1. PALVELUSETELI HELSINGIN
SOSIAALIVIRASTOSSA
Sitran ja Helsingin kauppakamarin
palveluseteli-info 25.11.2010
Ostopalvelupäällikkö Tuulikki Siltari
Helsingin sosiaalivirasto,vanhusten palvelut
2. Miten on edetty
Mitä on tehty
Mitä haasteita
Mitkä seuraavat stepit
3. Sosiaalipalvelujen arvoverkko
KANSALAISET
(Vertaistoiminta,
KANSALAISJÄRJESTÖT Vapaaehtoistyö ja
(Soslk järjestöavustukset) perhehoito)
KANSALAISET
(Kotihoidon tuki ja
omaishoidon tuki)
STRATEGISET KUMPPANIT
(Uusien palvelukonseptien kehittely)
Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri
(Yksityisen
hoidon
IN HOUSE tuki)
(Säätiöt,
liikelaitokset)
PALVELUYRITYKSET
(Yksityiset palvelut)
OMA PALVELU-
TUOTANTO
(Palvelu-
SISÄISET seteli)
KUMPPANIT
(Yhteiset prosessit
ja hankkeet)
SOPIMUSTUOTTAJAT
(Kilpailutetut asiakaspalvelujen ostot)
4. Sopimussuhteet
palvelusetelipalvelussa
KUNTA
Palvelutarpeen arvio Hyväksyminen
Päätös palvelusetelin • laatukriteerit
myöntämisestä • valvonta
Sopimus PALVELUN
ASIAKAS • hoito- ja palvelu TUOTTAJA
• hinta
5. Vanhusten palveluasumisen palveluseteli
Ensimmäinen toteutus Helsingissä
Palveluseteli otettiin käyttöön 1.3.2008
Käyttöönottoa edelsi kokeilu 1.4.2006-31.3.2007
Palveluseteli on tarkoitettu palveluasumisen hoivan kustannusten
kattamiseen (perusmaksu ja palvelumaksu)
-asiakas maksaa tuottajalle vuokran ja ateriat ja omavastuuosuuden
palvelumaksusta
- tuottaja veloittaa palvelusetelin suuruisen osuuden
palvelumaksusta kaupungilta
Palvelusetelin max arvo 1500 euroa kuukaudessa
- valmistelussa arvon korotus
6. Vanhusten palveluasumisen palveluseteli
Kokemuksia 1
• Palveluntuottajia 48, yhteensä 68 yksikköä
- joista 38 Helsingissä
- joista 37:ssä palveluseteliasiakas (7/2010)
- joista 14:ssa yli 3 asiakasta
- joista 7:ssä väh. 10 asiakasta
• Asiakkaita 12/2008 99 asiakasta (yhteensä 107)
12/2009 154 asiakasta (yhteensä 178) tavoite 200
10/2010:193 asiakasta (yhteensä 230) tavoite 300
• Hoitovrk 2008: 21 173 (58 laskennallista paikkaa)
2009: 51 527 (141 laskennallista paikkaa)
10/2010: 57 666 (188 laskennallista paikkaa)
8. Syksyllä 2009
Kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta
valmistelemaan yhdessä talous- ja
suunnittelukeskuksen, sosiaaliviraston,
hankintakeskuksen ja hallintokeskuksen
oikeuspalvelujen kanssa selvityksen palvelusetelin
käytön laajentamisesta tammikuun 2010 loppuun
mennessä.
Selvityksen tekemistä varten perustettiin työryhmä.
9. Työryhmän raportin johtopäätös 31.1.2010
Palvelusetelin käyttöä on tarpeen pilotoida sekä terveyskeskuksessa että
sosiaalivirastossa.
Hyödynnetään Sitran kuntaohjelman palvelusetelihankkeen valtakunnallisia
osahankkeita mm. palvelusetelien arvon määrityksessä ja palveluntarjoajaporttaalin
kehittämisessä.
Kokeilut suunnitellaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä, jotta eri
toimintoihin mahdollisesti soveltuvat yhtenäiset käytännöt ja kehittämislinjaukset
tulee hyödynnettyä tehokkaasti.
Kokeilujen koordinointi tulee työryhmän mukaan vastuuttaa jollekin jo olemassa
olevalle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöfoorumille tai erilliselle työryhmälle,
joka vastaa myös em. kokeilujen seurannasta ja arvioinneista.
Kaupunginhallituksen käyttövaroihin varattu 1 miljoonan euron määräraha
esitetään osoitettavaksi em. yhteistyöfoorumin/työryhmän käyttöön
palvelusetelikokeiluja varten.
10. Sosiaalilautakunta 22.6.2010 tehdessään
esityksen kaupunginhallitukselle totesi mm.
Pitää kannatettavana sitä, että palvelusetelin käyttöä
kokeillaan ja että asiakkaan valinnanvapauden lisääminen on
sosiaaliviraston palvelustrategian mukaista
Palvelusetelistä ei saa syntyä vain keskimääräistä
maksukykyisimmille mahdollinen tukimuoto
Lisäksi seuraavat ehdot:
1. Palvelusetelikokeilu ei saa lisätä segregoitumiskehitystä
2. Palvelusetelikokeilussa omavastuuosuudella on katto,
joka on enimmillään kunnallisen asiakasmaksun
suuruinen tai lähellä sitä
3. Palvelusetelin käyttöä voidaan kokeilla palveluissa ja
tilanteissa, joissa on nähtävissä tilanne, jossa palvelun
kysyntää ja tarjontaa on riittävästi, siten että seteli ei
aiheuta hintojen kohoamista.
12. Sosiaaliviraston kokeilut:
Päätökset tehty
Lasten kerhotoiminta (käynnistynyt 1.11.2010 alkaen)
Vanhusten päivätoiminta (käynnistyy 1.12.2010 alkaen)
Vammaisten henkilökohtainen apu (käynnistyy 1.12.2010
alkaen)
Lapsiperheiden kotipalvelu (käynnistyy 1.1.2011 alkaen)
Suunnitteluvaiheessa
Omaishoitajien lomitus
Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen
Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen alle 65-
vuotiaille vammaisille henkilöille
Henkilökohtainen budjetti (vanhusten palvelut)
13. Sosiaaliviraston koordinointi
Tehtävänä : Koordinoida sosiaaliviraston palvelusetelikokeilujen
suunnittelua, toteuttamista ja arviointia ja vastata mm. siitä, että
päätöksenteossa, järjestämisessä, rekisterin- ja
luettelonpidossa noudatetaan palvelusetelilakia
valmistelussa ja toteutuksessa hyödynnetään Sitran
kuntaohjelman kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietoja
soveltuvin osin
valmistelussa ja toteutuksessa toimitaan yhteistyössä
terken, muiden PKS-kuntien ja tasken kanssa erityisesti
tietojärjestelmäratkaisuja kehitettäessä
seuranta toteutetaan ja arvioinnista tuotetaan väliraportti ja
esitys kokeilujen tuloksen pohjalta tarvittavista
jatkotoimenpiteistä palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta
vakiinnuttamisesta johtosääntömuutoksineen 31.1.2012 mennessä
14. Kerhotoiminnan palveluseteli
Palvelusetelillä tuotettu kerhotoiminta on uusi palvelumuoto, jolla tuetaan
lapsiaan kotona hoitavia vanhempia. Kerhotoimintaa järjestetään myös
kunnallisena toimintana pääasiassa leikkipuistoissa
Perheillä on subjektiivinen valintaoikeus joko kunnalliseen tai yksityiseen
päivähoitoon tai kotihoidontukeen.
Suunnattu yli kaksivuotiaille lapsille, joiden nuorempia sisaruksia hoidetaan
vielä kotona
Tarkoitettu myös kaikille yli 3-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole
päivähoidossa tai joiden hoitamiseksi ei makseta yksityisen hoidon tukea.
Voidaan myöntää siihen saakka, kunnes lapsi on oikeutettu maksuttomaan
esiopetukseen.
Lapsi voi siirtyä päivähoitopaikalta kerhotoimintaan määräaikaisesti ja
säilyttää halutessaan päivähoitopaikkansa
Kerhotoimintaa on 36-60 tuntia kuukaudessa, enintään 3 tuntia päivässä.
Kerhotoiminta on suunnitelmallista ko. kerhoryhmälle kohdennettua
toimintaa. Henkilöstömitoitus on enintään 13 lasta ohjaaja kohden.
Palvelusetelin suuruus on 100 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tämän
lisäksi palveluntuottajalla on mahdollisuus periä määrittelemänsä
asiakasmaksuosuus
15. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu
Lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa
otetaan palveluseteli käyttöön 1.1.2011 alkaen.
Palveluseteli on tasasuuruinen, arvoltaan 24
euroa/tunti. Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää
näin ollen keskimäärin 8 euroa tunti
(palveluntuottajien keskihinta arkisin klo 7-18 on
32 e/tunti, hinnan vaihteluväli 24-40 e/tunti ja
omavastuuosuuden vaihteluväli 0-16 euroa).
tavoitteena saatavuuden paraneminen ja
joustavuus,
16. Henkilökohtainen apu
• Vaikeavammaisen henkilön avustaminen
– Kotona ja kodin ulkopuolella
• Päivittäisissä toimissa
• Opiskelussa
• Työssä
• Harrastuksissa
• Yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa osallistumisessa
• Perustuu palvelusuunnitelmaan
• Asiakkaille aina maksuton palvelu
• Kokeilu alkaa 1.12.2010
17. Vanhusten päivätoiminnan palveluseteli
• Palvelusetelin avulla tavoitteena lisätä päivätoimintaa = vastataan
kasvavaan tarpeeseen
• Tavoitteena synnyttää pienimuotoisempaa, toiminta-ajoiltaan joustavampaa
ja siten asiakaslähtöisempää päivätoimintaa
• Hoitoisuuskriteerit samat kuin kunnallisessa vaihtoehdossa
– Muistisairaat, omaishoitajan tuki, toimintakyvyn vaje, turvattomuus,
yksinäisyys
• Palvelusetelin arvo 50 euroa/toimintapäivä, jos palveluntuottaja järjestää
kuljetuksen palvelusetelin arvo on 65 euroa/toimintapäivä
• Asiakkaan omavastuu; kunnallinen asiakasmaksu 15 euroa/päivä
18. Palveluseteli omaishoidon tuen vapaan
järjestäminen lyhytaikaishoitona
• Tavoitteena lisätä asiakkaan vaihtoehtoja , korvata maksusitoumuksia
• Valmistelussa yhteistyössä Aikuisten palvelujen ja Vanhusten palvelujen
kanssa
• Ensisijassa lakisääteisen vapaan järjestämiseen
• Lyhytaikaishoivaan hoivakodissa tms., ei kotiin ostettaviin palveluihin
• Asiakkaan omavastuuosuus korkeintaan 10.60 euroa (omaishoitoasetus)
• Hoitopäivähinta hyväksymiskriteerinä
19. Henkilökohtainen budjetti vanhuspalveluissa
• Lauttasaaren alueen omaishoitoperheet ja kotihoidon tukipalveluasiakkaat
ja tilapäisasiakkaat
• palveluohjauksen ja –neuvonnan kehittäminen keskiössä
• asiakkaan valinnanvapaus ja voimaantuminen
• yrittäjä- ja toimijaverkosto; palvelutori
• henkilökohtainen budjetti palveluseteleinä?
• TEKES-rahoitus
• yhteistyö Sitran vastaavan hankkeen kanssa
20. Pre-palvelusetelijärjestelmäarkkitehtuuri 13.8.2010;
Tietohallintopalvelut 24.9.2010
* Toiminnalliset valmiudet operatiivisissa järjestelmissä;
Vaihe 1.
* Vain sisäiset prosessit osin sähköisinä palveluina
SOSV ja Terke
Tilasto-
kotisivut järjes-
• Palvelusetelipalvelut telmät
• Palvelutuottajien tiedot
Operatiiviset
Hake asiakastietojärjestelmät
mus
• ATJ
•Effica DW-
Päät.&
Päät.& •Pegasos Tietovarasto
Palv.set
Palv.set
?
Manuaali
Palvelu- raportointi
sopimus
Palvelu-
seteli
Palvelutuottaja Taloushallinto/ VA
x- järjestelmä •Taloushallinnon järjestelmät
Lasku
Maksu
20
21. 13.8.2010
Tietohallintopalvelut Palvelusetelijärjestelmäarkkitehtuuri 24.9.2010
* Palveluprosessin kaikki vaiheet sähköistetty Vaihe n.
Operatiiviset Tilasto-
asiakastietojärjestelmät järjes-
telmät
ATJ Effica Pegasos
”Sähköisen asioinnin
palvelualusta/ DW-
Ostopalvelut/
Palveluseteli”
”Palveluseteli- Tietovarasto
• Määritelty sisältö järjestelmä”
•Tunnistautuminen (Määritetyt toiminnot ja sisällöt)
•Palvelutuottaja
ylläpitää tietojaan
Palvelutuottajan Taloushallinnon
järjestelmä järjestelmät
Palvelutuottaja
hallinnoi
tietojaan
julkisessa
sähköisessä
palvelualustassa
21
22. Tulevaisuuden näkymiä 1
• palveluseteli on erinomainen väline lisätä asiakkaan
valintamahdollisuuksia
• palvelusetelin arvon oltava riittävä
• laajentaa palveluiden tuottajien piiriä
• soveltuu erittäin hyvin pääkaupunkiseudulle, jossa paljon
tuottajia
• yhteistyö Helsinki-Espoo-Vantaa
• kustannusten säästö, vaihtoehtoinen tapa järjestää palvelu
• asiakkaan rooli vahvistuu
23. Tulevaisuuden näkymiä 2
• palveluseteli on osa julkista rahoitusta, mahdollisuus sen
avulla laajentaa palvelujen kirjoa rajoitettu
• laadunvalvonta samoin kuin omassa toiminnassa ja
ostopalveluissa
• lisänä asiakkaan suurempi vastuu ja mahdollisuus äänestää
jaloillaan -> kilpailua laatutekijöillä
• haastaa laatukilpailuun myös julkista sektoria
• elinkeinopoliittinen merkitys alueelle
24. Seuraavat stepit
Kokeilujen toteuttaminen ja tiedon monipuolinen
analysointi: mm. kustannukset, asiakastyytyväisyys
Mahdollinen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa
Tarvittavien tietojärjestelmäratkaisujen aikaansaaminen
yksin?
yhdessä?