1. Multimedia oppimisprojektina
Luento2: Multimedia II. multimedian peruselementit ääni, kuva, video, teksti
Jari Laru, yliopisto-opettaja, Kasvatustietieiden tiedekunta, Oulun yliopisto

2. Yhtenäismedian aika on ohi..

4. http://www.slideshare.net/larux/4-luento-tieto-ja-viestinttekniikan-pedagogiset-perusteet-nykyajan-medialukutataito

5. Perusmääritelmä (1997)
Äänen, videon, kuvien ja datan
Ääni yhdistämistä kutsutaan
multimediaksi. (Feldman, 1997,
pp. 24)
Kuva/Video
Teksti

6. Video

7. Sarjakuva..
Ruohomäki & Suviaro (2012)
https://wiki.oulu.fi/pages/viewpage.action?pageId=26688331

8. Animaatio
https://www.youtube.com/watch?v=JJii_1D5bAk&list=PL4F35338DF2C3171
1

9. Interakt.poiwerpoint esitys
Klikkaa
TELEVISIO nuolta
vasemmasta
alareunasta
http://viulisti.wordpress.com/aikaansaannoksia/

10. KESKUSTELE
• Minkälaista (multi)mediaa olet tehnyt?
• Mikä oli äänen, kuvan ja tekstin rooli?
• Missä kontekstissa (koulu/koti/muu) olet
mediaa tehnyt?

11. A. ÄÄNI

12. Ääni
• Ääni on jossakin väliaineessa
etenevää värähtelyä. Yleensä
väliaineena on ilma.
• Ääni syntyy, kun jokin kappale
värähtelee tai tärisee
(äänilähde).
• Akustiikka = fysiikan haara,
joka tutkii ääntä.
• Luonnolliset äänet
– Kasvien, tuulen, veden,
eläinten, ihmisten ja
akustisten soittimien
aiheuttamat äänet jne.
• Synteettiset äänet
– Synteettiset soittimet, koneet,
sähköisesti tuotetut äänet
http://www.flickr.com/photos/jasonpersse/5554413293/sizes/l/in/photostream/

13. Erilaisia ääniä
Puhe Musiikki 100% Tehosteet
kertoja, dialogi, Luo ääni, ”huntti” Alkuperäisestä
Haastattelun ympäristöstä
haastattelu, tunnelmaa, jatkuvu
jälkeen puuttuvia ääniä.
draama utta ja täyttää Lisätään
tallennettu
aukkoja tehosteääni jälkituotantovaiheessa
paikalta
http://soundcloud.com/karmok
a/trance
http://soundcloud.com/user
2358649/sets/indie-rock
Keskustele: kuvittele kuviin äänet. Mitä niissä tapahtuu?

14. Äänen taajuus ja korkeus
• Taajuus = ääniaallon värähtelynopeus sekunnissa.
• Taajuus ilmaistaan hertseinä, Hz.
• Ihmisen kuuloalue on 16 - 20 000 Hz.
• Näytteenottotaajuus (sample rate) = määrää digitaalisesti
tallennettavan äänen laadun, esimerkiksi 44 100 Hz.
• Esim. CD-levylle voidaan tallentaa 20 - 20 000 Hz:n ääntä.
http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htm
http://farm4.static.flickr.com/3290/3156021867_8f806a519b.jpg

15. Äänen nopeus ja
aallonpituus
• Äänen nopeus ilmassa on n. 330-340
m/s, eli noin 1 km / 3 sek.
• Äänen aallonpituus on kahden molekyylitihentymän
välinen matka. Eli matka, jonka ääniaalto kulkee
yhden värähdyksen aikana.
• Kaava: aallonpituus = äänen
etenemisnopeus / taajuus
– 20 Hz:n äänen aallonpituus on 17 metriä
– 100 Hz:n äänen aallonpituus on 3,4 metriä
– 1000 Hz:n äänen aallonpituus on 34 cm
– 10 000 Hz:n äänen aallonpituus on 3,4 cm
http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htm

16. • Äänenvoimakkuus ilmoitetaan
yleensä desibeleinä dB, joka ilmaisee
fysikaalisen äänenpainetason.
• Melurajana pidetään 80 dB:iä.
Äänen voimakkuus • Äänenvoimakkuutta voidaan laskea
(vaimentaa) ja nostaa (tehostaa)
äänenkäsittelyohjelmissa.
• Amplitudi = värähtelyn ääripisteiden
etäisyys jaettuna kahdella. Ääni on
sitä voimakkaampi, mitä suurempi
ääniaaltojen amplitudi on.
• Digitaalisessa äänenkäsittelyssä
äänen maksimivoimakkuus on 0 dB.
• Normalisointi = äänen voimakkuuden
muuttaminen automaattisesti
digitaaliseen maksimitasoon (esim. -3
http://www.aanipaa.tamk.fi/voima_1.htm
dB).

17. Analoginen ääni
• Analoginen ääni on yhtäpitävä akustisen
äänen (eli ilmassa etenevän värähtelyn)
kanssa.
• Analoginen ääni vaihtelee ”portaattomasti”.
• Ääni voidaan muuttaa mikrofonilla
sähköjännitteen vaihteluksi ja tallentaa siten
analogisessa muodossa.
• Vastaavasti kaiutin muuttaa sähköjännitteen
vaihtelun ilmassa eteneväksi värähtelyksi.
• Analogisesti tallennettu ääni on häiriöaltista.
Esimerkiksi C-kasetti tai LP-levy kuluvat
käytössä, jolloin ääneen tulee kohinaa.
http://www.aanipaa.tamk.fi/analog_1.htm
http://farm3.static.flickr.com/2376/1587974323_b37f5a8c83.jpg

18. Digitaalinen ääni
• 0110100101110001110...
• Äänikortin A/D-muunnin
muuntaa analogisen äänen
digitaaliseen muotoon
(A/D = analogi-digitaali).
• Digitaalisesti tallennettu ääni
säilyy häiriöttömänä ja häviöttömänä.
• Digitaalinen ääni voidaan tallentaa 8, 16 tai 32 bitin tarkkuudella (resoluutiolla).
• Digitaalisesti tallennettua ääntä voidaan käsitellä tietokoneella.
• Ääni kuvataan tietokoneen ruudulla yleensä verhokäyränä (kts. kuva), jossa
vaaka-akselina on aika ja pystyakselina äänen voimakkuus.
• Digitaalinen ääni voidaan muuttaa analogiseksi ääneksi D/A-muuntimella
(D/A = digitaali-analogi) ja toistaa esim. kaiuttimella.
http://www.aanipaa.tamk.fi/digi_1.htm
http://www.instructables.com/files/orig/FRH/O1S8/FPBKYGJJ/FRHO1S8FPBKYGJJ.gif

19. Ääni tuotetaan ..mutta jaetaan
pakkaamattomana.. (yleensä) pakattuna
• WAVE (.wav) = Microsoftin / • RealAudio ja RealMedia (.ra, .rm) =
Windowsin ja IBM:n äänistandardi, RealMedian kehittämiä
yleisin ääniformaatti. ääniformaatteja, jotka
• AIFF (.aif) = Applen / Mac OS:n mahdollistavat streaming-
äänistandardi lähetyksen. Toistamiseen tarvitaan
• AU (.au) = SUN:in kehittämä RealPlayer.
ääniformaatti • WMA (.wmf) = Microsoftin vastine
• MIDI (.mid) = Ei ole digitoitua ääntä, RealMedialle. Voi sisältää
vaan syntetisaattorien ja kopiosuojauksen. Toistamiseen
äänikorttien ohjauskieltä. Midi- tarvitaan Windows Media Player.
tiedoston toistamisesta syntyvä ääni • OGG Vorbis (.ogg) = ilmainen
riippuu siten äänikortista. Midi- äänenpakkausmenetelmä.
tiedostot ovat huomattavan
pienikokoisia. • MP3 (.mp3) = Pakattu äänimuoto,
• Audacity (.aup) = Audacity- käytetään esim. musiikin jakelussa
ohjelman ”projektien” sekä digitaalisissa radio- ja TV-
tallennusmuoto. Ei voida toistaa lähetyksissä.
muilla ohjelmilla, mutta säilyttää ….
kaikki ohjelmalla tehdyt muutokset.
• ……

20. Koska ääntä on helppo jaella, kiusaus
tekijänoikeuksien rikkomiseen on
suuri.. LATAA LAILLISESTI ilmaista:
http://search.creativecommons.org/

21. http://creativecommons.org/legalmusicforvideos

23. Valmiiden äänitiedostojen
hyödyntäminen

24. B. Äänenkäsittely- ja
tuottamisohjelmia
• Käyttöjärjestelmän oma (esim. Windowsin) ääninauhuri = nauhoittaa ääntä
.wav-muodossa.
• Audacity = moniraitatyöskentelyyn tarkoitettu äänitys- ja
äänenkäsittelyohjelma.
• Cool Edit Pro = shareware äänenkäsittelyohjelma (nykyisin kaupallisena Adobe
Audition -nimellä).
• Band-In-A-Box = MIDI-ääntä tuottava monikanavainen säestys- ja
sovitusohjelma.
• Cakewalk, Logic ja Cubase = MIDI-äänten nauhoittamiseen, muokkaamiseen ja
toistamiseen tarkoitettuja kaupallisia sekvensseriohjelmia.
• Finale, Encore ja Sibelius = MIDI-ääntä tuottavia kaupallisia
nuotinnusohjelmia.
• NoteWorthy Composer = MIDI-ääntä tuottava ilmainen nuotinnusohjelma.

26. Audacity
äänenkäsittelyohjelma
• Työkalupalkki
• Aikaraita
• Monoääniraita
(”audioraita”)
• Stereoääniraita
(vasen kanava yllä ja
oikea kanava alla)
• Valittu kohta ääniraidasta
näkyy tummana
• Merkkiraita
(merkin lisäys: Ctrl+B)
• Näytteenottotaajuus

27. Antti Sokero, 2007
http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=5
Audacityn työkalupalkki
1. Valintatyökalu 11. Toiston äänenvoimakkuuden säätö 21. Kopioi valinta
2. Verhotyökalu (äänenvoimakkuus) 12. Nauhoituksen äänenvoimakkuuden kuvaaja 22. Liitä valinta
3. Piirtotyökalu 13. Nauhoituksen äänenvoimakkuuden säätö 23. Rajaa valinnan ulkopuolelta
4. Siirry alkuun 14. Zoomaustyökalu 24. Vaimenna valinta
5. Toista 15. Aikakorjaustyökalu 25. Kumoa edellinen toiminto
6. Nauhoita 16. Monitoimitila 26. Tee uudelleen edellinen toiminto
7. Keskeytä 17. Toistovoimakkuuden säädin 27. Lähennä näkymää
8. Pysäytä 18. Nauhoitusvoimakkuuden säädin 28. Loitonna näkymää
9. Siirry ääniraidan loppuun 19. Äänityslähde 29. Sovita valinta ikkunaan
10. Toiston äänenvoimakkuuden kuvaaja 20. Leikkaa valinta 30. Sovita koko ääniraita ikkunaan

28. Demo..
• Demodemo..

29. Madpad (ipad)

30. Garageband (ipad)

31. B. KUVA

32. http://www.art360.fi/wp-
content/uploads/Digit_kuvank%C3%A4sittely.p

33. Keskustele
• Paljonko tietokoneellasi on digikuvia?
• Kokemuksesi kuvankäsittelystä?
– Koulussa
– Kotona
– Muualla
• Käsitteletkö kameralla ottamiasi kuvia?
Mietitkö sommitelmia? Mitä ohjelmia käytät?

34. Anna lapselle (iskunkestävä) kamera

35. Kohde ja tausta
Kun kuvan kohteen halutaan erottuvan selkeästi ympäristöstään, tulee taustan olla
mahdollisimman levollinen. Kaikki turhat yksityiskohdat taustalla vievät katsojan
huomiota pois itse kohteesta. Toisaalta taustan avulla kuvaan voidaan luoda erilaisia
mielleyhtymiä.
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito/lahestymistapoja_mediaan/me
dian_kuvat/kuvaajan_valinnat/kohde_ja_tausta

36. Kuvakulma
Kuvakulman valinnalla on suuri merkitys kuvan sommittelun kannalta. Peruskuvakulmia on
kolme: alaviisto, silmän korkeus ja yläviisto.
Etenkin ihmisten kuvaamisessa kuvakulman valinnalla vaikutetaan kohteen arvovaltaan:
alaviistosta kuvattu henkilö vaikuttaa kookkaalta ja arvokkaalta kun taas yläviisto
kuvakulma pienentää ja vähättelee kohdetta.
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito/lahestymistapoja_mediaan/m
edian_kuvat/kuvaajan_valinnat/kuvakulma

37. Kuvasommittelusta
Alkuperäisteksti: Pekka Ranta – Lapin yliopisto
http://www.urova.fi/home/pranta/videmat.htm
- 37 -

38. Kuvakoot
• ELK - ERIKOISLÄHIKUVA
– Kuvataan anatomisia yksityiskohtia
– Oikeinkäytettynä tehokas, vain osa kuvataan, voimakkaasti tunnepitoinen, makro
– Ei pitäisi käyttää normaalissa keskustelussa
• LK - LÄHIKUVA
– Passikuvamainen, rajaus hartioista, keskitytään aivan oleelliseen
– Painotetaan yksityiskohtia, intensiivinen
• PLK - PUOLILÄHIKUVA
– Rajaus kainalon alapuolelta, ilmeet hyvin esillä, tausta ei merkittävä
– Uutisia luettaessa, keskustelu
– Mies/nainen
• PK - PUOLIKUVA
– Rajaus navan kohdalta, ilmeet alkavat hahmottua, ympäristön merkitys vähäistä
• SPK - SUURI PUOLIKUVA
– Rajaus reiden puolivälistä, ei nivelten kohdalta - huomioi myös vaatetus - ympäristö mukana
– Tasapainoinen
– Hyvä aloituskuva joskin keinotekoinen
– Haastatteluissa yhdessä puolikuvan ja lähikuvan kanssa
• KK - KOKOKUVA
– Esiintyjästä saadaan tarkka kuva, liikkeet - asema
– Käsitys tapahtumapaikasta vahvistuu
• SKK - SUURI KOKOKUVA
– Kohteella merkitystä, noin 1/4 kuvan pystysuunnasta - kuva saa muotonsa
– Yleiskuva sisätilassa - video-ohjelmassa suurin käyttökelpoinen kuvakoko jos kuvassa ihmisiä
• YK – YLEISKUVA
– Laaja tapahtuma-alue, miljöö tärkeänä osana, kohteet toisarvoisia
– Johdanto – ylimenokuva
– Ilmaisee myös yksinäisyyttä
- 38 -

39. Kameran korkeus
• Yläkulma
– Kokonaisvaikutelman luomiseen
– Syvyyden korostaminen
– Vaikuttaa kohteen olemukseen: lisää kaljuisuutta, korostaa
pyylevyyttä, saa näyttämään avuttomalta
• Tasokulma
– Kuvaus kohteen 'silmien' korkeudella
– Kuva nähdään vaakatasossa ilman korostunutta
perspektiivivaikutelmaa
– Istuva kohde  kamera 'istuu' myös
– Tasa-vertaisuuden tunne
• Alakulma
– Korostaa mahtavuutta: merkittävät henkilöt
– Ympäristön merkitys korostuu
– Ihmiset saavat voimaa
– Laajakulmalla teho kertautuu
- 39 -

40. Huomiopiste
– Piste, johon katsoja katsoo kuvassa
• Esiintyjän kasvot, liikkuva auto tms
– Sijoittaminen
• Kultaisen leikkauksen
leikkauspisteisiin tai kokonais-
sommittelullisesti luontevasti
– Stabiili samassa ajassa ja paikassa
Kultainen leikkaus.
• ei suuria muutoksia peräkkäisissä kuvissa Syntyy jaettaessa jana
samaa aihetta tai henkilöä kuvattaessa  kahteen osaan siten,
kerronnallinen jatkuvuus että pidemmän osan
suhde lyhyempään
– Muutettava kerronnan edetessä osaan on sama kuin
koko janan suhde
– Huomio kiinnittyy pidempään osaan.
• helpoimmin ylös vasemmalle Esim. viisikulmion
• vaikeimmin alas oikealle lävistäjien leikkauspisteet.
• liikkeeseen
• ääneen
- 40 -

41. Suojaviiva
– Peräkkäisissä otoksissa toiminnan
tai liikkeen suunnan tulee pysyä koko ajan samana
– Yleisiä suojaviivoja
• katseen suunta
• itsensä suuntainen liike
• valon tulosuunta
– Kääntymiset ja suunnanmuutokset on parasta näyttää katsojalle
– Suoraan edestä tai takaa kuvatut otokset ovat neutraaleja
• voidaan leikata kummaltakin puolelta suojaviivaa kuvattuihin
otoksiin
– Suojaviiva voidaan ylittää kamera-ajolla
- 41 -

42. http://www.pikseli.fi/pdf/pikseli02_6466.pdf

43. http://www.pikseli.fi/pdf/pikseli03_6466.pdf

45. Valmiiden kuvien hyödyntäminen

47. Kannattaako kuvia jälkikäsitellä?

48. http://fi.wikipedia.org/wiki/Bittikarttagrafiikka
Bittikarttagrafiikka
• Bittikarttagrafiikassa kuvat
esitetään pikseleiden eli
neliöiden taulukkona.
• Suurennettaessa neliöt tulevat
näkyviin ja reunaviivan
sahalaitaisuus ilmaantuu
http://www.art360.fi/wp-
näkyviin. content/uploads/Digit_kuvank%C3%A4sittely.p
• Bittikarttagrafiikka sopii parhaiten
df
valokuviin.
• Kuvatiedostoja käsitellään
yleensä RGB-väreissä, jossa
jokaisen pikselin väri muodostuu
punaisen, vihreän ja sinisen
sekoituksena.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/
ict/kuvankasittely/

49. http://blog.edu.turku.fi/molla/tietoja/

50. Coloring maker (ipad) Strip designer (ipad)

51. Photogene (ipad)

52. Tuxpaint (windows, Linux, Mac)

53. Paint.net (windows)

54. Gimp (windows, mac, linux)

55. Sumopaint (internet)

56. C. TEKSTI

57. Digitaalinen teksti
Kari Kumpulainen
Oulu
Multimedia oppimisprojektina
2009
- 57 -

58. Teksti digitaalisen oppimateriaalin
elementtinä
• Yleinen tuntemus: Näyttöruudulta lukeminen
vaikeaa ja epämiellyttävää  tulosteiden määrä
kasvaa
• Useat sähköiset asiakirjat, lomakkeet ja raportit
suunniteltu taitollisesti A4-kokoon ja muotoon
- 58 -

59. Empiirinen tutkimus:
Luettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kemppinen & Ketamo 2005.
• Tekstimuotoilun vaikutus oppimiseen
– Kirjasinkoko
– Kirjasimen väri
– Kirjasintyyppi
– Palstojen määrä
– Palstojen leveys
– Riviväli
• Kuusi eri tavoin muotoiltua oppikirjatekstiä, joista vastaajille (N=222)
muodostettiin monivalintatehtäviä
• Mitattiin oikean vastauksen löytymiseen kuluvaa aikaa sekä oikeiden / väärien
vastausten lukumäärää
• Ennen testiä koehenkilöiden hiirenkäyttönopeus sekä havaintonopeus mitattiin
– Iältään, koulutukseltaan, sukupuoleltaan ja tietokoneen
käyttökokemukseltaan samanlaisten vastaajien tilastollinen
vertaaminen
- 59 -

60. Tutkimustuloksia 1/3
• Ruudulta luettavat tehtävät vaikeimpia nuorille vastaajille
(peruskoulun yläluokkalaisia)
– Erityisiä vaikeuksia 12-15 v pojilla, joiden vastauksista
peräti 2/3 hylättiin
• Useat pyrkivät arvaamaan oikean vastauksen summittaisella
klikkailulla (”online experience”)
• a) liian vaativat tehtävät ja/tai
• b) yleinen digitaalisiin oppimateriaaleihin liittyvä ominaisuus
- 60 -

61. Tutkimustuloksia 2/3
• Kognitiivisena prosessina ruudulta lukeminen ei eroa painetun tekstin
lukemisesta
– kumpikin taito kehittyy kokemuksen myötä
• Ruudulta lukeminen vaikeaa tottumattomille lukijoille
• Rutinoituneimmat 10 % tietokoneen käyttäjistä saavuttivat tilastollisesti
merkitsevästi parempia tuloksia kuin vähiten tietokonetta käyttäneet 10
%
• Testissä hyviä tuloksia saavuttivat kaikkein
kokeneimmat/rutinoituneimmat tietokoneenkäyttäjät
– riippumatta siitä millaisia tekstimuotoiluja heidän luettavakseen annetuissa
teksteissä oli käytetty
• Kaikkein merkittävin selittävä tekijä on ikä
– paljon merkittävämpi kuin käyttökokemus
– alle 16-vuotiaat selviytyivät testistä yli 16-vuotiaita selvästi hitaammin
- 61 -

62. Tutkimustuloksia 3/3
• Kirjasintyyppi ei selitä vastausnopeutta millään tavalla, tosin nuorimmilla oli muita enemmän
vaikeksia courie-tekstin lukemisessa
– Arial, Times New Roman, Courier
• Kirjasinkoko (10,12,14) ei vaikuta merkitsevästi vastausnopeuteen
• Kirjasimen väri (musta, vihreä tai punainen – taustaväri kaikissa valkoinen) ei vaikuta
vastausnopeuteen
– ”Digitaalisissa oppimateriaaleissa voidaan käyttää värillistä tekstiä, mikäli kirjasimen ja
taustan välinen kontrasti on riittävän suuri.”
• Rivivälillä (1, 1.5 tai 2) ja palstan leveydellä (10, 15, 20 cm) ei vaikutusta vastausnopeuteen
• Palstojen määrä oli ainoa kiistattomasti vastausnopeuteen vaikuttava muuttuja
– yksipalstainen teksti nopeinta luettavaa, kolmipalstaisen tekstin lukunopeus lähes kaksi
kertaa hitaampaa
- 62 -

63. Suosituksia
• Digitaaliset oppimateriaalit tulee suunnitella dynaamisiksi ja
selailuun kannustaviksi, ei staattisiksi ja suoraviivaisiksi
• Toimintaohjeisiin tulee kiinnittää huomiota
– monet vastaajista ohittivat tekstinä esitetyt toimintaohjeet lukematta
niitä lainkaan
• Tekstien lukemiseen perustuvan sähköisen oppimateriaalin
suuntaaminen alle lukioikäisille ei ole mielekästä (Kemppinen & Ketamo
2005, s. 53)
- 63 -

64. Kielentämistä vai pasigrafiaa?
• Oppimateriaalin laatimisen
kulmakivet
– mahdollisimman
ymmärrettävä,
– nopeasti hahmotettava,
– selkä ja
– täsmällinen,
– sekä sisällöllisesti
totuudenmukainen ilmaisu
• Pasigrafia eli
symbolikielisyys
– informaation tiiviys, selkeys ja
täsmällisyys
– riippumaton tulkitsijan
äidinkielestä
– musiikki: nuotinnos
– matematiikka: erikoismerkit
– liikennemerkit
– tietokoneohjelmien toimintaan
ja käytettävyyteen liittyvät
symbolit
- 64 -

65. Kiitos!
Kysymyksiä, kommentteja…