Allianssi Risteily 2014 kanava: Casebook – yhdistysten palvelutuotannon parhaita paloja Casebookiin on koottu 77 yhdistysten tuottamaa palvelumallia kunnille ja työyhteisöille suunnatuista hyvinvointipalveluista. Palvelumallien lisäksi esitellään 63 palvelutoiminataa liittyvää hyvää käytäntöä. Tule tutustumaan tähän palvelutoiminnan ideapankkiin sen tekijöiden opastuksella. Erityisesti käymme keskustelua kunnan kanssa yhteistyössä toteutetuista palveluista ja käytännöistä. Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.

1. Casebook
- yhdistysten
palvelutuotannon
parhaita paloja
Allianssi-risteily 2014
Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus
Arsi Veikkolainen, Allianssi

2. KEITÄ ME OLEMME?
TAUSTAMME, ELI
2

3. Kulttuuri-, liikunta- ja
nuorisoalojen kolmas sektori
hyvinvointipalvelujen
tarjoajana 2007-2014
+ 3 Monialaisuus-pilottia
3
1.1.2008-30.6.2014
Valo

4. 4
Uusi kolmas sektori:
Yhdistysten palvelutuotanto
osana julkista
palvelurakennettaToinen eli julkinen sektori:
Valtio ja kunnat
Kolmas sektori:
Yhdistykset, seurat,
kansalaisjärjestöt,
säätiöt, kirkot
Ensimmäinen eli yksityinen sektori:
Markkinat ja yritykset
(osakeyhtiö, toiminimi, osuuskunta…)
Neljäs sektori:
Perheet ja kotitaloudet

5. 5

6. CASEBOOKIN HYVÄT KÄYTÄNNÖT
MITÄ OVAT
6

7. Erilaisia hyviä käytäntöjä
• Puhutaanko hyvistä vai lupaavista käytännöistä?
• Hyvien käytäntöjen hierarkia:
• INSTITUTIONAALISET KÄYTÄNNÖT (väli- ja tukirakenteet,
välittäjäorganisaatiot jne.)
• TUOTE- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖT (laajempaa merkitystä,
dokumentaatio, palaute, arviointi jne.)
• TYÖKÄYTÄNNÖT (arkipäiväisiä, ei dokumentaatiota tai
arviointitietoa, hiljaisesti siirtyvää tietoa…)
• Hyvät käytännöt ideapankkina
7

8. Näin luet Casebookia
• Lupaavat käytännöt (77 kpl)
• Palvelumallit (77 kpl), joista ihmisen elinkaareen liittyviä 61 kpl,
hankekäytäntöihin liittyviä 9 kpl ja monialaisuuteen 7 kpl
• Avainsanoihin liittyviä erillisiä hyvät käytännöt 68 kpl
• Kommentit jatkoinnovointina
• TOP 5 listat asiantuntijoilta kytkemässä eri käytäntöihin
• Avainsanat 63 kpl
• Avainsanahakemisto ja selitykset
• Case yhteyksissä näihin liittyviä hyviä käytäntöjä 68 kpl
• Case –hakemisto
• Palvelumallien toteuttajien kuvaukset ja yhteystiedot
8

9. Avainsanat sanastona
• 63 keskeistä käsitettä yhdistysten palvelutuotantoon liittyvää käsitettä
• Merkitysten avaaminen Kuntatoimijoille yhdistysten toiminnan avaamiseksi
• Yhdistyksille ”palvelutuotantokielen” avaamiseksi
• Termit ovat osa tuotteistusta
” Näkökulmia hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilla.
Selvitys hyvinvoinnin diskursseista kolmannen sektorin palvelutoiminnassa”
http://www.kolmaslahde.fi/tietoa/selvitykset
• ”Kieli vaikuttaa toimintaan, sillä luodaan odotuksia ”
• ”Vastapuolen lähtökohdan huomioimalla oman asian voi saada paremmin perille.
Puhetavalla tai diskurssilla tarkoitetaan tulkintaraamia, joka tuottaa määrätyssä
toimintaympäristössä hyväksyttävät puhe- ja toimintatavat. Sosiaalinen todellisuus
tuotetaan eri puhetavoilla, joten meillä on jatkuvasti ikään kuin neuvottelu päällä siitä,
miten todellisuus tulkitaan. Samasta asiasta voidaan puhua eri valossa riippuen siitä,
mihin diskurssiin kiinnitytään. Retoriset taidot ovat yhdistystoimijoille tässä mielessä
jopa elinehto, koska omaa toimintaa perustellaan hyvin monille eri tahoille, jäsenille,
lähiympäristölle, rahoittajille.”
Handbookin sanasto (s.188): ”Sosiaalisen pääoman vedenjakajamalli”
9

10. Sosiaalisen pääoman vedenjakajamalli
10
Mukaillen: Kareinen 2008

11. HANKEKÄYTÄNNÖT
ESIMERKKEJÄ
11

12. Mitä hanke mahdollistaa?
• Palveluiden kehittämisessä hanke mahdollistaa:
• Kokeilun (uusi kohderyhmä, uusi palvelu, uusi yhteistyö, uusi organisointi…)
• Erilaisen ja eritasoisen yhteistyön
• Innovatiiviset lähestymistavat (yhteiskehittäminen, kokeilukulttuuri…)
• Kumppanuuden
• Verottomuuden yhdistykselle vastikkeellisessa palvelutuotannossa
• Palvelun ilmaisuuden tai edullisuuden (HUOM! myös hinnoittelun ja
kustannusten esittämisen puute)
• ..tai sitten ei
• Palvelutoiminnan jatkamisen kannalta hanke voi olla ongelmallinen
12

13. Hankekäytäntöihin liittyvät caset:
Hanke mahdollistaa mahdottoman
62. Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei sovi
63. Aleneva palkkatuki kannustaa viemään hanketuloksia käytäntöön Suomen
Palloliitto ry
64. Kuinka mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta? Vaikuttava sirkus -
pilottihanke, Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos
65. Seurakehittäjä sparraa seuroja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
66. Projektipäällikkö tukee yhdistystä kuntaneuvotteluissa Lapin Nuorison Liitto ry
67. Hanke suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksi Kolmas lähde
68. Jokaisen osaaminen yhteiseen käyttöön Nuorten Keski-Suomi ry
69. Viikottainen iltapäiväpalaveri on kannattava sijoitus Kolmas lähde
70. Raportti joka sirkustunnin jälkeen Sosiaalinen Sirkus –pilottihanke, Tampereen
yliopiston
13

14. Case 62:
Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei sovi
Hankekäytännöt: Miksi näitä karikoita?
• Palvelutoiminta irtautuu ja laajenee liikaa yhdistyksen varsinaisesta toiminnasta.
• Ydintekijöiden motiiveina ovat esimerkiksi kulttuurin puolella taiteellinen toiminta
tai liikunnassa valmennus- ja kilpailutoiminta eli urheilulliset tavoitteet. Aitoa
kiinnostusta laajempaan yhteiskunnalliseen toimintaan ei aina ole.
• Ihmiset ovat perustaneet yhdistyksen harjoittaakseen heille itselleen tärkeää asiaa
ja parantaakseen sen edellytyksiä – ei niinkään palvellakseen laajempaa yhteisöä.
Auttamisen ja palvelemisen motiivi ei ole ensisijainen. Toimijoille riittää se, että
varsinaisen perustoiminnan hyödyt nykyisessä laajuudessaan säteilevät riittävästi
hyvää yhteiskuntaan.
14

15. MONIALAISUUS
ESIMERKKEJÄ
15

16. Monialaisen yhteistyön eteneminen
16
Kurkistaminen Tutustuminen Rinnakkaisuus Yhteistyö
Casebook:
Timo Järvensivu:
(alustus Yhdistysten palvelu-
tuotannon mahdollisuudet
tilaisuussarjassa)

17. Monialaisuuteen liittyvät caset:
Palvelut ponnistavat yhteistyöstä
71. Kokonaiskoulupäivä – ratkaisu oppilaiden koulukyytien yhtenäistämiseen
harvaan asutuilla alueilla Kisko-Seura ry
72. Luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät tukena kasvatustyössä Framil ry
73. Ennakkoluuloton asenne vie ammattiteatterin uusille aloille Lenkkiteatteri
74. Katukulttuuri ja tila yhdistävät kulttuurin, liikunnan ja nuoret StreetMekka
75. Rikastamo tähtää monialaisiin palveluihin Työ- ja elinkeinoministeriö / Luovien
alojen verkosto
76. Kaupungin ja yhdistysten yhteinen yritys Ektakompus Oy
77. Kolmas lähde on monialainen
17

18. ELINKAAREN MUKAISET CASET
ESIMERKKEJÄ
18

19. Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:
Perhe voi yhdessä hyvin
1. Neuvola näkee vauvasirkuksen merkityksen perheille Monitaideyhdistys Piste ry
2. Perhesähly innostaa kaikki pelaamaan Haukiputaan Heitto ry
3. Perinteiset leikit ja tarinat yhdistävät sukupolvia Sydänmaankylän Kyläseura ry
4. Palvelut punoutuvat perheiden päivärytmiin Lahjan Tytöt ry
5. Sirkus kasvattaa kriisiperheiden keskinäistä luottamusta Sirkusyhdistys Magenta ry
6. Lasten painonhallintaryhmässä sitoutetaan koko perhe mukaan muutokseen
Seinäjoen Seudun Urheilijat ry
7. Pienet oppivat toimimaan ryhmässä vanhemman kanssa GrIFK Fotboll rf
8. Perheentalo auttaa arjessa Pelastakaa Lapset ry
9. Nukketeatterin taika saa huostaan otetut lapset uskaltamaan Nukketeatteri
Sampo
19

20. Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:
Koulun arki muuttuu
10. Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänä S-kiekko Juniorit
ry ja TuTo Hockey ry
11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaan Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo
12. Liikuntakoordinaattori luo liikettä koulupäivään Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
13. Opimme kaikin aistein Sirkus Supiainen ry
14. Voimisteluseurasta liikuntatunteja peruskoulun ohjelmaan Olarin Voimistelijat ry
15. Yhteistyökumppaneiden palaute suuntaa palveluiden kehittämistä Loimaan 4H-
yhdistys ry
16. Liikkavälkkä tuo riemua alakoulun välitunneille Valkeakosken Haka ry
17. Sirkusesitys yhdistää maahanmuuttajat ja valtaväestön Oulun Tähtisirkusyhdistys ry
18. Seura harjoittaa lasten motorisia taitoja koulun liikuntatunneilla Jyväskylän
Voimistelijat -79 ry
20

21. Case 10:
Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänä
S-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry
Yhdistelmätyö 4+4: Toimenkuvat yhdistämällä kokoaikainen työ
• Jääkiekkoliiton pilottihankkeessa “Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kunnan ja
urheiluseuran välillä” (2008–2010) kehitettiin yhteisiä toimintamalleja 14
jääkiekkoseuran ja kuntien välillä laajentamalla seuran työntekijöiden toimenkuvaa
kuntatyön kentälle.
• Toimintamallia on toteutettu jääkiekkoseurojen ja peruskoulujen kesken niin, että seura
on rekrytoinut työntekijän, jonka toimenkuvaan on voitu liittää koulunkäyntiavustajan,
koulun liikuntakerhon vetäjän tai iltapäivätoiminnanohjaajan työ. Yhteistyö on
mahdollistanut kokopäivätyöntekijän palkkaamisen. Koulujen näkökulmasta
jääkiekkoseurat ovat toimineet hyvänä kanavana rekrytoida aktiivisia avustajia ja
ohjaajia kouluun ja iltapäivätoimintaan.
• Kunta on tehnyt seuran kanssa ostopalvelusopimuksen koulunkäyntiavustajan
viikkotuntien palkan mukaisesti ja seura on toiminut henkilön työnantajana. Yhteistyössä
merkittävällä sijalla on keskinäinen luottamus. Koulujen kesälomakaudella työntekijä
keskittyy seuratoimintaan, kuten urheiluleireihin. Näin työ on ympärivuotinen. Suurin osa
jääkiekkoseuroissa ja kouluissa työskennelleistä liikunnan osaajista on ollut miehiä. Tällä
on merkityksensä. Koulumaailma tarvitsee myös miehiä.
21

22. Case 15:
Yhteistyökumppaneiden palaute suuntaa palveluiden kehittämistä
Loimaan 4H-yhdistys ry
Kuntayhteistyö: Yhteinen kehittäminen
• Koulutuskokonaisuuden päätteeksi yhdistys järjestää palautetilaisuuden
yhteistyökumppaneiden kesken. Yhdistyksen toimihenkilöt, koulujen opinto-
ohjaajat ja sivistystoimenjohtaja käyvät läpi palautetta, puntaroivat koulutuksen
sisältöä ja sen pohjalta muokkaavat koulutusta vastaamaan entistä paremmin
koulujen ja nuorten tarpeita.
• Tapaamisen myötä myös sivistystoimen hallinto saa tietoa yhdistyksen palveluista,
niiden jatkosuunnitelmista sekä toimintamuodon tarpeellisuudesta koulun
henkilökunnan näkökulmasta. Tämä luo tärkeää pohjaa rahoitusneuvotteluille
jatkossa.
22

23. Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:
Kouluun mahtuu koko yhteisö
22. Robin Hoodin jalanjäljillä WAU ry
23. Tuotteistaminen varmistaa sirkustunnin laadun Espoon esittävän taiteen koulu
24. Lasten liikuntakerho saa kolme seuraa puhaltamaan yhteen hiileen Myllykosken
Pallo -47 ry, Kouvot ry & Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry
25. Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisuja Sorin Sirkus ry
26. Seura työllistää iltaisin, kaupunki iltapäivisin Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura
Valtti ry
27. Jatkoaikaklubi tuo liikettä koululaisten iltapäivään Lahjan Tytöt ry
28. Idea ja aloite rumpukerhoon yhteistyöverkostosta Musiikkiopisto Musaiikki
29. Kutsukerho kehittää motoriikkaa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
30. Lastenparlamentti kasvattaa koululaisia demokratiaan Nuorten Keski-Suomi ry
31. Temppukerho houkuttaa liikkumaan Haukiputaan Heitto ry
23

24. Case 25:
Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisuja Sorin
Sirkus ry
Työpari: Sirkusosaajan rinnalle sopii esimerkiksi nuorisotyöntekijä
• Sosiaalisessa sirkuksessa käytetään tyypillisesti kahta ohjaajaa kunkin ryhmän
ohjaamisessa. Ohjaajaparin toiminnassa on mahdollista jakaa vastuita ohjaajien
kesken ja jäsentää opetustilannetta.
• Ohjaajapareja muodostaessa voidaan yhdistää erilaista osaamista ja ohjaajat voivat
tukeutua toistensa ammattitaitoon.
• Työn suorittamisen kannalta on tärkeää, että ainakin toisella sirkusohjaajalla on
vankka sirkusalan koulutus ja työkokemus. Toinen ohjaajista voi olla esimerkiksi
teatteri-ilmaisun ohjaaja, nuorisotyöntekijä tai sosiaali- ja terveysalan
ammattilainen, jonka kokemus sirkuksesta tulee omasta harrastuneisuudesta.
24

25. Case 28:
Idea ja aloite rumpukerhoon yhteistyöverkostosta
Musiikkiopisto Musaiikki
Kuntalaisten aktivointi: Asukkaat ja toimijat vaikuttamassa palveluihin
• Idea ja aloite rumpukerhosta tuli Marja-Vantaan laajasta yhteistyöverkostosta
MarjaVerkosta, jossa on mukana alueen yhdistyksiä, seurakunta sekä yrityksiä.
• Rumpukerhoa suunniteltaessa kuunneltiin tarkasti marjavantaalaisten toiveita,
koska Vantaalla ja Metropoliassa nähtiin tärkeäksi, että kuntalaiset ja
kaupunginosan eri toimijat pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan kotiseutunsa
palvelutarjontaan.
• Samalla voidaan lisätä kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta omassa
yhteisössään. Yhteistyötä tekemällä pystytään paremmin varmistamaan
kuntalaisten kiinnostus palvelua kohtaan, oikea tarve uudelle tuotteelle sekä
palvelun rahoituksen jatkuvuus hanketoiminnan jälkeen.
25

26. Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:
Nuoret käärivät hihat
32. Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseen Muuramen Innola ry
33. Liikunnasta vaihtoehto tietokoneen pelaamiseen Valkeakosken Haka ry
34. 4H-yhdistys valmentaa kesätöihin Hämeenlinnan 4H-yhdistys ry
35. Minkä värinen on meri sinun maassasi? Mediakasvatuskeskus Metka ry
36. Draaman eväillä työnhakuun Kokkolan 4H-yhdistys ry
37. Miten saada nuoret mukaan palveluihin? Suomen Taiteilijaseura, Suomen
Säveltäjät ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
38. Yhdistyksen ja kaupungin toimiva yhteistyö heijastuu myös nuorten
toimintaan Otsolan Kannatusyhdistys ry
39. Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastus Sirkusyhdistys
Magenta ry
26

27. TOP -lista: Tommi Laitio
27

28. Case 32:
Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseen
Muuramen Innola ry
Kuntayhteistyö: Yhteistyöhön kuuluvat säännölliset tapaamiset ja yhteiset
työhyvinvointipäivät
• Työhyvinvointipäivät voivat olla osa yhteistyötä kunnan kanssa. Muuramen Innolassa
on koettu tiivis kuntayhteistyö elintärkeäksi, koska yhteistyömuodot tukevat ja
lisäävät koko kunnan toimintoja.
• Yhteistyötä lähdettiin rakentamaan säännölliseksi ja tiiviiksi tapaamisten sekä
yhteisten toimintojen avulla. Kuukausittaisten ajatusten ja tiedonvaihtoon
keskittyneiden tapaamisten lisäksi keksittiin yhteisten työhyvinvointipäivien
pitäminen yhdistyksen ja kunnan nuorisopalveluiden kesken.
• Yhteistyön myötä molemmat voittavat, kun ei tehdä päällekkäistä työtä ja apua
löytyy tarvittaessa yli rajojen.
28

29. Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:
Kulttuuri ja liikunta auttavat työyhteisöä oppimaan
40. Sykevälimittauksessa muistetaan myös henkinen hyvinvointi Joensuun Kataja ry
– yleisurheilujaosto
41. Nykytanssi tarjoaa irtioton arjen rutiineista Sisä-Suomen tanssin aluekeskus
42. Joukkuehenkeä kunnan työntekijöille HIFK Soccer ry
43. Taide kehittää työyhteisön dynamiikkaa Kulttuuriyhdistys Sikuri
44.Jalkapalloseurat liikuttavat työyhteisöjä monin eri tavoin Suomen Palloliitto ry
45. Talviuinti luo kestävyyttä stressiä vastaan Avantouintiseura Kuutti ry
46. Jäähallin tyhjät vuorot sytyttivät palveluideat Juniori-Kalpa ry
47. Kinesteettiset kielityöpajat työyhteisöille Zodiak – Uuden tanssin keskus ry
48. Taukoliikuntatuokio auttaa istumatyötä tekeviä Valkeakosken Haka ry
49. Miesten Metrikerhossa panostetaan yhteishenkeen Ruokolahden Raju ry
29

30. Case 40:
Sykevälimittauksessa muistetaan myös henkinen hyvinvointi
Joensuun Kataja ry – yleisurheilujaosto
Yhdistyksen kehittäminen: Palveluiden myynnistä resurssia kehitystyöhön
• Ideaalitilanteessa seura voi hankkia hyvän ja laadukkaan palvelutoiminnan kautta
resurssia toiminnan kehittämiseen.
• Joensuun Katajan palvelutoiminnan tuotoilla kustannetaan kokopäivätoimisen
työntekijän palkka ja saadaan näin resurssia myös seuran junioritoiminnan
kehittämiseen.
30

31. Ihmisen elinkaaren mukaiset caset:
Ikääntyneet eivät ole yhtenäinen ryhmä
50. Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksille Läntisen tanssin aluekeskus
51. Ikäihmisten telinevoimistelun vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöä Jyväskylän
Voimistelijat -79 ry
52. Elämysmatkalaukut kiertävät laitoksia Salon taiteilijaseura ry
53. Viriketoiminta tukee muistihäiriöisten hyvinvointia Pyhäjärven Nuorisoseura ry
54. Heinän niitto herättää muistoja ValoAurinko ry
55. Edustuspelaaja jumppauttaa ikäihmisiä FC Haka ry
56. Myrskystä kaikuu tarina Taiteen edistämisen yhdistys Myrskynsilmä ry
57. Jalkapalloseura vie liikuntaa palvelukeskuksiin GrIFK Fotboll rf
58. Korvarunossa vanhuksesta tulee tekijä Turun Sanataideyhdistys ry
59. Lähikulttuuripalvelut tulevat vanhuksen tykö Kisko-Seura ry
60. Ikäsirkuksessa koetaan hetkessä olemisen iloa Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo
61. Taiteilijan rooli muuttuu hyvinvointityössä Hymykuopat-pilottihanke, Salon kaupungin
kulttuuritoimi
31

32. Case 50:
Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksille
Läntisen tanssin aluekeskus
Palvelutoiminnan organisointi: Tuottajan rooli
• Tuottaja koordinoi osaajat yhteen. Hän toimii asiakkaan ja taiteilijan välillä paitsi
yhteyshenkilönä, myös tulkkina. Sosiaali- ja terveysalan ihmisten ja taiteilijan
käytänteet, toimintatavat ja kulttuuri ovat usein hyvin erilaisia. Tuottajan tehtävänä
on tuntea molemmat, jotta pystyy kertomaan niistä kattavasti toiselle osapuolelle.
Törmäyspintoja on paljon ja tuottaja pyrkii minimoimaan mahdolliset
yhteentörmäykset ja väärinkäsitykset.
• Läntisen tanssin aluekeskuksen tuottaja tiedottaa ja markkinoi toimintaa. Hän hoitaa
asiakkaan kanssa sopimukset, yhteydenpidon sekä laskutukseen liittyvät asiat.
• Tuottaja hoitaa yhteydet taiteilijaan. Hän sopii ja informoi työajoista sekä
työsopimuksista. Läntinen tanssin aluekeskus toimii taiteilijoiden työnantajana.
• Tanssikummiosaamista siirretään edelleen mestari-kisälli -periaatteella, joten
yhdistys tukee taiteilijoiden vuorovaikutusta toistensa kanssa tätä silmälläpitäen.
32

33. Tukevaa materiaalia
Kolmas lähde www.kolmaslahde.fi/tietoa
• Handbook
• Kolmannella lähteellä -kirja
• Vuorovaikutuksessa vaikuttavuuteen –selvitys
• Selvitys hyvinvoinnin diskursseista kolmannen sektorin palvelutoiminnassa
Muut
• Ryhmistä verkostoiksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi –raportti
www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/monialaisten+yhteistyoverkostojen+kehittamishanke+myk/
• Innokylän hanke-esittelyt www.innokyla.fi/web/guest/kaikki-hankkeet
33

34. Kiitos !