10. Tulevaisuusteesi
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on
sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut,
kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -- organisaatio, kieli,
luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen
yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien
taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä
on vähentynyt.
11. Teesi ja kiistakysymys
Ulkoistettu opetus 2030
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
12. Teesi ja kiistakysymys
ei-
todennäköinen
todennäköinen
ja toivottava
ja toivottava
ei-
todennäköinen
todennäköinen
ja ei-toivottava
ja ei-toivottava
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
13. Argumentaatio
Puolesta Vastaan
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat
rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla
määrittelevät tavoitteet.
"suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
(esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! yritystoimintaa!
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
15. Teesisuppilo
kiista
dialogi
ratkaisu
tulevaisuus
16. Paneelit
yhteinen
• koulu • ympäristö
• opetus • tieto • yhteiskunta
• taito
• oppiminen
sisä ulko
Koulu ja Oppiminen ja Koulu ja
oppiminen yhteiskunta yhteiskunta
17. I Koulu ja oppiminen
1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r)
2. Koulusta toimintakeskus (r)
3. Metataitojen arviointi (d)
4. Oppivat ryhmät (k)
5. Hitaan oppimisen tila (d)
6. Oppimistulokset (k)
7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k)
8. Yleissivistyksen näyttö (d)
9. Monialainen opetustiimi (r)
10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)
18. Ainejakoisuus
Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu
todennäköinen suhteellisen tasan aine-painotteisen
(väline- ja harjoitus-aineet) ja
toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit,
teemat) opetusohjelman välillä.
toivottava
19. Metataidot
Arviointi ja oppilaan saama palaute
todennäköinen
kohdistuu ensisijaisesti oppimisen
meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu
enimmäkseen oppilaan ja opettajan
välisessä dialogissa.
toivottava
20. Ryhmäoppiminen
todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin
asemesta oppilaista muodostetaan
pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka
oppivat yhdessä.
toivottava
21. II Koulu ja yhteiskunta
1. Ilmastonmuutos (k)
2. Tiedonvälitys (d)
3. Euroopan integraatio (d)
4. Demokratia (k)
5. Älymanipulaatio (k)
6. Osallistuva oppiminen (d)
7. Elinkeinoelämä ja koulut (k)
8. Kansalaisvelvollisuus (k)
9. Uskonto (d)
10. Kollektiivinen älykkyys (d)
22. Älymanipulaatio
Älykkyyttä edistäviä
geenejä on tunnistettu ja
muutamat vanhemmat
käyttävät geenimani-
pulaatiota parantaakseen
jälkeläistensä älykkyyttä.
23. Kansalaisvelvollisuus
17-29-vuotiaat suoma-
laiset suorittavat 11
kuukauden kansalais-
palveluksen.
24. III Oppiminen ja yhteiskunta
1. Oppivelvollisuus
2. Lahjakkuus
3. Yhteinen aika
4. Suomen kieli
5. Monimuotoisuus
6. Virtuaalimaailma
7. Ulkoistettu opettajuus
8. Alueellinen tasa-arvo
9. Oppimisympäristöt
10. Jatkuva oppiminen
11. Eläkeläiset kouluun
12. Kotikoulu
13. Relevantti tieto
14. Sosiaalinen media
15. Itseoppiminen
16. Opettaja sivistysagenttina
25. Lahjakkuus
Koulun päätavoite on
tasa-arvon sijaan
jokaisen lapsen
lahjakkuuden
esillekaivaminen ja
tukeminen.
26. Virtuaalimaailma
Merkittävä osa
jokapäiväisestä
koulunkäynnistä
tapahtuu virtuaali-
todellisuudessa.
27. Relevantti tieto
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja
staattinen tieto on erotettu toisistaan.
Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-
aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden
keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä
on kyse tiedettävistä tapahtumista ja
asioista kuten siitä, että Luang Prabang
on kaupunki Mekong-joen rannalla
Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja
opettajan ensisijaisena tehtävänä on
huolehtia dynaamisen tiedon
välittymisestä ja prosesseista, joiden
avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu
omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja
tietokarttaan.
28. Sosiaalinen media
Sosiaalinen media on vuoteen
2030 mennessä mullistanut
tapamme tuottaa ja jakaa tietoa.
Koulussa se on merkinnyt sitä,
että mm. "yhteistoimintakyky,
ryhmädynaamiset taidot yms.
kehittyvät samalla, kun koulu
toteuttaa primaaritehtäväänsä
tietojen ja taitojen opettajana".
32. Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset
I TAVOITTEET: II OPPIMINEN:
oppimisen tulos, ryhmämuotoinen
kieli, demokratia oppiminen
III KOULU: IV YMPÄRISTÖ:
opettajakoulutus, opetuksen
oppivelvollisuusikä, ulkoistaminen,
virtuaalimaailma ilmastonmuutos
33. Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset
I TAVOITTEET: II OPPIMINEN:
näyttö, aika, metataidot, slow
nollatoleranssi, learning,
alueet, uskonto, lahjakkuus,
osallistuminen kotikoulu
III KOULU: IV YMPÄRISTÖ:
ympäristön eläkeläiset, EU-
kehittäjä, integraatio,
opettaja tiedonvälitys
sivistysagenttina kollektiiviäly
34. Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset
II OPPIMINEN:
I TAVOITTEET: jatkuva oppiminen,
ei teesiä sosiaalinen media,
itseoppiminen
III KOULU:
ainejakoisuus, IV YMPÄRISTÖ:
opetustiimi, koulu
oppimisympäristö, toimintakeskuksena
relevantti tieto
35. Metataidot: systeemikuvaus
dialogi metataidot
opettaja- oppiva
kiista tulos
koulutus ryhmä
ratkaisu
aine- opetus- oppimis- sosiaalinen
jakoisuus tiimi ympäristö media
41. Barometrin jatko
Seuranta
- kerran vuodessa
- aikasarja
Kommunikointi
- kommentointi, argumentointi
- dialogit, keskustelut
Uudistaminen
- ajankohtaiset kiistakysymykset
- mittarien uudistaminen
Laajentaminen ja keskustelut
- opettajat, koulut
- vanhemmat, kunnat
- media, kokeilu, tutkimus
Muistin kartuttaminen
42. Vaikutuskehät
paneelit
opettajat
koulu ja
oppilaat
vanhemmat
media
43. Barometrirotaatio
barometri-
seuranta
tutkimus keskustelu
media uusi kiista-
mukaan kysymys
OPS-työ kokeilut
vanhemmat opettajat ja
ja kunnat koulut
keskustelu
44. Kokeilut
Nettilukio ja -peruskoulu
- verkkokoulut pullonkauloihin
Ilmiöopetussuunnitelma
- ainejakoon vaihtoehto
Rops
- ryhmäoppijasubjekti
- second chance
Sometu – informaali verkosto
- sosiaalinen media opetukseen (Somy)
Tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin
- pedagoginen täydennyskoulutus
- yleissivistävä ammatillinen
54. PAJAKONSEPTI
Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi
institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon.
1. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt
pedagogiikka)
2. Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat (simultaanipajat),
online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg)
3. Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja
asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi
(”learning webs”, vertaisoppiminen)
4. Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja
meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet),
5. Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja
toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet
6. Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai
hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen
media)
7. Itse- ja kauko-oppimisen tuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen)
8. Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike”
59. Barometritoteutus
Opetushallitus
- Irmeli Halinen & Ritva Järvinen
Otavan Opiston Osuuskunta
- Hannu Linturi
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
- Anita Rubin
Demos Helsinki
- Tommi Laitio
Barometri ja raportit
- eDelfoi http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot
