Tulevaisuusverstas Mikkelin ammattikorkeakoululla 1.4.2014

1. Hannu Linturi
1.4.2014

2. • Tulevaisuuden tutkimuskeskus
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx
• Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx
• Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry http://www.futurasociety.fi
• Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-
tuv01/index.htx
• eBarometriympäristö http://www.ebarometri.fi
• eDelfoi http://edelfoi.fi
• Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-
2030
• Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli

3. - Jim Dator 17.8.2012 JokuVeli valvoo –seminaari
- Hawaijin Tutu http://www.futures.hawaii.edu/

4. 31.3.2014 4
Rob Gonsalves:
NEW MOON
ECLIPSED
Mikään tieto ei ole
merkityksellisempää
kuin tieto siitä, mitä ei
vielä ole, mutta voisi
olla.
-
Mihail Bahtin

5. 31.3.2014 5
n. 1970 n. 2020-40
TEHOKKUUS
Enemmän
enemmästä
ELÄMYS
Enemmän
erilaista uudella
tavalla tuotettuna
INDUSTRIALISMI
Materiaali-
intensiivinen
Teollinen
yhteiskunta
LAATU
Enemmän ja
parempaa
vähemmästä
Kahden
aikakauden välissä
INFORMATIONALISMI
Merkitys-
intensiivinen
Tieto-
yhteiskunta
Verkosto-
yhteiskunta ?
Tuotannon
periaate
Yhteiskunnan
toiminta-
logiikka (ajan
rationaliteetti)
Yhteiskunnan
muoto
Lähde: Malaska 1998; Aaltonen
& Wilenius 2002; Ståhle 2009

6. 31.3.2014 6
Virran vietävänä
Sopeutumis-
kykyinen
Ennalta-
ehkäisevä
Innovatiivinen
Passiivinen
Reaktiivinen eli
sopeutuva
Preaktiivinen eli
ennakoiva
Proaktiivinen eli
luova
Puuttuvat
”Bisnestä kuten
ennenkin”
Perustuvat
trendeille
Mahdolliset
vaihtoehdot
Tulevaisuutta
koskevat asenteet
Skenaariot /
tulevaisuuskuvat
Valituksi tulevat
strategiat
Lähde: Godet 2001

7. 31.3.2014 7
Roy Amaran mukaan ihmiset painottavat eri tavoin mahdollisia
(possible), todennäköisiä (probable) ja haluttavia (preferable) tulevaisuuksia.
Suomalaiset tulevaisuudentutkijat ovat tyypitelleet Amaran tutkimustuloksiin
nojaten neljä tulevaisuusorientaatiota, joita voi esiintyä myös erilaisina
yhdistelminä. Jokainen tulevaisuusrooli on omalla tavallaan tärkeä ja arvokas.
Sivustaseuraaja tarkkailee kehitystä pyrkien pitämään omat toiveet erossa
arvioista. Tällainen tarkkailija pohtii etenkin todennäköisintä tulevaisuutta
tavoitellen mahdollisimman objektiivista kuvaustapaa.
Tulevaisuuden tekijä on kiinnostunut haluttavista tulevaisuuksista, joiden eteen
hän on valmis tekemään kosolti töitä. Hän keskittää energiansa mahdolliseen ja
toivottavaan.
Uhkiin varautuja tutkailee tulevaisuutta riskien näkökulmasta. Huonot
vaihtoehdot tunnistava varautuja osaa todennäköisesti välttää pahimmat
vaihtoehdot ja parhaimmillaan hän kykenee kääntämään uhat mahdollisuuksiksi.
Mahdollisuuksiin tarttuja poimii tulevaisuudesta optioita tai pikemminkin
futuureita, joiden riskinä on, etteivät ne toteudu. Hän muotoilee tulevaisuutta
tavalla, jota voi luonnehtia rohkeaksi ja ennakkoluulottomaksi.

9. Tulevaisuudentutkimuksen trendi on suuntaus, virtaus tai muutoksen
kaava. Se tarkoittaa pitkän aikajakson kuluessa tapahtuvaa muutosta
johonkin tiettyyn, selkeästi näkyvissä olevaan suuntaan. Tavallaan se
on tarkasteltavan ilmiön yleinenkehityssuunta.

10. Tulevaisuudenskenaario on vapaamuotoinen ja näkemyksellinen
tarina jostain tulevaisuuden tilanteesta. Skenaario perustuu aina
vahvasti nyt käytettävissä olevalle tiedolle.
Tarina koostuu
• nykytilan analyysistä
• loogisen tapahtumaketjun ja prosessien kuvauksesta kohta
kohdalta nykyhetkestä tulevaisuudentilaan (ennakoivat
skenaariot) tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudentilasta nyky-
hetkeen (normatiiviset skenaariot, backcasting).

11. Ennusteen
suunta:
Päätös 1
* tulokset,
seuraukset
Päätös 2
* tulokset,
seuraukset
Päätös n-2
* tulokset,
seuraukset
Jatkuvan
kasvun
skenaario
Talous-
lama-
skenaario
Paluu
menneeseen
-skenaario
Mahdollisuus-
skenaario
Päätös n-1
* tulokset,
seuraukset
Päätös n
* tulokset,
seuraukset
Back-
casting
Fore-
casting
NYT-hetki

12. Ennuste on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää
todennäköisimpänä tai ainoana kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa
olevista vaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai
luultavasti toteutuva) tulevaisuus on.
Tulevaisuudenskenaario (ennakoitu tulevaisuus; mahdolliset maailmat)
on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien laadullisesti keskenään
erilaisten mahdollisuuksien joukossa.
Skenaario antaa siis vastauksia siihen, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on
odotettavissa ja haasteena on selvittää eri vaihtoehtojen toteutumisen
todennäköisyyden taso erilaisten ehtojen tapahtuessa. Sitä varten
tarvitaan sekä tietoa että mielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on,
millaisia tulevaisuudet saattavat olla.

13. 31.3.2014 13
Heikko signaali on ensimmäinen tai varhainen ilmaus muutoksesta
tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua
ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.
Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella
tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella
aikasarjalla.
Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai
ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava
subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt.
Synonyymi englanninkieliselle termille ”weak signals” tai
”emerging issues”

14. 31.3.2014 14
Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen
kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.
Villin kortin ominaisuudet:
• sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta
• jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat
huomattavat.
• villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida
ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin
liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.
Esimerkkejä: äkillinen geenimuunnos; äkillinen epidemia, maanjäristys,
tsunami, 11.9. WTC; osakemarkkinoiden kaatuminen

15. 31.3.2014 15
Driving force on väkevä toimintaympäristön kehityspiirre tai -ominaisuus
(megatrendi), joka laaja-alaisesti ja syvästi vaikuttaa monien toisistaan
riippumattomien ilmiöiden ja tapahtumien kulkuun.
Driving forces muokkaavat ja muuttavat yhteiskuntaa, koska ne vaikuttavat
päätöksentekoon
1) Ennalta määräytyneet tekijät (luonnonlait, päätetyt ja toteutetut asiat)
2) Korkean toteutumisen todennäköisyyden ja/tai ennakoitavuuden tekijät
(väestökehityksen piirteet)
3) Kriittiset epävarmuustekijät (talous, sosiaaliset suhteet)
- Peter Schwarz

17. 31.3.2014
Verstasprosessi jakaantuu kuuteen toimintavaiheeseen:
1. Valmisteluvaihe: etukäteisvalmistelut, esittäytyminen
2. Ongelmavaihe: osanottajat täsmentävät vapaasti tuottaen käsiteltäviä
ongelmia
3. Mielikuvitus- ja ideointivaihe: tuotetaan vapaasti assosioiden ideoita
ja ratkaisuja tarkasteltavaan ilmiöön
4. Todellistamisvaihe: selvitetään pienryhmissä, kuinka parhaaksi
katsotut ratkaisumallit voitaisiin käytännössä toteuttaa
5. Päätösvaihe: pienryhmät esittelevät työnsä tuloksia
6. Dokumentointivaihe: prosessi esitetään mediaan tallennettuna tai
jatketaan sen pohjalta uusin menetelmin (delfoi)
- Robert Jungk & Norbert Müllert 1987

18. 31.3.2014 18
1. Tervetulotoivotus ja projektin esittely, Teija Rautiainen
2. Tulevaisuusverstas-metodi, Hannu Linturi
3. Tulevaisuudentutkimuksen viitekehys, Hannu Linturi
4. Kerrotaan ja täsmennetään verstaan kehittämisen kohde, kirjataan
se näkyville (Teija Rautiainen):
Miten sähköisillä palveluilla voidaan parantaa
aterioiden ja ruoan sekä ruokapalvelujen
saavutettavuutta, saatavuutta ja asiakkaiden
osallisuutta palvelujen kehittämiseen?

19. 31.3.2014 19
• jokainen kirjaa fläpeille aiheeseen liittyviä ongelmia ja esteitä niin paljon
kuin keksii
• kovakin ilmiön kritiikki on sallittua (nimeltä mainittuihin henkilöihin
kohdistuva kritiikki on kielletty)
• kirjaamisvaiheessa keskinäinen juttelu ei ole suotavaa
• kun kaikki ongelmat on kirjattu, vetäjä lukee ne ääneen ja voi pyytää
tarkennuksia, jotta kaikki ymmärtävät, mistä kussakin ongelmassa on kyse
(idea-muotoon kirjoitetut muutetaan ongelma-muotoisiksi)
• jokaisella osallistujalla on käytössään kolme pistettä, jotka hän jakaa
merkitsemällä pisteet tukkimiehen kirjanpidolla valitsemansa ongelman
viereen. On mahdollista antaa yhdelle ongelmalle kolme pistettä tai vaikka
kolmelle ongelmalle jokaiselle yksi piste.
• lasketaan pisteet ja kirjataan eniten pisteitä saaneet ylös
• ongelmafläpit/tarralaput poistetaan ja tilalle laitetaan uudet, tyhjät fläpit

20. 31.3.2014 20
• ideointivaiheessa on kaksi päämäärää: vapaa unelmointi ja ratkaisujen
etsintä eniten pisteitä saaneisiin (keskeisiin) ongelmiin
• jokainen kirjaa ideoita fläpeille niin paljon kuin keksii
• luova ote ja ilmapiiri on tärkeää, ideoiden ei tarvitse olla realistisia, vaan
hullutkin ideat hyväksytään
• olennaista on keskittyminen, keskustelu ei taaskaan ole toivottavaa
• kun kaikki mieleen tulleet ideat on kirjattu, vetäjä lukee ne ääneen ja ideat
pisteytetään samaan tapaan kuin ongelmavaiheessakin
• eniten pisteitä saaneet ideat kirjataan fläpille

21. 31.3.2014 21
• määritellään ryhmät ja ryhmissä työstettävät ideat
• jokainen ryhmä valitsee eniten pisteitä saaneiden ideoiden joukosta
itseään kiinnostavan/kiinnostavat jatkotyöstämistä varten
• todentamisvaihe toteutetaan pienryhmissä keskustellen ja tässä vaiheessa
unelmat kohtaavat todellisuuden
• ryhmä keskustelee, ideoi, arvioi, kritisoi ja kirjoittaa tuotoksensa fläpille
• pienryhmissä kannattaa edetä vaiheittain: ensin kaikki sanovat ideoita ja
ajatuksia käytännön toteuttamisesta ja vasta tämän jälkeen
arvioidaan, kritisoidaan ja mietitään

22. 31.3.2014 22
• ryhmät esittelevät tuotoksensa, joista voidaan keskustella
• sovitaan kehittämisideoiden toteuttamisesta ja niihin liittyvistä
toimenpiteistä (Teija Rautiainen)
• Delfoi-prosessin kuvaus ja ilmoittautuminen mukaan

23. 31.3.2014 23
Delfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin
valitaan tutkimusaihetta eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Nämä asiantuntijat
saatetaan vuorovaikutukseen aiheen teemojen ja toistensa kanssa tavalla, jossa
korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman ja auktoriteetin sijasta.
Delfoissa asiantuntijat vastaavat ja kommentoivat kysymyksiä ja väitteitä
anonyymisti. Asiantuntijoiden nimettömyydellä vältetään ilmaisu- ja
kuuntelurajoitteita, joita kohdataan kasvokkainryhmissä.
Delfoin erottaa survey-metodeista sen iteratiivisuus (feedback). Päinvastoin kuin
gallupeissa mielipiteitä ei kerätä vain analysoitavaksi, vaan vastaustieto
kierrätetään takaisin eksperteille. Palautetiedon avulla vastaajia ohjataan
perustelemaan valintojaan. Tiedon muodostus etenee kierroksittain niin, että
edellinen kyselykierros muodostaa pohjan seuraavalle.
Delfoi-tutkimus käynnistetään usein jostain ajan- tai tulevankohtaisesta riita- tai
kiistakysymyksestä. Ihanteellinen kiistakysymys on kiinnostava, julkinen ja
ratkaisematon keskustelunaihe, joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan.

24. 31.3.2014 24