Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
•Transferir como PPTX, PDF•
1 gostou•1,145 visualizações
Oppimisen tulevaisuus -barometrin 4. seurannan tulosjakaumia.
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Semelhante a Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus) (20)
Mais de Hannu Linturi
Mais de Hannu Linturi (20)
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
- 2. Kaukotulevaisuusargumentteja 1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee 2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) 3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa 4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia 5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita 6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) 7. Metodiksi eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus 8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open
- 3. Oppimisen tulevaisuudet 2016, 2030 (kehitysympäristö) http://edelfoi.fi, http://www.ebarometri.fi
- 4. eBarometri
- 6. Argumentaatio Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa tavoitteet. keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
- 7. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka) ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
- 9. Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät eitodennäköinen ja toivottava todennäköinen ja toivottava eitodennäköinen ja ei-toivottava todennäköinen ja ei-toivottava
- 15. Oppimisen tulevaisuus 2030 KOULU OPPIMINEN OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN 2016 2017 2018 2019 2020 2021 KOULU 2023 METATAIDOT YHTEISKUNTA 2024 2025 2026 OPPIMINEN TULEVAISUUDET 2028 2029 2030 2027 HIDAS TILA KESKUS OPPIMISTULOKSET KEHITTÄJÄ NÄYTTÖ ÄLYMANIPULAATIO RELEVANTTI TIETO ITSEOPPIMINEN OSALLISTUVA OPPIMINEN LAHJAKKUUS OPPIMINEN KOULU OPETUS AINEJAKO 2022 YHTEISKUNTA YHTEISKUNTA OPPIMINEN OPPIVAT RYHMÄT SOSIAALINEN MEDIA AVAINOSAAMISET OPPIMISTULOS MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI OSALLISTUVA AINEJAKO RELEVANTTI TIETO ITSEOPPIMINEN SIVISTYSAGENTTI NÄYTTÖ KESKUS ELINKEINOELÄMÄ OPETTAJAKOULUTUS KANSALAISPALVELU LAHJAKKUUS KEHITTÄJÄ OPPIMISYMPÄRISTÖT ULKOISTETTU VIRTUAALIMAAILMAT OPETTAJUUS AVAINOSAAMISET http://www.ebarometri.fi
- 16. Oppimisen tulevaisuus 2030 KOULU YHTEISÖOPPI EKSOSYSTEEMI OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 KOULU OPPIVAT RYHMÄT TOIMINTAKESKUS 2026 YHTEISKUNTA 2027 KESKUS OPPIMINEN TULEVAISUUDET 2028 2029 2030 OPPIMISTULOKSET KANSALAISPALVELU YMPÄRISTÖN KEHITTÄJÄ KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS VERKKODEMOKRATIA YHTEISKUNTA ELINKEINOELÄMÄ OPPIMINEN SOSIAALINEN MEDIA OPPIMIS- ELÄKELÄISET YMPÄRISTÖT ULKOISTETTU OPETTAJUUS VIRTUAALIMAAILMA KOTIKOULU KESKUS KOULU OSALLISTUVA SIVISTYSAGENTTI OPPIMINEN YHTEISKUNTA KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS OPPIMINEN OPPIMISTULOS OPPIVAT RYHMÄT MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI SOSIAALINEN MEDIA NÄYTTÖ ÄLYMANIPULAATIO HIILIJALANJÄLKI LAHJAKKUUS AVAINOSAAMISET VERKKODEMOKRATIA KEHITTÄJÄ VIRTUAALIMAAILMAT http://www.ebarometri.fi
- 17. Oppimisen tulevaisuus 2030 KOULU TEKNOSFÄÄRI OSAAMISET OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN 2016 2017 2018 2019 2020 2021 KOULU METATAIDOT 2022 2024 2025 2026 MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI AINEJAKO YHTEISKUNTA 2023 2027 KESKUS NÄYTTÖ ITSEOPPIMINEN YHTEISKUNTA KEHITTÄJÄ OSALLISTUVA OPPIMINEN RELEVANTTI TIETO OPPIMINEN TULEVAISUUDET 2028 2029 2030 OPPIMISTULOKSET KOLLEKTIIVIT SOSIAALINEN MEDIA OPPIMINEN AVAINOSAAMISET EU OPPIVAT RYHMÄT KOULU YHTEISKUNTA OPPIMINEN http://www.ebarometri.fi
- 19. Ympäristö 2013 Kollektiivi Todennäköinen Toivottava Uskonto Kansalais Elinkeino Osallisuus Äly Demokratia EU T-välitys Hiilijalka -2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4
- 20. Oppiminen 2013 Todennäköinen Toivottava Agentti Itseoppi Some Relevantti Kotikoulu Eläkeläiset Strategia Ympäristö Alueet Ulkoistus Virtuaali Monimuoto Englanti Aika Lahjakkuus Oppivelv. -2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4
- 25. AINEJAKOISUUS
- 27. TOIMINTAKESKUS
- 28. 1.3. Metataidot
- 29. METATAIDOT
- 31. OPPIVAT RYHMÄT
- 32. 1.5. Hitaan oppimisen tila
- 35. OPPIMISTULOKSET
- 45. HIILIJALANJÄLKI
- 47. TIEDONVÄLITYS
- 49. EU-HARMONISOINTI
- 51. VERKKODEMOKRATIA
- 53. ÄLYMANIPULAATIO
- 57. ELINKEINOELÄMÄ
- 59. KANSALAISPALVELU
- 61. USKONTOKOULU
- 65. OPPIVELVOLLISUUS
- 66. 3.2. Lahjakkuus
- 67. LAHJAKKUUS
- 69. YHTEINEN AIKA
- 70. 3.4. Englanti
- 71. ENGLANTI
- 73. NOLLATOLERANSSI
- 75. VIRTUAALIMAAILMA
- 79. ALUETASA-ARVO
- 86. 3.12. Kotikoulu
- 87. KOTIKOULU
- 89. RELEVANTTI TIETO
- 93. ITSEOPPIMINEN
- 95. SIVISTYSAGENTTI
- 96. I Koulu ja oppiminen 2030
- 97. III Oppiminen ja yhteiskunta 2030
- 98. IV Lukion tulevaisuus 2030
Notas do Editor
- Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
- Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
- Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
- Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
- Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
- Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa “iskemäkuvio” lähteeliikkeelle.
- Yhteiskunnallisetdriverit (driving forces) muokkaavatoppimista ja koulua
- Esimerkkimallistajollavoidaanvauhdittaakehitystä
- aPajan OPS-haudontaalaajassakontekstissa
- Perusopetuksenteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
- Perusopetuksenteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
- Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
- Koulu instituutionarauhoittiitsensäpois “pahastamaailmasta” ylisatavuottasitten. Nyt se tekeepaluutasinne. Syitä on monia. Vähimmineivaikuta se, että oppimisen tosipelikenttä on ollutsielläaina. Koulun ja luokanovi on raottunutverkkoon ja verkostoihinkutenkaikissamuissakininstituutioissa. Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppiasaamuillakintavoillakuinopettajaaseuraten. Opettajanrooli ja asenne on murroksessa. Kalanmaksaöljyltämaistuuvielävirtuaalimaailmallisuus ja uhkakollegiaaliselleopettajuudelle.
- Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.