Otavan Opiston Tulevaisuustarinoiden kirjoituspaja toukokuu 2014. Esittelyssä erilaisia tulevaisuustarina- ja skenaariotyyppejä.

1. Tulevaisuustarinoiden kirjoituspaja
Toukokuu 2014
16.-17.5.2014
Helsinki ja netti
Kari A. Hintikka
Otavan Opisto

2. Lyhyesti puhujasta
• Kari A. Hintikka (nethunt@Twitter)
• Verkosto- ja tulevaisuustutkija Otavan Opistossa, tietokirjailija ja futuristi
• Tuore katsaus sosiaalisen median ja koulun tulevaisuudesta 2023
• Väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima
• Suomen Akatemian Somus -hanke 2009-2010:
– Kansalaisten ja julkishallinnon uudet vuorovaikutusmuodot netissä
• Verkkotaidetta: Nettielämää (1996), Hakut naulaan (2001), teollisuustanssimusiikkia
(2005, ubiq.fi), valmisteilla biopunk-romaani Metabolisti
• Erityisasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista
– SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
• MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti
• Strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-konseptointi mm. Akava,
eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat,
Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi

3. Toukokuun 2014 pajan sisältö
• Tulevaisuustarinoiden perusidea
• Erityyppisiä tulevaisuustarinoita
• Tulevaisuustarinoiden analysointia
• Kesäkuun 2014 harjoitukset

4. Tulevaisuustarinoiden perusidea
Lähde: Tulevaisuus.fi

5. Tulevaisuustarinoiden perusidea
• Tukee kokonaistyöskentelyä
– Raportti, tutkimus, katsaus, strategia etc.
• Voi olla itsenäinenkin tarina, mutta viihekehys kokonaistyöskentelystä
• Tähtää monitahoisten havaintojen ja suuntausten havainnollistamiseen
• Muotona usein yhden tai useamman ihmisen arki – tai yhteiskunta
• Skenaariotyypit: dystopia < välimuoto > utopia
• Parhaimmillaan inspiroi itsenäisesti vastaanottajaa
• Yleensä teksti, mutta voidaan tehdä esimerkiksi kuvia, videoita, piirtää
maisemia, vaatteita tai muita tavaroita etc.
• Tällä kurssilla tekstiä
• Tämän kurssin kirjoittamisen lopullisena viitekehyksenä: Oppimisen
tulevaisuus 2030 -barometri

6. Miksi tarinallisempia tulevaisuustarinoita?
• Tyypillinen tulevaisuustarina on edelleen muotoa: ”Broileri uunissa ilmoitti
jääkaapille että kerma on loppu ja jääkaappi otti yhteyttä verkkokauppaan”
• Teknologioiden mekaaniset kuvaukset eivät oikeastaan ole tarinoita
• Hahmot toiveineen ja tarpeineen tekevät skenaarioista samastuttavampia
• Mietityt hahmot myös herättävät teknologiat eloon ja pohtimaan
• Kunnon hahmoista ja tarinoista on helpompi keskustella
kokonaistyöskentelyssä
• Proosallisten tarinoiden kautta voidaan tuoda esiin teknologioiden
vaikutuksia ihmisiin
• Käytännön syistä tulevaisuustarinoiden ihmiset ovat usein superihmisiä:
yhteiskunnallisesti aktiivisia ja valveutuneita – nämä eivät ole enemmistö
tulevaisuudessakaan
• Tulevaisuustarinat tarjoavat mainion spinoffin novelleihin ja romaaneihinkin

7. Tulevaisuustarinoiden 5 yleistä muotoa
• A. Lyhyt, täydentävä
• B. Arjen tiivis kuvaus
• C. Laaja skenaario
• D. Mininovelli
• E. Novelli
• Käydään läpi keskustellen seuraavista näytteistä
• Miten hahmot rakennetaan tarinoissa?
– Kuvaus, motiivit, draiverit mitkä saavat hahmot tekemään / ajattelemaan
• Miten tulevaisuus tuodaan esiin tarinoissa?
– Yleiskuvaus, hahmojen toiminta ja valinnat, teknologian tuomat edut tai
rajoitteet
• Vaikuttaako teknologiat jotenkin tarinan muotoon tai juoneen?

8. A. Lyhyt, täydentävä
• Konkretisoiva, teknologinen
• Yleisin muoto: kuvataan henkilön X ja/tai Y arkea ja siinä eri tulevaisuuden
teknologioiden tai tarkasteltavan teeman käyttöä
• Kuvauksia voidaan esittää sivulauseissa itse päätekstissäkin, kuten
strategiat
• Sirkka Heinonen, Olli Hietanen ja Juho Ruotsalainen: Mustat joutsenet
Turun kulttuuripääkaupungissa.
– 5.5. Tulevaisuustarina ”Turkulaissii 2021”, Sivu 46.
• Näyte: “Jääkaappi ilmoittaa matkalla, että maito on loppu.”

9. A-1: Kolmipäiväisen viikonlopun ’tarina’
’Tarina ’/ Skenaario:
”Kolmen päivän puolue ajaisi tavoitteenaan Varsinais-Suomen kokeilualueelle kolmipäiväistä
viikonloppua. Jos tavoite saataisiin toteutettua, slow-ideologia löisi läpi koko yhteiskunnassa.
Ihmisillä olisi aikaa ajatteluun ja hengellisiin pyrintöihin, mikä houkuttelisi alueelle erityisesti
maailman intellektuaalista eliittiä. Tämä puolestaan lisäisi tuntuvasti kulttuuripalvelujen
kysyntää, ja luova talous nousisi aivan uudenlaiseen kukoistukseen. Tämä johtaisi
hyvinvoinnin kasvuun, ja kehitykseen kiinnitettäisiin huomiota maailmanlaajuisesti.”

10. B. Arjen kuvaus
• Konkretisoiva, teknologinen
• Yleisin muoto, Kuvataan henkilön X ja/tai Y arkea ja siinä eri tulevaisuuden
teknologioiden tai tarkasteltavan teeman käyttöä
• B-1: Sirkka Heinonen, Olli Hietanen ja Juho Ruotsalainen: Mustat joutsenet
Turun kulttuuripääkaupungissa.
– Jakson 5.5. Tulevaisuustarina ”Turkulaissii 2021”, Sivu 46.
• B-2: Kari A. Hintikka: Pedagogiset toimintakulttuurit muutoksessa -
sosiaalinen media ja yleissivistävä koulutus Suomessa 2023 (Otavan
Opisto)
– Lukujen 4. ja 5- tulevaisuustarinat
– Tavoitteena proosamaisuus

11. B-1. Mustat joutsenet Turun
kulttuuripääkaupungissa
”Isä lähtee harrastamaan aikuissirkusta Logomoon ja lähettää uusiokulttuuriperheelleen
kutsun tulla mukaan. Tytär vastaa, ettei ehdi eikä halua, koska pelaa juuri kavereidensa
kanssa. Isän työkaverit vastaavat etteivät nyt ehdi, mutta kaksi naapuria samalta kadulta
ilmoittavat tulevansa mukaan. Työkavereista kaksi kertoo sittenkin osallistuvansa netin
kautta ainakin yleisönä, kun Logomon virtuaaliseinät mahdollistavat sekä katsomisen että
osallistumisen.
Jääkaappi ilmoittaa matkalla, että maito on loppu. Logomon vieressä olevan kaupan
maitopurkit puolestaan kertovat, että maito on siellä halpaa – ja samalla muidenkin
tuotteiden tarjouksia.
Äiti puuttuu puheeseen ja kertoo, että kattopuutarhan sato on nyt syötävissä ja
ruokapiiristä on tullut juuri lähetys. Kaupasta tarvitaan vain kahvia. Resepti on ruokapiirin
kuukauden kokeilu.
Uusiokulttuuriperhe maksaa vapaaehtoista kulttuuriveroa, jolla rahoitetaan alueellista
kulttuuria. Uusiokulttuuriperheen ”adoptoimat” nairobilaisnuoret suunnittelevat seuraavan
viikon pihajuhlaa.”

12. B-2: Pedagogiset toimintakulttuurit muutoksessa
”Jarkko muisti miten oli nähnyt lelurobottinsa osat pitkin lattiaa pikkuveljensä Tomin
levittämänä. Hän hahmotti nopeasti mielessään miten ne optimoitaisiin mahdollisimman
pieneen tilaan. Säilytyslaatikossa oli paljon hukkatilaa ja turhaa pehmikettä. Ajan myötä
perhe luovutti suosiolla Jarkolle sähköauton pakkaamisen lomatavaroille. Tai optimoida
ruokapiirin kotiinkuljetukset.
Hän tiesi jo pienenä mihin ryhtyä isona. Koulu ei vaan ollut tukenut millään tavalla
ammattiin jota ei ollut olemassa hänen ollessaan alakoulussa. Kehnoja arvosanoja tipahteli
ja Wilma viuhui. Hänen vanhempansa kokeilivat kotikoulua mainioin tuloksin. Vanhemmat
kuitenkin päätyivät normikouluun sen sosiaalistavan vaikutuksen vuoksi. Nettikavereita ja -
kiusaajia sai kyllä kotikoulussakin. Mutta Jarkon äiti Susanna oli sosiologi ja tuumi että
yhteiskunnan pelisäännöt kaikessa karheudessaan opitaan paremmin normikoulussa. Ja
2020-luvun työelämän ydin, verkottuminen aikuisiän työelämän tarpeisiin, sen pohja
rakennettiin nimenomaan edelleen fyysisellä läsnäolollä.
Ammatti? Jarkko ei oivaltanut mihin sitä tarvitaan. Ammattihan koostuu eri taidoista mutta
lähes samoilla taidoilla voi olla useissa ammateissa. Lukion kolmen kuukauden
vapaaehtoisessa työharjoittelussa hän oli visualisoinut kunnan tulo- ja menovirrat suhteessa
ostopalveluiden todellisiin käyttäjämäärin ja potentiaaleihin. Luntomäki sai tiekartan
miljoonasäästöihin.”

13. C. Laaja skenaario
• Trendien esittely ikään kuin toteutuneine vaikutuksineen
• Usein holistinen ja kokonaisvaltainen
• Tarkastelutaso usein yhteiskunnan ylä- tai makrotasolla
• Mika Mannermaa: Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä, johdantona
s98-99 ja s107, mutta varsinaisesti s120 alkaen:
• Näyte: “Valtioiden valtaa siirtyy jo aiemmin paitsi ylikansalliselle tasolle
myös alaspäin, paikalliselle ja alueelliselle tasolle. Valtiolle jää edelleen
tehtäviä, jotka liittyvät mm. kansalaisten luottamukseen yhteiskunnallisia
järjestelmiä kohtaan, perusturvallisuuteen ja -hyvinvointiin sekä fyysisen ja
aineettoman infrastruktuurin ylläpitoon.”

14. C-1: Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä
”Orastavaa globaalia hallintaa esiintyy yhä enemmän entistä sitovampien ja
lukuisampien globaalien sopimusten muodossa. Vuonna 2019 järjestetään
ensimmäinen merkittävä globaali kansanäänestys, jolla pyritään määrittelemään
maailmanlaajuisen resurssitalouden suunta. Ajan mittaan demokraattinen
globaalihallinta saa systemaattisempia muotoja.
Tulevaisuuden maailmassa 30–50 vuoden kuluttua on jo voimakas
demokraattinen maailmanhallinta. Sen tehtävänä on päättää kaikkein
tärkeimmistä maapalloa koskevista asioista, kuten keskeisten uusiutumattomien
luonnonvarojen käytöstä, maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä, ilman ja
merien suojelusta, globaalitalouden suurista pelisäännöistä muun muassa
työvoiman kohtelua koskien, globaalista turvallisuudesta tarvittavine
resursseineen, maailmanlaajuisen verotuksen toteutuksesta ja muista Telluksen
tason asioista – ja joiltakin osin myös lähiavaruudesta.
Virtuaalimaailman mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaasti päätöksenteossa,
johon kansalaiset kaikkialla maailmassa voivat osallistua. Mustien autojen letkoja
ja tummissa puvuissa pönöttävien miesten rituaalikokouksia nähdään harvoin.”

15. C-2: Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä
• Tulevaisuuden puolueet: Teknokratia ideologiana
• Proosamainen tai kolumnimainen luova kuvaus
• ”Moderni huipputeknologia ei ole arvovapaata, se sisältää jo itsessään
enemmän ideologiaa kuin menneisyyden yksinkertaisempi teknologia.
Vasaralla saattoi rakentaa talon tai kolkata mummon, eikä ollut
kohtuullista asettaa vasarantekijää vastuuseen siitä, mitä teknologialla
tehtiin. Sen sijaan esimerkiksi ydinvoimaan sekä sen rauhanomaisessa että
tuhoavassa tarkoituksessa on sisäänladattuna runsaasti ideologiaa, joka
viestii suunnittelijansa ja tekijänsä ja koko asian mahdollistavan
yhteiskunnallis-taloudellis-teknologisen kompleksin arvomaailmoista. Jos
rakentaa ydinpommin, ei ole uskottavaa sanoa, että ”voihan sitä käyttää
myös koristeena.”

16. D. Mininovelli
Tarinavetoinen, hieman kuten B, mutta painotetaan henkilöitä ja
proosakokemusta
• D-1. Kari A. Hintikka: Nuuksion neuvottelija. Skenaario Biotalous2030-
strategiaa varten
• D-2. Jaana Huhta: Unelmien neulansilmä
• D-3. Tarja Ollas (ja Risto Linturi): Pikavalmistus muutti luonnonvarojen
käyttöä. Skenaario Biotalous2030-strategiaa varten
– Haastatteluun pohjautuva mininovelli
– Kiinnostava ratkaisu haastatella futuristia ja pukea se tarinan muotoon

17. D-1: Nuuksion neuvottelija
” Arvid lähestyi valoisan asunnon ravintotankkiyksikköä ja pikavalmisti itselleen
kyyttölihajäätelön. Voisi olla vientituote, hän makusteli. Yksikköä ympäröi rehevä,
vesiviljelty hyötykasvipuutarha. Mies haisteli Miran biohakkeroimia sinertäviä
hybridiyrttejä, jotka tuoksuivat makeankarvaisesti.
Kauempana oli kehonhoitoyksikkö tulostimineen ja bioantureineen. Nainen ei
oikeastaan tarvinnut kuin materiaalikeskuksen robokuljetuspalvelua, Arvid päätteli.
Ehkä hänellä oli oma kaivoskin takapihalla?
– Sopiiko samantien? Arvid kysyi ja laski biomodulinsa lähimmälle työtasolle
nuuhkimaan tietoverkkoja.
– Siksi täällä ollaan, Mira nyökkäsi.
Sillä välin Mira esitteli miehelle asuntoaan ja sen eri työpisteitä.
– Kaunis koti, mies totesi.
– Valtion asunto, Itä-Suomessa suunniteltu, Mira sanoi. – Tulostettu pääosin paikan
päällä, Nuuksion puusta ja sen uusista johdannaisista. – Myös luonnonvarojen
kierrätysindeksi on huippuluokkaa, hän jatkoi.”

18. D-2: Unelmien neulansilmä
”Kun vanhemmat muuttivat lopullisesti valoisampaan osaan Eurooppaa, Kride
oli salaa toivonut, että talo olisi myyty ja että hän olisi saanut hallita helppoa
keskustahuoneistoa. Mutta isä ei luottanut yhtiömuotoiseen asumiseen.
Heikoimmissa yhtiöissä asusti enää alialivuokralaisia, halpatyöläisiä ja
lumeosoitetta tarvitsevia asunnottomia. Vladimirit Security-Ohranasta
osasivat vaihtaa hetkessä asunnon väestön maksukykyisempiin, jos tarve
sellaista vaati.
- Miksi maksaa muiden välinpitämättömyydestä ja ongelmista? Ja Kride, jos
innostuisit enemmän kasvimaasta, niin voisit tuottaa vaikka mitä talvenkin
varalle. Juhannuksena puusauna aaah...
- Kyllä isi, aivan, oikeassa olet.”

19. D-3: Pikatulostus
”- Omat tuunausosat ovat aiheuttaneet aika paljon tuotevastuuriitoja, kun tuote ei olekaan ollut
enää käyttökelpoinen. Onnettomuuksiakin on ollut melkoisesti, kun tee-se-itse-tuotteiden laatua
ei kukaan voi valvoa.
- Kyllä, mutta onneksi vakuutusehdot kannustavat riskien välttämiseen.
- Miten arvioisit pikatulostuksen ympäristövaikutuksia? Oliko kehitys ympäristölle hyväksi? Pörssit
käyvät nykyään kuumina luonnonvaramarkkinoilla, kun kysyntä on räjähtänyt pilviin.
- Luonnonvarojen lisääntynyt kysyntä johtuu kuitenkin enimmäkseen väestönkasvusta, ei niinkään
neitseellisten aineiden markkinoinnista. Markkinahinta pitää kulutuksen kurissa. Pikatulostus on
vähentänyt uuden ydintavaran määrää, kun korjaamisesta tuli helppoa. Yksilölliset, kotitulosteiset
täydennysosat kuitenkin tehdään usein moneen kertaan ennen kuin ollaan tyytyväisiä.
- Tiedän, poikani kotitulostimet hurisevat yötä päivää, kun hän tuunaa kulkupeliään,
kotirobottiaan ja vaatteitaan. On kuulemma niin noloa, jos vastaan tulee samanlainen. Onneksi
hän kuitenkin sulattaa vanhat osat ja tulostaa niistä uudet.”

20. E. Novelli
• Lähestyy perinteistä scifiä / proosaa
• Kokonaisvaltainen ja itsenäinen tarina, konteksti (ehkä) huomioiden
• Fokuksessa hahmot, kuvaus ja itsenäinen juoni
• Käyttö: kokoomateokset, joissa fiktiota ja faktaa
• Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Mustat joutsenet –kokoelma
– Pohjana kirjoituskilpailu
– Koostuu poliitikkojen ja asiantuntijoiden puheenvuoroista sekä novelleista
– Esimerkiksi Terhi Raumonen: Koska meille tulee valot
• Suomi pyytämässä kehitysapua Afrikasta
• Elina Hiltunen ja Kari Hiltunen: Teknoelämää 2035
– Teoksesta pääosa faktaa nousevista teknologioista
– Lopussa 37-sivuinen luova tulevaisuustarina
– Yhdistetty dystopia/utopia, skenaariotyyli vaihtuu pitkin tarinaa

21. E-1: Koska meille tulee valot
”Suuret aurinkovoimalat jauhoivat nyt sähköä Afrikkaan. Marokosta kulkivat yhä
kaapelit Espanjaan ja Tunisiasta Italiaan, mutta niitä pitkin siirtyi sähköä vain
marginaalisia määriä. Eurooppaan rakennettu, satoja miljardeja maksanut
siirtoverkko oli tehty nimenomaan Afrikasta tuotavaa energiaa ajatellen. Nyt se oli
lähestulkoon tyhjänpanttina.
Virkamies Niemistö nielaisi meloninpalan ja piti lyhyen puheenvuoron
siirtoverkosta, joka oli maksanut suomalaisille veronmaksajillekin kymmeniä
miljardeja.
– Ja meidän ilmastomme –
– On kylmä, täydensi presidentti Mukena. – Te tarvitsette paljon energiaa myös
lämmittämiseen. Te poltatte paljon puuta, ja se alkaa loppua. Te ette halua
kansanne joutuvan ahdinkoon. Minä uskoisin, että me afrikkalaiset tiedämme siitä
asiasta jotain.
Virkamiehet hymyilivät vaivautuneesti.
– Jo 2010-luvulla tiedemiehet tekivät laskelmia, joiden mukaan silloinen
peltopinta-ala olisi riittänyt koko maapallon väestön ruokkimiseen, Aren Mukena
jatkoi. – Silti monessa paikassa, myös meillä täällä Afrikassa, koettiin hirvittävää
nälänhätää.

22. E-2: Teknoelämää 2035
• Ote paperimonisteena

23. Harjoitustehtävät kesäkuulle
• 1. Valitse yksi tai useampi TuVan Mustat joutsenet -novelli ja arvioi se / ne
• Miten hahmot rakennetaan tarinoissa?
– Kuvaus, motiivit, draiverit mitkä saavat hahmot tekemään / ajattelemaan
• Miten tulevaisuus tuodaan esiin tarinoissa?
– Yleiskuvaus, hahmojen toiminta ja valinnat, teknologian tuomat edut tai
rajoitteet
• Vaikuttaako teknologiat jotenkin tarinan muotoon tai juoneen?
• 2. Pohdi millaisella tekstillä haluat aloittaa? Arjen kuvaus, tilanne tai
yhteiskunta
– Mikä toimii viitekehyksenä? Teknologiat, skenaariosuunta, teema kuten
ympäristö, liikenne, oppiminen, avaruus, kommunikaatio

24. Kiitos!
kari.hintikka (a) otavanopisto.fi
nethunt@Twitter