The Finnish e-participation environment - presentation at Immigrant Intergration by e-participation International Joint Workshop 2011, Helsinki, Nov 2-3
38. Our gov’t support to e-democracy? Feb 4 , 2010 (previous) government ’decision ” Finland to be among the top 10 counties in international e-democracy benchmarks”
39. Is e-democracy/Gov 2.0 hype? Model: Gartner Note : In short term, effects of technology tend to be overrated – but on the long run, the effects are underrated.,
40. Oh no, more services to this bunch? Greg Verdino: http:// gregverdino.typepad.com / greg_verdinos_blog /2007/07/ social-media-ho.html
41. How do we break into people’s mediascapes? senslesss.blogspot.com meriim.blogspot.com juliasdf.wordpress.com
42.
43. Suomen e-government -konsepti Source: Finnish Ministry of Justice, SADe-Report 2009 Tänään keskustelu pääosin tällä alueella
45. Source: Nordfors et al. 2009 ( eGovernment of Tomorrow Future Scenarios for 2020) eGovernment 2020 scenarios Päästäänkö tänne? Miten?
46. Towards Collaborative Government? Participation Transparency Collaboration Sources: USA Gov/White House 2009, Australian Government 2.0 Taskforce 2009, Poikola 2009 Gov 2.0 refers to modernization of the way governments engage and collaborate with citizens and involves policy shifts in culture and empowerment of citizens , harnessing the opportunities of new technologies .
47.
48.
Notas do Editor
02.11.11
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
02.11.11
Tavoite vastaa myös aikoinaan eduskunnalle tehtyäosallisuusselontekoa jossa esitettiin 4 osallisuusmuotoa: Tietoosallisuus => oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen, kuuleminen , kysely ihin vastaaminen ja palvelusitoumukset. Suunnitteluosallisuus => valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta, kuten esimerkiksi yhteissuunnittelu ja kaupunkifoorumit Päätösosallisuus => osallistumista palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin esim. Aluelautakunnalle valtuuston delegoima päätöksenteko Toimintaosallisuus => esim. Palvelujen tuottaminen talkoovoimin Hankkeessa tuotettavat välineet mahdollistavat 3 ensimmäisen tason saavuttamisen
20.05.11
20.05.11
20.05.11
20.05.11
02.11.11
02.11.11
02.11.11
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
20.05.11
02.11.11
02.11.11
02.11.11
Tässä muutosprojektissa siis pitää saada aikaan positiivinen onnistumisten kierre. Virkamiesten pitää innostua, mutta niin myös kansalaisten. Todellista muutosjohtajuutta, Esimerkkinä 02.11.11
02.11.11
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
02.11.11
02.11.11
02.11.11
02.11.11
02.11.11
02.11.11
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
Tässä sanomani kiteytettynä: ” Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen”. Jo ensi talvesta alkaen käytännössä vaikuttaminen verkossa paranee.
02.11.11
02.11.11
02.11.11
Hallinnossa, myös OM:ssä, on nyt ja on menneisyydessä ollut hyvinkin edistyksellisiä palveluita. OtaKantaa oli aikanaan suunnannäyttäjä, nykyajan hyvä esimerkki on vaikkapa Asunto-osakeyhtiälaki, joka on Facebookissa. Mutta, kuitenkin: Nykyiset palvelut ovat sirpaloituneet ympäriinsä. Ne tunnetaan huonosti , käytetään melko vähän. Osallistumiskäytännöt vaihtelevat valtavasti. 02.11.11
Meillä elää myytti siitä, että olemme tietoyhteiskunnan kärjessä. Olimme joskus, emme ole enää. Erilaisissa tutkimuksissa kuten YK:n E-participation indexissä, sijoituksemme ei ole likimainkaan sitä mitä kuvitellaan tai mitä sen pitäs olla. Tämä nivoutuu yhteen myös sen kanssa, että ylipäätään kuulemisessa on vähintäänkin paljon parantamisen varaa, esim, OECD:n mukaan, 02.11.11
” kilpailevat” maat kuten Islanti ovat meitä edellä ja luovat Islanti 2.0:aa. Esimerkkinä olette saattaneet huomata vaikkapa perustuslakiuudistuksen, jossa on mukana kansalaisia ja jotka verkossa luo uutta perustuslakia. Erittäin kiinnostavaa tässä on huomata perustelut: ” koko kansan projekti jotta epäluulo hallintoa kohtaan hälvenisi” Ei sinänsä yllätä finanssikriisin jälkeen, hallinto on ottanut opiksi 02.11.11
Tän tyyppinen projekti ei voi onnistua ilman tukea ja sitoutumista johdolta. Valtioneuvoston periaatepäätös n. 1,5 vuoden takaa toteaa, että tavoitteena on, että Suomi on verkkodemokratiavertailujen 10 kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä. Verkkodemokratiaan liittyvät asiat, mukaan lukien ylipäätään kansalaisten parempi kuuleminen, ovat myös vahvasti esillä nykyisessä hallitusohjelamssa. Sikäli edellytykset ovat hyvät. Tämä hankkeen taustasta, käytännöstä vähän. 02.11.11