This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.

1. Eläke kaupan päälle vai kaupasta?
Esitelmä Työeläkepäivillä 14.11.2012
Professori Olli-Pekka Ruuskanen
Vakuutustiede
Johtamiskorkeakoulu
Tampereen yliopisto

2. 2
Sisällöstä
• Saadaanko työeläkettä sittenkin kaupan päälle?
• Pakottaako järjestelmä jotkut hankkimaan eläketurvansa kaupasta?
• Ketkä hyötyvät järjestelmästä?
• Keitä nykyinen järjestelmä rankaisee?
• Onko taloudelliseen kestävyyteen pyrkiminen johtanut sosiaalisen
kestävyyden heikkenemiseen?
• Järjestelmänäkökulmasta eläkkeensaajan näkökulmaan.
• Eri väestöryhmien väliset kuolleisuuserot.
• Uusien tariffitekijöiden käyttö.
• Rooli vapaaehtoiselle varautumiselle?

3. Vakuutusperiaate eläkkeissä

4. 4
Kokonaiseläketurva koostuu….
• I. Pilari: Kansaneläkkeestä
• II. Pilari: Työeläkkeestä
• III. Pilari: Vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta

5. 5
Vakuutusperiaatteen hyödyt (Ewald,1986)
• Vakuutuksen periaatteelle rakennettu järjestelmä
tekee läpinäkyväksi sekä toimintalogiikan että sisäiset
rahavirrat.
• Rationaalisuus korvaa empatian.
• Vakuutusperiaate on tekninen – ei sisällä arvostelmia.
• Vakuutus liittää suurimman mahdollisen
yhteisöllistämisen suurimpaan mahdolliseen
yksilöllistämiseen.
• Vakuutuksessa toteutuu tapahtumasolidaarisuus.
(Lehtonen and Liukko, 2010).

6. 6
Vakuutusperiaate on läpinäkyvyyden tae
• Sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyden
lisääminen vahingoittaa moraalisia periaatteita
koska se johtaa solidaarisuuden vähenemiseen
paljastamalla järjestelmään sisältyvät
tulonsiirrot. (Julkunen, 2001)

7. 7
Työeläke on konservatiivinen järjestelmä
• Perusperiaatteet: (…kulmakivinä tulee säilyä…)
• Kulutustason säilyminen
• Ansaintaperiaate
• Eläke kattaa sosiaalisia riskitekijöitä
• Indeksiturva
• Koskemattomuus
• Katottomuus
• Erillinen, itsenäinen rahoitus.
• Järjestelmää tarkastellaan keskimääräisen yksilön kautta.
• Bertola et al. (2006) ”Income distribution in macroeconomic models”
• Uusintaa tulonjaon rakennetta ja tulo-eroja eläkkeellä.
• Sosiaalipolitiikka ja tulonjako ulkoistettu valtiolle.

8. Kaupasta:
Vapaaehtoinen eläkevakuutus

9. 9
Vapaaehtoinen eläkevakuutus
• Yleisin periaate: Maksut verovapaita, tuotot verovapaita,
nostettaessa verotus. (EET = exempt, exempt, taxed)
• Vastaava periaate on työeläkkeessä.
• Verosäännökset eivät osa sopimusehtoja.
• Maksujen verovähennys pääomatuloista enintään 5000
euroa vuodessa eli 417 euroa kuukaudessa.
• Eläkeajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta ja
tasainen takaisinmaksu.
• Siirrytty samassa asemassa kun työeläke tilanteeseen,
jossa selvästi huonommassa asemassa kuin työeläke.

10. 10
Muutokset ja niiden vaikutukset
• Viimeisen 10 vuoden aikana muutettu vähennysoikeuden
enimmäismäärää, eläkeikää, eläkeaikaa ja verolajia.
• Myös takautuvasti jo olemassa oleviin sopimuksiin.
• Asiakkaat äänestävät jaloillaan:
• 2005 pääomatuloista vähennys ja aloitus 62-vuotiaana -30%
• 2010 aloitus 63 vuoteen -20%
• 2011 uusia sopimuksia enää 5.000 kpl
• 2012 ehdotus että alaikäraja 68.1 vuoteen -> loppu

11. 11
Tietoa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista
• FK:n kyselytutkimus 2007:
• 75 % täydentää työeläkettä.
• 70 % vähemmän kuin 100 euroa kk.
• 16 % akateemisia tai korkeampi koulutus.
• 60 % alle 30.000 euron vuositulot.

12. Aikaulottuvuus:
eläkeikä ja elinaikakerroin

13. 13
Työeläkejärjestelmän ja ajankäyttö
• Vaikka eläke sisältää yksilön ajallisen ulottuvuuden, se ei näy
työeläkejärjestelmän periaatteissa.
• Goodin et al. (2008) ”Discretionary Time”
• Ajankäyttötutkimukset.
• Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kysymykset.
• Value-of-life-kirjallisuus.
• Hyvinvointi- ja onnellisuustutkimus.
• Yksilöiden välisellä epätasa-arvolla yhä enemmän ajallinen
ulottuvuus.
• Esim. mikä on lisäelinvuoden arvo?

14. 14
Työeläkejärjestelmän kestävyys pitenevän eliniän
vallitessa
• Kestävyys kahdella tavalla:
• Lisätään työn tarjontaa.
• Leikataan eläke-etuja:
• Myöhennetään eläkkeelle siirtymistä.
• Alennetaan eläkkeitä.
• ”Eläkejärjestelmän automaattiset
vakautusmekanismit.”
• 2005 eläke riippuu koko työuran ansioista.
• 2009 elinaikakerroin.

15. 15
Elinaikakerroin
• Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeisiin
ja työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseen
eläkeosaan.
• Eläke pienenee koko ikäryhmällä
elinaikakertoimen verran.
• Kerroin lasketaan työntekijöiden keskimääräisen
eliniän kasvuvauhdilla.
• Käytössä eri muodoissa useassa maassa.

16. 16
Elinaikakerroin ja sukupolvien välinen tasa-arvo
• Nopeasti pitenevä elinikä leikkaa voimakkaasti
eläkkeitä.
• Tulevien sukupolvien eläketasot alas.
• Maksavat enemmän kuin saavat.
• Vuonna 1987 syntyneen eläke vain 80%
ansaitusta eläkkeestä.
• Pitää työskennellä kolme lisävuotta, että saa
korvattua menetyksen.
• Uusitalo, 2010

17. Kaupan päälle:
elinaikaodotteen erot

18. 18
Elinaikakertoimen reiluus
• On reilu, jos elinajanodote kunakin vuonna syntyneille on
satunnaisprosessi.
• Ei ole reilu, jos kunakin vuonna syntyneet muodostavat
ryhmiä, joiden elinajanodote eroaa ei-satunnaisesti toisistaan.
• Tällaisessa tilanteessa keskimääräistä elinajanodotetta
lyhyemmän elinajanodotteen ryhmät joutuvat maksamaan
pienempinä eläkkeinä pidempään elävien ryhmien eläkkeet.
• Esim. Sukupuolesta riippuva kuolleisuus tarkoittaa, että miehet
subventoivat naisia.

19. 19
Tarkempi tilastointi; huolestuttavammat tulokset
• Tilastot puutteellisia; useimmiten väestölaskentojen pitkittäisaineistot.
• Aluksi kuolleisuus vuosiluokittain.
• Seuraavaksi tietoja eroista väestön kuolleisuudesta koulutuksen ja
ammattiaseman mukaisesti.
• Nyt myös tuloluokittain.
• Suomessa kansainvälisesti suuret erot, jotka jyrkentyneet.
• Sosiaaliryhmien erot kuolleisuudessa:
• miehet +6,1 vuotta
• naiset +3,3 vuotta
• ”Terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat selvät, hierarkkiset
ja syvään juurtuneet” STM-raportti 2007

20. 20
Mitä tämä sosiaaliryhmään perustuva ero
tarkoittaa?
• Työntekijämies eläkkeellä 9,7 vuotta.
• Akateemisesti koulutettu mies 15,8 vuotta.
• Eläkkeellä 60 % kauemmin.
• Työntekijänainen eläkkeellä 16,7 vuotta.
• Akateemisesti koulutettu nainen 20,1 vuotta.
• Eläkkeellä 17 % kauemmin.
• 60 % elinikäeroista miehillä muodostuu ennen 65-ikävuotta.
• 30 % naisilla.

21. 21
Viime aikojen tutkimus keskittynyt tuloeroihin
• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen
ylimmän ja alimman viidenneksen välillä miesten joukossa.
• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen ylimmän
ja alimman viidenneksen välillä naisten joukossa.
• Tarkiainen et al. (2012)
• Mutta alin viidennes eroava ryhmä työeläkkeiden mielessä:
vaikutus – 6.5 vuotta miehissä, -3 vuotta naisissa.
• Alin viidennes ei juurikaan työmarkkinoilla.

22. 22
Vakuutusmatemaattisesti epäoikeudenmukaisen
järjestelmän seurauksia
• Vakuutusmatemaattisesti hyötyvät ryhmät (=korkea SE-asema) haluavat
eläkkeelle aikaisemmin.
• Joten luodaan superkarttuma, joka entisestään lisää epätasa-arvoa.
• Lyhyen elinajanodotteen ryhmät eivät halua lisätä työntekoa.
• Jos työeläke olisi vapaaehtoinen, alemmat sosioekonomiset ryhmät
eivät suostuisi mukaan.
• Vapaaehtoinen eläkkeen kysyntä tulee sosioekonomisesti alemmissa
ryhmissä olevilta kuin paremmassa olevilta ryhmiltä.
• Koska järjestelmä leikkaa jo ennestään pieniä eläkkeitä.
• Blinder (1981): Köyhät tarvitsevat korkeampaa tuottoa, jos pyritään
vakuutusmatemaattisesti tasa-arvoiseen eläkeeseen.

23. 23
Elinaikakerroin perustuu keskimääräisen
elinajanodotteen kasvuun
• Lähtökohtavuoden epätasa-arvoa elinajanodotteessa ei oteta
huomioon.
• Elinaikakerroin on entistäkin epäreilumpi tulevaisuudessa, jos
erot elinajanodotteiden erot ryhmien välillä kasvavat.
• Elinaikaodotteen muutos kasvoi 1983-2000 50% nopeammin
akateemisilla kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla.
(3,9 vuotta versus 2,4 vuotta)

24. Vaihtoehtoja

25. 25
Laskennallinen annuiteetti
• Voidaan laskea tietylle ryhmälle tai yksilöllisesti.
• Yksilöllinen/ryhmän elinaikaodote otetaan huomioon eläkkeessä.
• Jos elinaikaodote < keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke
suurempi.
• Jos elinaikaodote > keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke
pienempi.
• Jos sosioekonominen asema korreloi elinaikaodotteen kanssa,
huonommassa asemassa olevat saavat vakuutusmatemaattisesti
reilumman eläkkeen.
• Kustannusneutraali.
• Sukupolvittain oikeudenmukainen
• Lisää suurituloisten työn tarjontaa suhteessa pienituloisiin.

26. 26
Puolesta ja vastaan
• Annuiteetit eivät toimi yksityisvakuutuksessa.
• Tässä annuiteetti pakollinen.
• Vain muutos otetaan huomioon. Jos kaikkien elinaikaodote
kasvaa, kerroin kaikille sama.
• Perusvuoden elinaikaodotteen erot pitää ottaa
huomioon.
• Entä jos elävät pidempään.
• Katetaan sen hetken maksuilla.

27. 27
Vapaaehtoinen täydentäminen
• Jos eläkejärjestelmän kestävyys vaatii työurien pidentämistä
ja eläketason alentamista, vapaaehtoinen eläkevakuutus
sopii huonosti tähän suunnitelmaan.
• Mutta milloin elinaikakerroin ja koko työuraan perustuva
eläke johtaa alempien sosioekonomisten ryhmien
tippumisen eläkeköyhyyteen?
• Pitäisikö vapaaehtoista täydentämistä sittenkin tukea?

28. 28
Siis kaupasta vai kaupan päälle?
• Nykyjärjestelmässä kaikkia rangaistaan, mutta alempia
sosioekonomisia ryhmiä eniten.
• Osa vapaaehtoisten tuotteiden kysynnästä tulee alemmilta
sosioekonomisilta ryhmiltä, jotka joutuvat hankkimaan entistä
niukemman eläkkeensä päälle lisäeläkettä kaupasta.
• Tämä tehty ja tehdään koko ajan vaikeammaksi.
• Hyvin koulutetut, ylemmissä ammattiasemissa toimivat ja
hyvätuloiset saavat työeläkettä kaupan päälle.
• Onko järjestelmä sosiaalisesti kestävä?

29. Kiitos.
e-mail: olli-pekka.ruuskanen@uta.fi
twitter: @opruuskanen
linkedin: Olli-Pekka Ruuskanen