SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 20
Baixar para ler offline
Ekosysteemipalvelut
biotalouden perustana
Marianne Kettunen
Institute for European Environmental Policy (IEEP) /
Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus

Biotaloustreffit
28 marras 2012
Ekosysteemipalvelut =
hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta
- Millennium Ecosystem Assessment 2005 -

© M. Kettunen
Ekosysteemipalvelut
Luonnon hyödylliset
resurssit (markkinalliset
ja markkinattomat!) /
Tuotantopalvelut
Ravinto
Rakennusaineet
Lääkeaineet
Muut raaka-aineet
Geneettiset resurssit
Jne.
Huom. määritelmä ei pidä
sisällään täysin elottomia
resursseja (maa-aines, tuuli jne.)

Luonnon hyödylliset
prosessit /
Säätelypalvelut

Luonnon eimateriaaliset hyödyt /
Kulttuuripalvelut

Pölytys
Veden kierto
Veden puhdistus
Hiilen sidonta
Maan ravinteikkuuden
ylläpito
Eroosion ehkäisy
Tuholaiskantojen säätely
Jne.

Matkailu
Virkistyskäyttö
Henkinen ja fyysinen terveys
Opetus ja tutkimus
Taide ja kulttuuri
Kulttuuriarvo / -merkitys
Jne.

Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät palvelut (yhteyttäminen, ravinteiden kierto jne.)
Luonnon monimuotoisuus
→ Luonnon palautusmiskyky ja resilienssi
© M. Kettunen
Ekosysteemipalvelut ja (‘ei-niin-vihreä’) talous
Luonnon hyödylliset
resurssit /
Tuotantopalvelut

Luonnon hyödylliset
prosessit /
Säätelypalvelut

Luonnon eimateriaaliset hyödyt /
Kulttuuripalvelut

Vain markkinalliset
hyödyt huomioitu!

Ei huomioitu!

Vain markkinalliset
hyödyt huomioitu!

Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät tukipalvelut
Luonnon monimuotoisuus
Ei huomioitu!

© M. Kettunen
Näkyvä ja näkymätön ’vihreä’ taloudellinen arvo
Näkyvät arvot:
Markkinalliset
tuotantopalvelut,

Tuotantokasvit,
marjat ja hedelmät

Puuntuotanto

Matkailu

Näkymättömät
arvot:

Pölytys, veden kierto jne.

Markkinattomat

Maan ravinteikkuuden
ylläpito, eroosion ehkäisy,
tuholaiskantojen säätely jne.

tuotantopalvelut,
Säätelypalvelut,
Muut kulttuuripalvelut,

Pölyttäjien monimuotoisuus,
ravinnekierto, yhteyttäminen

Puulajien monimuotoisuus,
ravinnekierto, yhteyttäminen

Tukipalvelut,
Biodiversiteetti

© Wikipedia

© OregonLive.com
Esimerkki: pölytyksen taloudellinen arvo
- Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä

- EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 %
pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä
- EU: hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo
n. 15 miljardia EUR / vuosi
- Suomi: pölytyksen rahallinen arvo 18 / 3.9 / 38 mil EUR
per vuosi (tietyt viljat / mustikka ja puolukka /
kotipuutarhat) (Lehtonen 2012)

Domesticated pollinator (honey bee)

- Tanska: hyönteispölytyksen arvo 421 - 690 miljoona
DKK (~56.6 - ~92.8 mil EUR) / vuosi (Axelsen et al. 2011)
- Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo 189-325 mil SEK
(~21.5- ~37 mil EUR) / vuosi (Pedersen 2009)

Wild pollinator (hover fly)

Building on presentation by Dr Anne Franklin (2010), various references in “EU 2010 Biodiversity Baseline” (EEA, 2010) + UK NEA, 2011, Ricketts et al, 2004)
Esimerkki: luonnon arvo ja ilmaston muutos
-

Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret)
säilyttäminen voi estää 25% maailman
kasvihuonekaasupäästöistä (GHG)

-

Luonnon hiilivarastojen ylläpitäminen (esim. REDDPlus avulla) kustannustehokkain tapa hillitä
ilmastonmuutosta – 3.7 $ biljoonan (trillion)
kokonaissäästöt (Net Present Value).

-

Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien
puut) 1 876 miljoonaa EUR (Matero et al 2007)

-

Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) 29-46
miljardia SEK (2001 SEK) (~3.3 – ~5.2 miljardia
EUR) (Gren and Svensson 2004)

-

Toimivat ekosysteemit auttavat sopeutumaan
ilmastonmuutokseen: esim. pidättävät vettä,
hillitsevät kuivuutta & tulvia ...

Trumper et al. 2009, Lewis & White 2009, IPCC 2007, Eliasch 2008, Olsen and Bishop 2009 in TEEB Policy Makers and Biusiness Reports 2009 & 2010
Esimerkki: kosteikkojen arvo

Source: TEEB case by L. Brander & K. Schyut (2010) The economic value of world’s wetlands (benefit transfer) www.teebweb.org

© Photos EEA report
Kestävä vihreä / biotalous perustuu
luonnon arvon laajalle ymmärrykselle ja
ekosysteemipalveluiden
kestävälle käytölle !

© M. Kettunen
Ekosysteemipalvelut - vihreä talous – biotalous
Biotalous – vihreän talouden
mahdollisuus:
-

Biotalous

Vihreä talous

Ekosysteemipalvelut
© M. Kettunen

-

Uusiutuvien luonnonvarojen
kestävä hoito ja käyttö
Tuotteiden ja palvelujen tuotanto
Bioteknologia
Luonnon voimavarojen
hyödyntäminen laajasti
hyvinvoinnin lähteenä (esim.
luonnon virkistyskäyttö)

TEM tiedote 4.10.2012
Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit
ES ‘varanto’

ES ‘virta’

(status & trendit)
• Metsät & vesi... mutta
myös:
• Hiilivarasto ja -sidonta
• Pölyttäjä -varanto
• Geneettiset resurssit
• Luonnon kulttuuriarvo varanto
• Jne.

Trade-offs

(status & trendit)
• Hyödyt ‘virtaa’
alueelta toiselle
(paikallinen /
kansallinen / globaali)
ja muuttuu ajan
kuluessa

ES arvo
(nykyinen & tuleva)
• Laadullinen
• Määrällinen
• Rahallinen

Trade-offs

Trade-offs
Luonnon monimuotoisuus (status & trendit)
Kertoo luonnon kesto- ja palautumiskyvystä!
Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit

ES varanto – virta – arvo
Biodiversiteetti

Kansantalouden tilinpito:
Ecosystem accounts (EA) &
System of Integrated
Environmental and Economic
Accounting (SEEA)

Etc.
Kestäviä kansantalouden
ja makrotalouden mittareita
Ekosysteemipalvelut
luovat konkreettisia mahdollisuuksia
vihreälle / biotaloudelle !

© M. Kettunen
TEEB for Business summary report 2011
Pohjoismaiden virkistyskäyttö ja matkailu
- Finland: 1 EUR investointi kansallispuistojen hoitoon tuo 10 EUR takaisin
aluetaloudelle (TEEB Nordic case study by Kajala)
- Denmark: ~70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa
(Schipperijn et al. 2010).
- Norway: n. ½ norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million
hklöä) (Statistics Norway 2012).
- Sweden: ulkoiluun liittyvä kulutus tuottaa 75 637 tyopaikkaa (Fredman et
al. 2010)
cc

Ekosysteemipalvelumaksut (PES)

- Paying blue mussel farmers for improved
water quality (Lysekil, Sweden)

© http://kodu.ut.ee/~olli/eutr/html/htmlBook_111.html

- The use of mussels to clean the N
content of the municipal waste water
plant saves the municipality close to 100
000 EUR / year compared to using a
traditional technique
cc

‘Vihreä infra’: kustannustehokas veden puhdistaja

- Recreation of wetland in Nummela /
Vihti Finland

- Water quality ↑ - cost-effective way
for managing water quality
- Recreational benefits
- Biodiversity benefits
Johtopäätökset
- Kestävä perusta: vihreä / biotalous rakentuu
ekosysteemipalvelujen ja luonnon arvon ymmärtämiselle ja
mittaamiselle.
- Kestävät keinot ja kannustimet: haitallisten tukien
poistaminen ja uudelleen suuntaaminen – kestävien tukien
luominen.
- Vihreät investoinnit: kestävä “ES-yhteiskäyttö”, suojelu ja
ennallistaminen, bioinnovaatiot, resurssien
kustannustehokas käyttö …

© M. Kettunen
© M. Kettunen
KIITOS!
Lisätietoa:
Marianne Kettunen
Senior policy analyst
Institute for European Environmental Policy (IEEP) /
Vieraileva tutkija SYKE
www.ieep.eu
mkettunen@ieep.eu

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados (6)

WWF's Living Planet Report 2012 (in Finnish)
WWF's Living Planet Report 2012 (in Finnish)WWF's Living Planet Report 2012 (in Finnish)
WWF's Living Planet Report 2012 (in Finnish)
 
Kestävän ruokajärjestelmän mahdollistaminen, Pasi Rikkonen
Kestävän ruokajärjestelmän mahdollistaminen, Pasi RikkonenKestävän ruokajärjestelmän mahdollistaminen, Pasi Rikkonen
Kestävän ruokajärjestelmän mahdollistaminen, Pasi Rikkonen
 
Virtavesien ekologinen luokittelu ja VPD Suomessa kandityö Oula Tolvanen
Virtavesien ekologinen luokittelu ja VPD Suomessa kandityö Oula TolvanenVirtavesien ekologinen luokittelu ja VPD Suomessa kandityö Oula Tolvanen
Virtavesien ekologinen luokittelu ja VPD Suomessa kandityö Oula Tolvanen
 
Monipuolisuus on hyväksi myös pellolle
Monipuolisuus on hyväksi myös pellolleMonipuolisuus on hyväksi myös pellolle
Monipuolisuus on hyväksi myös pellolle
 
Metsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 - Biodiversiteettistrategiat ja metsi...
Metsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 - Biodiversiteettistrategiat ja metsi...Metsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 - Biodiversiteettistrategiat ja metsi...
Metsapaivat virtuaalitapahtuma 04022021 - Biodiversiteettistrategiat ja metsi...
 
Liisa rohweder luonnon monimuotoisuus ja vihreä biotalous_07102015
Liisa rohweder luonnon monimuotoisuus ja vihreä biotalous_07102015Liisa rohweder luonnon monimuotoisuus ja vihreä biotalous_07102015
Liisa rohweder luonnon monimuotoisuus ja vihreä biotalous_07102015
 

Semelhante a Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen

Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018Espoon ympäristökeskus
 
Biotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyysBiotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyysLinnunmaa Oy
 
Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Anna Virolainen
 
Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossa
Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossaYmpäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossa
Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossaChiara Lombardini
 
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...ORSI
 
Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"
Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"
Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"Sitra Maamerkit
 
Luonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessa
Luonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessaLuonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessa
Luonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessaLinnunmaa Oy
 
Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009
Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009
Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009Leo Stranius
 
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaKiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaSuomen metsäkeskus
 

Semelhante a Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen (20)

Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
Liisa Tyrväinen YLA-juhlaseminaari 5.10.2018
 
2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?
2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?
2. Anne tolvanen: Mistä LIFEPeatLandUse alkoi ja mitä se jättää jälkeensä?
 
Biotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyysBiotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyys
 
10. Anne Tolvanen: Metsässä on muutakin kuin puuta
10. Anne Tolvanen: Metsässä on muutakin kuin puuta10. Anne Tolvanen: Metsässä on muutakin kuin puuta
10. Anne Tolvanen: Metsässä on muutakin kuin puuta
 
Heini Ahtiainen: Kiertotaloudella lisää hyvinvointia? Itämeren suojelun hyödyt
Heini Ahtiainen: Kiertotaloudella lisää hyvinvointia? Itämeren suojelun hyödytHeini Ahtiainen: Kiertotaloudella lisää hyvinvointia? Itämeren suojelun hyödyt
Heini Ahtiainen: Kiertotaloudella lisää hyvinvointia? Itämeren suojelun hyödyt
 
Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)
 
Suometsätalouden haasteet - Prof. Raija Laiho
Suometsätalouden haasteet - Prof. Raija LaihoSuometsätalouden haasteet - Prof. Raija Laiho
Suometsätalouden haasteet - Prof. Raija Laiho
 
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
Metsien ja maankäytön hiilenkierto ja tulevaisuuden skenaariot - Apulaisprofe...
 
Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossa
Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossaYmpäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossa
Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia Helsingin yliopistossa
 
Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...
Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...
Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, oh...
 
Metsien käytön skenaariot ja vaikutukset metsien hiilinieluun, Olli salminen,...
Metsien käytön skenaariot ja vaikutukset metsien hiilinieluun, Olli salminen,...Metsien käytön skenaariot ja vaikutukset metsien hiilinieluun, Olli salminen,...
Metsien käytön skenaariot ja vaikutukset metsien hiilinieluun, Olli salminen,...
 
11. Tuija Sievänen: Miten virkistyskäyttö voidaan sovittaa yhteen metsätalous...
11. Tuija Sievänen: Miten virkistyskäyttö voidaan sovittaa yhteen metsätalous...11. Tuija Sievänen: Miten virkistyskäyttö voidaan sovittaa yhteen metsätalous...
11. Tuija Sievänen: Miten virkistyskäyttö voidaan sovittaa yhteen metsätalous...
 
Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...
Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...
Kiertotalouden suuret mahdollisuudet - kohti teollisia biotalouden symbioosej...
 
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...
 
Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"
Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"
Eero Kokkonen 15.6.2011: "Bioneerit"
 
Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa
Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassaLuontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa
Luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa
 
Luonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessa
Luonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessaLuonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessa
Luonto- ja hyvinvointisektori biotaloudessa
 
Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009
Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009
Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009
 
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaKiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
 
Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä?, Sampo soim...
Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä?, Sampo soim...Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä?, Sampo soim...
Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä?, Sampo soim...
 

Mais de Marianne Kettunen

Towards a Sustainable Europe by 2030
Towards a Sustainable Europe by 2030Towards a Sustainable Europe by 2030
Towards a Sustainable Europe by 2030Marianne Kettunen
 
EU internal and external policy nexus for SDGs
EU internal and external policy nexus for SDGsEU internal and external policy nexus for SDGs
EU internal and external policy nexus for SDGsMarianne Kettunen
 
From growth paradigm to sustainable development paradigm
From growth paradigm to sustainable development paradigmFrom growth paradigm to sustainable development paradigm
From growth paradigm to sustainable development paradigmMarianne Kettunen
 
Trade liberalisation and biodiversity
Trade liberalisation and biodiversityTrade liberalisation and biodiversity
Trade liberalisation and biodiversityMarianne Kettunen
 
Exploring the environment and security nexus
Exploring the environment and security nexusExploring the environment and security nexus
Exploring the environment and security nexusMarianne Kettunen
 
Pursuing sustainable development through green economy
Pursuing sustainable development through green economyPursuing sustainable development through green economy
Pursuing sustainable development through green economyMarianne Kettunen
 
Biodiversity and natural capital within green economy
Biodiversity and natural capital within green economyBiodiversity and natural capital within green economy
Biodiversity and natural capital within green economyMarianne Kettunen
 
Innovative mechanisms for financing biodiversity conservation
Innovative mechanisms for financing biodiversity conservationInnovative mechanisms for financing biodiversity conservation
Innovative mechanisms for financing biodiversity conservationMarianne Kettunen
 
Benefits of protected areas in the urban context
Benefits of protected areas in the urban context Benefits of protected areas in the urban context
Benefits of protected areas in the urban context Marianne Kettunen
 
M kettunen eu external biodiversity governance - governance innovation week...
M kettunen   eu external biodiversity governance - governance innovation week...M kettunen   eu external biodiversity governance - governance innovation week...
M kettunen eu external biodiversity governance - governance innovation week...Marianne Kettunen
 
M kettunen environ_sligo april 2015
M kettunen environ_sligo april 2015M kettunen environ_sligo april 2015
M kettunen environ_sligo april 2015Marianne Kettunen
 
Water wetlands ecosystem services
Water wetlands ecosystem servicesWater wetlands ecosystem services
Water wetlands ecosystem servicesMarianne Kettunen
 
The role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areas
The role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areasThe role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areas
The role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areasMarianne Kettunen
 
Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy
Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy
Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy Marianne Kettunen
 
Socio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the Why
Socio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the WhySocio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the Why
Socio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the WhyMarianne Kettunen
 
Ecosystem services and the Baltic Sea
Ecosystem services and the Baltic SeaEcosystem services and the Baltic Sea
Ecosystem services and the Baltic SeaMarianne Kettunen
 
Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014
Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014
Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014Marianne Kettunen
 
Economics of biodiversity_MKettunen
Economics of biodiversity_MKettunenEconomics of biodiversity_MKettunen
Economics of biodiversity_MKettunenMarianne Kettunen
 
Natura capital in Green Economy - from regional insights to global partnership
Natura capital in Green Economy - from regional insights to global partnershipNatura capital in Green Economy - from regional insights to global partnership
Natura capital in Green Economy - from regional insights to global partnershipMarianne Kettunen
 
Ecosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunen
Ecosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunenEcosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunen
Ecosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunenMarianne Kettunen
 

Mais de Marianne Kettunen (20)

Towards a Sustainable Europe by 2030
Towards a Sustainable Europe by 2030Towards a Sustainable Europe by 2030
Towards a Sustainable Europe by 2030
 
EU internal and external policy nexus for SDGs
EU internal and external policy nexus for SDGsEU internal and external policy nexus for SDGs
EU internal and external policy nexus for SDGs
 
From growth paradigm to sustainable development paradigm
From growth paradigm to sustainable development paradigmFrom growth paradigm to sustainable development paradigm
From growth paradigm to sustainable development paradigm
 
Trade liberalisation and biodiversity
Trade liberalisation and biodiversityTrade liberalisation and biodiversity
Trade liberalisation and biodiversity
 
Exploring the environment and security nexus
Exploring the environment and security nexusExploring the environment and security nexus
Exploring the environment and security nexus
 
Pursuing sustainable development through green economy
Pursuing sustainable development through green economyPursuing sustainable development through green economy
Pursuing sustainable development through green economy
 
Biodiversity and natural capital within green economy
Biodiversity and natural capital within green economyBiodiversity and natural capital within green economy
Biodiversity and natural capital within green economy
 
Innovative mechanisms for financing biodiversity conservation
Innovative mechanisms for financing biodiversity conservationInnovative mechanisms for financing biodiversity conservation
Innovative mechanisms for financing biodiversity conservation
 
Benefits of protected areas in the urban context
Benefits of protected areas in the urban context Benefits of protected areas in the urban context
Benefits of protected areas in the urban context
 
M kettunen eu external biodiversity governance - governance innovation week...
M kettunen   eu external biodiversity governance - governance innovation week...M kettunen   eu external biodiversity governance - governance innovation week...
M kettunen eu external biodiversity governance - governance innovation week...
 
M kettunen environ_sligo april 2015
M kettunen environ_sligo april 2015M kettunen environ_sligo april 2015
M kettunen environ_sligo april 2015
 
Water wetlands ecosystem services
Water wetlands ecosystem servicesWater wetlands ecosystem services
Water wetlands ecosystem services
 
The role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areas
The role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areasThe role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areas
The role of TEEB in assessing the socio-economic benefits of protected areas
 
Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy
Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy
Ecosystem services and natural capital – the foundation of a green economy
 
Socio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the Why
Socio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the WhySocio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the Why
Socio-economic assessment of marine protected areas (MPAs) - the How and the Why
 
Ecosystem services and the Baltic Sea
Ecosystem services and the Baltic SeaEcosystem services and the Baltic Sea
Ecosystem services and the Baltic Sea
 
Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014
Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014
Policy mixes for integrating nature in green economy_Feb 2014
 
Economics of biodiversity_MKettunen
Economics of biodiversity_MKettunenEconomics of biodiversity_MKettunen
Economics of biodiversity_MKettunen
 
Natura capital in Green Economy - from regional insights to global partnership
Natura capital in Green Economy - from regional insights to global partnershipNatura capital in Green Economy - from regional insights to global partnership
Natura capital in Green Economy - from regional insights to global partnership
 
Ecosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunen
Ecosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunenEcosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunen
Ecosystem services in Nordic countries (TEEB Nordic) Final results_MKettunen
 

Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen

  • 1. Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus Biotaloustreffit 28 marras 2012
  • 2. Ekosysteemipalvelut = hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta - Millennium Ecosystem Assessment 2005 - © M. Kettunen
  • 3. Ekosysteemipalvelut Luonnon hyödylliset resurssit (markkinalliset ja markkinattomat!) / Tuotantopalvelut Ravinto Rakennusaineet Lääkeaineet Muut raaka-aineet Geneettiset resurssit Jne. Huom. määritelmä ei pidä sisällään täysin elottomia resursseja (maa-aines, tuuli jne.) Luonnon hyödylliset prosessit / Säätelypalvelut Luonnon eimateriaaliset hyödyt / Kulttuuripalvelut Pölytys Veden kierto Veden puhdistus Hiilen sidonta Maan ravinteikkuuden ylläpito Eroosion ehkäisy Tuholaiskantojen säätely Jne. Matkailu Virkistyskäyttö Henkinen ja fyysinen terveys Opetus ja tutkimus Taide ja kulttuuri Kulttuuriarvo / -merkitys Jne. Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät palvelut (yhteyttäminen, ravinteiden kierto jne.) Luonnon monimuotoisuus → Luonnon palautusmiskyky ja resilienssi © M. Kettunen
  • 4. Ekosysteemipalvelut ja (‘ei-niin-vihreä’) talous Luonnon hyödylliset resurssit / Tuotantopalvelut Luonnon hyödylliset prosessit / Säätelypalvelut Luonnon eimateriaaliset hyödyt / Kulttuuripalvelut Vain markkinalliset hyödyt huomioitu! Ei huomioitu! Vain markkinalliset hyödyt huomioitu! Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät tukipalvelut Luonnon monimuotoisuus Ei huomioitu! © M. Kettunen
  • 5. Näkyvä ja näkymätön ’vihreä’ taloudellinen arvo Näkyvät arvot: Markkinalliset tuotantopalvelut, Tuotantokasvit, marjat ja hedelmät Puuntuotanto Matkailu Näkymättömät arvot: Pölytys, veden kierto jne. Markkinattomat Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne. tuotantopalvelut, Säätelypalvelut, Muut kulttuuripalvelut, Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen Tukipalvelut, Biodiversiteetti © Wikipedia © OregonLive.com
  • 6. Esimerkki: pölytyksen taloudellinen arvo - Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä - EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 % pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä - EU: hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo n. 15 miljardia EUR / vuosi - Suomi: pölytyksen rahallinen arvo 18 / 3.9 / 38 mil EUR per vuosi (tietyt viljat / mustikka ja puolukka / kotipuutarhat) (Lehtonen 2012) Domesticated pollinator (honey bee) - Tanska: hyönteispölytyksen arvo 421 - 690 miljoona DKK (~56.6 - ~92.8 mil EUR) / vuosi (Axelsen et al. 2011) - Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo 189-325 mil SEK (~21.5- ~37 mil EUR) / vuosi (Pedersen 2009) Wild pollinator (hover fly) Building on presentation by Dr Anne Franklin (2010), various references in “EU 2010 Biodiversity Baseline” (EEA, 2010) + UK NEA, 2011, Ricketts et al, 2004)
  • 7. Esimerkki: luonnon arvo ja ilmaston muutos - Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää 25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) - Luonnon hiilivarastojen ylläpitäminen (esim. REDDPlus avulla) kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta – 3.7 $ biljoonan (trillion) kokonaissäästöt (Net Present Value). - Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) 1 876 miljoonaa EUR (Matero et al 2007) - Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) 29-46 miljardia SEK (2001 SEK) (~3.3 – ~5.2 miljardia EUR) (Gren and Svensson 2004) - Toimivat ekosysteemit auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen: esim. pidättävät vettä, hillitsevät kuivuutta & tulvia ... Trumper et al. 2009, Lewis & White 2009, IPCC 2007, Eliasch 2008, Olsen and Bishop 2009 in TEEB Policy Makers and Biusiness Reports 2009 & 2010
  • 8. Esimerkki: kosteikkojen arvo Source: TEEB case by L. Brander & K. Schyut (2010) The economic value of world’s wetlands (benefit transfer) www.teebweb.org © Photos EEA report
  • 9. Kestävä vihreä / biotalous perustuu luonnon arvon laajalle ymmärrykselle ja ekosysteemipalveluiden kestävälle käytölle ! © M. Kettunen
  • 10. Ekosysteemipalvelut - vihreä talous – biotalous Biotalous – vihreän talouden mahdollisuus: - Biotalous Vihreä talous Ekosysteemipalvelut © M. Kettunen - Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö Tuotteiden ja palvelujen tuotanto Bioteknologia Luonnon voimavarojen hyödyntäminen laajasti hyvinvoinnin lähteenä (esim. luonnon virkistyskäyttö) TEM tiedote 4.10.2012
  • 11. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit ES ‘varanto’ ES ‘virta’ (status & trendit) • Metsät & vesi... mutta myös: • Hiilivarasto ja -sidonta • Pölyttäjä -varanto • Geneettiset resurssit • Luonnon kulttuuriarvo varanto • Jne. Trade-offs (status & trendit) • Hyödyt ‘virtaa’ alueelta toiselle (paikallinen / kansallinen / globaali) ja muuttuu ajan kuluessa ES arvo (nykyinen & tuleva) • Laadullinen • Määrällinen • Rahallinen Trade-offs Trade-offs Luonnon monimuotoisuus (status & trendit) Kertoo luonnon kesto- ja palautumiskyvystä!
  • 12. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit ES varanto – virta – arvo Biodiversiteetti Kansantalouden tilinpito: Ecosystem accounts (EA) & System of Integrated Environmental and Economic Accounting (SEEA) Etc. Kestäviä kansantalouden ja makrotalouden mittareita
  • 14. TEEB for Business summary report 2011
  • 15. Pohjoismaiden virkistyskäyttö ja matkailu - Finland: 1 EUR investointi kansallispuistojen hoitoon tuo 10 EUR takaisin aluetaloudelle (TEEB Nordic case study by Kajala) - Denmark: ~70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa (Schipperijn et al. 2010). - Norway: n. ½ norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million hklöä) (Statistics Norway 2012). - Sweden: ulkoiluun liittyvä kulutus tuottaa 75 637 tyopaikkaa (Fredman et al. 2010)
  • 16. cc Ekosysteemipalvelumaksut (PES) - Paying blue mussel farmers for improved water quality (Lysekil, Sweden) © http://kodu.ut.ee/~olli/eutr/html/htmlBook_111.html - The use of mussels to clean the N content of the municipal waste water plant saves the municipality close to 100 000 EUR / year compared to using a traditional technique
  • 17. cc ‘Vihreä infra’: kustannustehokas veden puhdistaja - Recreation of wetland in Nummela / Vihti Finland - Water quality ↑ - cost-effective way for managing water quality - Recreational benefits - Biodiversity benefits
  • 18. Johtopäätökset - Kestävä perusta: vihreä / biotalous rakentuu ekosysteemipalvelujen ja luonnon arvon ymmärtämiselle ja mittaamiselle. - Kestävät keinot ja kannustimet: haitallisten tukien poistaminen ja uudelleen suuntaaminen – kestävien tukien luominen. - Vihreät investoinnit: kestävä “ES-yhteiskäyttö”, suojelu ja ennallistaminen, bioinnovaatiot, resurssien kustannustehokas käyttö … © M. Kettunen
  • 20. KIITOS! Lisätietoa: Marianne Kettunen Senior policy analyst Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE www.ieep.eu mkettunen@ieep.eu