MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ

2.006 visualizações

Publicada em

  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ

  1. 1. MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ - ihmissuhteet työpaikalla conscientia.se, info@conscientia.se Käsikirja ihmiselle, Pertti Simula, Into, 2013. (CC – saa kopioida kunhan mainitsee lähteen) MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ - ihmissuhteet työpaikalla conscientia.se, info@conscientia.se Käsikirja ihmiselle, Pertti Simula, Into, 2013. (CC – saa kopioida kunhan mainitsee lähteen)
  2. 2. TYÖN JA YHTEISTYÖN HAASTEITA • vihaiset ja vaativat asiakkaat, työtoverit… • vahingonilo, juoruilu, kielteisyys • ylimielisyys, loukkaaminen, kiusaaminen • välinpitämättömyys, tyytymättömyys • kiukuttelu, tunteilla manipulointi • vallanhalu, reviiriasenne, kireä ilmapiiri • vihapuhe, väkivallan uhka • oma väsymys, voimattomuus, pelko, suru
  3. 3. TAVALLINEN TAPA KOHDATA ONGELMIATAVALLINEN TAPA KOHDATA ONGELMIA • Tunnemme ahdistusta, turhautumista, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta, surua, kyynisyyttä ja • samalla reagoimme kieltäen näitä tunteita. • Haluamme ratkaista ongelman välittömästi, joten huomio (= valta) kohdistuu ongelmaan. • ”Ole nyt hiljaa, älä tee noin , tee näin…” • Syyllistämme: “Kyllä sinä osaat, jos vaan haluat” • Kritiikki, nalkutus, rankaisu, hylkääminen • Kilpailu, arvosanat, kritiikki, kehut, luokittelu • Odotus että kaikki käyttäytyisivät saman lailla. NÄMÄ TAVAT TEKEVÄT ONGELMISTA KROONISIA
  4. 4. KOHTEENA KÄYTÖS VAI TIETOISUUS? - kohteena vaatimukset vai vapaus? KOHTEENA KÄYTÖS VAI TIETOISUUS? - kohteena vaatimukset vai vapaus? KUN KASVATUS/JOHTAMINEN KOHDISTUU KÄYTÖKSEEN: • Kilpailu – vaatimus olla paras • Kontrolli, säännöt – vaatimukset • Arvosanat, kehut, kritiikki – vaatimukset • ELÄMÄSTÄ TULEE SUORITUSVAATIMUS. • IHMINEN VIERAANNUTETAAN ITSESTÄÄN JA TOTEUTUKSESTA – TODELLISUUDESTA. KUN KASVATUS/JOHTAMINEN KOHDISTUU TIETOISUU- TEEN tarkoittaa se sitä että vahvistetaan inhimillistä rikkautta jokaisessa: vapaus työniloon ja yhteistyöhön KUN KASVATUS/JOHTAMINEN KOHDISTUU KÄYTÖKSEEN: • Kilpailu – vaatimus olla paras • Kontrolli, säännöt – vaatimukset • Arvosanat, kehut, kritiikki – vaatimukset • ELÄMÄSTÄ TULEE SUORITUSVAATIMUS. • IHMINEN VIERAANNUTETAAN ITSESTÄÄN JA TOTEUTUKSESTA – TODELLISUUDESTA. KUN KASVATUS/JOHTAMINEN KOHDISTUU TIETOISUU- TEEN tarkoittaa se sitä että vahvistetaan inhimillistä rikkautta jokaisessa: vapaus työniloon ja yhteistyöhön
  5. 5. TOISENLAINEN TAPA KOHDATA ONGELMIATOISENLAINEN TAPA KOHDATA ONGELMIA • Tunnemme ahdistusta, turhautumista, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta, surua, kyynisyyttä ja reagoimme hyväksyen näitä tunteita. • Puramme ratkaisuvaatimukset, joten huomio (= valta) kohdistuu mahdollisuuksiin. • Emme käske, sen sijaan motivoimme. • Katsomme kiinnostuksella toisen vaikeuden. • Emme kritisoi emmekä rankaise. • Puramme kilpailun ja luokittelun. • Hyväksymme että jokainen meistä on erilainen. NÄMÄ TAVAT PURKAVAT ONGELMAT.
  6. 6. KOETKO OLEVASTI ARVOSTETTU? - inhimillinen rikkaus sinussa KOETKO OLEVASTI ARVOSTETTU? - inhimillinen rikkaus sinussa • Koitko itsesi rakastetuksi, arvostetuksi kun olit lapsi, ja nyt työssäsi ja yhteiskunnanssa? • Ihminen joka tuntee itsensä arvostetuksi, arvostaa todennäköisesti itseään ja muita. • Ihminen joka kokee ettei ole arvostettu, aliarvioi itseään, mahdollisuuksiaan ja muita. • ARVOSTUKSEN YDIN ON SIINÄ ETTÄ KOKEE OLEVANSA ARVOSTETTU IHMISENÄ TUNTEEN TASOLLA.
  7. 7. Vihan ja ilkeyden ennaltaehkäisy EHDOTTOMAN ARVOSTUKSEN KAUTTA Vihan ja ilkeyden ennaltaehkäisy EHDOTTOMAN ARVOSTUKSEN KAUTTA • Keskustele työhön sitoutumisesta: se riippuu siitä kuinka arvostetuksi kokee itsensä. • Pura ratkaisuvaatimukset. Älä taistele jotain pahaa vastaan – toimi hyvän puolesta. • Kontrollista kontaktiin – Jokainen haluaa tulla hyväksytyksi tunteessaan. • Älä kritisoi. Vahvista inhimillisiä rikkauksia jokaisessa. • Lisää jatkuvasti osallistumista työyhteisössä.
  8. 8. • Solidaarinen ihmiskäsitys • Työhön sitoutuminen • Kunnioita tunteita! • Arvostava työn seuranta • Arvostava palaute • Työrauha yhteisvatuun kautta • Ongelmaratkaisu vahvistetun enemmistön kautta MENETELMÄN TYÖKALUTMENETELMÄN TYÖKALUT
  9. 9. SOLIDAARINEN IHMISKÄSITYS
  10. 10. VIHAISET KUOLEVAT ENNEN AIKOJAAN VIHAISET KUOLEVAT ENNEN AIKOJAAN PSYYKKINEN TOIMINTA OHJAA FYSIOLOGISTA TOIMINTAAPSYYKKINEN TOIMINTA OHJAA FYSIOLOGISTA TOIMINTAA
  11. 11. IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: tunteissaan, toiminnassaan, olemuksellaan IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: tunteissaan, toiminnassaan, olemuksellaan • VIHAISELLE/PELOKKAALLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA NÄHDYKSI JA KUNNIOITETUKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA (VAATIMUS) LÄPI • Viha aiheutuu pelosta, ihminen kokee itsensä uhatuksi. Hyökkäys (aggressiivi-suus) on paras tapa puolustautua. • Emme halua nähdä toisen tunnetta. Hän kokee itsensä ei-hyväksytyksi, hylätyksi, arvottomaksi – pelko, viha. • VIHAISELLE/PELOKKAALLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA NÄHDYKSI JA KUNNIOITETUKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA (VAATIMUS) LÄPI • Viha aiheutuu pelosta, ihminen kokee itsensä uhatuksi. Hyökkäys (aggressiivi-suus) on paras tapa puolustautua. • Emme halua nähdä toisen tunnetta. Hän kokee itsensä ei-hyväksytyksi, hylätyksi, arvottomaksi – pelko, viha.
  12. 12. TERVE VAI SAIRAS TUNNE?TERVE VAI SAIRAS TUNNE? • Rakkaus on elämän perustunne. • Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä tunteita vaaratilanteessa. Häpeä/syyllisyys on oire eettisyydestä, suru rakkaudesta. • Mutta siltä osin kun tunne ei ole elämää eteenpäin vievä, se on epätasapainoa, esim: • tavanmukainen huolestuneisuus, pelko, viha, häpeä, huonommuus, syyllisyys, voimattomuus… • raivo, katkeruus, fobiat • toivottomuus, krooninen suru, masentuneisuus • tukahduttava rakkaus
  13. 13. JOKU SYYLLISTÄÄ SINUA VIHAISESTIJOKU SYYLLISTÄÄ SINUA VIHAISESTI • Sinä: ”Miltä se sinusta/teistä tuntuu?” • Hän vastaa: ”Se ei kuulu tähän! Se ei ole sinun asiasi. Sinä et ole mikään terapeutti*!” • Sinä: ”Niin, minä vain ajattelen, että se miltä ihmisestä tuntuu on tärkeä asia. Tunnetta on tärkeä hyväksyä ja kunnioittaa.” YHTEENVETO: Kun kohtaat toisen tunteita kunnioituksella, on se merkki siitä, että kunnioitat omiasi. Sinulla on yhteys itseesi, ja olet avoin yhteydessä toiseen. (* ovatko terapeutit kapitalisoineet tunteet?)
  14. 14. VIITEKEHYSVIITEKEHYS • TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA – VASTUU = VAPAUS • KAIKKEA, MITÄ NÄEN TOISESSA, ON MYÖS MINUSSA JOLLAIN TAVALLA. • SITÄ, MITÄ TEEN TOISELLE, TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • TIEDOSTAN SIIS OLEN. IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ. • YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA. • TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA – VASTUU = VAPAUS • KAIKKEA, MITÄ NÄEN TOISESSA, ON MYÖS MINUSSA JOLLAIN TAVALLA. • SITÄ, MITÄ TEEN TOISELLE, TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • TIEDOSTAN SIIS OLEN. IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ. • YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA.
  15. 15. VAATIMUS ON VASTUUN POISTAMISTAVAATIMUS ON VASTUUN POISTAMISTA Käytämme sanaa vastuu usein, kun tarkoitamme vaatimusta. Meidän tulisi käyttää sanaa vaatimus, kun jotain täytyy tehdä, ja termiä vapaus, kun tarkoitamme vastuuta.
  16. 16. IIHMISEN KAKSI TASOAHMISEN KAKSI TASOA:: -- Sisäinen ja ulkoinenSisäinen ja ulkoinen TTUNTEA JA AJATELLAUNTEA JA AJATELLA:: TÄYSI VAPAUSTÄYSI VAPAUS •• Vapaus tarkoittaaVapaus tarkoittaa vastuuta.vastuuta. •• Tunteiden ja ajatustenTunteiden ja ajatusten ehdotonehdoton kunnioittaminenkunnioittaminen TOIMIA: RAJOITETTUTOIMIA: RAJOITETTU VAPAUSVAPAUS •• Vaatimukset, kiellot jaVaatimukset, kiellot ja säännöt rajoittavatsäännöt rajoittavat vapautta.vapautta. •• ValtaorganisaatioValtaorganisaatio merkitsee oikeutta määrätä:merkitsee oikeutta määrätä: palkkio, rankaisupalkkio, rankaisu Meidän tulee olla tietoisia ja kunnioittaa tätä suurtaMeidän tulee olla tietoisia ja kunnioittaa tätä suurta eroa sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä.eroa sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä. Meidän tulee olla tietoisia ja kunnioittaa tätä suurtaMeidän tulee olla tietoisia ja kunnioittaa tätä suurta eroa sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä.eroa sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä.
  17. 17. INHIMILLISET RIKKAUDET – olennaiset kyvyt ja lahjat ESTOT – tavat/asenteet jotka vääristävät/estävät rikkauksia Havaintokyky Kyky muistaa Intuitio Rakkaus, ilo... Vastuullisuus, rohkeus, aloitteellisuus... Luovuus Arviointikyky Rehellisyys, eettisyys Kauneudentaju Itsekuri Oppimiskyky Erityislahjakkuudet Fyysiset kyvyt 11 22 33 44 55 66 77 88 99 1010 1111 1212 1313 Kielteinen tunnetoiminnan tapa (ahdistus, pelko, häpeä, tyytymättömyys, suru, viha...) ja tunteen torjunta Tietoisuuden torjunta, sensuuri (traumat, “selkäreppu”) Epätodelliset vaatimukset - perfektionismi - suuruusmania - rajattomuus Kateus, kielteisyys, ilkeys Itsekeskeisyys 11 22 33 44 55 TERVEYS/TASAPAINO SAIRAS STRESSI INHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOTINHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOT
  18. 18. KALLE YRITTÄÄ LOUKATA LEENAAKALLE YRITTÄÄ LOUKATA LEENAA LEENA REAGOI TIEDOSTAEN, ETTÄ KALLE LOUKKAA ITSE ITSEÄÄN: •Kalle Leenalle: ”Olet täysin idiootti.” •Leena: ”Kalle, tuntuu, että loukkaat itse itseäsi.” YHTEISVASTUUN POHJALTA VIERESSÄ OLIJAT REAGOIVAT: •Kalle Leenalle: ”Olet täysin idiootti.” •Maija vieressä: ”Kalle, sinä loukkaat itse itseäsi.” •Pekka: ”Minustakin näyttää, ettet arvosta kykyjäsi.” •Kaija: ”Kalle, mitä sinä tunnet? Tämä herätetään tietoisuuteen vihapuheen ehkäisyksi.
  19. 19. IHMINEN ON KUIN NUKKUVA TULIVUORIIHMINEN ON KUIN NUKKUVA TULIVUORIIHMINEN ON KUIN NUKKUVA TULIVUORIIHMINEN ON KUIN NUKKUVA TULIVUORI KANSIKANSI VUORIVUORI VUORIVUORI LAAVALAAVA IHMISENIHMISEN PERUSOLEMUSPERUSOLEMUS IHMISENIHMISEN PERUSOLEMUSPERUSOLEMUS VUORI =VUORI = yhteiskunta,yhteiskunta, työelämä,työelämä, kasvatus,kasvatus, vaatimuksetvaatimukset KANSI = vaatimukset tukahduttaa tunteet LAAVA = pelko, viha, alemmuus, voimattomuus... IHMISEN PERUS- OLEMUS = ilo, rakkaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus, vaatimattomuus, keskittyminen, itsehillintä, luovuus, tietoisuus... VUORI =VUORI = yhteiskunta,yhteiskunta, työelämä,työelämä, kasvatus,kasvatus, vaatimuksetvaatimukset KANSI = vaatimukset tukahduttaa tunteet LAAVA = pelko, viha, alemmuus, voimattomuus... IHMISEN PERUS- OLEMUS = ilo, rakkaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus, vaatimattomuus, keskittyminen, itsehillintä, luovuus, tietoisuus...
  20. 20. IHMISEN ARVOSTAMISEN - Työhön sitoutuminen - Kunnioita tunteita! - Työn arvostava seuranta - Arvostava palaute
  21. 21. SITOUTUMINEN TYÖHÖN POHDI TYÖRYHMÄSSÄ TARPEEN MUKAAN: • Työn tarkoitukseen sitoutuminen • Millä tunteella sinä tulet työhön? • Mikä on työn merkitys sinulle? • Mikä on eri työtehtävien merkitys sinulle? • Työyhteisöön sitoutuminen • Keskustelu yhteisön arvopohjasta: ehdoton kaikkien arvostaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu • Jatkuvasti kasvavan osallistumisen periaate
  22. 22. Ongelmallinen AHDISTUS/PELKO/VIHA aiheutuu estoista ja on siten oire tarpeettomasta stressistä • tunnetapa (riippuvuus) • tietoisuuden torjunta (sensuuri) • epätodellisen odottaminen (idealisointi) • nähdä oma kielteisyys muissa (projektio) • kateus, kielteisyys (ilkeys) • samaistuminen (sisäinen peilaus) HARJOITTELE TUNTEIDEN HYVÄKSYNTÄÄ
  23. 23. LAPSUUDESSA KEHITÄT TAPAASI TUNTEALAPSUUDESSA KEHITÄT TAPAASI TUNTEA • Tunsitko olevasi usein iloinen, kiitollinen, rakastettu, innostunut, huolissasi, ahdistunut, tyytymätön, surullinen, hylätty, nöyryytetty, häpeällinen, vihainen, voimaton…? • Keskustelivatko vanhempasi avoimesti omistaan/sinun tunteista? • Tunnetoiminnan tavat ovat rutiininomaisia jopa riippuvuutta, joista voi vain osittain vapautua, mm koska valtarakenteet ovat aina ihmistä alistavia.
  24. 24. Ihmissuhteiden transferenssi: LAPSI JA VANHEMMAT OPPILAS JA OPETTAJA ALAINEN JA ESIMIES Ihmissuhteiden transferenssi: LAPSI JA VANHEMMAT OPPILAS JA OPETTAJA ALAINEN JA ESIMIES • Äiti ja isä ovat tärkeät ensimmäiset esimiehet. • Millaisen suhteen kehittää vanhempiinsa, sellaista odottaa tulevilta esimiehiltä. OMENA EI PUTOA KAUAS PUUSTA. Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja.
  25. 25. TUNNE TUNTEESI!TUNNE TUNTEESI! • Pelkäätkö toisten kritiikkiä, vihaa tai hylkäämistä? • Kun katsot itseäsi peilistä, mitä tunteita näet selvimmin kasvoissasi? • Pysähdy, varaa aikaa, tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi? Keho on ”tunnepeili”. • Mitä tunnet tunteissasi? Tunne tunnettasi! Varaa aikaa, kuvaa mielessäsi tunnettasi. • Harjoittele tuntemaan tunteitasi niin, että siitä tulee päivittäinen tapa. • Olet täysin vapaa tuntemaan, kunnioita tunteitasi. Sinun ei tarvitse ilmaista niitä. Riittää kun hyväksyt tietoisuuden tavastasi tuntea. • Pelkäätkö toisten kritiikkiä, vihaa tai hylkäämistä? • Kun katsot itseäsi peilistä, mitä tunteita näet selvimmin kasvoissasi? • Pysähdy, varaa aikaa, tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi? Keho on ”tunnepeili”. • Mitä tunnet tunteissasi? Tunne tunnettasi! Varaa aikaa, kuvaa mielessäsi tunnettasi. • Harjoittele tuntemaan tunteitasi niin, että siitä tulee päivittäinen tapa. • Olet täysin vapaa tuntemaan, kunnioita tunteitasi. Sinun ei tarvitse ilmaista niitä. Riittää kun hyväksyt tietoisuuden tavastasi tuntea.
  26. 26. MITÄ SINÄ TUNNET TÄNÄÄN?MITÄ SINÄ TUNNET TÄNÄÄN? Tunne Oikein vahvasti Vahvasti Vähän Hyvin vähän Ilo Kiinnostus Rauhat- tomuus Tyyty- mättömyys, viha
  27. 27. VIHAN KOHTAAMINEN 1(2)VIHAN KOHTAAMINEN 1(2) • Pysähdy tuntemaan omia tunteitasi, omaa ahdistustasi, turhautumistasi, ärsyyntyneisyyttäsi… Hyväksy omia tunteitasi. • Mieti mitä vihainen tuntee: pelkoa, turhautumista, hätää, vihaa… Hyväksy ja kunnioita häntä hänen tunteissaan. • Katso häntä, hänessä tiedostat myös omia tunteitasi – hän on ehkä sinun tunnepeilisi. • Kysy kunnioittavasti: ”Luulen että tunnet tyytymättömyyttä ja turhautuneisuutta. Onko niin?” • Hyväksy hänen reaktionsa: hän ehkä suuttuu lisää eikä halua keskustella tunteistaan. Jätä hänet tietoisesti yksin, jos hän ei halua keskustella.
  28. 28. VIHAN KOHTAAMINEN 2(2)VIHAN KOHTAAMINEN 2(2) • Viha ja pelko eivät ole kiellettyjä, mutta reagoimme, kuin ne olisivat kiellettyjä. • On parempi ilmaista vihaansa kuin kieltää tietoisuus siitä. Parasta, kun hyväksyy tietoisuuden vihasta ja toimii kunnioittavasti. • Kielteiset emootiot tarttuvat. Laske 10:een. • Vältä väittelyä = ansa. Älä ota puolustusasennetta. • Älä ota itseesi, mutta jos otat, salli se. • Pohdi asiaa kokonaisuuden perspektiivistä. • Rakkaus on elämän energiaa, viha sen torjumista.
  29. 29. MITEN VÄLTÄT LOUKKAANTUMASTA?MITEN VÄLTÄT LOUKKAANTUMASTA? • Loukkaantuminen ei ole kiellettyä. Vaatimus ettet saisi loukkaantua lukkiinnuttaa sinut. • Kuka on vastuussa tunnetoiminnastasi? Vain sinä eikä kukaan muu. Muista: se joka loukkaa toista, alentaa ja loukkaa itseään ajatuksissaan ja tunteissaan. • Jos et hyväksy tietoisuutta samaistumisesta, aiheutat itsesi kieltämisen: Kun joku yrittää loukata sinua, herää tietoisuus tavastasi mitätöidä itseäsi. Jos et hyväksy tietoisuutta samaistumisesta, reagoit tietoisuuttasi siis itseäsi vastaan. Ihminen on tietoisuutensa.
  30. 30. ESIMERKKI SISÄISESTÄ PEILISTÄ MINÄ LUULEN, ETTÄ HÄN NÄKEE MINUSSA: Etäisyydenottoa ja suuruudenhulluutta Että en seiso jaloillani vaan avaudun toisen aggressiivisuudelle. Hän ei pidä siitä, etten ole avoin vaan mielistelevä ja heikko. MINÄ LUULEN, ETTÄ HÄN NÄKEE MINUSSA: Etäisyydenottoa ja suuruudenhulluutta Että en seiso jaloillani vaan avaudun toisen aggressiivisuudelle. Hän ei pidä siitä, etten ole avoin vaan mielistelevä ja heikko. MITEN KOEN ESIMIESTÄNI: Näen hänessä pakoa, sensuuria, alemmuudentunnetta Hän ei usko itseensä vaan peittää sitä aggressivisuudellaan. Pohjimmiltaan hän on epävarma. MITEN KOEN ESIMIESTÄNI: Näen hänessä pakoa, sensuuria, alemmuudentunnetta Hän ei usko itseensä vaan peittää sitä aggressivisuudellaan. Pohjimmiltaan hän on epävarma.
  31. 31. PAHA KIERRE: SENSUURI – TRAUMAPAHA KIERRE: SENSUURI – TRAUMA • Kokee jotain pahaa. Kieltää ankaruudella sen olemassaoloa. Kieltää tietoisuuden siitä. • Kieltää itsensä. Loukkaa itseään. Traumatisoituu. • Kokee, että ei saa olla olemassa = epäoikeuden- mukaista – puolustus/hyökkäys. • Pyrkii saamaan vahvistusta olemassaololleen (rakkautta) toisten kautta: toisten – hyväksyntää; kiltti, täydellinen, menestys… – huomiota; häirikkö, itsekeskeinen – sääliä/syyllisyyttä; itsetuhoisuus, masennus, uhri – pelkoa/vihaa/halveksuntaa; aggressiivisuus, tuhoavuus, epämiellyttävyys (riippuvuudet, itsetuho, fobiat, psykopatia, psykoosi…)
  32. 32. ESIMERKKEJÄ TRAUMATILANTEISTAESIMERKKEJÄ TRAUMATILANTEISTA • Isä juo ja lyö äitiä, äiti on välttelevä. • Vanhemmat eivät ole koskaan kotona. • Raiskaus, väkivalta yleensä • Vanhemmat ihannoivat ja kehuvat lastaan. Lapsi kokee siinä odotuksen, vaatimuksen ja arviointia – tämä tuntuu loukkaavalta. • Vanhemmat pyrkivät kaikin tavoin huolehtimaan, ettei lapsi voisi huonosti ts. olisi ahdistunut, tyytymätön, loukkaantunut, surullinen, vihainen – lapsi kokee sen tunnekontrollina, nöyryyttävänä.
  33. 33. TEIN VIRHEEN, SAIN MOITTEET – SITEN VAHVISTETTIIN ESTOJANI! - HALUAMMEKO RIKKOA TÄMÄN KIELTEISEN KIERTEEN? TEIN VIRHEEN, SAIN MOITTEET – SITEN VAHVISTETTIIN ESTOJANI! - HALUAMMEKO RIKKOA TÄMÄN KIELTEISEN KIERTEEN? • Kun teen virheen, saan moitteet ja hylkäyksen muilta ja itseltäni – pelko. Tämä vähentää motivaatiota onnistua (Vanderlei Luxemburgo, brasilialainen jalkapallovalmentaja). • Tämän sijaan minua pitäisi arvostaa tässäkin tilanteessa (ei hylätä). • Miten? Virhe hyväksytään, siitä saa oppia ja kokemusta ja opettaja/kasvattaja/esimies vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista minussa.
  34. 34. TYÖN ARVOSTAVA SEURANTATYÖN ARVOSTAVA SEURANTA Älä kyseenalaista. Älä kritisoi. Keskity työtehtäviin ja toimintatapoihin. Kunnioituksesi tarttuu muihin. • Tarkista työtoverin kanssa mikä oli edellisen kauden työsuunnitelma. • Selvitä mikä osuus toteutui. • Selvitä mikä osuus ei toteutunut. • Kysy mikä helpotti toteuttamista. • Kysy mikä vaikeutti tai esti toteuttamista. • Tee yhdessä seuraavan kauden työsuunnitelma ottaen huomioon puuttunut työ, helpottavat tekijät, esteet ja uudet tarpeet.
  35. 35. KATEUS (ilkeys) INVIDERE = KATEUS LATINAKSI in = ei, videre = nähdä KATEUS (ilkeys) INVIDERE = KATEUS LATINAKSI in = ei, videre = nähdä MITÄ EI HALUA NÄHDÄ? • hyvää, kaunista, iloa, onnea • kehitystä, menestystä, mahdollisuuksia • rakkautta, läheisyyttä, todellisuutta EI HALUA NÄHDÄ = HALUAA TUHOTA • kohdistuu omaan itseen ja sitten • muihin, todellisuuteen MITÄ EI HALUA NÄHDÄ? • hyvää, kaunista, iloa, onnea • kehitystä, menestystä, mahdollisuuksia • rakkautta, läheisyyttä, todellisuutta EI HALUA NÄHDÄ = HALUAA TUHOTA • kohdistuu omaan itseen ja sitten • muihin, todellisuuteen
  36. 36. ARVOSTAVA PALAUTE - nurinkurinen kritiikki ARVOSTAVA PALAUTE - nurinkurinen kritiikki • Tiedosta omaa tunnetoimintaasi. Olet vapaa tuntemaan. Hyväksytkö tunteesi? Pohdi mitä tunteesi kertovat sinusta? • Kiinnostu työtoverin tunteista. Puhu niistä kunnioittavasti. Hän voi olla tunnepeilisi. • Vahvista tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista hänessä. Sano esimerkiksi: ”Sinä herätät tietoisuuden rohkeudesta, vaatimattomuudesta ja keskittymisestä.” • Jos koet viisaaksi, kuvaa miten hän toimii itseään vastaan: Mitä tekee toiselle, tekee itselleen. • Tiedosta omaa tunnetoimintaasi. Olet vapaa tuntemaan. Hyväksytkö tunteesi? Pohdi mitä tunteesi kertovat sinusta? • Kiinnostu työtoverin tunteista. Puhu niistä kunnioittavasti. Hän voi olla tunnepeilisi. • Vahvista tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista hänessä. Sano esimerkiksi: ”Sinä herätät tietoisuuden rohkeudesta, vaatimattomuudesta ja keskittymisestä.” • Jos koet viisaaksi, kuvaa miten hän toimii itseään vastaan: Mitä tekee toiselle, tekee itselleen.
  37. 37. RAUHATTOMUUS JA VAIKEUS KESKITTYÄ RAUHATTOMUUS JA VAIKEUS KESKITTYÄ • Tunne: ahdistus, epävarmuus, pelko, viha… • Ei hyväksy tietoisuutta tunteestaan, ei salli yhteyttä itseensä (=inhimillinen rikkaus) ja kieltää siten mahdollisuuksiaan. • Tekijöitä: yhteiskunta, vanhemmat, oma vapaus ja vastuu ja ehkä perimä? • Miten käsitellä: auta tiedostamaan rauhattomuutta hyväksyen ja kunnioittaen sitä, opasta tuntemaan sitä, pyydä kuvaamaan sitä tunteena. • Sovella vahvistavaa palautetta: ”Sinä herätät minussa tietoisuuden aloitteellisuudesta, ilosta ja keskittymisestä.”
  38. 38. KEHUMISEN RISKEISTÄ 1(2)KEHUMISEN RISKEISTÄ 1(2) • Kehuminen johtaa vertailuun. Jota ei kehuta, kokee itsensä huonommaksi. Tämä ruokkii kilpailumenttaliteettiä. • Kehuminen ruokkii täydellisyys- ja suuruusmaniaa sekä itsekeskeisyyttä. Se kasvattaa vaativuutta. Rajattomuuden asenne johtaa loppuunpalamiseen. • Lapsen ihainnointi voi johtaa vakavaan traumaan. • Kun kehuminen on tapa tai se on jotain yleistävää tai liioiteltua, se voi tuntua vastenmieliseltä tai manipulointina.
  39. 39. KEHUMISEN RISKEISTÄ 2(2)KEHUMISEN RISKEISTÄ 2(2) • Se, joka kehuu, ottaa itselleen oikeuden arvioida muita ja asettuu siten muiden yläpuolelle. Se on toisen kannalta alentavaa. • Joskus kehuja itse haluaa olla huomion keskipisteenä. • Kehuminen, palkitseminen ja kritiikki siirtää huomion toiminnasta tuloksiin. Läsnäolo toiminassa vaikeutuu, työn teosta häviää ilo. Tekemisestä tulee suorittamista, selviytymistä. • Vanha sanonta: Oma kehu haisee. Pitäneekö se paikkansa myös toisia kehuttaessa?
  40. 40. KEHUMISEN SIJAAN TASA-ARVO JA YHTEISÖLLISYYS KEHUMISEN SIJAAN TASA-ARVO JA YHTEISÖLLISYYS • Kehitetään tapaa kohdata toinen toistemme tunteita avoimesti ja kunnioittavasti. • Kehitetään tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme. • ”Heikoin” tarvitsee eniten vahvistusta, ”vahvin” vähiten. • Vältetään riskitilanteita: kilpailu, arvosanat, kritiikki, kehuminen, palkkio, vertailu… • Vaativuus ja kontrolli korvataan tasa-arvoisella osallistumisella – vastuu ja vapaus.
  41. 41. YHTEISÖN ARVOSTAMINEN - Työrauha yhteisvastuun kautta - Ongelmaratkaisu vahvistetun enemmistön kautta
  42. 42. TYÖRAUHATYÖRAUHA YHTEISVASTUUN AVULLAYHTEISVASTUUN AVULLA TYÖRAUHATYÖRAUHA YHTEISVASTUUN AVULLAYHTEISVASTUUN AVULLA • Laaditaan sopimukset yhteistyöstä ja työrauhasta sekä toimintatavat, jos niitä rikotaan. • Sopimusten rikkominen aiheuttaa inhimillistä kehitystä edistävät, siis hyvät seuraukset. • Opetellaan yhteisvastuullinen toimintatapa – tuetaan ja autetaan häntä jolla on vaikeuksia
  43. 43. LAKI JA SOPIMUKSET (KOULUESIMERKKI) SUOMEN LAKI • Väkivalta on kiellettyä. • Ei saa varastaa. • Toisen loukkaaminen on kiellettyä. • Valehteleminen on kiellettyä. • Aseita tai teräviä esineitä ei saa tuoda yleisiin paikkoihin. • … YHTEISET SOPIMUKSET • Sisätiloissa ei käytetä hattua tai päällys- vaatteita. • Tunnin aikana kännykät kiinni. • Ei kutsuta muita (itseä) alentavilla termeillä. • Pienimmät ensin… • …
  44. 44. SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVIÄ SEURAUKSIA SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVIÄ SEURAUKSIA (Hyvä = inhimillistä kehitystä edistävä) • Vahvistava palaute • Valitse seuraavista vaihtoehdoista: • - Auta työtoveria jonkin asian oppimisessa. • - Perehdy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pidä siitä alustuksen keskustelun pohjaksi. • - Tee yhteisestä tilasta kauniimman. • - Organisoi yhteisen tilaisuuden. • - Osallistu vapaaehtoistyöhön. • Ryhmä soveltaa enemmistön vahvistaminen -menetelmää toimintatapojen kehittämiseksi.
  45. 45. AGGRESSION KOHTAAMINEN Keskity ensin vain itse toiminnan estämiseen. Sano ei myönteisellä energialla. Hätätilanteessa käytä suuttumusta voimanasi. Toimi kunnioittavasti. Älä etsi syyllistä. Älä tuomitse. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vastuun. Älä kehota pyytämään anteeksi. Selvitä ja käsittele kunkin osapuolen toimintatapa erikseen. Sovella lain ja sopimusten mukaisia seurauksia. Jälkeenpäin pohdi ja keskustele yhteisön kanssa sen toimintatavoista ongelmatilanteessa.
  46. 46. VIHAPUHE JA VÄKIVALLAN UHKA Viha on oire epävarmuudesta, pelosta, alemmuudesta. Epäoikeudenmukaisuudet aiheuttavat sitä. Mistä vihapuhe kertoo: - Mitä vihapuhuja tuntee: Pelko, ankaruus, viha… - Mitä sinä tunnet: Pelko, ankaruus, viha…? Tunnepeili? Kohdista huomio tunteisiin, asiataso on toissijainen. Tunne tunteitasi että säilytät tasapainosi. Toimi aina kunnioittavasti. Älä tuomitse tai syrji. Heillä on syntipukkinsa, onko sinullakin? Suhtaudu kaikkeen uhkaan vakavasti, tuo se yleiseen tietoon. Pyydä apua – toverit, viranomaiset.
  47. 47. ONGELMARATKAISU VAHVISTETUN ENEMMISTÖN KAUTTA ONGELMARATKAISU VAHVISTETUN ENEMMISTÖN KAUTTA Ihminen pyrkii kaikessa johonkin hyvään itsensä kannalta. Estojen takia siinä on myös pahaa. • Kuvataan joku ryhmän ongelma/haaste. • Kuvataan nykyistä tapaa kohdata haaste. • Otetaan esiin se hyvä/nautinto, mitä ryhmä hakee nykyisellä toimintatavallaan. • Pohditaan mikä olisi ideaalinen toimintatapa. • Mitä hyvää/nautintoa ryhmä voisi kokea ideaalisella toimintatavalla. • Ryhmä vertaa näitä kahta hyvää ja valitsee. • Ryhmä harjoittelee ideaalista toimintatapaa.
  48. 48. KIUSAAMINEN - yhteisvastuuKIUSAAMINEN - yhteisvastuu Kalle kiusaa Pekkaa. Loukkausyritykseen ryhmä reagoi sanomalla: ”Kalle, loukkaat nyt itseäsi.” Fyysisen kiusaamisen estämiseksi reagoidaan yhteisvastuulla. Kalle saa sovitut seuraukset. Pekka saa yhteisön tuen ja vahvistavaa palautetta jos tarvitsee. Tarpeen mukaan sovelletaan enemmistön vahvistamista ryhmän toimintatapojen kehittämiseksi. Kalle kiusaa Pekkaa. Loukkausyritykseen ryhmä reagoi sanomalla: ”Kalle, loukkaat nyt itseäsi.” Fyysisen kiusaamisen estämiseksi reagoidaan yhteisvastuulla. Kalle saa sovitut seuraukset. Pekka saa yhteisön tuen ja vahvistavaa palautetta jos tarvitsee. Tarpeen mukaan sovelletaan enemmistön vahvistamista ryhmän toimintatapojen kehittämiseksi.
  49. 49. VAATIVUUS ESTÄÄ VAPAUDEN, UTELIAISUUDEN JA ILON
  50. 50. VAATIMUS – ILO VAI PELKO?VAATIMUS – ILO VAI PELKO? • Koetko vaatimuksen mahdollisuutena vai pakkona – ilo vai ahdistus? • Jos vaatimus on ankara, reagoit vastustuksella. • Jos sinulla on paljon ”täytyy”, vastustat itseäsi. • Odotuksista tulee helposti vaatimus (pelko/viha). • Suorittaminen tappaa toiminnasta iloitsemisen. • Vaativa isä/äiti = vaativat lapset? • Erityisopettaja: ”Vaatimus provosoi pelkoon ja vihaan; täytyy onnistua, ei saa tehdä virhettä – yksinäisyys ja itsekeskeisyys… Vaatimuksen kokee syyttävänä, rangaistuksena, ilkeytenä, lamaannuttavana.”
  51. 51. TUNTEIDEN KONTROLLI ON IHMISEN NUJERTAMISTA TUNTEIDEN KONTROLLI ON IHMISEN NUJERTAMISTA • Vaatimus, ettei saisi tuntea mitä tuntee, aiheuttaa pahan kierteen. • ”Älä itke, ei se mitään.” – Sen kokee tunteita vähättelevänä ja kieltävänä. • ”Älä pelkää.” – Pelosta tulee hävettävää. • ”Kyllä se menee ohi, katso nyt tätä…” – Tunteita ei saa kohdata ja tuntea avoimesti. • ”Älä nyt vaan suutu!” – Tuntuu alentavalta. • Vaatimus, ettei saisi loukkaantua, on itsensä nujertamista ja ruokkii sitä, että ottaa itseensä. • Kun torjuu tunnettaan, sen tunteminen keskeytyy, mikä aktivoi tunteen krooniseksi. Tunteen nujertaminen on ihmisen nujertamista.
  52. 52. KIELTEINEN TYÖILMAPIIRIKIELTEINEN TYÖILMAPIIRI • KOHTAA ITSEÄSI • Tunnista tunnetoimintaasi. • Haluatko muuttaa jotain, joka ei ole mahdollista? • Odotatko liikaa muilta tai tilanteelta? • Reagoitko sisäistä peilausta vastustaen? • KOHTAA HAASTETTA TIETOISESTI • Pura ratkaisuvaatimukset. • Muotoile ongelma myönteiseksi tavoitteeksi. • Kerää tietoa, kehitä helpottavia toimenpiteitä. • OTA HAASTE TYÖRYHMÄN POHDINTAAN • Kuvaa haaste lyhyesti. • Kysy mitä työtoverisi tuntevat asian suhteen. • Esitä ehdotus toimintasuunnitelmaksi. • Kehitä yhdessä käytännön työsuunnitelma.
  53. 53. MITÄ ON TUKAHDUTTAVA RAKKAUS?MITÄ ON TUKAHDUTTAVA RAKKAUS? • Kun äiti tai isä rakastaa paljon lastaan, hän haluaa lapsen parasta. Tämä on parhaimmillaan ehdotonta rakkautta. • Vahva tahto odottaa, edellyttää ja vaatii, että lapsi hyväksyisi ohjeet ja kiellot – ehdoton rakkaus onkin ehdollistettua rakkautta. • Äiti/isä haluaa niin ankarasti hyvää, että lapsi kokee tukahduttavaa rakkautta. • Lapsi reagoi kapinalla - masentuneisuus ja/tai aggressiivisuus. Kun lapsi kokee olevansa kyllin vahvoilla, hän taistelee irrottautuakseen tästä nujertavasta suhteesta.
  54. 54. STRESSIN KOHTAAMINEN
  55. 55. TERVE JA SAIRAS STRESSITERVE JA SAIRAS STRESSI • Jokainen tilanne on kohdattavissa optimaalisella (terveellä) stressillä. • Ettei tahdo mitään on lepotilaa. Tahtoa on stressata. Tahto on stressin kaasutin. • Sairas stressi aiheutuu siitä, kun tahtoo enemmän kuin, mitä tilanne edellyttää ottaen huomioon resurssit - tahtostressi eli stressiasenteet.
  56. 56. KILPAILUN JA YHTEISÖLLISYYDEN RISTIRIITAKILPAILUN JA YHTEISÖLLISYYDEN RISTIRIITAKILPAILUN JA YHTEISÖLLISYYDEN RISTIRIITAKILPAILUN JA YHTEISÖLLISYYDEN RISTIRIITA
  57. 57. ENEMMÄN TÖITÄ, VÄHEMMÄN RESURSSEJA! • organisaation muutoksia • uusia menetelmiä • säästöjä ja supistuksia • uudet haasteet, tarpeet MIKÄ ON SUHTAUTUMISTAPA? ENEMMÄN TÖITÄ, VÄHEMMÄN RESURSSEJA! • organisaation muutoksia • uusia menetelmiä • säästöjä ja supistuksia • uudet haasteet, tarpeet MIKÄ ON SUHTAUTUMISTAPA? • Hyväksyy tietoisuuden • Muuttaa mitä voi • Sopeuttaa työn laadun • Suunnittelee pitkäjänteisesti • Ajattelee kokonaisuutta EI STRESSAA TUHOAVASTI • Hyväksyy tietoisuuden • Muuttaa mitä voi • Sopeuttaa työn laadun • Suunnittelee pitkäjänteisesti • Ajattelee kokonaisuutta EI STRESSAA TUHOAVASTI • Vastustaa, ei halua tiedostaa • Vaatii ratkaisua, ei sopeudu • Syyttää, valittaa • Väsyy, ei kunnioiota oireita • Työstä tulee suoritusvaatimus STRESSAA TUHOAVASTI.
  58. 58. PERFEKTIONISMI JA RAJATTOMUUS OVAT VAATIVUUTTA • Perfektionismi: täytyy olla virheetön, kaikkien täytyy tehdä kaikki virheettömästi • Rajattomuus (suuruusmania): täytyy kyetä rajattomasti, korvaamaton • Kokee odotukset, ohjeet, mahdollisuudet vaatimuksina. • Oireita: turhautuminen, tuskastuminen, ”vaikea asettaa rajoja”, voimattomuus, krooninen stressi, loppuunpalaminen – tarttuttaa muut samaan
  59. 59. UHRI VAI UHRIASENNE?UHRI VAI UHRIASENNE? • Olemme epäoikeudenmukaisuuksien, nujertamisen, vaarojen ja uhkien uhreja. On epärealistista odottaa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa. • Uhriasenne aiheutuu kun vaatii ettei tilanne saisi olla kuten on. Tämän seurauksena kokee kyvyttömyyttä. Se aiheuttaa masennusta, aggressiota… Se merkitsee taistelua tietoisuutta (vapaus) vastaan, itseä vastaan – loppuunpalaminen, tyhjyys.
  60. 60. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2)MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2) • Stressioireet ovat hälytyksiä. On hyvä, että hälytysjärjestelmä toimii. • Mitä oireita tunnet kehossasi? Varaa aikaa. Pysähdy tuntemaan tietoisesti stressin fyysisiä oireita. Kunnioita kehoasi, se on työkalusi. • Mitä tunnet tunteissasi? Ahdistusta, pelkoa, vihaa, syyllisyyttä, kyynisyyttä…? Kuuntele, tunne ja kunnioita tunnettasi – itseäsi. Älä kritisoi itseäsi. • Ratkaisuvaatimukset tekevät ongelmista kroonisia. Muunna ongelma myönteiseksi haasteeksi. • Puhu ongelmastasi, pyydä apua - se on rakkautta. • Tiedosta estojasi – stressiasenteitasi.
  61. 61. INHIMILLISET RIKKAUDET – olennaiset kyvyt ja lahjat ESTOT – tavat/asenteet jotka vääristävät/estävät rikkauksia Havaintokyky Kyky muistaa Intuitio Rakkaus, ilo... Vastuullisuus, rohkeus, aloitteellisuus... Luovuus Arviointikyky Rehellisyys, eettisyys Kauneudentaju Itsekuri Oppimiskyky Erityislahjakkuudet Fyysiset kyvyt 11 22 33 44 55 66 77 88 99 1010 1111 1212 1313 Kielteinen tunnetoiminnan tapa (ahdistus, pelko, häpeä, tyytymättömyys, suru, viha...) ja tunteen torjunta Tietoisuuden torjunta, sensuuri (traumat, “selkäreppu”) Epätodelliset vaatimukset - perfektionismi - suuruusmania - rajattomuus Kateus, kielteisyys, ilkeys Itsekeskeisyys 11 22 33 44 55 TERVEYS/TASAPAINO SAIRAS STRESSI INHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOTINHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOT
  62. 62. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2)MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2) • Hyväksy estojasi, älä yritä muuttaa niitä, mutta harjoittele uutta toimintatapaa. • Kehitä tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toisessa, saat yhteyden niihin itsessäsi. • Luo visio siitä, mikä olisi ihanteellinen työtilanteesi (utopia). Vältä joutumasta ”palomiehen” rooliin. • Laadi suunnitelma käytännön toimenpiteistä. Sopeudu siihen, mihin et voi vaikuttaa. • Raportoi tilanteestasi avoimesti. Pyydä apua, mutta älä vaadi. • Rakkaus on elämän perustunne (Aristoteles).
  63. 63. CONSCIENTIA instituutti conscientia.se, info@conscientia.se Helsinki, Tukholma, São Paulo CONSCIENTIA instituutti conscientia.se, info@conscientia.se Helsinki, Tukholma, São Paulo

×