Polinização

312 visualizações

Publicada em

Polinização dirigida com abelhas

Publicada em: Alimentos
0 comentários
0 gostaram
Estatísticas
Notas
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Sem downloads
Visualizações
Visualizações totais
312
No SlideShare
0
A partir de incorporações
0
Número de incorporações
4
Ações
Compartilhamentos
0
Downloads
12
Comentários
0
Gostaram
0
Incorporações 0
Nenhuma incorporação

Nenhuma nota no slide

Polinização

  1. 1. 22º CCUURRSSOO DDEE AATTUUAALLIIZZAAÇÇÃÃOO EEMM AASSPPEECCTTOOSS FFIITTOOTTEECCNNIICCOOSS EE FFIITTOOSSSSAANNIITTÁÁRRIIOOSS DDOO MMOORRAANNGGUUEEIIRROO
  2. 2. ÁÁllvvaarroo TTaaddeeuu MMuunnhhoozz EEnngg.. AAggrrôônnoommoo UUFFPPRR AAppiiccuullttoorr UUnniimmeell OObbjjeettiivvoo == LLeevvaannttaarr aassppeeccttooss ssoobbrree aa uuttiilliizzaaççããoo ddee ppoolliinniizzaaççããoo ddiirriiggiiddaa ccoomm aabbeellhhaass eemm ccuullttiivvooss..
  3. 3. PPoolliinniizzaaççããoo ddee PPllaannttaass
  4. 4. AA FFLLOORR AA fflloorr éé oo iinnssttrruummeennttoo ddaa ppllaannttaa ddeessttiinnaaddoo àà rreepprroodduuççããoo ddaa eessppéécciiee. PPooddeemm tteerr ssoommeennttee uumm sseexxoo ((uunniisssseexxuuaaddaa)) oouu tteerr ooss ddooiiss ((hheerrmmaaffrrooddiittaa))
  5. 5. RReepprreesseennttaaççããoo ddee uumm aa fflloorr hheerrmmaaffrrooddiittaa Aparelho reprodutor masculino (androceu) = Estames (Filete, conectivo e anteras) Aparelho reprodutor feminino (gineceu) = Carpelos (Estigma, estilete e ovário)
  6. 6. PPoolliinniizzaaççããoo É a transferência do pólen (gameta masculino) produzido nos estames para o estigma. A polinização é o mecanismo inicial da fecundação
  7. 7. FFeeccuunnddaaççããoo AAoo eennttrraarr eemm ccoonnttaattoo ccoomm oo eessttiiggmmaa oo ppóólleenn ggeerrmmiinnaa ee ffoorrmmaa uumm ttuubboo ((ppoollíínniiccoo)) qquuee ssee ddeesseennvvoollvvee aattrraavvééss ddoo eessttiiggmmaa ee eessttiilleettee aattéé oo oovváárriioo. NNoo oovváárriioo ooss ggrrããooss ddee ppóólleenn iirrããoo ffeeccuunnddaarr ooss óóvvuullooss. DDeessssaa uunniiããoo hhaavveerráá aa ffoorrmmaaççããoo ddaa sseemmeennttee ee ddee uumm mmooddoo ggeerraall,, oo oovváárriioo ssee ddeesseennvvoollvveerráá eemm ffrruuttoo..
  8. 8. Quando a ttrraannssffeerrêênncciiaa ddoo ppóólleenn ssee ddáá ddaass aanntteerraass ddee uummaa fflloorr aattéé oo eessttiiggmmaa ddaa mmeessmmaa fflloorr oouu ddee oouuttrraa fflloorr ddoo mmeessmmoo ppéé ee éé ddeennoommiinnaaddaa ppoorr aauuttooppoolliinniizzaaççããoo ((ppoolliinniizzaaççããoo ddiirreettaa oouu aauuttooggaammiiaa)). QQuuaannddoo oo ppóólleenn éé ttrraannssffeerriiddoo ppaarraa oo eessttiiggmmaa ddee oouuttrraa fflloorr ppoorréémm,, eemm ppééss ddiiffeerreenntteess,, éé ddeennoommiinnaaddaa ddee ppoolliinniizzaaççããoo ccrruuzzaaddaa ((aallooggaammiiaa)).
  9. 9. Embora muitos vegetais apresentem ccoonnssttiittuuiiççããoo aannaattôômmiiccaa ffaavvoorráávveell aa aauuttooppoolliinniizzaaççããoo,, aa ppoolliinniizzaaççããoo ccrruuzzaaddaa aapprreesseennttaa uummaa sséérriiee ddee vvaannttaaggeennss,, ttaaiiss ccoommoo:: vvaarriiaabbiilliiddaaddee ggeennééttiiccaa,, aauummeennttaarr oo vviiggoorr ddaass eessppéécciieess (( aaddaappttaabbiilliiddaaddee,, rreessiissttêênncciiaa aa ddooeennççaass,, pprreeccoocciiddaaddee,, mmeellhhoorr rreessppoossttaa aa ttrraattooss ccuullttuurraaiiss,, eettcc))
  10. 10. Para ggaarraannttiirr aa ppoolliinniizzaaççããoo ccrruuzzaaddaass,, aass ppllaannttaass ddeesseennvvoollvveerraamm ddiivveerrssooss mmeeccaanniissmmooss:: HHeerrccooggaammiiaa. NNeessssaass fflloorreess aa aanntteerraa ee oo eessttiiggmmaa eessttããoo eemm aallttuurraa ddiiffeerreenntteess. DDiiooiicciiaa. QQuuaannddoo aa ppllaannttaa tteemm fflloorreess uunniisssseexxuuaaiiss ssoobbrree iinnddiivvíídduuooss ddiiffeerreenntteess,, ccoommoo oo mmaammããoo ee oo KKiiwwii.
  11. 11. DDiiccooggaammiiaa. QQuuaannddoo ooss óórrggããooss sseexxuuaaiiss aammaadduurreecceemm eemm tteemmppooss ddiiffeerreenntteess:: nnaa pprroottaannddrriiaa oo óórrggããoo mmaassccuulliinnoo aammaadduurreeccee pprriimmeeiirroo,, ee nnaa pprroottooggiinniiaa ooccoorrrree oo ccoonnttrráárriioo ((ggiirraassssooll,, aabbaaccaatteeiirroo)). AAuuttoo--eesstteerriilliiddaaddee,, qquuaannddoo aa fflloorr éé ppoolliinniizzaaddaa ppeelloo sseeuu pprróópprriioo ppóólleenn,, mmaass nnããoo éé ffeeccuunnddaaddaa..
  12. 12. Esses mmeeccaanniissmmooss ffiissiioollóóggiiccooss ee//oouu mmoorrffoollóóggiiccooss nnooss vveeggeettaaiiss ffaazzeemm ddeelleess ddeeppeennddeenntteess ddee aaggeenntteess ppoolliinniizzaaddoorreess
  13. 13. AAggeenntteess PPoolliinniizzaaddoorreess VVeennttoo:: ((ccaassoo ddooss ppiinnhheeiirrooss,, mmiillhhoo,, ttrriiggoo,, aarrrroozz,, eettcc.)). ÁÁgguuaa ((ccoommoo eemm aallgguummaass ppllaannttaass aaqquuááttiiccaass)). GGrraavviiddaaddee ((ccaassoo ddee ppllaannttaass ccoomm ppóólleenn ppeessaaddoo)). SSeerreess vviivvooss ((ppáássssaarrooss,, hhoommeemm,, iinnsseettooss,, mmoorrcceeggooss,, eettcc.)). IInnsseettooss éé aa mmaaiiss ffrreeqqüüeennttee.
  14. 14. EEssttiimmaa--ssee qquuee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 7733%% ddaass eessppéécciieess vveeggeettaaiiss ccuullttiivvaaddaass nnoo mmuunnddoo sseejjaamm ppoolliinniizzaaddaass ppoorr aallgguummaa eessppéécciiee ddee aabbeellhhaa,, 1199%% ppoorr mmoossccaass,, 66,,55%% ppoorr mmoorrcceeggooss,, 55%% ppoorr vveessppaass,, 55%% ppoorr bbeessoouurrooss,, 44%% ppoorr ppáássssaarrooss ee 44%% ppoorr bboorrbboolleettaass ee mmaarriippoossaass ((FFAAOO,, 22000044)).
  15. 15. Dependência ddee aallgguummaass eessppéécciieess ccoomm rreellaaççããoo aaoo aaggeennttee ppoolliinniizzaaddoorr SSee bbeenneeffiicciiaamm eemm mmeennoorr oouu mmaaiioorr ggrraauu:: SSoojjaa,, LLaarraannjjeeiirraa,, FFeeiijjooeeiirroo,, TToommaatteeiirroo,, CCaaffeeeeiirroo,, MMoorraanngguueeiirroo FFiigguueeiirraass:: eemm qquuee ccaaddaa eessppéécciiee ppoossssuuii uummaa úúnniiccaa eessppéécciiee ddee vveessppaa ppoolliinniizzaaddoorraa ggêênneerroo BBllaassttoopphhaaggaa,, eessttaabbeelleecceennddoo--ssee uummaa rreellaaççããoo ssiimmbbiióóttiiccaa mmuuiittoo eessttrreeiittaa eennttrree eessppéécciieess vveessppaa--ffiigguueeiirraa CCaaccaauueeiirroo mmoossqquuiinnhhaass ddoo ggêênneerroo FFoorrcciippoommyyiiaa OOuuttrroo ccaassoo ddee eessppeecciiffiicciiddaaddee,, aallggoo mmeennooss eessttrreeiittaa éé oo ddoo mmaarraaccuujjaazzeeiirroo,, ccuujjaass fflloorreess ssããoo ppoolliinniizzaaddaass ppoorr vváárriiaass eessppéécciieess ddee mmaammaannggaavvaass (( BBoommbbuuss sspp.)). SSoommeennttee pprroodduuzzeemm ccoomm aa iinntteerrvveennççããoo ddee ppoolliinniizzaaddoorreess:: PPeeppiinnoo,, MMaammããoo,, MMeellããoo,, MMaarraaccuujjáá,, CChhuucchhuuzzeeiirroo.
  16. 16. MMAAÇÇÃÃ.PPiirruussmmaalluuss PPóólleenn ppeessaaddoo ee aauuttoo--iinnccoommppaattíívveell NNúúmmeerroo ddee ffrruuttooss ccoollhhiiddooss VVaarr. SSttaarrkkrriinnssoonn ssppuurr VVaarr. GGoollddeenn ssppuurr SS//AAbbeellhhaass CC//AAbbeellhhaass SS//AAbbeellhhaass CC//AAbbeellhhaass 11 338833 2200 118800
  17. 17. AAbbóóbboorraa iittaalliiaannaa CCuurrccuubbiittaa ppeeppoo AAppiissmmeelllliiffeerraa ppoolliinniizzaaddoorr mmaaiiss eeffiicciieennttee NNããoo hhoouuvvee pprroodduuççããoo eemm ccaanntteeiirrooss ccoobbeerrttooss. SSee nnããoo hhoouuvveerr ppoolliinniizzaaddoorr nnaattuurraall,, nnããoo tteemm pprroodduuççããoo. TTaammbbéémm eexxiisstteemm ppllaannttaass qquuee nneecceessssiittaamm ddoo ppoolliinniizzaaddoorr ppaarraa aa rreemmooççããoo mmeeccâânniiccaa ddee uummaa mmaaiioorr qquuaannttiiddaaddee ddee ggrrããooss ddee ppóólleenn,, ccoommoo ooccoorrrree nnoo ttoommaatteeiirroo ee eemm oouuttrraass ssoollaannáácceeaass,, ccuujjaa ppoolliinniizzaaççããoo éé ffeeiittaa,, nnoorrmmaallmmeennttee,, ppoorr aabbeellhhaass qquuee ssããoo ccaappaazzeess ddee vviibbrraarr aass aanntteerraass ddaa fflloorr ((bbuuzzzz ppoolllliinnaattiioonn)),, ccoommoo aass eessppéécciieess ddoo ggêênneerroo BBoommbbuuss.
  18. 18. Disponibilidade ddee aaggeenntteess ppoolliinniizzaaddoorreess nnoo mmeeiioo aammbbiieennttee XX AAbbeellhhaass MMoonnooccuullttuurraass QQuueeiimmaaddaass UUssoo aabbuussiivvoo ddee aaggrroottóóxxiiccooss DDeessmmaattaammeennttooss VVaarriiaaççõõeess cclliimmááttiiccaass NNeecceessssiiddaaddee ddee ssee pprroodduuzziirr ccuullttuurraa ddee iinnvveerrnnoo,, ((ppooppuullaaççããoo ddee iinnsseettooss éé nnoorrmmaallmmeennttee ppeeqquueennaa)),, ee ddee tteerr aaoo sseeuu ddiissppoorr uumm ggrraannddee nnúúmmeerroo ddee aaggeenntteess ppoolliinniizzaaddoorreess nnuumm ddeetteerrmmiinnaaddoo mmoommeennttoo,, ffeezz ccoomm qquuee aass aabbeellhhaass ssee ttoorrnnaasssseemm uumm ffoorrttee aalliiaaddoo nnoo aauummeennttoo ddaa pprroodduuttiivviiddaaddee aaggrrííccoollaa.
  19. 19. IImmppoorrttâânncciiaa ddaa AAppiiss ccoommoo aaggeennttee ppoolliinniizzaaddoorr
  20. 20. Dependência ddee aalliimmeennttaaççããoo:: nnééccttaarr ee ppóólleenn ààss aabbeellhhaass,, ee eessttaass eemm ccoonnttrraappaarrttiiddaa,, llhheess ddããoo aa ppoolliinniizzaaççããoo ccrruuzzaaddaa.
  21. 21. FFoorrmmaaççããoo ddee ggrraannddeess ccoollôônniiaass
  22. 22. TTaammaannhhoo ccoorrppoorraall:: ((eemm rreellaaççããoo àà aabbeellhhaa iinnddííggeennaa)),, ccaarrrreeggaa ggrraannddee nnúúmmeerroo ddee ggrrããooss ddee ppóólleenn ccoorrbbííccoollaa..
  23. 23. VViissiittaa uumm ggrraannddee nnúúmmeerroo ddee fflloorreess FFiiddeelliiddaaddee PPeellooss eemm ttooddoo oo ccoorrppoo FFaacciilliiddaaddee eemm ttrraannssppoorrttee ddee ccoollmmééiiaass DDiissttrriibbuuiiççããoo ggeeooggrrááffiiccaa
  24. 24. Manejos para aumentar a eficiência ddaa ppoolliinniizzaaççããoo ((mmaanneejjoo ddee ccrriiaa,, ccoolleettoorr ddee ppóólleenn,, aattrraattiivvooss)) CCoossttuummaa--ssee aaccoonnsseellhhaarr ooss aappiiccuullttoorreess aa mmaacceerraarreemm aallgguummaass fflloorreess ddee ggrraannddeess fflloorraaddaass ee mmiissttuurraarr eemm xxaarrooppee,, qquuee sseerráá ooffeerreecciiddoo ààss aabbeellhhaass eemm aalliimmeennttaaddoorreess pprróópprriiooss,, ccoomm oo oobbjjeettiivvoo ddee ttrreeiinnáá-- llaass aa aassssoocciiaarr aaqquueellee cchheeiirroo aa ddeetteerrmmiinnaaddaa ffoonnttee ddee aalliimmeennttoo.
  25. 25. A importância ddaa ppoolliinniizzaaççããoo ccoomm aabbeellhhaass nnaa pprroodduuççããoo ddee aalliimmeennttooss MMuuiittaass vveezzeess aa bbaaiixxaa pprroodduuttiivviiddaaddee éé aassssoocciiaaddaa ssoommeennttee aa ffaattoorreess cclliimmááttiiccooss ddeessffaavvoorráávveeiiss,, ccoonnttrroollee ddee ppllaannttaass ddaanniinnhhaass ddeeffiicciieennttee,, ddeeffiicciiêênncciiaa nnuuttrriicciioonnaall,, pprraaggaass ee ddooeennççaass. NNoo eennttaannttoo,, rraarraammeennttee aassssoocciiaa--ssee àà ppoolliinniizzaaççããoo ddeeffiicciieennttee. EEssttiimmaa--ssee qquuee ppaarraa ccaaddaa qquuiillooggrraammaa ddee mmeell pprroodduuzziiddoo,, 1100 kkgg ddee ffrruuttooss,, ggrrããooss ee sseemmeenntteess ssããoo pprroodduuzziiddooss aa mmaaiiss,, ddeevviiddoo àà ppoolliinniizzaaççããoo rreeaalliizzaaddaa ppeellaass aabbeellhhaass. OOss sseerrvviiççooss ddee ppoolliinniizzaaççããoo pprreessttaaddooss ppoorr eesstteess ppoolliinniizzaaddoorreess ssoommeennttee nnaa iinnddúússttrriiaa ddee sseemmeenntteess ddee aallffaaffaa ((MMeeddiiccaaggoo ssaattiivvaa)) nnoo CCaannaaddáá éé aavvaalliiaaddoo eemm 66 mmiillhhõõeess ddee ddóóllaarreess ccaannaaddeennsseess ppoorr aannoo ((KKEEVVAANN ee PPHHIILLLLIIPPSS,, 22000011)).
  26. 26. EEUUAA mmeell pprroodduuzziiddoo UU$$ 115500 mmiillhhõõeess AAuummeennttoo pprroodduuttiivviiddaaddee ppoolliinniizzaaççããoo ddiirriiggiiddaa UU$$ 2200 bbiillhhõõeess 11990099 aaggrriiccuullttoorreess aalluuggaamm ccoollmmééiiaass
  27. 27. BBeenneeffíícciiooss ddaa ppoolliinniizzaaççããoo bbeemm ccoonndduuzziiddaa MMaaiioorr ttaammaannhhoo ee ppeessoo ddee ffrruuttooss MMaaiioorr rreesseerrvvaa nnuuttrriicciioonnaall ppaarraa sseemmeenntteess ((mmaaiioorr vviiggoorr)) AAmmaadduurreecciimmeennttoo mmaaiiss uunniiffoorrmmee FFrruuttooss mmaaiiss uunniiffoorrmmeess,, nnããoo aapprreesseennttaamm ddeeffoorrmmaaççõõeess MMaaiioorr qquuaannttiiddaaddee ddee ffrruuttooss ee sseemmeenntteess pprroodduuzziiddooss AAuummeennttoo ddoo tteeoorr ddee óólleeoo eemm sseemmeenntteess AAuummeennttoo ddoo ppooddeerr ggeerrmmiinnaattiivvoo ddaass sseemmeenntteess PPoossssiibbiilliiddaaddee ddee aattuuaarr ccoommoo aaggeenntteess ssee ssaanniiddaaddee nnaass ccuullttuurraass. DDuurraannttee aa ppoolliinniizzaaççããoo ppooddeemm ddiissttrriibbuuiirr nnaass fflloorreess,, bbaaccttéérriiaass,, ffuunnggooss ee vvíírruuss bbeennééffiiccooss eevviittaannddoo uussoo ddee pprroodduuttooss qquuíímmiiccooss ppaarraa oo ccoonnttrroollee
  28. 28. Ex: Estudos mostram qquuee aabbeellhhaass ppooddeemm ddiisssseemmiinnaarr ooss eessppoorrooss ddee TTrriicchhooddeerrmmaa ààss fflloorreess ddaa mmoorraannggoo ppaarraa ccoonnttrroollaarr oo mmooffoo cciinnzzeennttoo (( BBoottrryyttiiss cciinneerreeaa)) ccaauussaaddoorr ddaa ppooddrriiddããoo ddoo ffrruuttoo.
  29. 29. Resultados ddee ppeessqquuiissaa ccoomm AAppiiss
  30. 30. PPeeppiinnoo CCuuccuummiiss ssaattiivvuuss QQuuaanntt. ffrruuttooss PPeessoo MMééddiioo ddoo FFrruuttoo((gg)) CCoobbeerrttoo 33 4400,,3333 CCoobbeerrttoo ccoomm AAbbeellhhaass 1166 555533,,8800 DDeessccoobbeerrttoo 1100 335511,,5500 RReeggiinnaa HH. NN. CCoouuttoo // RRoobbeerrttoo CCaarrllooss CCaallmmoonnaa.
  31. 31. PPEEPPIINNOO. CCuuccuummiiss ssaattiivvuuss LL. VVAARR. AAOODDAAII MMEELLHHOORRAADDAA PPeessoo mmééddiioo CCoommpprriimmeennttoo mmééddiioo DDiiââmmeettrroo mmééddiioo ffrruuttoo ((gg)) ffrruuttoo ((ccmm)) ffrruuttoo ((ccmm)) PPllaannttaass ddeessccoobbeerrttaass 333377,,77 1188,,88 5555,,77 PPllaannttaass ccoobbeerrttaass ccoomm AAppiiss 557755,,77 2233,,22 6655,,00
  32. 32. DDééccaaddaa 6600 hhííbbrriiddooss ggiinnooiiccooss (( pprreeddoommiinnaanntteemmeennttee fflloorreess ffeemmiinniinnaass)) aauummeennttoo nnaa pprroodduuççããoo. NNeecceessssiiddaaddee fflloorreess mmaassccuulliinnaass ppaarraa aa ppoolliinniizzaaççããoo. IImmppoorrttâânncciiaa ddee ggrraannddeess qquuaannttiiddaaddeess ddee aabbeellhhaass. PPoolliinniizzaaççããoo iinnssuuffiicciieennttee == fflloorreess mmaall ppoolliinniizzaaddaass == ffrruuttooss ccuurrvvooss ddeevviiddoo aa uumm ccrreesscciimmeennttoo ddeessiigguuaall ddee uumm ddooss llaaddooss ddoo mmeessmmoo,, ppeerrddeennddoo vvaalloorr ddee mmeerrccaaddoo. AA iinnddúússttrriiaa ddee ppeeppiinnoo eemm ccoonnsseerrvvaa rreeqquueerr ffrruuttooss rreettooss ppaarraa sseeuu aaccoommooddoo nnoo ffrraassccoo,, ee ooss ffrruuttooss ccuurrvvooss ssããoo ddeessccaarrttaaddooss. SSee rreeqquueerreemm eennttrree 44 aa 66 ccoollmmééiiaass ffoorrtteess ppoorr hheeccttaarree ppaarraa uunnaa ccoorrrreettaa ppoolliinniizzaaççããoo ddoo ppeeppiinnoo,, eessppeecciiaallmmeennttee nnaass vvaarriieeddaaddeess hhííbbrriiddaass ggiinnooiiccaass.
  33. 33. AABBÓÓBBOORRAA IITTAALLIIAANNAA.CCuuccuurrbbiittaa ppeeppoo ÁÁrreeaa ((99 mm22)) ccoobbeerrttaa ccoomm tteellaa == pprroodduuççããoo ddee ffrruuttooss == zzeerroo ÁÁrreeaa ((99 mm22)) ddeessccoobbeerrttaa ((aacceessssoo ààss aabbeellhhaass)) == 3322 ffrruuttooss ccoomm ppeessoo mmééddiioo ddee 444499,,0066 gg
  34. 34. GGaallaaccttiiaa GGaallaaccttiiaa ssttrriiaattaa ÁÁrreeaa ccoobbeerrttaa == 1199,,11 vvaaggeennss//mm22 ÁÁrreeaa ddeessccoobbeerrttaa == 770066,,44 vvaaggeennss//mm22
  35. 35. CCaannoollaa BBrraassssiiccaa nnaappuuss QQuuaanntt. FFrruuttooss CCoobbeerrttoo 330088,,1199 // mm22 CCoobbeerrttoo ccoomm aabbeellhhaass 778899,,8844 // mm22 DDeessccoobbeerrttoo 553399,,5577 // mm22 RReeggiinnaa HH. NN. CCoouuttoo AAuummeennttoo nnoo ppooddeerr ggeerrmmiinnaattiivvoo ddaass sseemmeenntteess eemm ttoorrnnoo 1122%%. AAuummeennttoo nnaa qquuaannttiiddaaddee ddee óólleeoo.
  36. 36. SSOOJJAA. GGllyycciinneemmaaxx ((LL.)) MMEERRRR VVAARR. SSAANNTTAA RROOSSAA CCoomm aa uuttiilliizzaaççããoo ddee aabbeellhhaass ccoommoo ppoolliinniizzaaddoorr,, hhoouuvvee aauummeennttoo nnoo ppeessoo mmééddiioo ddaass vvaaggeennss eemm 4400,,1133%% ee nnoo ppeessoo mmééddiioo ddooss ggrrããooss eemm 3399,,8855%% eemm rreellaaççããoo aaoo ccoonnttrroollee ((ppaarrcceellaa pprrootteeggiiddaa ppoorr tteellaa)).
  37. 37. PPiimmeennttããoo CCaappssiiccuummsspp PPoolliinniizzaaççããoo ccoomm aabbeellhhaass aauummeennttoouu eemm 4400,,22%% aa pprroodduuttiivviiddaaddee. MMeelliilloottuussMMeelliilloottuuss aallbbaa AAuummeennttoo ddee 226655%% nnaa pprroodduuççããoo ddee sseemmeenntteess.
  38. 38. Nome comum Nome CCiieennttííffiiccoo %% aauummeennttoo AAbbóóbboorraa CCuurrccuubbiittaa mmááxxiimmaa 7766,,99 CCaafféé CCooffffeeaa aarráábbiiccaa 3399,,22 PPêêsssseeggoo PPrruunnuuss ppéérrssiiccaa 9944,,00 LLaarraannjjaa CCiittrruuss ssllnneennssiiss ((HHaammlliinn)) 3366,,33 LLaarraannjjaa CCiittrruuss ssiinneennssiiss ((NNaattaall)) 1155,,55
  39. 39. MMeellããoo CCuuccuummiissmmeelloo IInnccrreemmeennttoo ddee 2233%% ddee pprroodduuççããoo. MMeellaanncciiaa CCiittrruulllluuss llaannaattuuss IInnccrreemmeennttoo ddee 2266%% ddee pprroodduuççããoo.
  40. 40. CCeebboollaa AAlllliiuummcceeppaa ((ppaarraa sseemmeenntteess)) 8899,,33%% DDiiccooggaammiiaa. PPóólleenn éé lliibbeerraaddoo aanntteess ddee qquuee oo eessttiiggmmaa eesstteejjaa rreecceeppttiivvoo ÉÉ aattrraattiivvaa ààss aabbeellhhaass 1122 aa 2255 ccoollmmééiiaass//hhaa. CCoollooccaa--ssee 44 qquuaannddoo iinniicciiaa aa fflloorraaççããoo ee eemm sseegguuiiddaa aaddiicciioonnaarr mmaaiiss 44 ccoollmmééiiaass aa ccaaddaa 44 ddiiaass aattéé ccoommpplleettaarr aa qquuaannttiiddaaddee ddeesseejjaaddaa.
  41. 41. AAbbaaccaattee PPeerrsseeaa aammeerriiccaannaa PPoolliinniizzaaççããoo ccrruuzzaaddaa 9977%% . FFrruuttooss pprroovveenniieenntteess ddee fflloorreess ppoolliinniizzaaddaass ppoorr ppóólleenn ddoo mmeessmmoo ccuullttiivvaarr ffoorraamm aabboorrttaaddaass mmaaiiss rraappiiddaammeennttee qquuee ffrruuttooss pprroovveenniieenntteess ddee ppoolliinniizzaaccããoo ccrruuzzaaddaa ddee oouuttrroo ccuullttiivvaarr,, ccoomm mmaaiioorr ppoorrcceennttaaggeemm ddee ccaaííddaa ddee ffrruuttooss ee oobbtteennddoo--ssee mmeennoorr pprroodduuççããoo. 66 -- 1100 ccoollmmééiiaass//hhaa PPeerraa PPyyrruuss ccoommmmuunniiss NNééccttaarr ppoouuccoo aattrraattiivvoo. SSee hhoouuvveerr oouuttrraass fflloorraaççõõeess nnaa iimmeeddiiaaççããoo ddeebbee--ssee aauummeennttaarr oo nnúúmmeerroo ddee ccoollmmééiiaass. 44 –– 66 ccoollmmééiiaass//hhaa.
  42. 42. GGiirraassssooll HHeelliiaanntthhuuss aannnnuuuuss FFlloorreess hheerrmmaaffrrooddiittaass ccoomm pprroottaannddrriiaa ((ppóólleenn mmaadduurroo aanntteess qquuee oo eessttiiggmmaa eesstteejjaa rreecceeppttiivvoo)),, aalléémm ddiissssoo aapprreesseennttaa ttaammbbéémm aauuttoo iinnccoommppaattiibbiilliiddaaddee.22 ccoollmmééiiaass//hháá. 2211 aa 2277%% ddee aauummeennttoo ddaa pprroodduuççããoo. PPrroodduuzz ppóólleenn ee nnééccttaarr. LLiimmããoo CCiittrruuss LLiimmoonniiuumm MMeellhhoorraa aa qquuaannttiiddaaddee ee qquuaalliiddaaddee. AAuummeennttoo ddee 1100 aa 4422%% ddee pprroodduuççããoo.
  43. 43. AAmmêênnddooaassPPrruunnuuss aammyyggddaalluuss VVaarriieeddaaddeess ccoommeerrcciiaaiiss aauuttoo iinnccoommppaattíívveeiiss. 44 aa 99 ccooll//hháá EEUUAA 8800%% ddaa pprroodduuççããoo mmuunnddiiaall
  44. 44. PPOOLLIINNIIZZAAÇÇÃÃOO AAGGRRÍÍCCOOLLAA NNOO BBRRAASSIILL SSeerrvviiççooss ddee ppoolliinniizzaaççããoo ppoouuccoo vvaalloorriizzaaddooss ee eessttuuddaaddooss.. NNããoo eexxiisstteemm eessttuuddooss ccoommpprreeeennssiivvooss ssoobbrree oo vvaalloorr eeccoonnôômmiiccoo ddaa ppoolliinniizzaaççããoo nnooss ssiisstteemmaass aaggrrííccoollaass ee//oouu nnaattuurraaiiss.. FFaattoorr ddee pprroodduuççããoo eemm oouuttrrooss ppaaíísseess..PPoouuccooss ssããoo ooss ccuurrssooss ddee aaggrroonnoommiiaa,, eennggeennhhaarriiaa fflloorreessttaall,, bbiioollooggiiaa,, eettcc..,, oonnddee ppoolliinniizzaaççããoo aaggrrííccoollaa éé eessttuuddaaddaa.. ÊÊnnffaassee nnoovvooss ccuullttiivvaarreess,, nnooss aaggrrooqquuíímmiiccooss,, nnaass ttééccnniiccaass ddee ccuullttiivvoo,, nnoo eeqquuiillííbbrriioo eeccoollóóggiiccoo iissoollaaddaammeennttee,, ccoommoo ssee nnaaddaa ddiissttoo iinntteerraaggiissssee ddee uummaa ffoorrmmaa oouu ddee oouuttrraa ccoomm oo pprroocceessssoo ddee ppoolliinniizzaaççããoo ddaass ppllaannttaass..
  45. 45. MMaaççãã ((MMaalluuss ddoommeessttiiccaa)) nnaa RReeggiiããoo SSuull AAppeennaass eemm SSaannttaa CCaattaarriinnaa,, 4455..000000 ccoollôônniiaass ffoorraamm aalluuggaaddaass aaoo ccuussttoo ddee RR$$ 4400,,0000//uunniiddaaddee,, ppeerrffaazzeennddoo RR$$11..880000..000000,,0000 ((UUmm mmiillhhããoo ee ooiittoocceennttooss mmiill rreeaaiiss)) eemm 22000044.. MMeellããoo ((CCuuccuummiiss mmeelloo)) nnaa RReeggiiããoo NNoorrddeessttee CCeerrccaa ddee 1100..000000 ccoollôônniiaass ddee AA.. mmeelllliiffeerraa ffoorraamm aalluuggaaddaass aaoo ccuussttoo mmééddiioo ddee RR$$ 3300,,0000//uunniiddaaddee ppaarraa ppoolliinniizzaaççããoo ddee mmeellooeeiirrooss nnoo NNoorrddeessttee ddoo BBrraassiill eemm 22000044,, ttoottaalliizzaannddoo RR$$ 330000..000000 ((ttrreezzeennttooss mmiill rreeaaiiss))..
  46. 46. Aspectos a considerar ppaarraa oobbtteerr ppoolliinniizzaaççããoo ddiirriiggiiddaa eeffiicciieennttee CCoonnhheecciimmeennttooss ttééccnniiccooss,, ccoommoo aa iinntteerraaççããoo aabbeellhhaa//fflloorr ((ccuullttuurraa)) ee mmaanneejjoo ddaass ccoollmmééiiaass..
  47. 47. 11)) VViiggoorr ddaass ccoollmmééiiaass // eessttáággiioo ddee ddeesseennvvoollvviimmeennttoo PPooppuullaaççããoo QQuuaannttiiddaaddee ddee ccrriiaa jjoovveemm ==NNeecceessssiiddaaddee ddee ppóólleenn IInntteerrvveennççããoo aappiiccuullttoorr ((pprreeppaarroo ddaa ccoollmmééiiaa,, aalliimmeennttaaççããoo,, ccoolleettoorr ddee ppóólleenn))
  48. 48. EExxaammee pprrááttiiccoo ddee uummaa ccoollmmééiiaa aappttaa aa ppoolliinniizzaarr. CCoonnttaaggeemm ddee aabbeellhhaass:: 5500 aabbeellhhaass//mmiinn iinnddiiccaa uummaa bbooaa ppooppuullaaççããoo ddee aabbeellhhaass ccoolleettoorraass ee qquuee ddeessttaass ddee 1100 aa 1155 eennttrreemm ccoomm ppóólleenn.. NNoo CCaannaaddáá,, ssee eexxiiggee qquuee uummaa ccoollmmééiiaa ppaarraa ppoolliinniizzaarr ddeevvaa tteerr ddee 55 aa 66 ffaavvooss ccoomm ccrriiaa..
  49. 49. KKiiwwii ccoomm ccrriiaa sseemm ccrriiaa NNoo ddee vviissiittaass ddee aabbeellhhaass 221155 8899 ppeessoo mmééddiioo ddooss ffrruuttooss ((gg)) 8855 5588 FFrruuttaass ddeeffoorrmmaaddaass ((%%)) 33 66 FFrruuttooss 6600 gg ((%%)) 66 5511 FFrruuttooss eennttrree 6600--9900 gg ((%%)) 4477 4400 FFrruuttooss 9900 gg ((%%)) 4444 33
  50. 50. 22)) ÉÉppooccaa ddee iinnssttaallaaççããoo ddaass ccoollmmééiiaass AA ppoolliinniizzaaççããoo éé uumm mmoommeennttoo ccrrííttiiccoo nnaa rreepprroodduuççããoo sseexxuuaall ddaass ppllaannttaass.. AA ppaarrttiirr ddoo ssuurrggiimmeennttoo ddaa fflloorr ooccoorrrree uummaa ccoorrrriiddaa ccoonnttrraa oo tteemmppoo ppaarraa qquuee hhaajjaa aa ppoolliinniizzaaççããoo,, ffeeccuunnddaaççããoo ,, ffrruuttiiffiiccaaççããoo ee ccaaííddaa ddaa fflloorr.. QQuuaannttoo mmaaiiss tteemmppoo ssee ppaassssaarr ppaarraa ooccoorrrreerr eesstteess ffeennôômmeennooss aauummeennttaa oo ppeerriiggoo ddee ppeerrddaass ddee ppóólleenn ppoorr aaççããoo ddee iinnsseettooss ddeepprreeddaaddoorreess,, vveennttoo,, cchhuuvvaa,, ffrriioo ee ccaalloorr
  51. 51. De um modo ggeerraall,, rreeccoommeennddaa--ssee iinnssttaallaarr aass ccoollmmééiiaass qquuaannddoo aa ccuullttuurraa eessttiivveerr ccoomm ppeelloo mmeennooss 1100 %% ddaass fflloorreess aabbeerrttaass,, aassssiimm eevviittaannddoo qquuee aass aabbeellhhaass bbuussqquueemm oouuttrraa ffoonnttee ccoommppeettiittiivvaa nnaass iimmeeddiiaaççõõeess ee sseejjaamm eessttiimmuullaaddaass aa ccoonnttiinnuuaarr aa ccoolleettaa,, mmeessmmoo aappóóss tteerr ssiiddoo iinniicciiaaddaa aa fflloorraaddaa ddee iinntteerreessssee.
  52. 52. 33)) NNúúmmeerroo ddee ccoollmmééiiaass ppoorr áárreeaa ddeeppeennddee DDaa aattrraaççããoo ddaa ccuullttuurraa.. DDaa ddiissttâânncciiaa aattéé aa ccuullttuurraa.. DDaa eexxiissttêênncciiaa ddee iinnsseettooss ppoolliinniizzaaddoorreess nnaass iimmeeddiiaaççõõeess.. TTaammaannhhoo ddooss eennxxaammeess ee pprrooppoorrççããoo ddee ccrriiaa jjoovveemm.. PPeessqquuiissaaddoorreess cchheeggaarraamm àà ccoonncclluussããoo ddee qquuee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee ttrrêêss ccoollôônniiaass ppoorr hheeccttaarree,, eemm ccuullttuurraass ddee eessppaaççaammeennttooss mmaaiioorreess,, ee cciinnccoo ccoollôônniiaass ppoorr hheeccttaarree,, eemm ccuullttuurraass ccoomm eessppaaççaammeennttooss rreedduuzziiddooss,, éé aa rreellaaççããoo iiddeeaall ppaarraa uummaa ppoolliinniizzaaççããoo eeffiiccaazz,, sseennddoo eellaass bbeemm pprreeppaarraaddaass ee ppoovvooaaddaass..
  53. 53. KKiiwwii NNúúmmeerroo ddee ccoollmmeeiiaass QQuuiillooss ppoorr hheeccttaarree 11 227711 11 aa 22 448800 44 aa 66 773311
  54. 54. CCuullttiivvaarr.. UUmm eessttuuddoo rreecceennttee ((MMaallaaggooddii--BBrraaggaa,, 22000022)) rreevveelloouu qquuee ddooiiss ccuullttiivvaarreess ddee mmoorraannggoo,, SSwweeeett CChhaarrlliiee ee OOssoo GGrraannddee,, ccuullttiivvaaddooss llaaddoo aa llaaddoo,, aapprreesseennttaarraamm ddiiffeerreenntteess nneecceessssiiddaaddeess ddee ppoolliinniizzaaççããoo:: aass fflloorreess ddoo pprriimmeeiirroo ccuullttiivvaarr nneecceessssiittaavvaamm rreecceebbeerr uumm mmaaiioorr nnúúmmeerroo ddee vviissiittaass ppoorr ppaarrttee ddaass aabbeellhhaass qquuee aass fflloorreess ddoo sseegguunnddoo,, ddee mmooddoo qquuee aa ppooppuullaaççããoo ddeesssseess ppoolliinniizzaaddoorreess,, nnoo mmeessmmoo llooccaall,, ffooii ssuuffiicciieennttee ppaarraa aa ppoolliinniizzaaççããoo ddoo ccuullttiivvaarr OOssoo GGrraannddee ee iinnssuuffiicciieennttee ppaarraa oo SSwweeeett CChhaarrlliiee..
  55. 55. 4) DDiissttâânncciiaa ddaass ccoollmmééiiaass AA ddiissttâânncciiaa eennttrree aass ccoollmmééiiaass ee oo ccuullttiivvoo mmaaiiss eeffiicciieennttee éé ddee uumm rraaiioo 5500 mmeettrrooss ee nnããoo ccoonnvvéémm qquuee sseejjaa ssuuppeerriioorr aaooss 112200 mmeettrrooss..
  56. 56. MMeelliilloottuuss aallbbaa GGrroouutt,, 11995500 DDiissttâânncciiaa ddoo aappiiáárriioo ((kkmm)) PPrroodduuççããoo kkgg//hhaa 00,,44 336622 11,,22 227722 44,,00 mmuuiittoo bbaaiixxaa
  57. 57. MMoorraanngguueeiirroo RReeccoommeennddaa--ssee ccoollooccaarr ccoonnjjuunnttooss,, ddee nnoo mmíínniimmoo,, 44 ccaaiixxaass ddee aabbeellhhaass pprróóxxiimmoo aa áárreeaa ddee ppllaannttiioo.
  58. 58. 55)) AAttrraattiivvooss PPaarraa ccuullttuurraass ppoouuccoo aattrraattiivvaass oouu pprreesseennççaa ddee ccuullttuurraass ccoommppeettiittiivvaass. XXaarrooppeess aarroommaattiizzaaddooss oouu ffeerroommoonnaass ssiinnttééttiiccooss ssããoo ddaaddooss ààss aabbeellhhaass ee//oouu ppuullvveerriizzaaddooss nnaass ccuullttuurraass ppaarraa ddiirreecciioonnáá--llaass aa eellaass. CCuullttuurraa ddee ccaafféé pprróóxxiimmoo aa ddee llaarraannjjaa,, aabbeellhhaass vvããoo nnaa fflloorraaddaa dd ee llaarraannjjaa. IICCAATTUU 337722%%,, MMuunnddoo NNoovvoo 7766,,99%% AAttrraattiivvooss ssiinnttééttiiccooss:: mmoorraanngguueeiirroo 11 ee 22 ggoottaass//lliittrroo ddee áágguuaa. PPuullvveerriizzaaççããoo. 117744,,33%% ee 333388,,66%% ddee aauummeennttoo ddee vviissiittaass ddee aabbeellhhaass nnaass fflloorreess.
  59. 59. CCOONNTTRRAATTOOSS EEmm ddiivveerrssooss ppaaíísseess oo aalluugguueell ddee ccoollmmééiiaass ppaarraa uuttiilliizzaaççããoo nnaa aaggrriiccuullttuurraa éé pprrááttiiccaa ccoorrrriiqquueeiirraa.. NNooss EEUUAA ppoorr eexxeemmpplloo ssããoo aalluuggaaddaass aannuuaallmmeennttee cceerrccaa ddee 22 mmiillhhõõeess ddee ccoollmmééiiaass..
  60. 60. Itens a serem observados nnoo ccoonnttrraattoo DDaaddooss ddaa llooccaalliizzaaççããoo ee ddee pprroopprriieeddaaddee ddaa áárreeaa aa ppoolliinniizzaarr IIddeennttiiffiiccaaççããoo ddoo pprroopprriieettáárriioo ee ddoo aappiiccuullttoorr DDeeffiinniirr ccuullttuurraa ,, áárreeaa ppoolliinniizzaarr DDeeffiinniirr ccoomm ccllaarreezzaa tteerrmmooss ttééccnniiccooss ee ppoouuccoo ccoommuunnss.. NNúúmmeerroo ddee ccoollmmeeiiaass ppoorr hháá TTaammaannhhoo ddooss eennxxaammeess ee qquuaannttiiddaaddee ddee ccrriiaa.. VVeerriiffiiccaaççããoo ppeelloo aaggrriiccuullttoorr.. PPeerrííooddoo ddee pprreessttaaççããoo ddee sseerrvviiççoo PPrreeççoo ddoo aalluugguueell ee ffoorrmmaa ddee ppaaggaammeennttoo.. PPrreeççoo ddeeppeennddee ddee vváárriiooss ffaattoorreess ((ppootteenncciiaall ddaa ccuullttuurraa ppaarraa pprroodduuzziirr mmeell,, ddiissttrriibbuuiiççããoo ddaass ccoollmmeeiiaass nnaa ccuullttuurraa,, ddiissttâânncciiaa ddaa llaavvoouurraa,, ééppooccaa ddee iinnssttaallaaççããoo ddaass ccoollmmeeiiaass -- ssee ccooiinncciiddee ccoomm fflloorraaddaass aappííccoollaass)),, nneecceessssiiddaaddee ddee aalliimmeennttaaççããoo aarrttiiffiicciiaall,, uussoo ddee xxaarrooppeess aarroommaattiizzaaddooss ee//oouu aattrraattiivvooss.. BBoonniiffiiccaaççõõeess,, ppoorr ppaaggaammeennttoo aanntteecciippaaddoo,, mmaaiioorreess sseerrvviiççooss oouu ppoorr ccoollmmeeiiaass aaddiicciioonnaaiiss,, oouu ppoorr oouuttrrooss ffaattoorreess bbeenneeffiicciioossooss ppaarraa aallgguummaa ddaass ppaarrtteess.. PPeennaalliiddaaddeess ppoorr ddeemmoorraa nnooss ppaaggaammeennttooss,, ddaannooss ààss aabbeellhhaass oouu mmaatteerriiaall aappííccoollaa ppoorr ppaarrttee ddoo aaggrriiccuullttoorr ee ppeelloo nnããoo ccuummpprriimmeennttoo ddooss ddeevveerreess ddoo aappiiccuullttoorr..((iinnssttaallaaççããoo ee rreettiirraaddaa ddaass ccoollmmeeiiaass,, iinnssttaallaaççããoo ddee ccoollmmeeiiss ddéébbeeiiss,, ffaallttaa ddee mmaannuutteennççããoo.. MMaanneejjoo ddooss aaggrroottóóxxiiccooss PPrrootteeççããoo ddaass aabbeellhhaass ee ddaannooss ccaauussaaddooss ppoorr pprrááttiiccaass aaggrrííccoollaass ccoorrrreenntteess.. SSeegguurraannççaa ddee ttrraannsseeuunntteess ee vviizziinnhhaannççaa ((iimmppoossssiibbiilliiddaaddee ddee iinnssttaallaarr ccoollmmeeiiaass eemm ddeetteerrmmiinnaaddooss llooccaaiiss))
  61. 61. BBeenneeffíícciiooss eeccoonnôômmiiccooss ddaa ppoolliinniizzaaççããoo aaggrrííccoollaa AAppiiccuullttoorr :: aalluugguueell,, pprroodduuççããoo ddee mmeell ee ppóólleenn AAggrriiccuullttoorr:: AAuummeennttoo ddaa pprroodduuttiivviiddaaddee aaggrrííccoollaa EEssttaaddoo:: AAuummeennttoo ddaa aarrrreeccaaddaaççããoo CCoonnssuummiiddoorr:: QQuuaalliiddaaddee ddooss pprroodduuttooss ee pprreeççooss mmaaiiss bbaaiixxooss AABBEELLHHAASS EE OO MMEEIIOO AAMMBBIIEENNTTEE PPeerrppeettuuaaççããoo ddee eessppéécciieess vveeggeettaaiiss jjaarrddiinnss........ AAlliimmeennttoo ppaarraa aanniimmaaiiss..
  62. 62. AAGGRROOTTÓÓXXIICCOOSS UUmm ddooss mmaaiioorreess eennttrraavveess ppaarraa aa ccoonnssoolliiddaaççããoo ddaa ppoolliinniizzaaççããoo aaggrrííccoollaa nnoo BBrraassiill.. AAvviiaaççããoo.. RReedduuççããoo ddoo uussoo,, ttrrooccaa ppoorr pprroodduuttooss ddee bbaaiixxaa ttooxxiicciiddaaddee,, aapplliiccaaççããoo àà nnooiittee oouu nnooss ppeerrííooddooss ddee mmeennoorr aattiivviiddaaddee ddaass aabbeellhhaass,, ffeecchhaarr aallvvaaddoo,, rreettiirraarr tteemmppoorraarriiaammeennttee aass ccoollmmééiiaass,, rreeppeelleenntteess nnooss aaggrroottóóxxiiccooss.. MMoossccaa bbrraannccaa -- CCaajjuu
  63. 63. Desaparecimento ddaass aabbeellhhaass OO GGoovveerrnnoo aalleemmããoo pprrooiibbiiuu,, pprroovviissoorriiaammeennttee,, aa ccllaassssee ddee ppeessttiicciiddaass nneeoonniiccoottiinnóóiiddeess,, ccoonncclluussiivvaammeennttee lliiggaaddooss aaoo mmaacciiççoo ddeessaappaarreecciimmeennttoo ddee aabbeellhhaass. PPeessqquuiissaaddoorreess ddoo ggoovveerrnnoo eessttuuddaarraamm aabbeellhhaass mmoorrttaass ee ddeessccoobbrriirraamm 9999%% ddee ccoonnttaammiinnaaççããoo ccoomm oo ppeessttiicciiddaa ccllootthhiiaanniiddiinn,, pprroodduuzziiddoo ppeellaa BBaayyeerr. OOss ppeessttiicciiddaass hhaavviiaamm ssiiddoo aapplliiccaaddooss ààss sseemmeenntteess ddee ccoollzzaa,, nnaa vviizziinnhhaa rreeggiiããoo ddoo vvaallee ddoo rriioo RReennoo.
  64. 64. OO ccoommbbaattee aaoo ““ggrreeeenniinngg””,, ccoonnssiiddeerraaddaa aa ppiioorr ddooeennççaa ddaa cciittrriiccuullttuurraa nnoo mmuunnddoo,, eessttáá ddiizziimmaannddoo aabbeellhhaass nnoo iinntteerriioorr ppaauulliissttaa.. OO aalleerrttaa éé ddoo bbiióóllooggoo OOssmmaarr MMaallaassppiinnaa,, ppeessqquuiissaaddoorr ddoo CCeennttrroo ddee EEssttuuddooss ddee IInnsseettooss SSoocciiaaiiss ddoo DDeeppaarrttaammeennttoo ddee BBiioollooggiiaa ddaa UUnneesspp ddee RRiioo CCllaarroo.. PPoorr VVeerriiddiiaannaa RRiibbeeiirroo,, ddaa FFoollhhaa RRiibbeeiirrããoo,, FFoollhhaa ddee SS.PPaauulloo,, 1199//0088//22000088.. UUmm llaauuddoo ccoommpprroovvoouu qquuee aa mmoorrttee ddaass aabbeellhhaass ddee ppeelloo mmeennooss 770000 ccoollmmééiiaass eemm BBooaa EEssppeerraannççaa ddoo SSuull ee BBrroottaass ffooii ccaauussaaddoo ppoorr eexxcceessssoo ddee iinnsseettiicciiddaa.. MMaallaassppiinnaa eessttiimmaa qquuee oouuttrraass 33..330000 ccoollmmééiiaass nnoo EEssttaaddoo ppoossssaamm tteerr mmoorrrriiddoo nneessttee aannoo ddeevviiddoo aaooss aaggrroottóóxxiiccooss.. DDee aaccoorrddoo ccoomm oo llaauuddoo eemmiittiiddoo ppeellaa eemmpprreessaa eemm 1111 ddee aabbrriill,, ffooii eennccoonnttrraaddaa aa pprrooppoorrççããoo ddee 00,,0044 mmiilliiggrraammaa ppoorr qquuiilloo ddaa ssuubbssttâânncciiaa TTiiaammeexxoottaann nnooss iinnsseettooss mmoorrttooss,, qquuaannddoo oo ttoolleerraaddoo ppeelloo MMiinniissttéérriioo ddaa AAggrriiccuullttuurraa éé 00,,0011 mmgg//kkgg..
  65. 65. Mariano Senna da CCoossttaa**,, AAmmbbiieennttee JJÁÁ AA gguueerrrraa nnããoo ddeeccllaarraaddaa eennttrree aappiiccuullttoorreess ee ggiiggaanntteess ddooss aaggrroottóóxxiiccooss nnaa EEuurrooppaa tteevvee mmaaiiss uumm rroouunndd sseemmaannaa ppaassssaaddaa.. NNaa qquuiinnttaa--ffeeiirraa ((1188//0099)),, oo MMiinniissttéérriioo ddaa SSaaúúddee ddaa IIttáálliiaa ssuussppeennddeeuu aa lliicceennççaa ddee qquuaattrroo ssuubbssttâânncciiaass ((CClloottiiaanniiddiinnaa,, IImmiiddaacclloopprriiddee,, TTiiaammeettooxxaamm ee FFiipprroonniill)) pprreesseenntteess eemm iinnsseettiicciiddaass ppaarraa ppllaannttaaççõõeess ddee mmiillhhoo,, ccoollzzaa ee ggiirraassssooll.. EEllaass ssããoo aappoonnttaaddaass ppeellaa FFeeddeerraaççããoo IIttaalliiaannaa ddee AAppiiccuullttuurraa ccoommoo rreessppoonnssáávveeiiss ppeellaa mmoorrttee eemm mmaassssaa ddee aabbeellhhaass vveerriiffiiccaaddaa nnoo iinníícciioo ddoo aannoo..
  66. 66. Outras abelhas nnaa ppoolliinniizzaaççããoo GGêênneerroo AAppiiss GGêênneerroo BBoommbbuuss ((mmaammaannggaavvaa)) MMaarraaccuujjáá GGêênneerroo TTrriiggoonnaa ((MMeelliippoonniiddeeooss)) AAbbeellhhaass iinnddííggeennaass GGêênneerroo XXiillooccooppaa ((mmaaiioorriiaa ssoolliittáárriiaa)) MMaarraaccuujjáá GGêênneerroo CCeennttrriiss ((aabbeellhhaass ssoolliittáárriiaass))
  67. 67. Abelha do gênero Centris visitando flor de maracujá(Passiflora sp.). Note o estame tocando o dorso da abelha.
  68. 68. MMeelliippoonnaa ssuubbnniittiiddaa ((jjaannddaaíírraa)) uuttiilliizzaaddaa nnaa ppoolliinniizzaaççããoo ddee ppiimmeennttããoo
  69. 69. MMeelliippoonnaa qquuaaddrriiffaasscciiaattaa ((mmaannddaaççaaiiaa)) uuttiilliizzaaddaa nnaa ppoolliinniizzaaççããoo ddoo ttoommaatteeiirroo
  70. 70. NNaannnnoottrriiggoonnaa tteessttaacceeiiccoorrnniiss ((IIrraaíí)) PPoolliinniizzaaççããoo ddoo MMoorraanngguueeiirroo eemm eessttuuffaass
  71. 71. TTeettrraaggoonniissccaa aanngguussttuullaa ((JJaattaaíí)) PPoolliinniizzaaççããoo ddoo MMoorraanngguueeiirroo eemm eessttuuffaass
  72. 72. PPoolliinniizzaaççããoo ddee mmoorraanngguueeiirrooss eemm eessttuuffaass ccoomm aabbeellhhaass JJaattaaíí bbiióóllooggaa KKááttiiaa SS. MM. BBrraaggaa
  73. 73. As flores vviissiittaaddaass ppeellaa JJaattaaíí oorriiggiinnaamm mmoorraannggooss bbeemm ffoorrmmaaddooss.. OO nnúúmmeerroo ddee ffrruuttooss ddeeffoorrmmaaddooss ccaaii ddee 8855 ppaarraa 55%%.. VVaallee aaiinnddaa rreessssaallttaarr qquuee eessssee iinnsseettoo ssee aaddaappttaa bbeemm àà tteemmppeerraattuurraa ee àà uummiiddaaddee ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddaass eessttuuffaass,, aassssiimm ccoommoo àà qquuaannttiiddaaddee lliimmiittaaddaa ddee aalliimmeennttoo.. SSeeuu ttaammaannhhoo ppooppuullaacciioonnaall ee aallccaannccee ddee vvôôoo ssããoo ccoommppaattíívveeiiss ccoomm áárreeaass ffeecchhaaddaass ddee ppeeqquueennoo ppoorrttee,, lleemmbbrraa aa ppeessqquuiissaaddoorraa.. PPoorréémm,, éé pprreecciissoo iinntteeggrraarr oo mmaanneejjoo ddaass aabbeellhhaass nnaass eessttuuffaass aaoo ccoonnttrroollee ddee pprraaggaass ccoomm ssuubbssttâânncciiaass qquuíímmiiccaass..
  74. 74. As flores de morango ssããoo rreecceeppttiivvaass aattéé oo ssééttiimmoo ddiiaa mmaass oo ppeerrííooddoo ddee uummaa ppoolliinniizzaaççããoo mmaaiiss eeffeettiivvaa vvaaii ddoo pprriimmeeiirroo aattéé oo qquuaarrttoo ddiiaa.. UUmmaa eeffiicciieennttee ppoolliinniizzaaççããoo ssee ppooddee ccoommpprroovvaarr ààss 2244hhss 4488 hh ddeeppooiiss ddaa ppoolliinniizzaaççããoo jjáá qquuee aass ppééttaallaass ccaaeemm ee ooss ppiissttiillooss ddaa fflloorr sseeccaamm.. AAoo ccoonnttrráárriioo,, uumm mmoorraannggoo ccoomm ddeeffiicciiêênncciiaa ddee ppoolliinniizzaaççããoo aapprreesseennttaa uummaa mmeessccllaa ddee ppiissttiillooss ffrreessccooss ee ddee ccoorr aammaarreelloo vveerrddoossoo ccoomm ppiissttiillooss sseeccooss ee ccoomm ppééttaallaass aaiinnddaa pprreesseenntteess
  75. 75. LLiimmiittaaççõõeess ppaarraa uussoo ddee oouuttrraass aabbeellhhaass DDoommeessttiiccaaççããoo ddee ppoouuccaass eessppéécciieess FFaallttaa ddee eessttuuddooss ddee bbiioollooggiiaa ee eeccoollooggiiaa EEssccaasssseezz ddee ggrraannddee nnúúmmeerroo ddee ccoollmmééiiaass ddiissppoonníívveeiiss LLiimmiittaaççõõeess ggeeooggrrááffiiccaass PPRR CCeerrccaa ddee 4400 eessppéécciieess ddee aabbeellhhaass sseemm ffeerrrrããoo jjáá ccaattaallooggaaddaass GGrraannddeess ppoossssiibbiilliiddaaddeess ddee mmeelliippoonnííddeeooss eemm eessttuuffaass..

×