Me, Myself and I, eli harvinaisen itsekeskeinen esitys omasta yhteisöllistymisestäni. ;)

1. Sarin pitkospuut yhteisöllisyyteen

2. Mitä sosiaalinen media on? Hyvä esitys aiheesta: http://prezi.com/tqoopvalltln/sosiaalinen-media-yrityksissa-intunex-oy/

5. 2007-2008: Facebook-tili Aluksi kavereina vanhoja koulukavereita, ystäviä. Ei ammatillista ulottuvuutta. Mietin: kehtaanko lähettää kaverikutsun? Kananjalkoja en ainakaan heittele! Onko tässä mitään järkeä? Harmitonta hauskaa, mutta aika koukuttavaa. Famisivuja ja ryhmiä alkoi tulla -> FB muutakin kuin privaattia

6. Alkuvuosi 2009: Twitter-tili Aluksi: jännittävä, mutta tosi outo. Logiikkaa vaikea ymmärtää.Sitten: etsin seurattavia, opin merkit #, RT ja @, vähitellen aloin osallistua ja keskustella. Nyt loistava juttu! Nopea uutisvirta, jos jotain tapahtuu tai haluan tietää jotain.

7. Syksy 2009: bloggaus alkaa Useamman pyynnön ja blogioppaan rohkaisemana kirjoitin intraan OPPIblogia syksyn 2009. Kirjoittaminen olikin hauskaa! Ensimmäinen oma postaus 15.1.2010: Kohti verkkoläsnäoloa ja eteenpäin!Kirjoitan, kun ”blogattaa”, aiheina HR ja netti, kirjoituksessa aina 1 pointti, jota käsittelen. Mielipidekirjoituksen tyylillä. Keskustelen kommentoijien kanssa.

8. Syksy 2009 – kevät 2010: sekalainen säätö verkossa Omaksi iloksi perustettu fanisivu YLE- verkostolle perustettu fanisivu Social Web Tools –blogi Verkostotapaamisten liverapo Qaikussa

9. Syksy 2009: HR, yhteisöllinen viestintä ja jaettu asiantuntijuus? HR-professio verkossa, mitä ja miten? FB ammattikäyttöön: HR-aiheiset sivustot, verkostoituminen ammatillisesti sekä oman HR-päällikköalueen yleläisten kanssa Ideoiden kehittely ja sparraus verkostoissa Livetapaamiset ja tutustuminen ’oikeasti’ Asiantuntemus ei ole vain sitä mitä osaat vaan sitä kenen kanssa osaamisesi jaat ja kenet tunnet

10. Kevät 2010 HR online Henry Sosiaalisen median jaos – intoa on! Yhteistyö Tieke Ry:n kanssa 2011 (YLEn sosiaalisen median verkosto) suunnitteilla HR akatemia FB-sivu Työkalujen innovatiivinen käyttö esim. TYKE-tilaisuuksissa Uusia upeita tuttavuuksia ja verkosto laajenee Tulevaisuus ? Lisää tätä samaa + Koulutussetti syksy 2010 pakettiin

11. Miten löydyn? Itseään voi ja pitää mainostaa: blogipostauksesta automaattinen linkki FB/Twitter, lisäksi linkkaan muillekin sivuille Kommentoin aktiivisesti itseäni kiinnostavia kirjoituksia, linkkaan kommentit Twitter/FB Autan ja kannustan muita, jaan ajatuksiani ja kiitän kun saan apua Esiinnyn aina omalla nimellä ja kuvalla Ajatus: jokainen verkkojälkeni on kuin HS:n yleisönosastokirjoitus Verkosto pitää aktiivisesti ja itse rakentaa. Tähän menee aikaa (1-2 vuotta)

12. Miten aika riittää ja vältän infoähkyn? Joskus ideoita/tietoa vain tulee liikaa, silloin pitää hengittää syvään: kaikkeen ei voi reagoida/osallistua! Suosittelukulttuuri: seuraan ihmisiä. Joku, johon luotan valikoi aina sen sisällön, jota verkosta luen. Suosittelen asioita myös muille Valitsen missä olen (FB,Twitter,Posterous), käytän Tweetdeckiä. En käy kymmenillä sivuilla kuin linkkien kautta. FB ja Twitter uutiskanavat En katso televisiota. Jotkut ohjelmat katson verkosta silloin ehdin Verkossa oleminen ei katso kellonaikoja

13. Mitä hyötyä? FB, Twitter ja Posterous eivät yksin ole mitään, ne mahdollistavat yhteisöllisen viestinnän Laaja ja avoimesti osaamistaan jakava yhteisö aina tavoitettavissa Pointti on siis ihmiset ja vuorovaikutus. Ei teknologiat ja kaistan leveydet. Online-vuorovaikutus laajan osaajajoukon kanssa ei ole koskaan aiemmin ollut mahdollista. Tätä on vaikea olla rakastamatta! 

15. Intohimo on sosiaalisen median polttoaine (LadyWebbi’s Blog) Sosiaalisessa mediassa ei voi menestyä, kuten ei kai missään muussakaan asiassa, jos siihen ei tunne intohimoa. Kun yritys tai organisaatio on lähdössä mukaan SOMEen ja siellä kootaan tiimiä, mikä ottaa vastuun yrityksen osallistumisesta, vanhat kriteerit on paras unohtaa. Jos viestintäpäällikön suurin intohimo on hänen itsensä aikaansaama henkilökunta- tai kanta-asiakaslehti, hänen paikkansa ei ehkä ole mukana tiimissä. Ketään ei kannata nimetä vain tittelin tai aseman mukaan tai sen mukaan kenellä olisi parhaiten aikaa. Aikaa pitää järjestää sille kenellä on intohimoa. On asetettava kysymys; kuka yrityksessä on oikeasti kiinnostunut SOME:sta ja haluaa oppia siitä uutta? Kuka viihtyy hyvin Facebookissa ja kenellä on siellä iso ystäväpiiri? Iso ystäväpiiri kertoo osallistumisesta. Kuka harrastaa kirjoittamista? Hän voi olla paras bloggaaja, vaikka olisi yrityksessä autonkuljettaja. Tiimiin on valittava ihmisiä yrityksen jokaiselta sektorilta. Siellä pitää PR-, viestintä- ja markkinointi-ihmisten lisäksi olla ihmisiä myynnistä ja taloushallinnosta. Jos kysymyksessä on tuotanto-organisaatio, niin myös tuotteiden tekijöitä pitää olla mukana. Asiakkaat voivat sosiaalisessa mediassa olla kiinnostuneita juuri siitä, miten tuote valmistetaan. Parhaiten siitä osaa kertoa se, joka sitä tekee. Yritys ei voi määrätä ketään olemaan sosiaalinen, jos ihminen ei ole sitä luonnostaan. Jos läsnäolo verkossa on vastenmielistä, se paistaa läpi, eikä silloin toimi. SOME on läsnäoloa ja kuuntelemista, luontevaa yhteydenpitoa ihmisten ei yritysten välillä, vaikka sitä kuinka tekisi yrityksen nimiin. Sen lisäksi, että SOME – tiimiläisellä pitää olla mielenkiintoa, tiimille pitää asettaa tavoitteet. Tavoitteet sytyttävät intohimon ja intohimo tekemiseen johtaa menestykseen. Sosiaalinen media muuttaa yritysten organisaatiokaaviot uuteen uskoon. Samoin se muuttaa työajat. Verkossa ollaan iltaisin ja viikonloppuisin. Intohimo ei katso työaikoja. Kuka uskaltaa lähteä mukaan? http://ladywebbi.wordpress.com/ 20.5.2010

16. Ja duuni:

18. Yle näkyy henkilöillään -> verkkoläsnäolo

20. jaettu asiantuntijuus kasvaa ja kehittyy – verkostoituminen sekä Ylen sisällä että ulos

21. suosittelukulttuuri – tekijät ja palvelut siellä missä ihmiset ovat

22. yhteisöllinen viestintä – jokainen on toimija, asiantuntijuus on ansaittava

23. verkkoläsnäolo – elämäntapa, jossa työ ja vapaa voivat limittyä