Robert Arpo - Työelämälähtöinen pedagogiikka ja avoimet oppimisympäristöt

1. Robert Arpo
Metropolia
10.9.2012

2. • Yleisvalmiuksien oppimisen integrointi alakohtaisten tietojen ja
taitojen opiskeluun
• Aktiivinen oppiminen ja oppimisprosessin tukeminen
• Sosiaalinen vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien tai
asiantuntijoiden ja aloittelijoiden välillä sekä opiskelijoiden kesken
• Sekä yksilöllisten että yhteistoiminnallisten työmuotojen käyttäminen

3. • Teorian ja käytännön integrointi kytkettynä itsesäätelytaitojen
kehittämiseen
• Todellisen elämän ongelmien käsittely
• Painotus tietojen käsittelyssä ja taitojen harjoittamisessa, ei
niinkään ”pänttäämisessä”
• Erilaisten opiskelumuotojen soveltaminen ja yhdistäminen
• Oppimisen arvioinnin kytkeminen oppimisprosessiin ja
itsearvioinnin kuuluminen osana arviointiin

4. • Perinteinen malli – sopeutuminen
• Kokemuksellinen malli – itsetuntemus
• Avaintaitomalli – taitojen kehittyminen ja arviointi
• Työprosessimalli – systeeminen ajattelu
• Konnektiivinen malli – monikontekstuaaliset ja
konnektiiviset taidot, reflektiivinen ammattilainen, työn
kehittäminen, tiivis yhteistyö koulutuksen ja työelämän
välillä, formaalisen ja informaalisen oppimisen kytkentä

5. • Painotus koulutuksen ja työelämän yhteistyössä
• Tiedon muotojen yhdistäminen: (teoreettinen/käytännöllinen,
formaali/informaali)
• Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen kehittäminen
Mallin toteuttamisen neljä käytäntöä:
- Ajattelu: teoreettisen tiedon pohjalta voidaan ymmärtää,
kyseenalaistaa ja kritisoida työpaikan olemassa olevia käytäntöjä
- Dialoginen tutkiva oppiminen: yhteistoiminnallinen tutkiva ote ja
käytäntöjen kehittäminen
- Rajojen ylittäminen
- Tietojen ja taitojen käyttäminen eri ympäristöissä

6. • Avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat osaltaan kattavan osallistumisen
yhteiskunnan eri toimiin. Avoimille oppimisympäristöille ominaisia piirteitä
ovat mm.
- Vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja
vuorovaikutuskanaviin sekä niiden käyttötaito
- Vapaa pääsy julkisin varoin tuotettuihin verkossa oleviin perusaineistoihin
- Taito käyttää laitteita ja erilaisia tietoresursseja
- Mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta uusien kansalaistaitojen
omaksumisessa

7. - Toiminnan avoimuus, luotettavuus ja läpinäkyvyys
- Yksilöiden yhteistoiminnalliset tavoitteet
- Verkostomainen toimintatapa
- Vertaistuotanto ja vertaisoppiminen
- Oppimisympäristön käsitteeseen kuuluvat fyysinen, psyykkinen,
sosiaalinen ja tekninen oppimisympäristö

8. Yksilön älyllisen kehityksen tärkein voimavara on toiminta osana
asiantuntijoiden verkostoa. Asiantuntijoiden yhteisö tai verkko voi toimia
• tiedonlähteenä,
• uusien näkökulmien välittäjänä,
• ideoiden testaamisen välineenä,
• ongelmanratkaisuun haastajana,
• innovaatioiden herättäjänä,
• yleisesti yksilön oman ajattelu- ja päättelyjärjestelmän
laajennuksena.
Jaettuun asiantuntemuksen perustuvat osaamisyhteisön jäsenten
erilainen tietopohja ja kokemustausta tukee uusien innovaatioiden
syntymistä.
• Yhteisön jäsenten on jaettava kuitenkin riittävästi yhteistä tietämystä,
jotta he ymmärtäisivät toisiaan.
• Pyritään muodostamaan monialaisia ja osittain päällekkäisiä tiimejä,
joissa työskentelee eri alojen - sekä nuoria että kokeneita –
asiantuntijoita
(Koskennurmi-Sivonen & Seitamaa-Hakkarainen 2004)

9. - 1400 l. Medicit ja renessanssi
- Konseptit ja ideat välimaastoissa
Kolme syytä välimaastojen nousuun:
1. ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen
2. tieteiden yhdentyminen
3. laskentatehon kasvu

10. Kaada alojen väliset esteet
Assosiaatioesteet ehkäisevät luovuutta (lisää kulttuurista
monimuotoisuutta)
Opi eri tavoilla
 kokeile erilaisia näkökulmia (”ole kukka”)
Sovella ideaa johonkin tai johonkuhun muuhun
Luo rajoituksia
Yhdistele käsitteitä satunnaisesti
Mitä etäämpänä uuden yhdistelmän osat ovat toisistaan, sitä
luovempi prosessi tai ratkaisu on (Sarnoff Mednick)
Monipuolista tiimien osaamista
Työskentele monenlaisten ihmisryhmien kanssa, etsi erilaisuutta
Kasvata satunnaisten oivallusten todennäköisyyttä
Tee ajatuskävelyjä ja etsi epätavallisia yhdistelmiä
Ideoiden laadun kanssa korreloi vahvimmin ideoiden määrä
Siedä epäonnistumisia (”älykkäät epäonnistumiset”)
Varaa kokeiluihin resursseja
Muista myös irrottautua verkostoista

11. • ”Alojen, kulttuurien ja tieteenalojen välimaasto tuottaa
erilaisten ideoiden yhdistelmiä, mutta aivan yhtä tärkeää
on, että se tuottaa niitä valtavasti. Välimaastossa voi
oikeita ideoita etsiessään tutkia useampia ideoita kuin
muualla.” (Johansson 2005: 128)

12. • Mistä eri tekijöistä oppimisympäristö muodostuu?
• Millaista kasvua ja kehitystä oppimisympäristöllä on tarkoitus tukea?
• Millaisia osaamisen kehittämisprosesseja oppimisympäristöllä
halutaan mahdollistaa?
• Miksi avoin oppimisympäristö on tavoitteena?
• Miten ympäristö edistää oppimista?
• Mitä oppimisen työkaluja ympäristö tarjoaa oppijalle?
• Mitä muita työkaluja ympäristö tarjoaa?
• Oppimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä?
• Oppimiskäsitys ja menetelmät?

13. • Mikä on hyvä oppimisympäristö minkäkin asian oppimiseen?
• Millainen ympäristö edistää oppimista?
• Miten ympäristö edistää oppimista?
• Mikä on ympäristön lisäarvo?
• Mitä sellaista oppimista ympäristö tuo, joka ei olisi muussa
ympäristössä mahdollista?
• Minkälaisten asioiden ja aiheiden oppimiseen oppimisympäristö
soveltuu?
• Millä edellytyksillä oppimisympäristö on hyödynnettävissä muissa
oppilaitoksissa?
• Millä edellytyksillä oppimisympäristö on hyödynnettävissä muissa
oppiaineissa/aiheissa?

14. • Millaista muutosta vaaditaan:
• opettajan ajattelussa
• opetus- ja oppimiskulttuurissa
• koulun opetusta tukevissa rakenteissa
• ympäristössä (ympäristön toimijoissa, esim. paikallinen näkökulma
tai työelämänäkökulma) muissa tekijöissä?