Reeli ja Luxi) on suomen kielen opettaja, joka järjestää
asiakkaille sekä ryhmä- että yksilöopetusta. Sen lisäksi suomen kielen opettaja on mukana
työpajoilla keskustelemassa ja aktivoimassa suomen kielen käyttämistä.
Aihepiirit ovat työelämään ja arkeen liittyviä asioita asiakkaiden osaamistaso huomioiden

21. Valo-valmennus ja
opinnollistaminen
valmennustaloilla
• Valo-valmennus:
Asiakkaalla on mahdollisuus suorittaa perus- tai ammattitukinnon osa- tai kokotutkintoja.
Oppilaitos kirjoittaa asiakkaalle todistuksen suoritetuista opinnoista, jotka näytetään arjen
ympäristössä.
• Opinnollistaminen Paikko-järjestelmässä:
On toinen tapa tunnistaa pajan osaamisia. Maksullinen palvelu, johon Vantaa on ostanut lisenssin.
Työpaikossa tunnistetaan ensin oppimisympäristö sen mukaisesti mitä asioita ko. ympäristöissä voi
tehdä.
Työyksikön puolelta kirjoitetaan osaamistodistus asiakkaalle niistä asioista, jotka hän osaa.

22. Integroidut
• Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua myös
integroiduissa paikoiss. Toiminta sopii henkilöille,
jotka kykenevät työskentelemään itsenäisesti ja
ovat lähellä avoimia työmarkkinoita.
• Kuntouttavan työtoiminnan
asiakkaat työskentelevät erilaisissa avustavissa
tehtävissä kaupungin toimialoilla sekä
erilaissa säätiöissä, yhdistyksissä, järjestöissä,
valtiolla ja seurakunnissa esim. vanhustenhuollon
palveluyksiköt, päiväkodit, hautausmaa.
• Kilpailutettuja yhteistyökumppaneita, joita tällä
hetkellä seitsemän (7)
• Yksilö- ja ryhmätoimintaa
• Toimintaa järjestetään Vantaan, Helsingin ja
Espoon alueella
• Toimintaa järjestetään erilaisilla työpajoilla mm.
Keittiö, toimisto- ja puhtauspalvelut
• Lisäksi erilaisia ryhmiä mm. Ict-maahanmuuttajille,
S2-ryhmiä, lähellä työelämää oleville henkilöille
suunnattuja ryhmiä
Ostopalvelut

23. Nuorisopalveluiden kuntouttava
työtoiminta
• Nuorille henkilöille järjestetään kaupungin omana toimintana (ostopalvelun lisäksi) kuntouttavaa
työtoimintaan nuorten työpajoilla. Työpajoina on keittiö-, kädentaito-, kodinkunnostus-, kulttuuri- ja
liikuntapaja.
• Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 2–3 päivänä viikossa, 6 tuntia päivässä.

24. Kuntouttava työtoiminta
etävalmennuksena 1/2
• Ajalla 3/20-7/20 ja 12/20- 4/21 järjestettiin asiakkaille kuntouttava työtoimintaa etätoimintana. Kokonaisuuteen kuului
sosiaaliohjaajan ja uravalmentajan kontaktoinnit puhelimen kautta. Lisäksi työpajat järjestivät etätehtäviä
asiakkaille.
• Kuntouttava työtoiminta etävalmennuksena syksyllä 2020:
Asiakkaiden kanssa keskustellaan siitä, että kuntouttava työtoiminta voidaan tilanteesta riippuen järjestää
lähitoimintana, hybridinä tai etätoimintana.
Suurin osa asiakkaista on lähitoiminnassa. Osa asiakkaista on hybdiritoiminnassa, jossa he vuorottelevat
lähitoiminnan ja etätoiminnan välillä. Osa asiakkaista on pelkästään etätoiminnassa.
Asiakkaalle annetaan etäkuntouksen mahdollisuus tarvittaessa valmennustalolla tai ostopalveluissa, jos:
 asiakas kuuluu riskiryhmään
 asiakkaalla on sairas lapsi kotona
 asiakkaalla on omaehtoinen tai pakollinen karanteeni
 jos asiakkaalla lieviä flunssaoireita, mutta pystyt kuitenkin osallistumaan toimintaan
 jos asiakkaalla on pelkotila, tai muu perusteltu syy

25. Kuntouttava
työtoiminta etävalmennuksena 2/2
Integroidussa kuntouttavassa työtoiminnassa (esim. koronasulun vuoksi) asiakkaat siirtyvät
etätoimintaan tai lähitoimintaan valmennustalolle tai uuteen integroituun paikkaan
Etäkuntoutuksessa ohjaaja antaa asiakkaalle ohjeet ja/tai harjoitteet, joita tehdään kotona
työtoimintapäivänä. Asiakkaan tulee palauttaa annetut tehtävät määräajassa ja tämä katsotaan
silloin toimintapäiväksi.
Etäkuntoutuspäivälle/-päiville määritellään tavoitteet ja seuranta lähipäivän tapaan ja asiakkaan
tulee olla tavoitettavissa toimintavuoron aikana
Etäkuntoutus ei vakuutussyistä anneta fyysisiä tehtäviä.
Etäkuntoutuspäivä on sama kuin sopimukseen kirjattu toimintapäivä.
Etäkuntoutuksesta voidaan sopia vain jos asiakkaalla on siihen kotonaan tarvittavat välineet ( esim.
puhelin kontaktinpitoa varten).

26. Etkumo
Kuntouttavaa työtoimintaa etäpalveluna Luxissa

27. Etkumo Ryhmässä max. 16 kuntouttavan työtoiminnan
asiakasta, joilla kotona tietokone ja toimiva nettiyhteys.
Toimintapäiviä 3pv/vk ja 4h/pvä kolmen kuukauden
ajan.
Toiminta hybridimallilla; pääsääntöisesti etänä
tietokoneen kautta käyttäen teamsia sekä
googlen classroomia (tämä yhteinen alusta, jossa
jaetaan materiaalia, tehtäviä sekä
kommentointia) lisäksi muutamia lähipäiviä
kokonaisuuden alussa ja lopussa.

28. Etkumo Isossa roolissa päivittäinen ryhmäkeskustelu sekä
itsenäisissä tehtävissä omakohtainen pohdiskelu.
Tavoitteena:
1.Voimaantua, oppia tunnistamaan ja sanoittamaan
omia vahvuuksia ja jo hankittua osaamista.
2.Avata omaa ajattelua näkemään vaihtoehtoja.
Tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia.
3. Kartoittaa opiskelu- ja työllistymispolkuja
yhteistyössä uravalmennuksen kanssa.
4.Päivittää työhakemisen taitoja ja ansioluettelo.
5.Vertaistuki ryhmäläisiltä.

29. Sosiaaliohjaus kuntouttavassa
työtoiminnassa
• Kuntouttava työtoiminta käynnistyy asiakkaan tapaamisella esim.
valmennustalolla, jossa tutustutaan työtoimintapaikkaan ja
laaditaan sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta
• Sosiaaliohjaaja on tukena kuntouttavan työtoiminnan ajan, auttaa
arjen ongelmatilanteissa ja sekä ylläpitää motivaatiota
• Auttaa pohtimaan tulevaisuuden tavoitteita, ohjaa
oikeisiin palveluihin ja laatii jatkosuunnitelmaa yhteistyössä muiden
työntekijöiden kanssa

30. Uravalmennus kuntouttavassa
työtoiminnassa
• Uravalmentaja antaa sekä yksilö- että ryhmävalmennusta asiakkaille
• Tavoitteena on asiakkaan työllistyminen, opintoihin siirtyminen tai muu
vaihtoehto, joka edesauttaa asiakkaan työllistymistä
• Uravalmentaja pyrkii aktiivisesti etsimään asiakkaalle
sopivia työllistymismahdollisuuksia sekä kannustaa asiakasta havaitsemaan omia
vahvuuksiaan
• Uravalmentaja tekee yhteistyötä työpaja- ja sosiaaliohjaajien sekä TE-toimiston
ja TYPin kanssa

31. Kuntouttavan työtoiminnan
jatkopolkuja 2020

32. Tulevaisuuden näkymiä
• Haasteena tuottaa monipuolista ja vetovoimaista kuntouttavaa työtoimintaa
asiakkaille lähipalveluna, hyvien kulkuyhteyksien päässä
• Vaikuttavuuden lisääminen jatkossa -> asiakkaista yhä isompi osa siirtyy työhön,
koulutukseen tai muuhun työllistämistä edistävään toimenpiteeseen
• Epidemian tuomat haasteet palveluiden tarjoamisessa
• Uuden lain tuomat vaikutukset käytäntöön- Kuka ja miten järjestetään
• Työllistymisen kuntakokeilun tuomat muutokset kuntouttavaan työtoimintaan
• Yritysten ja oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen

33. 23
Tunnista, Ennaltaehkäise, Ohjaa ja Tue moniammatillisesti osatyökykyisiä
TEOT-hanke 2021-2022
budjetti on1,9 milj.€, josta valtionavustusta valtioneuvoston työkykyohjelmasta 1,6 milj.€.
TEOT-hanke haluaa tuoda palveluverkoston toimijat helpommin löydettäväksi ja lähestyttäväksi asiakkaille
sekä suunnatta rajalliset voimavarat niihin osatyökykyisten asiakasryhmiin, jotka eniten hyötyisivät
saamastaan tuesta – tavoitteena työllistyminen ja kuntoutuminen.
Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, jotka vastaavat asiakasprosessin eri vaiheisiin. Erityisen kriittisenä
nähdään se, että alkuvaiheen palvelutarpeen tunnistaminen, kartoittaminen sekä ohjaus tehdään
yhdenmukaisesti, jotta ohjaus toimii.

34. LUOTTAMUKSELLINEN
24

36. A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
Pirkko Hakkarainen
verkkopalvelupäällikkö
A-klinikkasäätiö
Ohjaajien ja asiakkaiden yhteisöä
osallistava sähköinen tuki
päihderiskien ja arjen hallintaan
Päihdepäivät 19.5.2021, osio 6:
Vaikeuksista voittoon? Sosiaalinen työllistäminen elämänvaiheena

37. A-klinikkasäätiö 38
A-klinikkasäätiö pähkinänkuoressa
• Yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon toimija (1955-)
• Järjestötyötä säätiön nimissä http://a-klinikkasaatio.fi/
• Hoitopalvelut yhtiöitetty: A-klinikka Oy on säätiön 100 %
omistama yhteiskunnallinen yritys https://www.a-klinikka.fi/
• Päihteet ja mielenterveys, pelaaminen, muut psykososiaaliset
ongelmat
• Valtakunnallista ja alueellista toimintaa.
• Apua, tukea ja hoitoa kasvokkain ja verkossa.

38. A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
Pirkko Hakkarainen
Verkkopalvelupäällikkö
A-klinikkasäätiö
Aiheet:
1. Taustaa
2. Yhteiskehittämistä
3. Sähköinen tukipaketti
4. Tutkittua tietoa digistä
5. Anna palautetta

39. A-klinikkasäätiö 40
Taustaa
• Alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa
noin 1,6 miljardin euron välittömät
kustannukset (Stockwell ym. Finnish alcohol policy at
the crossroads. Stockwell, 2019)
• Suomessa on 564 000 alkoholin
riskikäyttäjää (THL).
• Päihteiden ja lääkkeiden samanaikainen
käyttö lisääntyy.
Alkoholikuolemat lisääntyneet +6,5 %
Huumekuolemat lisääntyneet +12,6 %
(Lähde: THL, Päihde-tilastollinen vuosikirja 2019
Opioidien käyttäjiä Suomessa v. 2017
23 500-29 500.
Lähde: duodecimlehti.fi, duo 15450

40. A-klinikkasäätiö 41
Taustaa
• Kannabis on suosituin huume.
• Kannabiksen käyttö kasvaa
sukupolvittain. 1980-luvulla
syntyneistä 42 % ilmoitti kokeilleensa
kannabista ainakin kerran elämässään.
(THL:n huumekysely vuodelta 2018)
• Suomalaisista lähes 80 prosenttia on
pelannut viimeisen vuoden aikana jotain
rahapeliä.
Koko väestöstä 24 % on kokeillut
kannabista.
Lähde: THL 2020
Suomen 15-74-vuotiaasta väestöstä
11 % on riskipelaajia (400 000).
Lähde: THL 2020
Noin 112 000:lla (3 %) on
rahapeliongelma. Heistä
peliriippuvaisia on noin 52 000.
Lähde: THL 2020

41. A-klinikkasäätiö 42
Taustaa
→ Päihteiden käytöllä on vaikutusta työ- ja toimintakykyyn.
→ Päihteiden käyttö on riski työelämästä syrjäytymiselle.
→ Päihteiden käyttöön liittyvä stigma vaikeuttaa pääsyä takaisin työmarkkinoille.
→ Mielenterveyssyyt ovat merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä.
→ Perusoikeus: jokaisella ihmisellä on oikeus työhön.
→ Tuettu työllistäminen on tärkeä elämänvaihe, jossa tarvitaan erilaisia
tukimuotoja.
→ Työ on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti merkityksellistä:
• työn arvostus
• hyvinvointivaltion palvelut vs. huoltosuhde
→ Yhteistyötä tarvitaan, jotta myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville
tarjotaan mahdollisuus työllistyä.

42. A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
2. Yhteiskehittämistä

43. A-klinikkasäätiö 44
Yhteiskehittämistä ja strategiaa
• Vantaan kaupunki ja A-klinikkasäätiö ovat yhteiskehittäneet sosiaalisen
työllistämisen sähköistä tukipakettia
• Video: Vantaan Reelin palveluesimies Tuomo Seppänen kertoo
yhteiskehittämisestä https://www.youtube.com/watch?v=pz2FRvBOv-Y
• Videoselitys: Tuomo Seppänen kertoo, miten yhteistyö Vantaan Reelin ja
A-klinikkasäätiön kanssa käynnistyi ja mitä se merkitsee ohjaajille ja
heidän asiakkailleen.
• Yhteiskehittämisen avainsanoja:
• Osallisuus, yhdenvertaisuus, digitalisaatio, työ- ja toimintakyky,
työllistyminen, kestävä kehitys, arvot, oikeudet, elämänvaihe

44. A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
3. Sähköinen tukipaketti

45. A-klinikkasäätiö 46
Mikä sähköinen tukipaketti?
Sosiaalisen työllistämisen sähköinen
tukipaketti on kaksiosainen:
1. Tuetun työllistämisen piirissä oleville
asiakkaille/kansalaisille/työntekijöille
suunnattu sivusto unto.elämänvaihe.fi
2. Tuettua työllistämistä harjoittaville
suunnattu verkkokurssi Ota puheeksi
työelämänvaihe (vielä kehitysversiona työn
alla)

46. A-klinikkasäätiö 47
unto.elämänvaihe.fi
• Sähköisen tukipaketin tavoitteena on integroitua osaksi
kasvokkaista työtä ja osaltaan edistää elämänhallintaa,
ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja sekä edistää työ- ja
toimintakykyä.
• Tavoitteena on tehdä yhteistyötä erilaisten
organisaatioiden kanssa, ja arvioida sekä kehittää
integroidun tuen sisältöjä.
• Yhteistyökumppaneiksi toivotaan kuntia, järjestöjä ja
valtion sektorilaitoksia sekä kaikkia työnantajia, joilla on
henkilöstöä tuetussa työssä.
• Unto-sivusto on vapaasti hyödynnettävissä itsenäisesti tai
ohjatusti yhteisenä käyttöliittymänä.

47. A-klinikkasäätiö 48
unto.elämänvaihe.fi
• Tukipaketin kehittämiseen Reelin
kanssa on osallistunut myös säätiön
Paikka auki -työntekijöitä:
• Mikko Laukonsuon mukaan
unelmat ovat kuntoutumisen
tiellä tärkeitä – hän kehitti
erityisesti Itsetuntemus-osiota.
• Tarmo Rouhiainen on erityisesti
kuvannut videoita – ja hän on
täällä tänään mukanamme.

48. A-klinikkasäätiö 49
unto.elämänvaihe.fi sivuston aihealueet

49. A-klinikkasäätiö 50
Esimerkki sisällöstä: yksinäisyys

50. A-klinikkasäätiö 51
Esimerkki sisällöstä: päihdehaitat ja -riskit

51. A-klinikkasäätiö 52
Esimerkki sisällöstä: toimintakyky

52. A-klinikkasäätiö 53
Toimintakyvyn mittaaminen
Muutos toimintakyvyn yhdellä osa-alueella
vaikuttaa muiden osa-alueiden
kehitykseen. Toimintakyky paranee
tutkitusti päihdehoidon aikana.
Paradise24fin-lomake sopii erinomaisesti
myös tuetun työllistämisen piirissä oleville.
• Lomakkeen voi ohjata tekemään
itsenäisesti tai avustettuna.
Lisätietoa lomakkeen taustasta:
Lisätietoa Tietopuussa
Paradise24fin lomake sähköisenä
Päihdelinkissä
Paradise24fin lomake pdf muodossa
Päihdelinkissä

53. A-klinikkasäätiö 54
Esimerkki sisällöstä: pohdintatehtävät
Unto-palvelu sisältää teemaan
liittyviä pohdintatehtäviä, joista
osa on itsenäisesti tehtäviä, osa
työyhteisössä tehtäviä. Joissakin
pohdintatehtävissä kehotetaan
keskustelemaan asiasta oman
tukihenkilön kanssa.

54. A-klinikkasäätiö 55
Verkkokurssi tuetun työn osaajille
Tuetun työllistämisen piirissä on ammattilaisia hyvin monenlaisista taustoista.
Sähköisen tukipaketin toinen osa tähtää ammattilaisten oman osaamisen
lisäämiseen tavoitteisiin pääsemiseksi.
Tuetun työllistämisen erilaiset toimijat voivat tarvita tietoa ja vinkkejä siihen,
miten verkkoa ja erityisesti Unto-verkkosivustoa voisi hyödyntää osallistavana
työkaluna työ- ja toimintakyvyn kehittämisessä.
Ota puheeksi työelämänvaihe -verkkokurssi on vielä kehitysvaiheessa, ja sen
valmistumisesta tiedotetaan mm. otapuheeksi.fi sivulla.

55. A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
4. Tutkittua tietoa digistä

56. A-klinikkasäätiö 57
Syrjäyttääkö digi?
THL:n FinSotekysely: kohderyhmänä 20 vuotta täyttäneet. Otos: 10 000, n= 45 %
Koettuja esteitä sote-verkkopalvelujen käytössä:
• Henkilökohtaista tapaamista ei voi korvata sähköisellä yhteydenotolla (yli 60
% vastanneista samaa mieltä).
• Käyttöehdot ovat liian hankalat (46 % samaa mieltä).
• Viidennes koki, ettei omannut riittäviä taitoja sähköisten palveluiden
käyttämiseen.
• 15 % ei ollut käytössä tietokonetta ja internetyhteyttä.
• Ikä selitti voimakkaasti esteiden kokemista, myös maakunnittain eroja.
Lähde: Hyppönen, H. ym. Kansalainen – pystyn itse? Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä
palveluista kansalaisille. Tutkimuksesta tiiviisti 2, tammikuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, Helsinki
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135932/URN_ISBN_978-952-343-040-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

57. A-klinikkasäätiö 58
Verkkopalvelujen käyttö väestössä
Selvästi parhaimpana sähköisten
palvelujen hyödyntämistapana pidetään
niiden käyttämistä kasvokkaisten
palvelujen tukena.
Tästä väittämästä oli samaa mieltä 46 %
(v. 2017 luku oli 44 %).
A-klinikkasäätiön tutkimussarja verkkopalvelujen käytöstä
(2013, 2015, 2017, 2019). Kohderyhmä: 18-79-vuotiaat (online-paneeli)
Teemana päihteet, muut riippuvuudet ja mielenterveys
Taloustutkimus 2013, n=1195
Taloustutkimus 2015, n=1089
Kantar TNS 2017, n=1011
Kantar TNS, 2019, n=1008

58. A-klinikkasäätiö 59
Väestön valmius käyttää verkkoapua
A-klinikkasäätiön tutkimussarja verkkopalvelujen käytöstä
(2013, 2015, 2017, 2019). Kohderyhmä: 18-79-vuotiaat (online-
paneeli) Teemana päihteet, muut riippuvuudet ja mielenterveys
• Yli puolet (57 %) olisi itse valmis kokeilemaan
internetistä löytyviä itsehoito- tai oma-
apupalveluja omaan ongelmaan liittyen (kasvanut
vuodesta 2017).
• 68 % olisi valmis hakemaan tietoa, tukea tai apua
sähköisistä palveluista, jos läheisellä olisi
ongelmia (kasvanut vuodesta 2017).
Suomen Gallup 2013, n=1195
Suomen Gallup 2015, n=1089
Kantar TNS 2017, n=1011
Kantar TNS, 2019, n=1008

59. A-klinikkasäätiö 60
Asiakastyö ja digitalisaatio
Tuetun työllistämisen piirissä olevien kansalaisten tukemisessa kannattaa hyödyntää
digitalisaatiota.
→ Unto palvelee ammattilaisen ja tuetusti työllistetyn yhteisenä käyttöliittymänä
elämänvaiheen tukemisessa
Esimerkkejä hyödyistä:
• vahvistaa tuetun työntekijän digi-taitoja ja oma-apua
• kiinnittää asiakkaan toimintaan/palveluihin kohtaamisten välillä (voi antaa
tehtävänantoja, hyödyntää sisältöjä ja pohdintatehtäviä)
• tukee työ- ja toimintakyvyn edistämistä

60. A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
5. Anna palautetta

61. A-klinikkasäätiö 62
Pyydämme palautetta Untosta
Tehdään yhdessä unelmista totta.
Tuetaan ihmisiä heidän pyrkiessään
kohti toivomaansa työ- ja toimintakykyä.
Unto kasvaa ja kehittyy.
Meille voi lähettää ruusuja ja risuja,
kehittämisideoita ja yhteistyötoiveita
sähköpostilla
otapuheeksi@a-klinikka.fi

62. A-klinikkasäätiö 63
Kiitos mielenkiinnosta!
Lisätietoja:
Pirkko Hakkarainen
verkkopalvelupäällikkö
A-klinikkasäätiö
pirkko.hakkarainen@a-klinikka.fi
050 5780 806