1. 15.8.2011 1 Aila Paaso Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa Aila Paaso KT, koulutuspäällikkö Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu aila.paaso@oamk.fi

2. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä Osaava ammatillinen opettaja 2020 Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisen mahdollistajana 2 Aila Paaso 15.8.2011

3. Tulevaisuuden ammatillista osaamista luovan ammatillisen koulutuksen haasteet 3 Aila Paaso 15.8.2011

4. 15.8.2011 4 Aila Paaso Työelämän uudet osaamisvaatimukset haastavat ammatillisen opettajan tulevaisuuden osaamisen Maistereita vaiko mestareita?

5. 15.8.2011 5 Aila Paaso Ammatillinen opettaja, mistä olet tullut, kuka olet ja mihin olet menossa?

6. Ammattikasvatus Ammattikasvatus, kasvatustieteen osa-alue, jossa tutkittaviin ilmiöön vaikuttavat työelämänkehitys ja eri ammattien kehityshistoria, ammattikulttuuri ja käytännön osaaminen. Tuomisen ja Wihersaaren(2006) mukaan ammattikasvatuksessa on keskeistä tiedostaa ammatin ja työn yhteys. Ammatit kiinnittyvät työhön, ja työelämä on aina läsnä, kun puhutaan ammattikasvatuksesta. Myös Ruohotie (2000) painottaa, että ammattikasvatustutkimus ei rajoitu vain koulujärjestelmässä tapahtuviin ilmiöihin, koska tutkimuskohteena ovat usein muun muassa koulutuksen ja työelämän suhteet, jotka edellyttävät poikkitieteellisyyttä. 15.8.2011 6 Aila Paaso

7. Ammattikasvatus Ammattikasvatus on organisoitua kasvatustoimintaa, jonka avulla nuoret ja aikuiset voivat toteuttaa tavoitteisesti etenevää oppimista päämääränä ammatissa tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen sekä edellytysten luominen itsenäiselle ammatilliselle toiminnalle ja jatkuvalle kehitykselle ammatissa. (Ruohotie 2000) 15.8.2011 7 Aila Paaso

8. Ammattikasvatus Ammattikasvatus voidaan jakaa kasvatukseen ja ammattiin liittyviin käsitteisiin. Kasvatukseen liittyviä käsitteitä ovat ammattikasvatus ja opettajuus ja identiteetti. Ammattien keskeisiä käsitteitä ovat ammatti, professio ja dynaaminen ammatti, ammattitaito, kompetenssi sekä kvalifikaatio. Kasvatustieteen tieto-opin mukaisia epistemologisia käsitteitä ovat opetus ja oppiminen sekä ammatillinen kasvu ja osaaminen. Tuominen ja Wihersaari (2006) 15.8.2011 8 Aila Paaso

9. Professio vai dynaaminen ammatti ? Professio:tieteellinen yhdistys, ammattieettinen säädöstö, akateeminen koulutus, autonomisuus. Autonomisen toimijuuden rinnalle nousemassa vastuullinen työntekijyys. Organisaatiokansalaisuus ja alaistaidot myös opettajaprofession sisältämään ammatillisuuteen. Dynaamisessa määrittelyssä ammatteja tarkastellaan ihmisestä lähtien: lähtökohtana on ammattilainen itse ja kaikkiin ammatteihin suhtaudutaan tasavertaisesti. Yksilö oppii ja kiinnittyy ammatillisen kasvun kautta tiettyyn ammatilliseen identiteettiin. Ammatti on ihmisen kasvun kautta muuttuva ja dynaaminen. Tuomisen ja Wihersaaren (2006) mukaan dynaamisen ammatin käsite painottaa yksilöä ja hänen ymmärrystään ammatistaan ja yhteiskunta luo raamit ammateille ja niiden määrittelylle. Vuorovaikutus yksilön ja yhteiskunnan välillä johtaa päätelmään, ettei ammatti voi olla muuttumaton käsite. Ammatillisen opettajan työhön liittyvät identiteetit Eteläpelto (2007) Työhön liittyvä identiteetti kuvaa monitasoisesti ja laajasti ihmisen ja työn välistä suhdetta. Käsitteessä liittyvät yhteen ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen käytäntö sekä yksilön rakentamat ja muokkaamat yksilölliset merkitykset ja käsitykset työn asemasta elämässä. Myös työhön liittyvät arvot ja eettiset sitoumukset kuuluvat työhön liittyvään identiteettiin. Tätä suppeampi käsite on työidentiteetti, joka rakentuu henkilön oman henkilöhistorian perusteella. Siihen kuuluu myös yksilön tulevaisuuden odotukset suhteessa työhön. Spesifimpi käsite ammatillinen identiteetti tai ammatti-identiteetti tarkoittaa elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä ammatillisena toimijana. Identiteetin rakentuminen on vaikeutunut, identiteetit ovat tulleet epävakaiksi ja epävarmoiksi. 9 Aila Paaso 15.8.2011

10. Asiantuntijuus Hakkarainen, Palonen ja Paavola (2002) asiantuntijuuden näkökulma Perinteisen kognitiivisen asiantuntijatutkimuksen mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltu yksilöllisenä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuprosessina. Tynjälä (2004, 176) jakaa näkökulman mukaiset asiantuntijuuden komponentit formaaliin tietoon, käytännölliseen eli kokemukselliseen tietoon ja itsesäätelytietoon. Formaalitieto sisältää alan perustiedon eli faktatiedon ja käsitteellisen tiedon elementit. Käytännöllinen tieto, taitotieto sisältää sen, kuinka jokin asia tehdään. Lisäksi tarvitaan itsesäätelytaitoa ja kriittistä reflektiotajoka ulotetaan koko ammattikäytäntöön, myös kollektiiviseen toimintaan. Osallistumisnäkökulman mukainen asiantuntijuus syntyy parhaiten oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työssäoppimisen yhdistävässä mallissa silloin, kun oppimista ei nähdä erillisenä asiana. Opettajan asiantuntijuudessa osallistumisnäkökulma painottuu opetuskulttuurin murrokseen. Tiedon nopea lisääntyminen ja uusiutuminen, oppimiskäsityksen muutos tietoa jakavasta opettajasta oppimisen ohjaajaksi ja opetussuunnitelma-ajattelun uudistuminen keskusjohtoisesta yksityiskohtaisesta asiakirjasta opetuksen yleiset tavoitteet linjaavaksi asiakirjaksi ovat tekijöitä, jotka muuttavat opetuskulttuurin luonnetta individualistisesta opetuskulttuurista kohti Hargreavesin (1994) kollaboratiivista yhteistyön kulttuuria. Opettajan asiantuntijuuden tiedon luomisen näkökulmassayhdistyvät kognitiivisen näkökulman yksilöllistä eksperttiyttä korostava ja osallistumisnäkökulman kollektiivisen eksperttiyden ja yhteisöllisyyden aspektit. Tynjälän (2006) mukaan asiantuntija ei rutinoidu, vaan kehittää jatkuvasti osaamistaan. Ekspertit kehittävät jatkuvasti työtään ja ammattitaitoaan, ratkaisevat ongelmia yhä korkeammalla ja monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät saamisensa rajoja, oppivat sekä virheistään että onnistumisistaan ja luovat uutta tietoa. Tutkijat korostavat yhteisön merkitystä tiedon luomisen asiantuntijuudessa. Professioiden tutkimuksessa opetusalan uuden tiedon tuottamisen, välittämisen ja soveltamisen nopeus, laatu ja menestyksellisyys on heikompaa kuin muilla aloilla. Opettajat luottavat omaan kokemukseensa enemmän kuin tietoon, joten opetustyö ei ole sellainen professio, joka jatkuvasti kehittyisi tiedon luomisen kautta. Opettajat eivät ole välttämättä kiinnostuneita oman alansa tutkimuksesta. 10 Aila Paaso 15.8.2011

11. Osaava Opettaja 2020 työnkuva Osaava opettaja 2010-2020 tutkimushankkeessa toteutettujen nykytila- ja tulevaisuuskyselyjen avulla, eDelfoi verkko-ohjelmalla koottua aineistoa käytettiin tutkimuksen aineistona. Ammatillinen ja alakohtainen osaaminen Pedagoginen osaaminen Työyhteisöosaaminen Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen Loppuraportti: http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja 11 Aila Paaso 15.8.2011

12. 12 Aila Paaso 15.8.2011 Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva.

13. 15.8.2011 13 Aila Paaso Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Yksintekijästä - Työyhteisölliseksi osaajaksi Työssäoppimisen ohjaajasta – Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi Didaktisesta osaajasta - Opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi Oman työn taitajasta – Opiskelijan oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi Ammattialan osaajasta – Alansa vastuulliseksi kehittäjäksi

14. Mitä osaamista osaavan ammatillisen opettajan työnkuva 2020 edellyttää opetuksessa ja tki -toiminnassa? 15.8.2011 14 Paaso Aila

15. 15.8.2011 15 Aila Paaso Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisen mahdollistajana

16. Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen ja täydennyskoulutus koulutusorganisaatiossa. 16 Aila Paaso 15.8.2011

17. Opettajien työssä oppiminen ja johtajuuden haasteet Työssä oppimista kutsutaan myös informaaliksi oppimiseksi, koska sitä on vaikeaa erottaa työn tekemisestä. Poikelan ja Järvisen (2007) työssä oppimisen prosessimallissa yhdistyvät yksilön, yhteisön ja organisaation työnkontekstit Sosiaalisissa eli yhteisöllisissä prosesseissa yhdentyvät oppimisen, tiedon ja osaamisen jakaminen yksilön, ryhmän ja organisaation työn välillä. Oppimisen lähtökohtana on henkilökohtainen kokemus, mutta kokemusten vaihto ryhmässä vahvistaa intuition tärkeyden ja merkityksen koko organisaatiolle. Tässä prosessissa tarvitaan osallistavaa johtamista. Ihmisille tulee antaa tilaa ja aikaa kokemusten jakamiseen ja ajatusten tuottamiseen työn, työyhteisön ja työorganisaation kehittämiseksi. Reflektiivisiin eli arvioiviin prosesseihin kuuluu henkilökohtaisten ja yhteisten kokemusten reflektointi sekä intuitiivisen tiedon käsitteellistäminen, mikä tarkoittaa käytännössä palaute- ja arviointikäytäntöjen luomista, ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Yksilöllisten ja yhteisten oppimisresurssien hyödyntäminen vaatii inhimillisten voimavarojen ja oppimisen johtamista. Kognitiivisissa prosesseissa yhdistyvät työkokemuksen tuottama tieto, ulkopuolelta hankittu uusi tieto ja organisaatiossa oleva tieto. Työorganisaatiossa tarvitaan tiedon johtamista. Toimintaa jäsennetään mallien, suunnitelmien, arvojen, kulttuurin, työilmapiirin ja yhteisön toimijoiden sekä muiden tiedon lähteiden ja resurssien kautta. Työssä oppiminen ei voi kuitenkaan olla satunnaista, vaan tueksi tarvitaan operatiivista johtamista. Operationaaliset eli toiminnalliset prosessit ovat osallistamiseen, oppimiseen ja tiedon organisointiin liittyvien asioiden toimeenpanoa. Käytännössä kysymys on työssä oppimista ylläpitävien toimintojen suunnittelusta, kokeilemisesta, toteuttamisesta ja vakiinnuttamisesta osaksi organisaation toimintaa. Perinteisesti osaamisen johtaminen on ollut suoritusten johtamisesta, jolla on ollut oppimiseen vain satunnainen yhteys. Osaamisen johtaminen ei perustu kuitenkaan vain tietoon ja tekemiseen, vaan osallistumiseen ja oppimiseen. Syvemmin ja laajemmin nähty osaamisen johtaminen auttaa kehittämään ja johtamaan organisaation oppimista ja osaamista tuottavia prosesseja. 17 Aila Paaso 15.8.2011

18. 15.8.2011 18 Aila Paaso Osaamisen johtaminen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen ovat koulutusorganisaation suurimpia tulevaisuuden haasteita

19. Osaamisenkehittämisprosessi 5.11.2009 Tiina Räisänen

20. Ammatillisen opettajan osaamisalueet 15.8.2011 20 Aila Paaso

21. 15.8.2011 21 Aila Paaso Opetushenkilöstön koko työuranaikainen osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus

23. Ammatillisen opettajan osaamisen kehittäminen barometrin ja sosiaalisen median avulla 23 internetix.fi / Hannu Linturi

24. Osaava Verme Ammatillinen mentorihyrrä 24 Nissilä & Paaso 2010