Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut
•
1 gostou•5,516 visualizações
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Destaque
Destaque (20)
Semelhante a Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut
Semelhante a Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut (20)
Mais de Työeläkeyhtiö Varma
Mais de Työeläkeyhtiö Varma (20)
Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut
- 1. 1 Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut Olli Tolkki Nordic Healthcare Group 9.2.2012
- 2. Työhyvinvointi - kustannus vai sijoitus? 2 Miten sen voi todentaa?
- 3. Lähestyminen työhyvinvoinnin mittaamiseen avainasiat 3 Työhyvinvoinnin tilaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan mitata eurot euromääräisesti – On tärkeää tietää kustannukset ja säästöt konkreettisesti euroina – strategiset päätökset tehdään yleensä aina numeroiden perusteella Toimenpiteet täytyy pystyä kohdistamaan vaikuttavimpiin alueisiin Toimen- piteet Työhyvinvoinnissa on merkittävä säästöpotentiaali Vaikutta- – Ihmiset voivat paremmin ja estetään ennenaikainen eläköityminen tai sairauspoissaolot vuus – Tunnistetaan mikä on seurausta toimenpiteistä ja mikä on luontaista muutosta
- 4. 4 Mitä on työhyvinvoinnin mittaaminen Keskeisten mittareiden valinta Tavoitetasojen määrittely Työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut Työhyvinvoinnin johtaminen osana yrityksen strategista johtamista Työhyvinvoinnin tuloskortti Case
- 5. Työhyvinvoinnin mittaaminen 5 Tämänhetkiset mittarit mittaavat työhyvinvoinnin selittäviä tekijöitä Henkilöstö- esimerkiksi tyytyväisyyttä Sairauspoi kyselyt ssaolot Toimivien mittareiden täytyy antaa Tyky vastauksia mihin kannattaa keskittyä ja toiminnan mitä pitää korjata määrärahat Mittarit tulee priorisoida ja linkittää Strategiset päätökset tehdään aina Kuinka sitoutunutta ja hyvinvoivaa numeroiden perusteella henkilöstö on? Mihin työhyvinvoinnissa tulisi panostaa ja miten se vaikuttaa?
- 6. Säästöpotentiaali ja laatu työhyvinvoinnissa Kustannuksiin voidaan vaikuttaa 6 Sairauspoissaolon kustannus EK:n Ennaltaehkäisemällä arvion mukaan kolminkertainen työkyvyttömyyseläkkeitä saadaan pelkään sairauspoissaolon merkittäviä säästöjä palkkakustannukseen verrattuna – TYEL-eläkemaksut seuraavat toteutuneita työkyvyttömyyseläkkeitä – Jos huomioidaan sairauspoissaolojen kahden vuoden viiveellä muitakin kustannuksia esim. sijaisten palkkaaminen, hallinnolliset lisätyöt, töiden viivästyminen jne. Yrityksen sisällä on usein eroja, jos Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisy saadaan koko yrityksen kustannustaso – Ei ole yhtä yksittäistä keinoa, vaan se tehokkaimpien alueiden tasolle syntyy on tulosta kokonaisvaltaisesta merkittäviä säästöjä ja laatu paranee strategisen hyvinvoinnin johtamisesta (Aura et al. 2010) – Esimiestyöskentely ja HR:n funktiot ja resurssit vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeisiin (Aura et al. 2010) laskevasti
- 7. Mistä kustannukset muodostuvat 7 Sairauksista johtuvat suorat ja Ennaltaehkäisevän työn kustannukset Sairaanhoidon suorat kustannukset epäsuorat kustannukset Työhyvinvoinnin kustannukset voidaan euromääräistää kolmesta elementistä: – Ennaltaehkäisevä työ – Sairaanhoito – Sairauksista johtuvat suorat kustannukset
- 8. Työhyvinvoinnin mittaaminen – laatu ja toiminta 8 Työhyvinvointi on pinnalla, mutta miten aihetta on tähän asti lähestytty? – Työssä viihtyminen - henkilöstökyselyt – Fyysinen hyvinvointi – Liikuntasetelit – Henkinen hyvinvointi – kulttuurisetelit Paraneeko hyvinvointi näillä keinoilla? – Ei ole juurikaan pureuduttu parantavatko keinot todella työhyvinvointia ja mitkä ovat niiden kustannusvaikutukset
- 9. Mittareiden valinta 9 Tieto on irrallista – HR-raportit eivät integroidu osaksi nykytila raportointia Kvalitatiivinen data kuvailee, mutta ei tue päätöksentekoa päätöksenteko Päätökset tehdään euroihin perustuen Tarvitaan euromääräistä tietoa joka on yhdistettävissä mahdollisuudet laadullisiin mittareihin HR:n vahvistaminen osaksi strategista johtamista numeroiden avulla
- 10. Kustannusten osa-alueet: teoreettinen jaottelu 10 Työhyvinvointi Ennaltaehkäisevän työn kustannukset Sairaanhoidon kustannukset Sairauksista johtuvat suorat ja epäsuorat kustannukset Ennaltaehkäi- Muut hyvinvointi- Muu Työtapatur- Sairauksien Kuntoutus Työkyvyttö Vakuutukset Sairauslomat sevä työterveys- palvelut ja hyvinvointityö mien hoito hoito myyseläke huolto ja kuntoutus toiminta ja johtaminen Mittaamisella pitää pystyä pureutumaan kustannusten kaikkiin osa-alueisiin Voidaan laskea säästöpotentiaali eri osa-alueille ja keskittää toimenpiteet vaikuttavimpiin alueisiin *Eivät ole mukana tarkastelussa
- 11. Mittarien valinta Tärkeimmät periaatteet 11 Mittaamisen yleiset periaatteet – Reliabiliteetti ja validiteetti – Mitä mitataan ja miksi mitataan reliabiliteetti – Miten tietoa käytetään Mittareiden täytyy mitata asioita useammasta Validiteetto eri näkökulmasta Yrityksen eri tasoilla tarkastellaan eri Mittaaminen mittareita, mutta ne tulee johtaa samasta tietopohjasta Mittariston tulee sulautua yrityksen muuhun strategiseen mittaristoon
- 12. Mittarien valinta Millä tekijöillä eroja muodostuu 12 Toimialakohtaiset – Toimialakohtaiset riskit: työtapaturmat, aikainen eläköityminen – Miten toimenpiteet puree – miten pärjätään suhteessa kilpailijoihin Yrityskohtaiset – Henkilöstö: työntekijät verrattuna toimihenkilöihin – erilaiset ongelmat – Alueelliset erot Yksikkö ja osastokohtainen seuranta – Työkulttuuri – Työssä jaksaminen – Motivaatio – Esimies tuntee alaisensa paremmin kuin työterveyshuolto interventiot ja huolehtiminen
- 13. Työhyvinvoinnin mittareiden tavoitetason määrittely 13 Tavoitetaso voidaan määritellä Alueellisten erojen tasoittaminen – tavoitetasoksi parhaat alueet esim. – Sairauspoissaolot 1. Kansallinen vertailupohja – Työtapaturmat – sairaudenhoitokulut 2. Oma historia (jokainen yksikkö) 3. Sisäinen benchmark
- 14. Työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut - pehmeistä arvoista koviin mittareihin 14 Mittaamisen mallin täytyy kattaa myös laadulliset tekijät vaikka ne eivät olisi suoraan esitettävissä numeroina tai euroina – Laadulliset tekijät selittävät muutoksia numeerisissa mittareissa Työterveyshuollosta tulee vaatia selkeämpiä ja tarkempia raportteja Työterveyshuollosta saatua tietoa tulee tarkentaa yrityksen omilla tiedoilla Rakentamalla hyvä malli voidaan jatkuvasti seurata euromääräisesti miten työhyvinvointiin vaikuttavat toimenpiteet näkyvät säästöinä
- 15. Työhyvinvoinnin johtaminen 15 Työhyvinvointia voidaan johtaa – Asioiden vastuuttaminen – Eri portaiden roolit ja vastuu selväksi Suurimmat säästöt syntyvät siitä, että ihmiset voivat nykyistä paremmin – Kustannuksia ei siis kannata pelkästään karsia Työterveyshuollon rooli on merkittävä – Ihmiset täytyisi pitää terveenä eikä vain hoitaa sairauksia – Kannustinmallit
- 16. Työhyvinvoinnin balanced score card 16 Seurantamalli Johtoryhmän tehtävä osallistua strategisten tavoitteiden laatimiseen Johto- – Määritellään mittarit mittaamaan ryhmä tavoitteiden saavuttamista HR-osasto osallistuu strategisten tavoitteiden laatimiseen ja johtaa niistä kriittiset menestystekijät – HR-osaston tehtävänä on valita mittarit ja HR-osasto seurata niitä – Tiedettävä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutoksiin Yksikköjen johdon tulisi olla tietoisia strategisista tavoitteista ja kriittisistä Yksiköiden menestystekijöistä johtajat Vastuiden ja työnjaon määrittäminen
- 17. Työhyvinvoinnin balanced scorecard 17 Työhyvinvoinnin Score Card Strategiset tavoitteet Ennaltaehkäisevä toiminta Sairaanhoito Epäsuorat kustannukset Riskiryhmien tunnistaminen ja Sisällön Sairauspoissaolopäivien Kriittiset tekijät panosten kohdistaminen yhdenmukaistaminen, hallinnan parantaminen vähentäminen Henkisen Fyysisen Toimintatapoj Sairastuneen Sopimusten en Sairauspoi jaksamisen jaksamisen uudistamine ssa-olojen henkilöstön Mittaristo riskiryhmät riskiryhmät n yhdenmukaist a-minen hallinta nopea töihinpaluu Ennaltae Muut Muu Työtap Sairau Kuntout Eläkke Vakuu- Sairau Kustannukset hkäi hyvin- hyvin- aturmi ksien us et tukset s- sevä vointip vointity en hoito lomat työterve al-velut ö ja hoito ys- ja - johtami huolto ja toimint -nen Laatu kuntoutus a Prosessit
- 18. Tuloskortin hyödyntäminen johtamisessa Yrityksen eri tasoille tarvitaan erilaiset mittarit 18 Johtoryhmälle muutama kokonaisuutta kuvaava avainluku HR – laajempi katsaus kaikkiin osa-alueisiin Yksikkötasolla yksityiskohtaisimmat mittarit joista nähdään omien tavoitteiden saavuttaminen
- 19. Case Työhyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden kehittäminen 19 Toteutetaan nykytila analyysi – Mistä kustannukset muodostuu – Missä on suurin säätöpotentiaali Luodaan toimenpideohjelma – Mitä käytännössä tehdään, jotta päästää asetettuun tavoitetasoon – tiekartta Konkreettiset toimenpiteet työterveyshuollon kehittämisessä – Esim. kilpailutus – Kannustemallin luominen Kytketään työterveyshuollon kannustemalliin
- 20. Esitetty malli - miten työhyvinvoinnin mittarointi ja johtaminen on toteutettu tuloksellisesti 20
- 21. € esimerkki: nykytila-analyysi 21 Toimihenkilöt Kustannukset Case 1200 • Kvantitatiivinen kustannus per työvuosi analyysi nykytilasta Menetetyn työajan 700 Pohjois- • Toimenpide- Pks, Sisä-Suomi TR/AR Suomi ehdotukset Lounais- Itä-Suomi 200 • Implementoinnin tuki Suomi -300 0 500 1000 Työterveyshuollon kustannus per työvuosi Työntekijät Eläkevuosien vähennys maksuluokan alentamiseksi 1500 kustannus per työvuosi Menetetyn työajan 1000 Pks, Sisä- Lounais- TR/AR Pohjois- Suomi Itä-Suomi Suomi Suomi 500 0 0 500 1000 Työterveyshuollon kustannus per työvuosi Alueellisia eroja on runsaasti Jos kukin alue toimisi toimintatapoja levittämällä yhteiskustannuksiltaan tehokkaimman alueen tasolla voidaan saavuttaa runsaasti säästöjä
- 22. Case Työhyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden kehittäminen 22 Ei tiedetty työhyvinvoinnin kokonaiskustannuksia eikä mikä kustannuserä on lähtötilanne merkittävin Ei tietoa minkälaisia eroja löytyy yrityksen sisältä Työterveyshuollon raportointi hyvin niukkaa Työturvallisuus oli integroitu osaksi johtamisjärjestelmää Nykytila-analyysi toimenpiteet Luotiin työhyvinvoinnin BSC ja tiekartta toimenpiteistä Toimenpidesuunnitelma työterveyshuollon kehittämiseen Havaittiin mihin kannatta panostaa suurimman kustannusvaikuttavuuden lopputulos saavuttamiseksi koko yritykse tasolla Yrityksen sisällä isoja alueellisia eroja työterveyshuollon sairaudenhoidon kustannuksissa, ennaltaehkäisevän työn kustannuksissa ja sairauspoissaoloissa Ennaltaehkäisevät toimenpiteet pystyttiin kohdistamaan riskiryhmiin Työterveyshuollon toimintaa yhdenmukaistettiin, sitoutettiin yrityksen tavoitteisiin ja raportointivelvollisuutta laajennettiin Sairauspoissaolojen systemaattinen seuranta yksikkötasolla . varhainen puuttuminen Rakennettiin systemaattinen kustannustenseurantamalli ja toimenpideohjelma