Partiolippukunnat kohtaavat uusia haasteita lapsiperheiden muuttaessa pois isojen kaupunkien keskustoista.

1. Lapsiperheet muuttavat
- seuraavatko lippukunnat?
Tapaus: Turun seutu
lauri.luoto@iki.fi

2. Miksi jäsenmäärä laskee?
Partion jäsenmäärä laski voimakkaasti 1960-
luvun alussa. Jälkeenpäin syyksi on arvioitu,
että uusille asuinalueille ei perustettu
riittävästi lippukuntia1.
1990-luvun puolivälin jälkeen jäsenmäärässä
on jälleen ollut loivaa laskua. Selitystä on
haettu etenkin ohjelman sisällöstä, vaikka
tälläkin kertaa maan sisäinen muuttoliike on
etäännyttänyt lippukuntia lapsiperheiden
asuinalueista.
1 Hakonen: Partiojohtajan käsikirja, s. 321

3. Kaupungin sisällä lapsiperheet
pakenevat keskustasta

4. Kolojen sijainti
Turussa
Kolon käyttäjä-
määrä
< 100 hlö
> 100 hlö
Alle 14-vuotiaiden
osuus asukkaista
< 10%
10-20%
> 20%
Lähde: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, lippukunnat

5. Turkulainen paradoksi
Lähes puolet lippukunnista toimii
ydinkeskustassa, jossa asui lippukuntien
perustamisen aikaan runsaasti lapsia.
Nykyisin lapsiperheiden enemmistö asuu
kaupungin laidoilla, jossa lippukuntia on
vähemmän.
Kaupunkialueella päteekin sääntö: mitä
vähemmän kullakin alueella asuu lapsia, sitä
enemmän siellä toimii lippukuntia.

6. Entistä useampi lapsiperhe
siirtyy keskuskaupungista
ympäryskuntiin

7. 7-12 –vuotiaiden määrät Turussa ja
ympäryskunnissa1 lähestyvät toisiaan
Turku Turun ympäryskunnat
15 000
11 250
7 500
3 750
0
1980 1985 1990 1995 2000 2006
1 Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen,
Lähde: Tilastokeskus
Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto

8. Lippukuntien määrä
1980-luvun alussa alle Turku Ympäryskunnat
12-vuotiaiden määrä
40
Turussa oli lähes
kaksinkertainen
30
verrattuna ympärys-
kuntiin. Nyt määrät
20
olivat miltei tasoissa.
10
Silti Turussa toimii
ympäryskuntiin 0
verrattuna 2,5- 2006
kertainen määrä
lippukuntia. Lähde: V-SP

9. Lippukunnilla on
sijaintinsa mukaan osin
eriytyneitä toimintatapoja
Ydinkeskusta Ympäryskunnat
Muu
kaupunkialue

10. Ydinkeskusta
Ydinkeskustan lippukunnat pärjäävät vain
erikoistumalla, sillä jäsenet pitää houkutella oman
alueen ulkopuolelta. Puolet alueen lippukunnista
onkin meripartiolippukuntia.
Jäseniä tulee arvattavasti ainakin niistä
kaupunginosista, joissa omia lippukuntia on
lapsiperheiden määrään nähden vain vähän.
Hieman nurinkurisesti luonnonläheisiltä alueilta
(esim. Hirvensalosta) tullaan siis keskustaan
partioimaan.

11. Muu kaupunkialue
Ydinkeskustan ulkopuolisilla lippukunnilla on
tyypillisesti useampia koloja. Näin reagoidaan
uusien asuinalueiden syntyyn, sillä kokonaan
uusien lippukuntien perustaminen on harvinaista.
Paikoitellen on laajoja alueita, joilla lippukuntia
ei toimi lainkaan tai ainakin jäsenpotentiaaliin
nähden niukasti.

12. Ympäryskunnat
Useimmissa kunnissa toimii vain yksi
lippukunta, joka saattaa olla varsin iso.
Kunnan lapsimäärän kasvaessa yksi
lippukunta ei pysty enää järkevästi
tarjoamaan partiota kaikille.

13. Ajatuksia
Partio on perinteisesti ollut lähelle kotia sijoittuva
harrastus. Nykyisin kololle pääseminen on monille
vanhempien autokyydin varassa, millä on
vaikutuksensa harrastuksen luonteeseen. Partiolta
tuntuu puuttuvan mekanismi kaupunkirakenteen
muutoksiin reagoimiseen.
Koko maassa perustetaan ilman erityisiä
kampanjoita vuosittain vain muutamia lippukuntia
(esim. 2001: 4 kpl). Olemassa olevilla lippukunnilla
puolestaan ei aina ole mahdollisuutta laajentua.
Jos uusille asuinalueille halutaan partiotoimintaa,
olisi tuettava uusien lippukuntien perustamista.