SlideShare a Scribd company logo

KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma

•
•
Sitran Kuntaohjelma
Sitran Kuntaohjelma

Perustuen kunta-alan ICT-tarpeiden vahvaan ymmärtämiseen "Kuntien Palvelukeskus ICT" (myöhemmin KPK ICT) toimii valtakunnallisesti kuntasovellusten ja -palvelujen integroinnin asiantuntijana ja ICT-palvelujen järjestäjänä. Palvelukeskus kehittää kuntasektorin ICT- palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa. KPK ICT järjestää ICT-palvelut kuntatoimijoille kilpailutettujen palveluntuottajien avulla omistaja-asiakkaiden ostovoimaa hyödyntäen. KPK ICT palvelukeskus yhdistää uudella tavalla yksittäisen kuntatoimijan tietohallintotarpeet ja -resurssit osaksi kansallista, asiakasomistajien tiiviissä ohjauksessa toimivaa IT -ratkaisujen kehittämis- ja toimitusverkostoa.

BusinessTechnologyEducation
1 of 101
Download to read offline
Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus –hanke KPK ICT Oy perustettava yhtiö LIIKETOIMINTASUUNNITELMA VERSIO 2.0 8.4.2010
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 VERSIOHISTORIA: Dokumentin tiedot Hankkeen nimi: KPK-kuntaneuvottelut ja yhtiöiden perustaminen Projektin nimi: KPK ICT Hankejohtaja: Kimmo Haahkola Versio: 2.0 Status: Tiedoston nimi: KPK_ICT_LTS_v2.0.docx Hyväksynnät Nimi & rooli (allekirjoitus) _________________________ (pvm) _____________________ Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________ Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________ Versiohistoria Versio Pvm Tekijä(t) Kommentit 0.9 Siru-projekti 1.0 1.10.2009 Kunnille julkaistu liiketoimintasuunnitelma 1.9 18.3.2010 Karri Saarelainen, Linda Kallas, Jaakko Virevesi 2.0 8.4.2010 Saku Sairanen Stilisoinnit, kommenttien mukaiset muutokset Valinta Julkisuusluokka Perustelu X Täysin julkinen Neuvotteluihin osallistuvat kunnat Hankkeen sisällä julkinen Kuntaneuvottelu Projektin sisällä julkinen Hankejohto 2
Johdon tiivistelmä Perustuen kunta-alan ICT-tarpeiden vahvaan ymmärtämiseen "Kuntien Palvelukeskus ICT" (myöhemmin KPK ICT) toimii valtakunnallisesti kuntasovellusten ja -palvelujen integroinnin asiantuntijana ja ICT-palvelujen järjestäjänä. Palvelukeskus kehittää kuntasektorin ICT- palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa. KPK ICT järjestää ICT-palvelut kuntatoimijoille kilpailutettujen palveluntuottajien avulla omistaja-asiakkaiden ostovoimaa hyödyntäen. KPK ICT palvelukeskus yhdistää uudella tavalla yksittäisen kuntatoimijan tietohallintotarpeet ja -resurssit osaksi kansallista, asiakasomistajien tiiviissä ohjauksessa toimivaa IT -ratkaisujen kehittämis- ja toimitusverkostoa. Kuntien palvelutoiminnan kehittämistarpeista ja tietohallinnon kasvavista haasteista lähtevä KPK ICT:n perustaminen on asiakasomistajien strateginen toimenpide ICT -toimintojen tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Kuntaliitto kannattaa kuntien tietotekniikkatoimintojen kokoamista nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin. Julkisen sektorin IT - toimintakentän rakenteen kehittämistä ja työnjakoa koskevissa Valtiovarainministeriön ja Sitran tavoitelinjauksissa KPK ICT:lle on määritelty keskeinen rooli kuntien yhteisien ICT -palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. KPK ICT toimii kuntien 100%:sessa omistuksessa mahdollistaen kuntien suorahankinnat palvelukeskukselta. Sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän tulosta kuin mitä tarvitaan kuntien toiminnan tuottavuuden kehittämiseksi ICT:n avulla sekä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. Yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana KPK ICT luo läpinäkyvyyttä ja vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICT-ratkaisujen ja palvelujen kehitystoiminnassa. Toiminnan tavoitteena on varmistaa yhteisten tavoitteiden, periaatteiden ja prioriteettien toteutuminen palvelujen kehittämisessä. Palvelukeskuksen tarkoituksena on koota yhteen ja kehittää vahva ICT-osaamisen verkosto, jossa yksityisen ja julkisen sektorin kehitysorganisaatiot yhteistyössä luovat uusia ICT-pohjaisia ratkaisuja kuntatoimijoiden toimintatapamuutosten tukemiseksi. Palvelukeskuksen visio on mahdollistaa kuntien kehitysvoimavarojen kohdistaminen toimintaprosessien kehittämiseen ja kuntalaisten palvelujen parantamiseen. Nykyennusteiden valossa kaikkien kuntien ulkoiset menot olisivat vuonna 2015 yhteensä noin 47 mrd. €. Tavoitteena on että KPK ICT:n palvelut ovat siihen mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. Tähän liiketoimintasuunnitelmaan tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut mahdollistavat ICT- rakennemuutoksen ja niiden arvioidaan osaltaan mahdollistavan 500 milj. € kumulatiivisen vaikuttavuuden omistajakunnissa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kun lisäksi huomioidaan uuden sukupolven ICT-ratkaisujen tukeman palvelurakenneuudistuksen hyötypotentiaali, omistajakuntien toimintamenojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuosina 2010– 2015 n. 2 mrd. €. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee, että vuonna 2015 palvelukeskuksen omistajakuntien kustannustason nousu toteutuisi keskimäärin n. 330 € / kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu. Suurin hyötypotentiaali on sosiaali- ja terveyssektorilla sekä asiakaspalvelussa ja asianhallinnassa. Palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja kunnissa. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Näin syntyy kyky toteuttaa yhtenäinen avoin
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 kuntasektorin tarpeita palveleva ICT-arkkitehtuuri, joka mahdollistaa nykyistä useampien markkinaehtoisten toimijoiden osallistumisen ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toiminnallaan palvelukeskus vapauttaa resursseja ylläpitävästä toiminnasta kuntien peruspalveluiden ja ICT:n kehittämiseen sekä kompensoi omalta osaltaan eläköitymisen aiheuttamaa työvoimapulaa. Palvelukeskus keskittyy omistaja-asiakkaiden tarpeiden mukaisten asiantuntija- sovellus- ja infrapalveluiden järjestämiseen. KPK ICT Oy:n perustamista varten ensimmäisessä vaiheessa mukaan liittyvät kunnat sijoittavat yhtiöön 1 € / kuntalainen. Käynnistämisvaiheessa tarvittavia investointeja voidaan rahoittaa Sitran ja muiden markkinaehtoisten rahoittajien pääomalainoilla. Palvelukeskuksen käynnistämisvaiheen investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea palveluiden tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on laskeva vuotuinen trendi palvelukeskuksen tarjoamien ICT-palvelujen hinnoissa. Palvelukeskuksen tavoitteena pienentää kuntien ICT-kustannuksia ja parantaa palvelutasoa ja ICT-palvelujen vaikuttavuutta. Palvelukeskus perustetaan mukaan lähtevien kuntatoimijoiden yhteisenä hankkeena. Palvelukeskus on alueellisesti toimiva verkosto, jossa kehittämisvastuut on jaettu alueittain tunnistettujen osaamisvahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaan. Hajautettujen palveluiden onnistuneen järjestämisen mahdollistaa laadukas, yhdenmukainen ja keskitetty verkoston johtaminen, ohjaus ja toimintatavat. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö- ja toimintarakenteisiin. Tämän liiketoimintasuunnitelman lisäksi kiinnostuneille kuntatoimijoille tehdään erillinen kuntatoimijakohtainen selvitys päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että mukaan tulevien kuntatoimijoiden osalta päätökset tehdään viimeistään vuoden 2010 syksyllä, jonka jälkeen KPK ICT Oy perustetaan ja toiminta käynnistyy vuoden 2010 aikana. KPK ICT on kuntasektorille strategisesti merkittävä hanke, joka tähtää ICT-palvelujen rakennemuutokseen mahdollistaen siten ydintoiminnan rakennemuutoksen. 4
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 1 YHTEENVETO ................................................................................................................................. 8 2 PALVELUKESKUKSEN TAVOITE JA VAIKUTTAVUUS KUNTASEKTORIN TOIMINNAN MUUTOKSESSA ............................................................................................................ 14 2.1 VAIKUTTAVUUDEN KVALITATIIVISET TAVOITTEET .................................................................... 17 2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus............................................................................................. 17 2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta ........................................................................... 17 2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta ......................................................................... 18 2.2 VAIKUTTAVUUDEN TALOUDELLISET TAVOITTEET JA HYÖDYT ................................................... 19 2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun ............................................................. 20 2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus ............. 22 3 PALVELUKESKUS KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ ..................................... 25 3.1 NYKYTILAN HAASTEET .............................................................................................................. 28 3.2 KYSYNNÄN TRENDIT.................................................................................................................. 28 3.3 KPK ICT:N MAHDOLLISTAMAT HYÖDYT KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN ............... 29 4 VISIO, STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA-AJATUS JA LIIKEIDEA ................... 32 4.1 VISIO ......................................................................................................................................... 32 4.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT ........................................................................................................ 32 4.3 TOIMINTA-AJATUS ..................................................................................................................... 32 4.4 LIIKEIDEA .................................................................................................................................. 32 4.5 KPK ICT:N ASIAKKAAT ............................................................................................................ 33 4.6 KPK ICT STRATEGISET TAVOITTEET JA KEHITYSPOLKU V.2010–14 .......................................... 34 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAMALLI ..................................................................... 36 5.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................................................................ 36 5.2 TOIMINTAMALLI ........................................................................................................................ 37 5.3 PROSESSIKARTTA....................................................................................................................... 39 5.4 PROSESSIKARTAN SUUNNITTELUN POHJANA KÄYTETYT VIITEKEHYKSET .................................. 40 5.5 PROSESSIKARTAN TOIMINNOT ................................................................................................... 41 5.5.1 Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta & omistajaohjaus ............................. 41 5.5.2 Suunnittelu ja kehitys ............................................................................................................ 41 5.5.3 Toimitus ja tuki ..................................................................................................................... 42 5.5.4 Hallinto ................................................................................................................................. 42 6 ICT-PALVELUMALLI .................................................................................................................. 43 6.1 PALVELUMALLI ......................................................................................................................... 43 6.2 ICT PALVELURYHMITTELY ........................................................................................................ 44 6.2.1 Ratkaisujen hallinta .............................................................................................................. 44 6.2.2 ICT-asiantuntijapalvelut ....................................................................................................... 45 6.2.3 Sovelluspalvelut .................................................................................................................... 46 6.2.4 Infrastruktuuripalvelut .......................................................................................................... 48 6.2.5 Kuntasektorin palvelukonseptien jalkautus .......................................................................... 49 7 TUOTTEISTETUT ICT-PALVELUT .......................................................................................... 51 7.1 TUOTTEISTETUT ICT-ASIANTUNTIJAPALVELUT ......................................................................... 51 7.2 TUOTTEISTETUT SOVELLUSPALVELUT ....................................................................................... 52 5
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 7.3 TUOTTEISTETUT INFRASTRUKTUURIPALVELUT .......................................................................... 54 8 SALKUNHALLINNAN MALLI JA SISÄLTÖ ............................................................................ 55 8.1 PALVELUSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN .................................................................................. 56 8.2 PALVELUIDEN TUOTTEISTAMINEN ............................................................................................. 57 8.3 SALKUNHALLINNAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI ........................................................................ 58 8.4 KEHITYSHANKESALKUN SISÄLTÖ, INVESTOINTITARVE JA AIKATAULU ...................................... 58 8.5 PROJEKTISALKUN SISÄLTÖ......................................................................................................... 62 9 KOKONAISARKKITEHTUURI ................................................................................................... 63 9.1 ICT-ARKKITEHTUURIN JA SOVELLUSTEN NYKYTILA .................................................................. 63 9.1.1 Kunnan toimintoja tukeva tietotekniikka ja toimintaprosessit .............................................. 63 9.1.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ja teknologia ........................................................................ 65 9.1.3 Informaatio/rekisterit ............................................................................................................ 66 9.1.4 Suorituskyvyn hallinta .......................................................................................................... 66 9.2 ICT-ARKKITEHTUURIN TAVOITTEET .......................................................................................... 67 9.3 KUNTASEKTORIN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI .............................................. 67 9.4 ARKKITEHTUURIPERIAATTEET, SIDOSARKKITEHTUURIT JA LINJAUKSET .................................... 69 9.4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ........................................................................................................ 69 9.4.2 Sidosarkkitehtuurit................................................................................................................ 70 9.4.3 Linjaukset ............................................................................................................................. 70 9.5 PERUSTIETOVARANNOT ............................................................................................................. 71 9.6 UUSI PALVELUARKKITEHTUURI ................................................................................................. 72 9.7 TIETOTURVA JA VARAUTUMINEN ............................................................................................... 75 9.8 UUSIEN PALVELUIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA TUOTTEISTAMINEN ARKKITEHTUURIN AVULLA...... 75 10 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN ......................................................................................... 77 10.1 YHTIÖN RAKENNE JA OMISTUS................................................................................................... 77 10.2 ORGANISAATIO .......................................................................................................................... 79 10.3 PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN ORGANISOINTI ............................................................................ 80 10.3.1 Ohjausryhmät ................................................................................................................... 81 10.4 KPK THH OY ASIAKKAANA JA SIDOSRYHMÄNÄ ....................................................................... 82 11 ROOLIT, OSAAMISTARPEET JA VASTUUT .......................................................................... 84 11.1 AVAINHENKILÖIDEN ROOLIT JA VASTUUALUEET ....................................................................... 84 11.1.1 KPK ICT:n johtoryhmä, hallitus ja ohjausryhmät ........................................................... 84 11.1.2 KPK ICT organisaation avainhenkilöt ............................................................................. 84 11.1.3 KPK ICT:n toimintaan liittyvät kuntatoimijat .................................................................. 86 11.2 YDINOSAAMINEN JA ESIMERKINOMAINEN ELÄMÄNKAARIMALLI ............................................... 86 11.2.1 Yhtiön osaamisalueet (alustava listaus) ........................................................................... 87 11.2.2 Verkoston yleiset osaamisalueet (alustava listaus) .......................................................... 88 11.2.3 Verkoston yleiset erikoistumisalueet (alustava listaus) .................................................... 88 11.2.4 Elämänkaarimallin mukaiset verkoston erikoistumisalueet (alustava listaus) ................. 89 12 PALVELUKESKUKSEN PERUSTAMISSUUNNITELMAN TALOUS, RAHOITUS JA RISKIANALYYSI .................................................................................................................................... 91 12.1 TALOUDELLISTEN LASKELMIEN OLETUKSET .............................................................................. 91 12.1.1 Liikevaihto ........................................................................................................................ 91 6
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 12.1.2 Kannattavuus.................................................................................................................... 92 12.1.3 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 92 12.1.4 Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin ....................................... 93 12.1.5 Tase ja kassavirta ............................................................................................................. 93 12.2 KPK ICT:N TALOUDELLISET LASKELMAT ................................................................................. 94 12.2.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 94 12.2.2 Tase .................................................................................................................................. 94 12.2.3 Kassavirtalaskelma .......................................................................................................... 94 12.3 KPK ICT:N PERUSTAMISVAIHEEN RISKIANALYYSI .................................................................... 95 13 YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEISTÄ ............................................................................. 99 LIITTEET Liite 1: KPK ICT Palvelukortit Liite 2: KPK ICT Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit Liite 3: KPK ICT Palvelusopimusluonnos 7
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 1 Yhteenveto Liiketoimintasuunnitelma sisältää perustettavan osakeyhtiön ”Kuntien Palvelukeskus ICT” (myöhemmin KPK ICT) perustamisen lähtökohdat, vision, liikeidean, strategisen kehityspolun, tavoiteltavat hyödyt ja vaikuttavuus, liiketoimintakuvauksen ja organisoitumisen, palvelutarjonnan, salkunhallinnan mallin ja sisällön sekä kokonaisarkkitehtuurin. Perustamisen lähtökohdat Lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on lähitulevaisuuden makroekonomiset toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja eläköityminen, pienenevä työssäkäyvien ihmisten määrä sekä lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattamiselle sekä kuntien ICT-toiminnan kehittämiselle. Lisäksi kasvava ja moniulotteisempi palvelutarve ja kuntatoimijoiden1 kilpailukyvyn varmistaminen ovat lähitulevaisuuden merkittäviä haasteita. Kuntien on kyettävä lisäämään omaa vaikuttavuuttaan sekä tuottavuuttaan kuntalaisiin, alueelliseen toimintaympäristöönsä sekä yhteiskuntaan päin. Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia ICT-palveluita. Toinen merkittävät lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on kuntatoimijoiden hajanaiset kunta- ja toimialakohtaiset ICT-ratkaisut ja-käytännöt sekä laaja ja monoliittinen ICT-järjestelmäkirjo. Kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita, jotka ovat osittain vanhentuneet tai vanhentumassa. Järjestelmien suuri määrä aiheuttaa sen, että samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä. Toimialakohtaisuus heijastuu ratkaisujen siilomaisuutena, koska kunnat ja toimialat ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä ICT-ratkaisujensa suhteen. Siten historian saatossa on laadittu paljon osaoptimoituja, päällekkäisiä ja pitkälle räätälöityjä ICT-ratkaisuja. Kuntien itsenäisen aseman sekä kuntakonsernien monimuotoisien rakenteiden vuoksi kuntatoimijoilla on hyvin erilaisia tarpeita, jolloin yhden yhtenäisen toimintamallin periaate mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa. Tämän vuoksi kuntien ICT-toiminnassa ja sen kehittämisessä onkin useita erilaisia käytäntöjä. Toiminnan kehittämisen resurssien niukkuuden vuoksi usein toteutetaan vain pakolliset asiat ja monet teknologian mahdollistamat hyödyt jäävät saavuttamatta. Kuntien ICT-toiminnan tulevaisuuden haasteina ovat ICT-alueen osaamisen varmistaminen ja kyky hyödyntää ICT-ratkaisuja siten, että kunnat voisivat tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän ydintoimintoihin ja kuntalaisten palveluiden tuottamiseen. Tahtotilatasolla useat kunnat ovat valmiit luopumaan itse tekemisestä ICT-palveluiden osalta. Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007 n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Kuntaliiton tilaston mukaan kuntien ulkoiset menot olivat vuonna 2008 37, 43 mrd. € ja ennusteen mukaan ulkoiset menot ovat vuonna 2015 47,02 mrd. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. KPK ICT:n asiakaspotentiaalin muodostavat kaikki kunnat ja kuntayhtymät riippumatta siitä, kuinka niiden ICT-toiminnot on nykytilassa hoidettu. Visio, liikeidea ja strateginen kehityspolku 1 Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä 8
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Tulevaisuudessa KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita tietohallinnon palveluita. KPK ICT toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omistaja- asiakkaiden yhteistä ostovoimaa hyödyntäen. Sen toiminta perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen. KPK ICT kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi. KPK ICT toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa, kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan. Strategisena tavoitteena on, että KPK ICT:n palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. KPK ICT mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen sekä on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa. Tavoiteltava vaikuttavuus ja hyödyt KPK ICT mahdollistaa kuntasektorilla merkittäviä rakennemuutoksia ja uudistumista sekä tuottavuuden kasvua. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus saavutetaan innovatiivisten ja yhdenmukaisten ICT-palveluiden sekä kustannustehokkaamman palveluiden järjestämisen toimintamallin avulla. KPK ICT tavoittelee vaikuttavuutta lisäämällä julkishallinnon eri sidosryhmien ICT-kehityshankkeiden välistä läpinäkyvyyttä salkunhallinnan keinoin. Lisääntynyt läpinäkyvyys mahdollistaa kehitysinvestointien kohdentamisen suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin. Näin varmistetaan kuntatoimijoiden tarvelähtöinen keskitetty ja tehokas kehityshankkeiden koordinointi ja läpivienti. Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten kustannusten nousua. Tämä saavutetaan kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntäen tietotekniikkaa. Palvelukeskus ratkaisee useita haasteita, jotka ovat vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin toiminnan tehostamisessa. Tavoitetilassa KPK ICT mahdollistaa kuntatoimijoiden palvelutuotannon rakenteellisen uudistamisen ja toiminnan tehostamisen, kun kuntien henkilösidonnainen työ ja kehitysvoimavarat voidaan kohdistaa kuntien ydintoimintaprosessien kehittämiseen sekä kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen. KPK ICT:n toiminnan avulla kuntatoimijat varmistavat ICT-toiminnan osaamisen ja jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa, kun palvelukeskuksen asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijaa ja minimoi ICT- osaamisvajeisiin liittyviä riskejä. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntatoimijoiden neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin sekä luo edellytykset yhtenäisen ja avoimen ICT-arkkitehtuurin synnyttämiselle kuntasektorilla. Lisäksi KPK ICT:n kautta kunnat ja kuntien työntekijät saavat käyttöönsä ajanmukaiset ja teknologisesti laadukkaammat välineet ja työkalut. Kuntalaisten näkökulmasta KPK ICT:n järjestämillä palveluilla voidaan muuntaa nykyisiä kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla loppukäyttäjät voivat hoitaa asioitaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti silloin kun se heille parhaiten sopii. Verkossa tarjottavien palveluiden saatavuus ja käytettävyys ovat perinteisiä 9
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 palveluntoteutustapoja paremmat. Ennen kaikkea joustavammat ICT-järjestelmät mahdollistavat nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän, läpinäkyvämmän ja yhtenäisemmän tuotannon. Lisäksi asiakaspalvelun saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät voivat keskittyä paremmin kuntalaisten palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. ICT-pohjaiset ratkaisut mahdollistavat myös täysin uudenlaisia ja innovatiivisia palveluita. ICT- ratkaisut ovat joustavia, joten niillä voidaan esimerkiksi järjestää palveluita pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti perinteisin menetelmin. Loppukäyttäjät hyötyvät palvelukeskuksesta myös nykyaikaisten ICT-ratkaisujen tuoman läpinäkyvyyden myötä. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta toiminnastaan paranee merkittävästi. Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten omiin tietoihin. Liiketoimintakuvaus ja organisoituminen KPK ICT:n liiketoiminnan ansaintamalli perustuu siihen, että KPK ICT toimii kustannustehokkaammin kuin yksittäiset kuntatoimijat tuottaessaan ICT-palvelunsa itse. KPK ICT on palveluiden järjestäjä ja kehittäjä, ei tuottaja. Palvelut ovat standardoituja, selkeästi tuotteistettuja ja ne on määritelty KPK ICT:n ja asiakaskunnan välisissä palvelusopimuksissa. Jotta hinnoittelu pysyy kilpailukykyisenä markkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden, kustannustasoa minimoidaan jatkuvasti toimintaa tehostamalla. KPK ICT ei tavoittele voittoa enemmän kuin tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. KPK ICT on liiketoimintarakenteeltaan keskitetyn konserniohjauksen alla verkostomaisesti toimiva ja useamman alueellisen toimipisteen muodostama osakeyhtiö. Yhtiö ohjaa ja kehittää alueellisia toimipisteitään yhtenäiseen toimintatapaan ja vastaa siitä, että käytäntöjen yhtenäistäminen ja prosessien sekä palveluiden kehittäminen etenee yhtiön tavoitteiden ja strategian mukaisesti. KPK ICT:n hallituksen alaisuudessa toimiva toimitusjohtaja vastaa koko palveluyhtiön toiminnasta, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Prosessikohtaiset ohjausryhmien asettamat viiteryhmät, joissa on mukana asiakkaiden ja mahdollinen KPK THH2:n edustus, tarkastelevat vastuualueensa kehitys- ja palvelutarvekysymyksiä ja toiminnan kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Julkisen sektorin ICT-kehitysorganisaatioiden (JulkIT, JIP, KuntaIT jne.) linjaukset ja painopisteet nivoutuvat osaksi KPK ICT:n toimintaa. KPK ICT:n asiakkuuden hoito malli kattaa korostaa yhteistyön ja asiakaspalvelun merkitystä ja sisältää toimintamallit operatiivisen ja strategisen tason yhteistyöhön asiakkaiden ja KPK ICT:n välillä. Asiakkuuksien hallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyyden varmistaminen ja parantaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen ja asiakkaiden päivittäinen asiakassuhteen hoitaminen. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö- ja toimintarakenteisiin. Palvelutarjonta Nykytilassa kuntatoimijat vastaavat itsenäisesti ICT-palveluiden järjestämisestä työntekijöilleen ja asiakkailleen. Tämä on johtanut epäyhtenäisiin ja pirstaloituneisiin ICT-palveluihin, kun palvelut määritellään, kehitetään ja tuotetaan toimiala- ja kuntakohtaisesti. KPK ICT keskittää 2 KPK THH on kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 10
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 ICT-palveluiden järjestämisen, joka mahdollistaa yhtenäisen arkkitehtuurin ja edullisemmat toimittajasopimukset. KPK ICT järjestää asiakkailleen heidän tarpeidensa pohjalta kehitettyjä asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. KPK ICT tarjoaa ICT-palvelut myös KPK THH:n käyttöön edelleen kuntatoimijoille tarjottavien talous- ja henkilöstöhallinnon prosessipalveluiden tukena. KPK ICT:n palvelutarjonta muodostuu uusista kehittävistä palveluista, KPK ICT:n toimesta kilpailutettavista palveluista, kuntatoimijoilta haltuunotetuista sovelluspalveluista sekä muiden organisaatioiden määrittelemistä ja toteuttamista palveluista, jotka viimeistään käyttöönoton yhteydessä siirretään KPK ICT:n hallintaan. KPK ICT:n asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoja. Palveluita tuottavat yhtiön oman henkilöstön lisäksi ulkoiset konsultit ja tätä kautta asiakas saa käyttöönsä kunta-alan parhaan ICT-toiminnan osaajaverkoston. Asiantuntijapalvelut sisältävät esimerkiksi tietohallinnon johtamisen palvelut, tietoturvan asiantuntijapalvelut, ICT- arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut, hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut, ICT-projektipalvelut ja prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut. KPK ICT:n tarjoamat sovelluspalvelut jakautuvat kunnan ydinpalveluprosesseja tukeviin sovelluspalveluihin sekä toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla tukeviin palveluihin. Palvelun tuottamisesta vastaavat pääasiassa kilpailutetut palveluntuottajat. KPK ICT:n infrastruktuuripalvelut sisältävät vakioitujen perustietotekniikkaratkaisujen hankinnan sekä ylläpidon kuntatoimijoiden tarpeisiin. Infrastruktuuripalvelut sisältävät käyttäjä-, tietoliikenne-, kapasiteetti- ja toimisto- ohjelmistopalvelut. Lisäksi KPK ICT tarjoaa asiakkailleen ratkaisujen hallinnan palvelua, joka sisältää yhdessä kunnan kanssa tehtävää palvelu- ja kehityssuunnittelua sekä kunnan KPK ICT:n kautta hankkimien palveluiden seurannan ja tuen. KPK ICT:n palvelusalkkuun on tuotteistettu kuusi asiantuntijapalvelua, 18 sovelluspalvelua ja neljä infrastruktuuripalvelua, jotka julkaistaan vuoden 2010 ja 2011 aikana. Lisäksi KPK ICT:n kehityssalkkuun on tunnistettu seuraavan vaiheen sovelluspalveluita kehitettäviksi ja järjestettäviksi. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n tavoitteena on tuoda muutos kuntasektorin ICT-toiminnan kehittämiseen. KPK ICT:n salkunhallinnan mallin ohjaavana periaatteena on luoda läpinäkyvyys yli kuntasektorin ja valtion hallinnon relevanttien ICT-kehityshankkeiden ja varmistaa yhteiset tavoitteet, periaatteet ja prioriteetit. KPK ICT:n kehityssalkkuun on listattu KPK ICT:n omien kehitysaloitteiden lisäksi muissa organisaatioissa käynnissä olevia kuntasektorin valtakunnallisesti ja omistaja-asiakkaiden kannalta merkittävimpiä ICT-hankkeita. Hankkeista on pyritty kirjaamaan vastuullinen taho, status, aikataulu ja tuotokset. Kattava hankesalkku mahdollistaa sen, että uusia kehitysideoita voidaan suoraan peilata jo käynnissä oleviin hankkeisiin ja välttää päällekkäisyydet. KPK ICT:n projektisalkku sisältää yhtiön omat määrittely- ja toteutusprojektit sekä muiden organisaatioiden jalkautushankkeet siltä osin kuin KPK ICT vastaa tai tukee niiden käyttöönottoa. 11
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 KPK ICT:n kehityssalkku sisältää yhteensä 32 kehityshanketta, jotka on ryhmitelty seitsemän strategisen ohjelman alle. Salkkuun listattujen hankkeiden investointitarve on yhteensä 44,6 milj. € ja hankkeet on alustavasti aikataulutettu käynnistymään vuoden 2010 ja 2011 aikana. Kehityshankkeet hyödyntävät olemassa olevien kuntasektorin ICT-hankkeiden tuotoksia ja investoinnit painottuvat ICT-palveluiden käyttöönottoihin ja jatkokehitykseen. Kehityssalkun investointien avulla suunniteltu palveluiden käyttöönottoaikataulu on mahdollista toteuttaa. Merkittävä osa KPK ICT:n omaan toimintamalliin sekä palveluiden järjestämiseen liittyvistä hankkeista tulee käynnistää jo vuoden 2010 aikana. Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri rakentaa kokonaisvaltaisen näkemyksen KPK ICT:n ja KPK THH:n strategiasta, sidosryhmistä, prosesseista, palveluista, tiedosta ja näitä tukevista ICT-ratkaisuista KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin avulla varmistetaan, että osa-alueet toimivat saumattomasti yhteen säilyttäen kasvun aikanakin palveluyritykselle elintärkeän joustavuuden ja muutoskyvykkyyden. KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin avulla muutetaan toimialakohtaista ja siiloutunutta nykytilaa tukemalla kuntatoimijoiden ICT-arkkitehtuurien siirtämistä KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin mukaisiin linjauksiin, tehostamalla kuntatoimijoiden toimintaa esim. uudelleenkäytettävien ratkaisujen kautta, mahdollistamalla siirtyminen elämänkaaripohjaisiin palveluihin sekä tukemalla uusien palveluiden innovointia. Lisäksi mahdollistetaan itsepalvelu ja prosessien automaatio sekä tehokas palvelukehitys aidosti kilpailutetussa toimintaympäristössä. KPK ICT toimii aktiivisesti koko kuntasektorin arkkitehtuurin kehittämisverkostossa. KPK ICT:n arkkitehtuurin kulmakivinä toimivat perustietovarannot ja integroitu palveluympäristö. KPK ICT edistää kansallisten perustietovarantojen, kuten asiakastietovaraston, synnyttämistä. Sähköisten ratkaisujen kehittämiseksi KPK ICT rakentaa integroidun palveluympäristön. Se hyödyntää perustietovarantoja ja näkyy operatiivisille järjestelmille omana teknisenä avoimena rajapintakerroksena, joka pohjautuu standardeihin ja jonka avulla voidaan yhdistää käytettävien operatiivisten järjestelmien erilaiset tekniikat ja standardit. Integroidun palveluympäristön komponentteja ovat mm. asianhallinta, master data- kone, verkkopalvelualusta, käyttövaltuushallinta ja SOA-palvelu/integraatioalusta. KPK ICT määrittelee myös tietosuojatarpeet, -politiikan ja – suunnitelman riskien hallitsemiseksi sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Toteutussuunnitelma KPK ICT on kuntatoimijoiden kokonaan omistama yhtiö. Perustamisvaiheessa perustajatoimijat sijoittavat osakepääomana yhtiöön 1 €/kunnan asukas. Sijoituksen hinta on korkeampi myöhemmässä vaiheessa mukaan tuleville kunnille. Yhtiö tarvitsee lisäksi ulkopuolista rahoitusta, minkä vuoksi Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat sijoittavat käynnistämisvaiheen investointeihin tarvittavan lisäpääoman lainana. Lainasta osa tulee olemaan oman pääoman ehtoista ja osa vieraan pääoman ehtoista. Lainoille tarvitaan mahdollisesti omistajien takaus. KPK ICT:n liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se sisältää neljä vaihetta: Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus pystyttää toimintansa, organisoituu sekä ottaa hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu sekä palveluiden järjestäminen yhteistyössä 12
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 palvelutuottajien kanssa on asiantuntijapalveluiden osalta käynnistetty. Käynnistysvaiheen jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on käynnistetty. Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen. Uusien palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin. Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat saavat merkittäviä palvelukeskuksen tuomia hyötyjä sekä ICT-toiminnan tehostumisen että kunnan ydintoiminnan palveluiden kehittämisen kautta. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT tarjoaa merkittävän osan koko kuntakentän sähköisen asioinnin palveluista, sillä on vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista sekä merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen aikana tavoitetilan palveluiden käyttöönotot alkavat. Samaan aikaan kunta-asiakkaat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin parantuneet palvelut ovat mahdollistaneet tuotantouudistuksia kunnissa ja kunnat saavuttavat merkittäviä hyötyjä. KPK ICT:llä on selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, kuntalaisten elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa, sektorikohtaiset sovellukset ovat vöhentyneet sekä sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua. Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat vakiintuneena osana kuntien toimintaa ja kuntatoimijoiden käytössä olevia järjestelmiä on vähemmän. Yhtiön talous KPK ICT Oy:n perustamista varten kunnat sijoittavat yhtiöön 1 € / kuntalainen. Talouslaskelmissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna. Toiminta rahoitetaan Sitran ja muiden markkinaehtoisten rahoittajien yhteensä n. 18 milj. €:n suuruisilla pääomalainoilla. Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset. Palvelukeskuksen investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea toimintatapojen määrittämiseen sekä palveluiden tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on laskeva vuotuinen trendi tarjottavien ICT-palvelujen hinnoissa. Palvelujen hintoihin lisätyllä katteella (14,4, %) rahoitetaan KPK ICT:n hallinto ja toiminnan kehittäminen. Palvelukeskuksen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan. 13
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2 Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin ulkoiset menot olivat vuonna 2008 37,43 mrd. € ja kokonaismenot kasvavat tällä hetkellä 5-7 % vuodessa. Ennusteen mukaan ulkoiset menot tulevat olemaan 47,02 mrd. € vuonna 2015. Kuntien ICT-menot olivat vuonna 2007 750 milj. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat vuonan 2015 1,20 mrd €. Kuva 2.1 Kuntaliiton tilasto kuntakentän ulkoisista menoista vuonna 2008 Kuntatoimialan toimintaympäristö kokee jatkuvasti yhä kasvavia ja moniulotteisempia haasteita ja muutostrendejä, jotka luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa. Kuntatoimijoiden merkittävimmät makrotason ongelmat ovat: 1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle: paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin 2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit: suurten ikäryhmien eläköityminen tuo lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia uuden työvoiman tarvetta 14
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen: tuottamalla enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.) Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia ICT-palveluita nykyisten monoliittisten järjestelmien sijaan. Uusilla järjestelmillä ja niiden mahdollistamilla tehokkaammilla prosesseilla kyetään parantamaan kuntien tuottavuutta ja kunta-asiakkaiden kokemaa palveluiden laatua. Kuntasektorin palvelurakenteen muutosta tukevat ICT-ratkaisut tulee suunnitella ihmis- ja prosessilähtöisesti. Kuva 2.2 Ihmis- ja prosessilähtöinen tarve kuntasektorin palvelurakenteen muutokselle Kuntatoimijat voivat saavuttaa merkittävän tuottavuuden nousun KPK ICT:n järjestämien palveluiden avulla. Vaikutus alkaa näkyä asteittain palvelukeskuksen toiminnan käynnistyttyä parantuneena palvelun laatuna ja kustannussäästöjen kasvamisella. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on rajoittaa kuntien toimintamenojen kasvua merkittävästi ennustettua pienemmiksi. Verrattuna nykyisiin kuntien toimintamenoihin ja niiden odotettuun kasvuun saavutetaan seuraavien viiden vuoden kuluessa merkittävästi edullisempi kustannustaso kuin tilanteessa, jossa 348 kuntaa hoitaisivat toimintaa itsenäisesti, paikallisilla tai seudullisilla yhteistyöjärjestelyillä. Yrityssektorilla on useita esimerkkejä toteutuneista ja mitatuista 15
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 säästöistä. Yksityissektorin hyvänä esimerkkinä ovat pankit ja julkisella sektorilla vastaavasti Verohallinto, joka on toteuttamillaan sähköisen verokortin ja veroehdotuksen ratkaisuillaan arvioinut saavuttaneensa merkittävää säästöä toimintamenojensa osalta. 16
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2.1 Vaikuttavuuden kvalitatiiviset tavoitteet 2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelukeskus luo vaikuttavuutta yhteiskunnallisella tasolla neljällä tavalla.  tuottavuuden kasvu: KPK ICT:n uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia palveluita kasvattavat tuottavuutta  toiminnan yhdenmukaistaminen: KPK ICT:n tavoittelema prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollistaa merkittävät rakennemuutokset  keskitetty kehityshankkeiden seuranta: KPK ICT luo läpinäkyvyyden kaikkiin merkittäviin kuntasektorin ICT-kehityshankkeisiin ja investoinnit voidaan kohdentaa omistaja-asiakkaiden kannalta suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin  toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen: nykytilassa kuntien omat järjestelmät ovat erittäin haavoittuvia ja keskitettyjen palveluiden myötä myös edellytykset asianmukaiselle valmiussuunnittelulle ja toimintavarmuuden kasvattamiselle paranevat 2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun parantamisen hilliten kustannusten nousua. Tämä tapahtuu kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntämällä tietotekniikkaa. Palvelukeskus ratkaisee useita haasteita, jotka ovat vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin toiminnan tehostamisessa.  palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: KPK ICT kuntatoimijoiden kehitysvoimavarojen kohdistamisen ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta- asiakkaiden palveluiden parantamiseen ylläpitokustannusten sijaan  toiminnan tehostaminen: KPK ICT:n tarjoamat uuden sukupolven sähköiset palvelut mahdollistavat henkilöstösidonnaisen työn kohdentamisen kuntatoimijan ydintoimintaan  osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: KPK ICT:n asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT osaamistarpeisiin liittyviä riskejä  neuvotteluaseman vahvistaminen: KPK ICT vahvistaa kuntasektorin neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin  välineiden ja työkalujen kehittäminen: KPK ICT:n avulla kuntatoimijan henkilöstön käyttöön saadaan laadukkaammat ICT-työkalut Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin suoriin ja välillisiin kustannussäästöihin. Yhteenveto kuntatoimijan saavuttamista hyödyistä ja tarvittavista investoinneista on kuvattu kuvassa 1.3. 17
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Hyödyt kuntatoimijalle Investoinnit kuntatoimijalle Palveluprosessit: Palveluprosessit: • Vähemmän henkilötyötä sitovista palveluprosesseista • Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä • Uudistettavien palveluprosessien sähköinen asiointi mahdollistaa kehittämiskustannukset • Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan • Uudistettavien palveluprosessien tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi käyttöönottokustannukset saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys • Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen ICT: kustannukset • ICT infrapalveluiden keskittämisestä ja ICT: kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät • KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus kustannussäästöt • ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannukset • Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen • Uusien sovelluspalveluiden käyttöönottokustannukset siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin ja palvelumaksut • Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin • Keskittämiseen liittyvät kustannukset • Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä saatavat kustannussäästöt • Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve investointipiikeille • Tietohallinnon kehittäminen Kuva 2.3 Kuntatoimijan saavuttama hyöty ja tarvittava investointipanos 2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta Loppukäyttäjille tarkoitetaan kuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä sekä loma-asukkaita ja matkailijoita. Palvelukeskuksen ICT-palvelut tuottavat seuraavia hyötyjä loppukäyttäjilleen:  edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: kunnan tarjoamien palveluiden hinta-laatusuhde sekä saatavuus paranevat. ICT-pohjaisilla ratkaisuilla voidaan parantaa kuntalaisten elämänlaatua merkittävästi. ICT-palveluilla voidaan muuntaa myös nykyisiä kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla loppukäyttäjät voivat hoitaa nopeasti ja kustannustehokkaasti asioitaan. Asiakaspalvelun saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät voivat keskittyä paremmin kuntalaisten palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. Ennen kaikkea nykyistä joustavammat ICT- järjestelmät mahdollistavat nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän, läpinäkyvämmän ja yhtenäisemmän tuotannon. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta toiminnastaan paranee merkittävästi. Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten omiin tietoihin.  uudenlaisten palveluiden kehittäminen: Suurempana kuntasektorin tarpeet kokoavana toimijana KPK ICT:llä on yksittäistä kuntatoimijaa paremmat edellytykset kehittää myös täysin uudenlaisia palveluita yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Näin voidaan mahdollistaa joustavampi palvelutarjonta myös pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti perinteisin menetelmin.  tietosuojan ja -turvan paraneminen: KPK ICT huomioi tietosuojan ja – turvan jo palveluiden suunnitteluvaiheessa osana kehittämismenetelmiään ja loppukäyttäjien tietoja käsitellään asianmukaisesti. 18
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2.2 Vaikuttavuuden taloudelliset tavoitteet ja hyödyt Tavoitetilan vaikuttavuuden kokonaiskuva ja kvantitatiivinen analyysi jakautuvat kahteen toistensa päälle rakentuvaan aaltoon: 1. Perustamissuunnittelun aikaan tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen o tuotteistetut kärkipalvelut ovat alkuvaiheen asiantuntija-, sovellus- ja infrapalveluita, joiden vaikuttavuutta on analysoitu palvelukohtaisesti o kehityssalkkuun tunnistetut palvelut sisältävät kärkipalveluiden päälle rakentuvaa toiminnallisuutta, muissa organisaatioissa kehitettyjä KPK ICT:n palveluiksi tuotteistamia ratkaisuja sekä täysin uusia sovelluspalveluita, jotka ovat pohja kuntasektorin ICT-rakennemuutokselle 2. Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut o kuntatoimijoiden muutoksen keskeisiä mahdollistajia ovat tuotteistettujen ja tunnistettujen palveluiden päälle rakentuvat uudet toiminnallisuudet sekä kokonaisvaikuttavuuden kannalta tärkeimmät eri toimialojen kokonaisratakisut o painopiste on erityisesti SOTE-sektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallinnan toimintarakenteiden muutoksessa ICT:n keinoin o palvelukeskus tulee tunnistamaan ja kehittämään tavoitetilan rakennemuutoksen mahdollistavat ICT-palvelut kuntatoimijoiden yhteisen tahtotilan mukaisesti Seuraava kuva havainnollista kahdessa aallossa saavutettavan vaikuttavuuden kokoluokkaa ja realisoitumisen ajoittumista. Vaikuttavuus voidaan saavuttaa toteuttamalla ICT-rakennemuutos ja sen mahdollistama palvelurakennemuutos. 19
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2000 milj. € Vaikuttavuuspotentiaali: • 2016 lopussa: ~3 mrd. € 2 1 ~500 milj. € 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 2.4 KPK ICT:n vaikuttavuusanalyysi 2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuus Yhtiön perustamissuunnittelun aikana tuotteistettujen asiantuntija-, sovellus- ja infrapalvelujen sekä kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu analysoimalla palvelujen prosessihyötypotentiaalia ja ICT-kustannusten pienenemisen potentiaalia. Kärkipalveluiden kvantitatiivinen kokonaisvaikuttavuus on arvioitu palvelukohtaisesti ja se koostuu kuntatoimijoiden palveluprosessien hyötypotentiaalista ja ICT:n kustannusten pienenemisestä. Kehityssalkkuun tunnistettujen sovelluspalveluiden vaikuttavuusarvio perustuu kärkipalveluiden vaikuttavuusanalyysin tuloksista tehtyihin oletuksiin ja skaalaamiseen. Kärkipalveluiden euromääräinen kokonaisvaikuttavuusarvio merkitsisi, että kuntakentän menojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuoteen 2015 mennessä 250 milj. €. Tunnistetut palvelut kasvattavat KPK ICT:n mahdollistamaa euromääräisen kokonaisvaikuttavuuden kaksinkertaiseksi (yhteensä 500 milj. €). Kokonaisvaikuttavuus vaatii toteutuakseen kehityshankkeiden nopean käynnistyksen sekä selkeän suunnitelman palveluiden tuotantoonviennin toteutusaikataulusta, jota seurataan tarkasti. ICT-investoinnit (arvio n. 40-50 milj. €) toteutetaan KPK ICT:n kautta. Kuntatoimijoiden palvelurakenteiden muutosta toimialakohtaisista järjestelmistä yhtenäisiin ratkaisuihin tulee edistää määrätietoisesti. Nopea muutos voidaan saavuttaa vain hyödyntämällä jo kuntatoimijoilla käytössä olevia keskitettyjä toimintamalleja. Laadukas palveluiden käyttöönotto sekä muutoksen mahdollistaminen tarkoittavat ICT-investointiin verrattuna arviolta kaksinkertaista kuntatoimijoiden sisäistä investointia (80-120 milj. €). 20
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Seuraavassa kuvassa on esitetty kärkipalveluiden vaikuttavuus ja tarvittavat investoinnit. Investointeja ei voi suoraan vähentää kokonaisvaikuttavuudesta nettovaikuttavuuden arvioimiseksi. 1000 milj. € 1 500 milj. € (2015 lopussa) 80-120 milj. € * 40-50 milj. € 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 *Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi *Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi Kuva 2.5 Tuotteistettujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palveluiden vaikuttavuus Palveluprosessien hyötypotentiaali syntyy kustannustason nousun välttämisestä ja työajan käytön tehostumisesta. Uusien yhtenäisien järjestelmien avulla voidaan automatisoida osa nykyisistä työtehtävistä. Automaatioasteen nostaminen mahdollistaa suuremman palvelukysynnän käsittelemisen olemassa olevalla resursseilla ja kustannuksilla. Myös nykyistä kustannusrakennetta voidaan tehostaa etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon osa-alueella. Kuntatoimijoiden ICT-kustannus on pienempi verrattuna nykyiseen hajautetussa rakenteessa tapahtuvaan kehitykseen. Kehitysinvestointien keskittämisen ansiosta vältytään päällekkäisiltä investoinneilta. Yhtenäistyvien järjestelmien ylläpidossa voidaan hyödyntää mittakaavaetuja. Keskittämällä hankinnat taataan mittakaavaedut ostovoimassa. On huomattava, että palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja kunnissa. Palveluprosessien hyötypotentiaali muodostaa 75% koko hyötypotentiaalista ja ICT-kustannusten pienempi toteutuminen 25%. 21
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 2.6 Tunnistettujen palvelujen vaikuttavuuden jakautumisen prosessihyötyihin ja ICT-tehokkuuteen 2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus Kokonaisvaikuttavuuden voidaan arvioida kasvavan noin 2 mrd. € vuoden 2015 loppuun mennessä. Vaikuttavuuden saavuttaminen perustuu odotettavissa olevien kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kysynnän parempaan ennakointiin palveluohajuksen tehostamisen avulla. Arvioitu vaikuttavuus vastaa sitä että kuntien ulkoisten menojen kasvu toteutuu vajaata prosenttiyksikköä arvioitua matalampana. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee mukaan tulevien kuntien kustannusnousun toteutumista 330 €/kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu. Kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää KPK ICT:n omistaja- asiakkaiden määrän ennakoitua kasvua , yhtenäistä tahtotilaa ja ohjauksen tehokasta toteuttamista. Kuva 1.7 kuvaa tavoitetilan palvelujen vaikuttavuuspotentiaalin realisoitumisen ajoittumista ja siihen liittyviä ICT-investointeja ja kuntien sisäisiä toiminnanmuutoksen mahdollistamiseen 22
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 vaadittavia investointeja. Sisäiset investoinnit sisältävät koulutusta, toimintatapamuutoksien jalkauttamista ja organisaatiomuutosten toteuttamista. 2 mrd. €* (2015 lopussa) Vaikuttavuuspotentiaali: • 2016 lopussa: ~3 mrd. € 2 350 -500 milj. €** ICT-investoinnit 150 -200 milj. €*** 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 5 * Pohjautuu oletukseen siitä että kuntien ulkoisten menojen kasvuvauhti toteutuu 0,7% -yksikköä ennakoitua pienempänä 5 ** Laskentaan tehty oletus: 2-3x ICT-investointi *** Perustuu asiantuntija-arvioon Kuva 2.7 Tavoitetilan palveluiden vaikuttavuus Tavoitetilan palvelujen edellyttämän ICT-investoinnin kokoluokaksi arvioidaan 150-200 milj. €. ICT-investointi on omistaja-asiakkaiden investointitarpeiden kokoamista, uudelleenkohdentamista ja siirtämistä palvelukeskuksen koordinoitavaksi. Toiminnan tehostumisesta ja ICT-kustannussäästöistä käynnistyvaiheen palveluiden mahdollistamana saatava hyötypotentiaali kohdennetaan palveluiden kehittämiseen. Prosessien muutos vaatii palvelukeskuksen tekemien ICT-investointien lisäksi merkittävän panostuksen kunnilta toimintatapamuutoksen varmistamiseksi. Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää onnistunutta muutosjohtamista, jota tuetaan palvelukeskuksen osaamisverkostolla ja yhteisillä ICT-ratkaisuilla. Tavoitetilan vaikuttavuutta eniten luovat palvelut ovat laaja ja yhtenäinen sähköinen asiakaspalvelu ja asianhallinta sekä rakenteellisen muutoksen mahdollistavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä hallinnon työvoimavaltaisten prosessien automatisoiminen. Uuden sukupolven ICT-ratkaisut mahdollistavat palveluprosessien olennaisen muutoksen ja tehostumisen, joka on välttämätöntä palvelutarpeen kasvaessa ja työvoiman vähentyessä. Kuntien työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla, mikä osaltaan lisää tarvetta 23
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 hyödyntää sähköisiä palveluprosesseja. Kuva 1.8 havainnollistaa vaikuttavuuden kohdentumista verrattuna tuotteistettujen palvelujen vaikuttavuuden kohdentumiseen hyötyalueittain. Kuva 2.8 KPK ICT:n mahdollistaman tavoitetilan vaikuttavuuden ennustettu kohdentuminen suhteessa tunnistettujen palvelujen vaikuttavuuteen Suurin vaikuttavuus on saavutettavissa sosiaali- ja terveyssektorilla sekä asiakaspalvelun ja hallinnon toimintamalleja tehostamalla. Sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset muodostavat suurimman erän kuntien ulkoisista menoista ja niihin kohdistuu kovimmat kasvupaineet lähivuosina väestön ikääntyessä. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyssektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallintatoimintamallien jo aloitettua muutosta tulee suunnitelmallisesti edistää tulevaisuuden toimintaympäristöä vastaaviksi ICT-ratkaisujen tukemana. Muutos vaatii lisäpanostuksia. Tavoitetilan ICT-palveluihin liittyvä kehitys tulee aloittaa viimeistään syksyllä 2010 ja ensimmäisten versioiden käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2011 aikana ja tämän jälkeen niitä pitää kehittää jatkuvasti. 24
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 3 Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007 n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. Alla on esitetty kevään liiketoimintasuunnitelmassa esitetty Kuntaliiton ICT-menojen tilasto vuodelta 2007. Kuva 3.1 Kuntien ulkoiset menot ja ICT-menot toimialoittain Market-Visio Oy tutkimuksen3 sekä kunnille tehtyjen kyselyiden perusteella ICT-menot jakaantuvat karkeasti siten, että perusinfrastruktuuriin kuluu n. 50 %, sovelluksiin n. 45 % ja yleiseen kehitystyöhön 5 %. Sovelluspalveluihin menevä osuus kuntasektorin ICT-menoista on 337,5 milj. €, joka jakautuu keskimääräisesti sektoreittain seuraavan kuvan esittämällä tavalla. Tämä keskimääräinen jako on arvioitu kunnilta saatujen tietojen perusteella. Jako vaihtelee paljon eri kuntien kesken. Alla esitetyissä on arvioitu sovellusten ja perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain. 3 IT-kustannusten kehitys kunnissa ja kaupungeissa 2008 – 2009”, Market-Visio Oy sekä kuntien edustajien haastattelut 25
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 3.2 Sovellusten jakautuminen toimialoittain Kuva 3.3 Perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain 26
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Markkinapotentiaalin peruslähtökohta on nykyiset 750 milj. € suoria ICT-kuluja. Vapautuvien resurssien uskotaan olevan parhaiten käytössä, jos kustannussäästöjen sijaan ne käytetään kehitykseen, jolla voidaan tehostaa toimintaa ja vaikuttaa alentavasti koko kuntasektorin menojen kasvuun. Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta kehittämiseen edellyttävät ICT-ratkaisujen keskittämistä ja yhtenäistämistä, joka on mahdollista vain KPK ICT:n kaltaista palvelukeskusta hyödyntämällä. Palvelukeskuksen tarkoitus on tehostaa kuntien operatiivisia toimintoja joustavammilla järjestelmillä ja ICT-kehityksellä sekä välillisesti kasvattaa kunta-asiakkaiden kokemaa palvelun laatua. 27
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 3.1 Nykytilan haasteet Kuntasektorin ICT-palveluiden nykytilan haasteiden ratkaiseminen tulee olemaan mahdollista vain määrätietoisen yhtenäistämisen kautta. Nykytilassa kuntatoimijoiden suurimmat ICT- alueen haasteet ovat: 1. Suuri järjestelmäkirjo  käytössä runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita  samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä  tekniikka osin vanhaa 2. Toimialakohtaisuus  toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen ja ICT-ratkaisut ovat tämän seurauksena siiloutuneet  ICT-ratkaisut ovat osaoptimoituja kokonaisnäkyvyyden puuttumisen seurauksena 3. Kuntakohtaisuus  samoilla toimialoilla ja toiminnoissa on käytössä erilaisia ICT-ratkaisuja  samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin eri kunnissa  samoista toimialasovelluksista on käytössä useita eri versioita  ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta ei ole kustannustehokasta, kun se tapahtuu kuntatoimijakohtaisesti 4. Kustannuskehitys  nykyisen mallin jatkuessa ICT-toimintojen kustannuskehitys jatkuu ongelmallisena, eikä toiminnan kehittämiseen pystytä panostamaan tarpeeksi ylläpitokustannuksien kasvaessa 3.2 Kysynnän trendit Kuntien ICT-markkinoilla on selkeitä trendejä, jotka pohjautuvat kunnallisen palvelutuotannon ja järjestämistapojen uudistumiseen sekä ICT-markkinoiden muutokseen. KPK ICT:n kannalta merkittävimmät kysynnän trendit ovat: 1. Tietojohtaminen  kuntatoimijoilla on tarve parantaa asiakas-, palvelu- ja henkilöstötietojen hallintaa ja yhteiskäyttöisyyttä  tiedot tulee kerätä tarvelähtöisesti ja sellaisessa muodossa että ne ovat integroitavia  päätöksentekijät tarvitsevat laadukkaampaa ja tehokkaampaa tietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi 2. Asiakaslähtöisyys  kuntatoimijoiden tulee siirtyä toimialakohtaisista palveluprosesseista kuntalaisten elämänkaarimallin mukaisiin prosesseihin  palveluratkaisujen ja –konseptien kehittämisen tulee olla asiakaslähtöisempiä 28
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010  sähköiset itsepalveluiden tarve ja kysyntä lisääntyvät  palveluprosessien lisääntyvä automatisoituminen ja integroituminen tulee olemaan välttämätön kehityspolku 3. Siirtyminen teknologiahankinnasta palvelupohjaiseen ratkaisujen hyödyntämiseen  ICT-markkinoiden kypsyminen mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja kuntatoimijoille edellytykset markkinoiden tehokkaampaan ja järkevämpään hyödyntämiseen  kuntatoimijat voivat harkita onko heille edullisempaa ostaa ICT-palvelut palveluna (SaaS), vai tuottaa ne itse hankkimalla teknologia omistukseensa  kun teknologiaa ei tarvitse enää ostaa omaksi, palvelut voidaan skaalata kulloisenkin tarpeen mukaan ja niistä voidaan maksaa vain todellisen käytön, kiinteät ICT- kustannukset muuttuvat joustavammiksi ICT-toimialalla vallitsee merkittävä teknologioiden uudistukseen liittyvä murros ja trendejä, jotka mahdollistavat uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä myös KPK ICT:n toiminnassa. Ajoitus kuntien rakenteellisten muutosten mahdollistamiseksi ICT-toiminnan ja KPK ICT:n avulla ja tukemana on sopiva. Alla on listattu esimerkkejä teknologiatrendeistä: 1. Pilvipalvelut, SaaS (Software as a Service)  ICT-ratkaisut tarjotaan palveluna  maksu määräytyy käytön mukaan, kustannukset ovat ennustettavia ja tasaisia  palvelun ostajan ei tarvitse tehdä suuria investointeja kehittämiseen ja etenkin pienten palvelun tarvitsijoiden riskit pienenevät 2. Avoimet arkkitehtuurit  arkkitehtuurit mahdollistavat toimintaprosesseja tukevien uusien ratkaisujen luomisen  toteutetaan avoin arkkitehtuuri, jonka päälle palvelutuotanto rakennetaan ICT- osaamisverkoston toimesta 3. Green ICT / Vihreä IT  mahdollisuus organisoida palvelutuotanto alusta lähtien ekologisesti  otetaan ympäristönäkökohdat huomioon palvelutuotannossa 3.3 KPK ICT:n mahdollistamat hyödyt kuntien ICT-toiminnan kehittämiseen ICT:n hyödyntäminen selittää pitkälti yksityisen sektorin nopean tuottavuuden kasvun kolmen viime vuosikymmenen aikana. Samalla on pystytty luomaan uusia kustannustehokkaita tapoja toteuttaa parempia palveluita. ICT-pohjaisia tuottavuuden ja palvelun laadun parantamiseen tähtääviä investointeja ei ole pystytty toteuttamaan samassa mittakaavassa kuntasektorilla ja ICT-ratkaisuilla voidaankin tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi kuntien toiminnan kehittämiseen. Uusiutuvat teknologiat ja ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille tehokkaita keinoja ratkaista aiemmin esitettyjä nykytilan haasteita sekä hyödyntää tunnistettua tuottavuuden kehityspotentiaalia. KPK ICT tuottaa hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamisessa. Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa mm.: 29
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010  tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT -hallinnan kyvykkyyden vahvistamisen avulla  prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla  perustietotekniikkapalveluiden palveluaikavaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT -tuotannon kokoamisesta ja yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla. Alla on yhteenveto siitä, miten KPK ICT:n avulla kyetään vaikuttamaan kuntien ICT menojen alenemiseen ja uudelleen kohdentamiseen. Kuva 3.4 Kuntotoimijan ICT-menojen skenaariot nykymallilla sekä KPK ICT:n asiakkaana Alla on yhteenveto kuntatoimijoiden tärkeimmistä syistä ja niiden perusteluista, minkä vuoksi ne ovat kiinnostuneita tulemaan KPK ICT:n omistaja-asiakkaiksi. 30
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 3.5 Kuntatoimijoiden syitä liittyä KPK ICT:n asiakkaaksi 31
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 4 Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4.1 Visio KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita. 4.2 Strategiset päämäärät KPK ICT strategiset päämäärät ovat: 1. Palvelukeskuksen palvelut mahdollistavat merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena 2. Palvelukeskus mahdollistaa kuntapalveluiden toimintamallien uudistamisen 3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä sidosryhmien kanssa 4.3 Toiminta-ajatus KPK ICT toiminta-ajatus on tiivistetty seuraaviin neljään asiaan: 1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen 2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa ICT-palveluiden järjestäjänä ja kuntien toiminnan kehittäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen 3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi 4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan 4.4 Liikeidea KPK ICT liikeidea on: 1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti. 2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat  kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus  ICT-alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat vaikuttavuutta ja tuottavuutta  ICT-markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus  ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan 32
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010  ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja ohjaus 3. Palvelukeskuksen kehittämisen painopiste on toiminnassa ja kustannustehokkaasti markkinoilta hankittavista järjestelmissä ja ratkaisuissa. Yhtiö toimii kaupallisin periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään. 4.5 KPK ICT:n asiakkaat KPK ICT:n potentiaalisia asiakkaita ovat kaikki kunnat, kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset sekä osa kuntien omistamista yhtiöistä. Palvelukeskuksen järjestämät ICT-palvelut ovat käytössä asiakkaiden omilla työntekijöillä ja luottamushenkilöillä tuotannollisissa ja hallinnollisissa prosesseissa sekä kunta-asiakkaille sähköisinä palveluina. Asiakasorganisaatiot ovat segmentoitavissa tarpeidensa mukaisesti:  kunnat  kuntayhtymät: sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ym.  muut kuntakonsernien yksiköt: kuntien liikelaitokset ja 100 %:sti omistamat yhtiöt, jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä Asiakkuudet muodostetaan niiden kuntien tai muiden kuntasektorin toimijoiden kanssa, jotka ovat palvelukeskuksen osakkeenomistajia. KPK ICT:n tärkeimmät yhteistyörajapinnat asiakkaiden organisaatioissa ovat:  ylin johto ja toimialojen johto  tietohallinnot ja ICT-koordinoijat  kuntien työntekijät, jotka ovat palveluiden loppukäyttäjiä tai tietyn palveluprosessin asiantuntijoita  kuntalaiset, jotka ovat 24/7-itsepalveluprosessien loppukäyttäjiä 33
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Palveluiden loppukäyttäjiä ovat:  kuntien työntekijät ja luottamushenkilöt  kuntalaiset  yritykset ja yhteisöt  loma-asukkaat ja matkailijat 4.6 KPK ICT strategiset tavoitteet ja kehityspolku v.2010–14 Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa läpi elinkaaren vaiheiden. KPK ICT:n liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se sisältää neljä peräkkäistä suunnittelujaksoa. Suunnitelma on alustava ja omistajat tulevat tarkentamaan sitä yhtiön perustamisen yhteydessä. Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus aloittaa toimintansa, organisoituu sekä ottaa hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu ja palveluiden järjestäminen yhteistyössä palvelutuottajien kanssa asiantuntijapalveluiden osalta on käynnistetty. Käynnistysvaiheen jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on käynnistetty. Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen sekä uusien palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin. Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat alkavat kokea palvelukeskuksen tuottavan konkreettisia hyötyjä sekä tuotannon tehostumisen kautta että palveluiden kehittämisen kautta. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT:llä on merkittävä rooli kuntakentän sähköisen asioinnin palveluiden järjestämisessä, vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista sekä merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen aikana myös tavoitetilan palveluita käyttöönotetaan sekä tuotantouudistukset kunnissa käynnistyvät. Samaan aikaan kunta-asiakkaat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin kunnat ovat saavuttaneet merkittäviä hyötyjä ja parantuneet palvelut mahdollistavat tuotantouudistuksia kunnissa. Tavoitetilassa KPK ICT:llä on selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa, sektorikohtaiset sovellukset ovat poistuneet sekä sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua. Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat vakiintuneena osana kuntien toimintaa sekä asiakkaiden käytössä olevia järjestelmiä on vähemmän. 34
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Alla on esitetty kehityspolku tavoitetilaan sekä strategiset välitavoitteet jaoteltuna tuloksellisuuteen, palveluihin, asiakkuuden hallintaan, sisäisiin prosesseihin sekä osaamiseen ja henkilöstöön. Vastaavan kehityspolun mukaisesti on määritelty KPK ICT:n palvelusalkku, jota esitellään tarkemmin luvussa 6. Kuva 4.1 Kehityspolkuja tavoitteet vuosille 2010–14 35
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 5 Toimintaympäristö ja toimintamalli 5.1 Toimintaympäristö KPK ICT toimii julkishallinnon ICT-toimintaympäristössä kuntasektorin palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Yhtiön päätehtävä on kehittää ratkaisuja kuntien vaikuttavuuden kasvattamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. KPK ICT:n toimintaympäristölle on ominaista, että kuntia kannustetaan lisäämään yhteistoimintaa palveluiden järjestämisessä ja uusien yhteisten ratkaisujen löytämiseksi kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Palveluiden turvaaminen kustannustehokkaalla tavalla edellyttää palvelurakenneuudistuksia. Uusia järjestämis- ja tuottamistapoja vaaditaan kuntien ydinprosesseissa ja niitä voidaan mahdollistaa ICT:n avulla. Kuntien omistajapolitiikka määrittelee millaista omaisuutta kunta hankkii ja missä hankkeissa kunta on mukana omistajana ja rahoittajana. Kunnan omistajapoliittisista linjauksista on viime kädessä vastuussa kunnanvaltuusto. Lisääntyneet toimintamallimuutokset aiheuttavat yhtenäistämistarpeita ICT- palveluiden osalta. Palveluiden yhtenäistäminen myös helpottaa yhteistyön lisäämistä ja mahdollisia kuntaliitoksia. KPK ICT:n toimintaympäristössä korostuu myös kiristynyt taloudellinen tilanne sekä suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä heikentyvä työvoiman saatavuus. Kuntien työvoimavaltaiselle palvelutuotannolle tämä kehityssuunta luo voimakkaita uudistumispaineita. Kunnissa joudutaan tekemään merkittäviä tehostamis- ja säästöpäätöksiä peruspalveluiden turvaamiseksi. Kuntien omia resursseja on keskitettävä tukitoiminnoista ja hallinnosta ydinprosesseihin. Toimintaympäristön teknologiakehitys on mahdollistanut sähköisten palveluiden ja sähköisen asioinnin lisääntymisen ja siten lisänneet palveluiden järjestämisen tai tuottamisen paikkariippumattomuutta. Itsepalveluteknologia parantaa kunta-asiakkaan kokemaa asiakaspalvelua ja vähentää henkilöstösidonnaisuutta. Uuden teknologian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin mittavia investointeja palveluihin ja koulutukseen, jotka yksittäiselle kuntatoimijalle voivat olla kannattamattomia, ellei niitä tehdä yhteistoimintana. Löytääkseen ratkaisuja kuntien tuottavuuden parantamiseksi KPK ICT:n tulee vaikuttaa erilaisilla kuntasektorin yhteistyöfoorumeilla sekä osallistua julkishallinnon ICT-toimintaan tai kuntasektorin kehitykseen liittyviin hankkeisiin. Samalla se kasvattaa kuntaosaamistaan sekä löytää valmiita ratkaisuja ongelmiinsa. KPK ICT:llä on merkittävä rooli tulevaisuudessa kuntakentän ja koko julkishallinnon toimijana. KPK ICT:n keskeisiä sidosryhmiä ovat henkilöstö, rahoittajat, Kuntaliitto, järjestöt sekä muut valtiohallinnon ja julkisen hallinnon toimijat, kuten VM:n KuntaIT ja ValtIT, VIP (Valtiokonttori) ja keväällä 2010 valmisteluvaiheessa oleva JulkIT -palvelutuotanto-organisaatio (JIP). KPK ICT:n suhdetta julkisen hallinnon keskeisimpiin sidosryhmiin on kuvattu alla. 36
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 5.1 Julkishallinnon ICT-toimijat Valtiovarainministeriön ja KPK ICT valmisteluhankkeen yhteisen tavoitelinjauksen mukaan koordinoitu, julkisen hallinnon ICT-palvelutuotanto tapahtuu pitemmällä tähtäimellä pääasiassa kuvion muodostamien kolmen yksikön toimesta: VIP (Valtiokonttori), tuleva JulkIT- palvelutuotanto-organisaatio (JIP) ja tuleva KPK ICT (+pienemmät kuntien palveluyhtiöt). Toimijoiden työnjaossa lähtökohtana on, että VIP (Valtiokonttori) toimii nykyroolissaan tuottaen valtion ja osin valtion ja kuntien yhteisiä palveluja (tukipalveluja), tuleva JIP tuottaa yhteisissä kehittämishankkeissa kehitettyjä KuntaIT- ja SADe-ohjelmassa kehitettyjä julkisen hallinnon yhteisiä palveluja (tukipalveluja) sekä substanssipalveluja, ja tuleva KPK Oy järjestää ja tuottaa kuntien yhteisiä palveluja. Tiivistyvällä JulkIT -koordinaatiolla ja yhteistyöllä huolehditaan siitä, että päällekkäisyyksiä ei synny ja roolit pysyvät selkeinä. KPK ICT:n muut kumppanit ja sidosryhmät ovat mm. Kuntaliitto, KL Kuntahankinnat Oy, valtiohallinnon muut organisaatiot, puitejärjestelyjen piiriin kilpailutetut palvelutoimittajat sekä omistaja-asiakkaiden in house -yksiköt. Liiketoimintasuunnitelmaluonnosta koskevassa lausunnossaan Kuntaliitto suhtautuu erittäin myönteisesti kuntaohjelman tavoitteiseen koota kuntien tietotekniikan ja talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin. Kuntaliitto näkee, että se on omiaan lisäämään kuntien toiminnan tehokkuutta ja luomaan parempia ja pitemmälle erikoistuneita palveluja. Lausunnossaan Kuntaliitto yhtyy täysin mm. niihin liiketoimintasuunnitelmaluonnoksissa esitettyihin näkemyksiin siitä, mitä vaikuttavuutta saa aikaan palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja palvelutuotannon rakenteiden uudistaminen. 5.2 Toimintamalli Liiketoimintasuunnitelman toimintamalli kuvaa tavan, jolla KPK ICT toimii omistaja- asiakkaiden ohjauksessa järjestäen asiakkaidensa tarpeisiin perustuvia palveluita. Toiminnan on oltava liiketoiminnallisesti kannattavaa, jotta KPK ICT kykenee jatkuvaan toiminnan ja 37
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 palveluiden kehittämiseen. Liiketoiminnan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa enemmän kuin tarvitaan jatkuvan toiminnan ja kehittämisen varmistamiseksi. KPK ICT toimii verkostomaisesti ja valtakunnallisesti. KPK ICT:n osaamisalueet muodostetaan verkoston toimijoiden tunnistettujen vahvuuksien mukaisesti. Operatiivisen toiminnan näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalla osaamisalueella ja vastaavasti kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti. Alla on kuva operatiivisen toiminnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallista. OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTU- ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA MISEN TOIMINTAMALLI Kuva 5.2 Operatiivisen toiminnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallist KPK ICT toimii lähtökohtaisesti palveluiden järjestäjänä ja käyttää ICT-toimialan alihankkijoita palveluiden tuottajina. Palvelukeskus järjestää palveluja kuntatoimijoille yhdistelemällä, konseptoimalla ja kehittämällä uusia palveluita sekä hyödyntämällä ICT-markkinoiden toimittajien olemassa olevia ICT-palveluita. Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitetila on keskittyä pääsääntöisesti kuntien ydintoimintoja tukevien ICT-ratkaisujen järjestämiseen, joissa yhtiö kykenee tuottamaan aitoa lisäarvoa ja kustannustehokkaita ratkaisuja kuntatoimijoille. KPK ICT on aktiivinen verkostoituja ja se toimii vahvassa yhteistyössä muiden julkisenhallinnon sidosryhmien kanssa. Tässä suunnitelman luvussa on kuvattu KPK ICT:n korkean tason toimintamalli, prosessikartta ja avainprosessit. Avainprosessien tarkemmat kuvaukset löytyvät liiketoimintasuunnitelman liitteestä 3 Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit. Verkostoon oleellisena osana liittyvät roolit, osaamistarpeet ja vastuunjako on kuvattu tarkemmin tämän suunnitelman luvussa 11. Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenveto KPK ICT:n korkean tason toimintamallista. 38
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma

Recommended

KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK THH Oy - LiiketoimintasuunnitelmaKPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK THH Oy - LiiketoimintasuunnitelmaSitran Kuntaohjelma
 
Tyopaja3 tuottajahallintapalvelu
Tyopaja3 tuottajahallintapalveluTyopaja3 tuottajahallintapalvelu
Tyopaja3 tuottajahallintapalveluSosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012
Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012
Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012Teemu Ropponen
 
Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011
Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011
Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011Palveluseteli-hanke
 
Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012
Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012
Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011Palveluseteli-hanke
 
Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...
Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...
Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...Palveluseteli-hanke
 
Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...
Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...
Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 

Recommended

KPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK THH Oy - LiiketoimintasuunnitelmaKPK THH Oy - Liiketoimintasuunnitelma
KPK THH Oy - LiiketoimintasuunnitelmaSitran Kuntaohjelma
 
Tyopaja3 tuottajahallintapalvelu
Tyopaja3 tuottajahallintapalveluTyopaja3 tuottajahallintapalvelu
Tyopaja3 tuottajahallintapalveluSosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012
Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012
Aloitepalvelu: Tarjouspyynnön esittely 29.2.2012Teemu Ropponen
 
Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011
Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011
Palveluseteli-tavoitteet ja tulokset, FCG-seminaari 19.1.2011Palveluseteli-hanke
 
Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012
Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012
Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, Mari Patronen, Kuntatalo 17.3.2011Palveluseteli-hanke
 
Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...
Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...
Sähköisen palvelusetelin mallintaminen geneeriseksi ratkaisuksi, FCG-seminaar...Palveluseteli-hanke
 
Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...
Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...
Jaana Koivunen ja Mika Kaukonen: Helin seuraaja haussa - Valtiokonttori uusii...Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 
Kansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekartta
Kansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekarttaKansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekartta
Kansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekarttaAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...Valtiovarainministeriö - Finansministeriet - Ministry of Finance of Finland
 
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirja
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaSähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirja
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaVIDICOhanke
 
Sotedigi-valmistelun tilannekatsaus
Sotedigi-valmistelun tilannekatsausSotedigi-valmistelun tilannekatsaus
Sotedigi-valmistelun tilannekatsausAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Kansallisen ICT-palvelukeskuksen valmistelu
Kansallisen ICT-palvelukeskuksen valmisteluKansallisen ICT-palvelukeskuksen valmistelu
Kansallisen ICT-palvelukeskuksen valmisteluAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Sote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-Suomessa
Sote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-SuomessaSote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-Suomessa
Sote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-SuomessaAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja Kela
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja KelaKuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja Kela
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja KelaKela
 
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016DigitalHelsinki
 
Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne Kymeenlaaksossa
Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne KymeenlaaksossaSote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne Kymeenlaaksossa
Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne KymeenlaaksossaAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
STM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsausSTM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsausAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
STM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsausSTM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsausAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Irja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaana
Irja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaanaIrja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaana
Irja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaanaValtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
 
Sote- ja maakuntadigin muutosohjelma
Sote- ja maakuntadigin muutosohjelmaSote- ja maakuntadigin muutosohjelma
Sote- ja maakuntadigin muutosohjelmaAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Bisnestreffit valli 18.1.2013
Bisnestreffit valli 18.1.2013Bisnestreffit valli 18.1.2013
Bisnestreffit valli 18.1.2013Timo Valli
 
SoteDigi-yhtiö
SoteDigi-yhtiöSoteDigi-yhtiö
SoteDigi-yhtiöAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Maakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana OyMaakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana OyAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Vimanan esittely 3.1.2019
Vimanan esittely 3.1.2019Vimanan esittely 3.1.2019
Vimanan esittely 3.1.2019Vimana Oy
 
Kasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistusKasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistusAKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Kohti kumppanuutta -hanke
Kohti kumppanuutta -hankeKohti kumppanuutta -hanke
Kohti kumppanuutta -hankeMikael Vakkari
 
KPK ICT:stä tulee XXX
KPK ICT:stä tulee XXXKPK ICT:stä tulee XXX
KPK ICT:stä tulee XXXSitran Kuntaohjelma
 
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmastaEsitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmastaSitran Kuntaohjelma
 

More Related Content

Similar to KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma

Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirja
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaSähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirja
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaVIDICOhanke
 
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja Kela
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja KelaKuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja Kela
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja KelaKela
 
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016DigitalHelsinki
 
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...AKUSTI - tietohallintoyhteistyöfoorumi
 
Bisnestreffit valli 18.1.2013
Bisnestreffit valli 18.1.2013Bisnestreffit valli 18.1.2013
Bisnestreffit valli 18.1.2013Timo Valli
 
Vimanan esittely 3.1.2019
Vimanan esittely 3.1.2019Vimanan esittely 3.1.2019
Vimanan esittely 3.1.2019Vimana Oy
 
Kohti kumppanuutta -hanke
Kohti kumppanuutta -hankeKohti kumppanuutta -hanke
Kohti kumppanuutta -hankeMikael Vakkari
 

Similar to KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma (20)

Kansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekartta
Kansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekarttaKansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekartta
Kansallisen palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tiekartta
 
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puhe Kansallinen palveluarkkiteht...
 
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirja
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaSähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirja
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirja
 
Sotedigi-valmistelun tilannekatsaus
Sotedigi-valmistelun tilannekatsausSotedigi-valmistelun tilannekatsaus
Sotedigi-valmistelun tilannekatsaus
 
Kansallisen ICT-palvelukeskuksen valmistelu
Kansallisen ICT-palvelukeskuksen valmisteluKansallisen ICT-palvelukeskuksen valmistelu
Kansallisen ICT-palvelukeskuksen valmistelu
 
Sote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-Suomessa
Sote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-SuomessaSote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-Suomessa
Sote-ICT-valmistelutilanne Varsinais-Suomessa
 
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja Kela
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja KelaKuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja Kela
Kuumat perunat 30.1.2018. Marjukka Turunen: Soten valinnanvapaus ja Kela
 
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016
Kokemukset nopeista kokeiluista Kalasatamassa -esitys 16.11.2016
 
Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne Kymeenlaaksossa
Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne KymeenlaaksossaSote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne Kymeenlaaksossa
Sote- ja maakuntauudistuksen ICT-valmistelun tilanne Kymeenlaaksossa
 
STM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsausSTM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsaus
 
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulm...
 
STM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsausSTM:n ajankohtaiskatsaus
STM:n ajankohtaiskatsaus
 
Irja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaana
Irja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaanaIrja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaana
Irja Peltonen: Elämää Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkaana
 
Sote- ja maakuntadigin muutosohjelma
Sote- ja maakuntadigin muutosohjelmaSote- ja maakuntadigin muutosohjelma
Sote- ja maakuntadigin muutosohjelma
 
Bisnestreffit valli 18.1.2013
Bisnestreffit valli 18.1.2013Bisnestreffit valli 18.1.2013
Bisnestreffit valli 18.1.2013
 
SoteDigi-yhtiö
SoteDigi-yhtiöSoteDigi-yhtiö
SoteDigi-yhtiö
 
Maakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana OyMaakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana Oy
Maakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö Vimana Oy
 
Vimanan esittely 3.1.2019
Vimanan esittely 3.1.2019Vimanan esittely 3.1.2019
Vimanan esittely 3.1.2019
 
Kasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistusKasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistus
 
Kohti kumppanuutta -hanke
Kohti kumppanuutta -hankeKohti kumppanuutta -hanke
Kohti kumppanuutta -hanke
 

More from Sitran Kuntaohjelma

Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmastaEsitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmastaSitran Kuntaohjelma
 
Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmastaEsitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmastaSitran Kuntaohjelma
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010Sitran Kuntaohjelma
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010Sitran Kuntaohjelma
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010Sitran Kuntaohjelma
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010Sitran Kuntaohjelma
 
Uusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmä
Uusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmäUusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmä
Uusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmäSitran Kuntaohjelma
 

More from Sitran Kuntaohjelma (10)

KPK ICT:stä tulee XXX
KPK ICT:stä tulee XXXKPK ICT:stä tulee XXX
KPK ICT:stä tulee XXX
 
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmastaEsitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK THH -liiketoimintasuunnitelmasta
 
Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmastaEsitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmasta
Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmasta
 
KPK ICT Aiesopimus
KPK ICT AiesopimusKPK ICT Aiesopimus
KPK ICT Aiesopimus
 
KPK THH Aiesopimus
KPK THH AiesopimusKPK THH Aiesopimus
KPK THH Aiesopimus
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 1/2010
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 2/2010
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 3/2010
 
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010
KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010
 
Uusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmä
Uusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmäUusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmä
Uusi terveydenhoidon rahoitusjärjestelmä
 

KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma

  • 1. Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus –hanke KPK ICT Oy perustettava yhtiö LIIKETOIMINTASUUNNITELMA VERSIO 2.0 8.4.2010
  • 2. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 VERSIOHISTORIA: Dokumentin tiedot Hankkeen nimi: KPK-kuntaneuvottelut ja yhtiöiden perustaminen Projektin nimi: KPK ICT Hankejohtaja: Kimmo Haahkola Versio: 2.0 Status: Tiedoston nimi: KPK_ICT_LTS_v2.0.docx Hyväksynnät Nimi & rooli (allekirjoitus) _________________________ (pvm) _____________________ Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________ Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________ Versiohistoria Versio Pvm Tekijä(t) Kommentit 0.9 Siru-projekti 1.0 1.10.2009 Kunnille julkaistu liiketoimintasuunnitelma 1.9 18.3.2010 Karri Saarelainen, Linda Kallas, Jaakko Virevesi 2.0 8.4.2010 Saku Sairanen Stilisoinnit, kommenttien mukaiset muutokset Valinta Julkisuusluokka Perustelu X Täysin julkinen Neuvotteluihin osallistuvat kunnat Hankkeen sisällä julkinen Kuntaneuvottelu Projektin sisällä julkinen Hankejohto 2
  • 3. Johdon tiivistelmä Perustuen kunta-alan ICT-tarpeiden vahvaan ymmärtämiseen "Kuntien Palvelukeskus ICT" (myöhemmin KPK ICT) toimii valtakunnallisesti kuntasovellusten ja -palvelujen integroinnin asiantuntijana ja ICT-palvelujen järjestäjänä. Palvelukeskus kehittää kuntasektorin ICT- palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa. KPK ICT järjestää ICT-palvelut kuntatoimijoille kilpailutettujen palveluntuottajien avulla omistaja-asiakkaiden ostovoimaa hyödyntäen. KPK ICT palvelukeskus yhdistää uudella tavalla yksittäisen kuntatoimijan tietohallintotarpeet ja -resurssit osaksi kansallista, asiakasomistajien tiiviissä ohjauksessa toimivaa IT -ratkaisujen kehittämis- ja toimitusverkostoa. Kuntien palvelutoiminnan kehittämistarpeista ja tietohallinnon kasvavista haasteista lähtevä KPK ICT:n perustaminen on asiakasomistajien strateginen toimenpide ICT -toimintojen tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Kuntaliitto kannattaa kuntien tietotekniikkatoimintojen kokoamista nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin. Julkisen sektorin IT - toimintakentän rakenteen kehittämistä ja työnjakoa koskevissa Valtiovarainministeriön ja Sitran tavoitelinjauksissa KPK ICT:lle on määritelty keskeinen rooli kuntien yhteisien ICT -palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. KPK ICT toimii kuntien 100%:sessa omistuksessa mahdollistaen kuntien suorahankinnat palvelukeskukselta. Sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän tulosta kuin mitä tarvitaan kuntien toiminnan tuottavuuden kehittämiseksi ICT:n avulla sekä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. Yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana KPK ICT luo läpinäkyvyyttä ja vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICT-ratkaisujen ja palvelujen kehitystoiminnassa. Toiminnan tavoitteena on varmistaa yhteisten tavoitteiden, periaatteiden ja prioriteettien toteutuminen palvelujen kehittämisessä. Palvelukeskuksen tarkoituksena on koota yhteen ja kehittää vahva ICT-osaamisen verkosto, jossa yksityisen ja julkisen sektorin kehitysorganisaatiot yhteistyössä luovat uusia ICT-pohjaisia ratkaisuja kuntatoimijoiden toimintatapamuutosten tukemiseksi. Palvelukeskuksen visio on mahdollistaa kuntien kehitysvoimavarojen kohdistaminen toimintaprosessien kehittämiseen ja kuntalaisten palvelujen parantamiseen. Nykyennusteiden valossa kaikkien kuntien ulkoiset menot olisivat vuonna 2015 yhteensä noin 47 mrd. €. Tavoitteena on että KPK ICT:n palvelut ovat siihen mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. Tähän liiketoimintasuunnitelmaan tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut mahdollistavat ICT- rakennemuutoksen ja niiden arvioidaan osaltaan mahdollistavan 500 milj. € kumulatiivisen vaikuttavuuden omistajakunnissa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kun lisäksi huomioidaan uuden sukupolven ICT-ratkaisujen tukeman palvelurakenneuudistuksen hyötypotentiaali, omistajakuntien toimintamenojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuosina 2010– 2015 n. 2 mrd. €. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee, että vuonna 2015 palvelukeskuksen omistajakuntien kustannustason nousu toteutuisi keskimäärin n. 330 € / kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu. Suurin hyötypotentiaali on sosiaali- ja terveyssektorilla sekä asiakaspalvelussa ja asianhallinnassa. Palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja kunnissa. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Näin syntyy kyky toteuttaa yhtenäinen avoin
  • 4. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 kuntasektorin tarpeita palveleva ICT-arkkitehtuuri, joka mahdollistaa nykyistä useampien markkinaehtoisten toimijoiden osallistumisen ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toiminnallaan palvelukeskus vapauttaa resursseja ylläpitävästä toiminnasta kuntien peruspalveluiden ja ICT:n kehittämiseen sekä kompensoi omalta osaltaan eläköitymisen aiheuttamaa työvoimapulaa. Palvelukeskus keskittyy omistaja-asiakkaiden tarpeiden mukaisten asiantuntija- sovellus- ja infrapalveluiden järjestämiseen. KPK ICT Oy:n perustamista varten ensimmäisessä vaiheessa mukaan liittyvät kunnat sijoittavat yhtiöön 1 € / kuntalainen. Käynnistämisvaiheessa tarvittavia investointeja voidaan rahoittaa Sitran ja muiden markkinaehtoisten rahoittajien pääomalainoilla. Palvelukeskuksen käynnistämisvaiheen investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea palveluiden tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on laskeva vuotuinen trendi palvelukeskuksen tarjoamien ICT-palvelujen hinnoissa. Palvelukeskuksen tavoitteena pienentää kuntien ICT-kustannuksia ja parantaa palvelutasoa ja ICT-palvelujen vaikuttavuutta. Palvelukeskus perustetaan mukaan lähtevien kuntatoimijoiden yhteisenä hankkeena. Palvelukeskus on alueellisesti toimiva verkosto, jossa kehittämisvastuut on jaettu alueittain tunnistettujen osaamisvahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaan. Hajautettujen palveluiden onnistuneen järjestämisen mahdollistaa laadukas, yhdenmukainen ja keskitetty verkoston johtaminen, ohjaus ja toimintatavat. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö- ja toimintarakenteisiin. Tämän liiketoimintasuunnitelman lisäksi kiinnostuneille kuntatoimijoille tehdään erillinen kuntatoimijakohtainen selvitys päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että mukaan tulevien kuntatoimijoiden osalta päätökset tehdään viimeistään vuoden 2010 syksyllä, jonka jälkeen KPK ICT Oy perustetaan ja toiminta käynnistyy vuoden 2010 aikana. KPK ICT on kuntasektorille strategisesti merkittävä hanke, joka tähtää ICT-palvelujen rakennemuutokseen mahdollistaen siten ydintoiminnan rakennemuutoksen. 4
  • 5. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 1 YHTEENVETO ................................................................................................................................. 8 2 PALVELUKESKUKSEN TAVOITE JA VAIKUTTAVUUS KUNTASEKTORIN TOIMINNAN MUUTOKSESSA ............................................................................................................ 14 2.1 VAIKUTTAVUUDEN KVALITATIIVISET TAVOITTEET .................................................................... 17 2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus............................................................................................. 17 2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta ........................................................................... 17 2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta ......................................................................... 18 2.2 VAIKUTTAVUUDEN TALOUDELLISET TAVOITTEET JA HYÖDYT ................................................... 19 2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun ............................................................. 20 2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus ............. 22 3 PALVELUKESKUS KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ ..................................... 25 3.1 NYKYTILAN HAASTEET .............................................................................................................. 28 3.2 KYSYNNÄN TRENDIT.................................................................................................................. 28 3.3 KPK ICT:N MAHDOLLISTAMAT HYÖDYT KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN ............... 29 4 VISIO, STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA-AJATUS JA LIIKEIDEA ................... 32 4.1 VISIO ......................................................................................................................................... 32 4.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT ........................................................................................................ 32 4.3 TOIMINTA-AJATUS ..................................................................................................................... 32 4.4 LIIKEIDEA .................................................................................................................................. 32 4.5 KPK ICT:N ASIAKKAAT ............................................................................................................ 33 4.6 KPK ICT STRATEGISET TAVOITTEET JA KEHITYSPOLKU V.2010–14 .......................................... 34 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAMALLI ..................................................................... 36 5.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................................................................ 36 5.2 TOIMINTAMALLI ........................................................................................................................ 37 5.3 PROSESSIKARTTA....................................................................................................................... 39 5.4 PROSESSIKARTAN SUUNNITTELUN POHJANA KÄYTETYT VIITEKEHYKSET .................................. 40 5.5 PROSESSIKARTAN TOIMINNOT ................................................................................................... 41 5.5.1 Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta & omistajaohjaus ............................. 41 5.5.2 Suunnittelu ja kehitys ............................................................................................................ 41 5.5.3 Toimitus ja tuki ..................................................................................................................... 42 5.5.4 Hallinto ................................................................................................................................. 42 6 ICT-PALVELUMALLI .................................................................................................................. 43 6.1 PALVELUMALLI ......................................................................................................................... 43 6.2 ICT PALVELURYHMITTELY ........................................................................................................ 44 6.2.1 Ratkaisujen hallinta .............................................................................................................. 44 6.2.2 ICT-asiantuntijapalvelut ....................................................................................................... 45 6.2.3 Sovelluspalvelut .................................................................................................................... 46 6.2.4 Infrastruktuuripalvelut .......................................................................................................... 48 6.2.5 Kuntasektorin palvelukonseptien jalkautus .......................................................................... 49 7 TUOTTEISTETUT ICT-PALVELUT .......................................................................................... 51 7.1 TUOTTEISTETUT ICT-ASIANTUNTIJAPALVELUT ......................................................................... 51 7.2 TUOTTEISTETUT SOVELLUSPALVELUT ....................................................................................... 52 5
  • 6. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 7.3 TUOTTEISTETUT INFRASTRUKTUURIPALVELUT .......................................................................... 54 8 SALKUNHALLINNAN MALLI JA SISÄLTÖ ............................................................................ 55 8.1 PALVELUSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN .................................................................................. 56 8.2 PALVELUIDEN TUOTTEISTAMINEN ............................................................................................. 57 8.3 SALKUNHALLINNAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI ........................................................................ 58 8.4 KEHITYSHANKESALKUN SISÄLTÖ, INVESTOINTITARVE JA AIKATAULU ...................................... 58 8.5 PROJEKTISALKUN SISÄLTÖ......................................................................................................... 62 9 KOKONAISARKKITEHTUURI ................................................................................................... 63 9.1 ICT-ARKKITEHTUURIN JA SOVELLUSTEN NYKYTILA .................................................................. 63 9.1.1 Kunnan toimintoja tukeva tietotekniikka ja toimintaprosessit .............................................. 63 9.1.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ja teknologia ........................................................................ 65 9.1.3 Informaatio/rekisterit ............................................................................................................ 66 9.1.4 Suorituskyvyn hallinta .......................................................................................................... 66 9.2 ICT-ARKKITEHTUURIN TAVOITTEET .......................................................................................... 67 9.3 KUNTASEKTORIN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI .............................................. 67 9.4 ARKKITEHTUURIPERIAATTEET, SIDOSARKKITEHTUURIT JA LINJAUKSET .................................... 69 9.4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ........................................................................................................ 69 9.4.2 Sidosarkkitehtuurit................................................................................................................ 70 9.4.3 Linjaukset ............................................................................................................................. 70 9.5 PERUSTIETOVARANNOT ............................................................................................................. 71 9.6 UUSI PALVELUARKKITEHTUURI ................................................................................................. 72 9.7 TIETOTURVA JA VARAUTUMINEN ............................................................................................... 75 9.8 UUSIEN PALVELUIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA TUOTTEISTAMINEN ARKKITEHTUURIN AVULLA...... 75 10 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN ......................................................................................... 77 10.1 YHTIÖN RAKENNE JA OMISTUS................................................................................................... 77 10.2 ORGANISAATIO .......................................................................................................................... 79 10.3 PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN ORGANISOINTI ............................................................................ 80 10.3.1 Ohjausryhmät ................................................................................................................... 81 10.4 KPK THH OY ASIAKKAANA JA SIDOSRYHMÄNÄ ....................................................................... 82 11 ROOLIT, OSAAMISTARPEET JA VASTUUT .......................................................................... 84 11.1 AVAINHENKILÖIDEN ROOLIT JA VASTUUALUEET ....................................................................... 84 11.1.1 KPK ICT:n johtoryhmä, hallitus ja ohjausryhmät ........................................................... 84 11.1.2 KPK ICT organisaation avainhenkilöt ............................................................................. 84 11.1.3 KPK ICT:n toimintaan liittyvät kuntatoimijat .................................................................. 86 11.2 YDINOSAAMINEN JA ESIMERKINOMAINEN ELÄMÄNKAARIMALLI ............................................... 86 11.2.1 Yhtiön osaamisalueet (alustava listaus) ........................................................................... 87 11.2.2 Verkoston yleiset osaamisalueet (alustava listaus) .......................................................... 88 11.2.3 Verkoston yleiset erikoistumisalueet (alustava listaus) .................................................... 88 11.2.4 Elämänkaarimallin mukaiset verkoston erikoistumisalueet (alustava listaus) ................. 89 12 PALVELUKESKUKSEN PERUSTAMISSUUNNITELMAN TALOUS, RAHOITUS JA RISKIANALYYSI .................................................................................................................................... 91 12.1 TALOUDELLISTEN LASKELMIEN OLETUKSET .............................................................................. 91 12.1.1 Liikevaihto ........................................................................................................................ 91 6
  • 7. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 12.1.2 Kannattavuus.................................................................................................................... 92 12.1.3 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 92 12.1.4 Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin ....................................... 93 12.1.5 Tase ja kassavirta ............................................................................................................. 93 12.2 KPK ICT:N TALOUDELLISET LASKELMAT ................................................................................. 94 12.2.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 94 12.2.2 Tase .................................................................................................................................. 94 12.2.3 Kassavirtalaskelma .......................................................................................................... 94 12.3 KPK ICT:N PERUSTAMISVAIHEEN RISKIANALYYSI .................................................................... 95 13 YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEISTÄ ............................................................................. 99 LIITTEET Liite 1: KPK ICT Palvelukortit Liite 2: KPK ICT Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit Liite 3: KPK ICT Palvelusopimusluonnos 7
  • 8. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 1 Yhteenveto Liiketoimintasuunnitelma sisältää perustettavan osakeyhtiön ”Kuntien Palvelukeskus ICT” (myöhemmin KPK ICT) perustamisen lähtökohdat, vision, liikeidean, strategisen kehityspolun, tavoiteltavat hyödyt ja vaikuttavuus, liiketoimintakuvauksen ja organisoitumisen, palvelutarjonnan, salkunhallinnan mallin ja sisällön sekä kokonaisarkkitehtuurin. Perustamisen lähtökohdat Lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on lähitulevaisuuden makroekonomiset toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja eläköityminen, pienenevä työssäkäyvien ihmisten määrä sekä lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattamiselle sekä kuntien ICT-toiminnan kehittämiselle. Lisäksi kasvava ja moniulotteisempi palvelutarve ja kuntatoimijoiden1 kilpailukyvyn varmistaminen ovat lähitulevaisuuden merkittäviä haasteita. Kuntien on kyettävä lisäämään omaa vaikuttavuuttaan sekä tuottavuuttaan kuntalaisiin, alueelliseen toimintaympäristöönsä sekä yhteiskuntaan päin. Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia ICT-palveluita. Toinen merkittävät lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on kuntatoimijoiden hajanaiset kunta- ja toimialakohtaiset ICT-ratkaisut ja-käytännöt sekä laaja ja monoliittinen ICT-järjestelmäkirjo. Kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita, jotka ovat osittain vanhentuneet tai vanhentumassa. Järjestelmien suuri määrä aiheuttaa sen, että samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä. Toimialakohtaisuus heijastuu ratkaisujen siilomaisuutena, koska kunnat ja toimialat ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä ICT-ratkaisujensa suhteen. Siten historian saatossa on laadittu paljon osaoptimoituja, päällekkäisiä ja pitkälle räätälöityjä ICT-ratkaisuja. Kuntien itsenäisen aseman sekä kuntakonsernien monimuotoisien rakenteiden vuoksi kuntatoimijoilla on hyvin erilaisia tarpeita, jolloin yhden yhtenäisen toimintamallin periaate mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa. Tämän vuoksi kuntien ICT-toiminnassa ja sen kehittämisessä onkin useita erilaisia käytäntöjä. Toiminnan kehittämisen resurssien niukkuuden vuoksi usein toteutetaan vain pakolliset asiat ja monet teknologian mahdollistamat hyödyt jäävät saavuttamatta. Kuntien ICT-toiminnan tulevaisuuden haasteina ovat ICT-alueen osaamisen varmistaminen ja kyky hyödyntää ICT-ratkaisuja siten, että kunnat voisivat tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän ydintoimintoihin ja kuntalaisten palveluiden tuottamiseen. Tahtotilatasolla useat kunnat ovat valmiit luopumaan itse tekemisestä ICT-palveluiden osalta. Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007 n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Kuntaliiton tilaston mukaan kuntien ulkoiset menot olivat vuonna 2008 37, 43 mrd. € ja ennusteen mukaan ulkoiset menot ovat vuonna 2015 47,02 mrd. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. KPK ICT:n asiakaspotentiaalin muodostavat kaikki kunnat ja kuntayhtymät riippumatta siitä, kuinka niiden ICT-toiminnot on nykytilassa hoidettu. Visio, liikeidea ja strateginen kehityspolku 1 Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä 8
  • 9. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Tulevaisuudessa KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita tietohallinnon palveluita. KPK ICT toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omistaja- asiakkaiden yhteistä ostovoimaa hyödyntäen. Sen toiminta perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen. KPK ICT kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi. KPK ICT toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa, kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan. Strategisena tavoitteena on, että KPK ICT:n palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. KPK ICT mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen sekä on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa. Tavoiteltava vaikuttavuus ja hyödyt KPK ICT mahdollistaa kuntasektorilla merkittäviä rakennemuutoksia ja uudistumista sekä tuottavuuden kasvua. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus saavutetaan innovatiivisten ja yhdenmukaisten ICT-palveluiden sekä kustannustehokkaamman palveluiden järjestämisen toimintamallin avulla. KPK ICT tavoittelee vaikuttavuutta lisäämällä julkishallinnon eri sidosryhmien ICT-kehityshankkeiden välistä läpinäkyvyyttä salkunhallinnan keinoin. Lisääntynyt läpinäkyvyys mahdollistaa kehitysinvestointien kohdentamisen suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin. Näin varmistetaan kuntatoimijoiden tarvelähtöinen keskitetty ja tehokas kehityshankkeiden koordinointi ja läpivienti. Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten kustannusten nousua. Tämä saavutetaan kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntäen tietotekniikkaa. Palvelukeskus ratkaisee useita haasteita, jotka ovat vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin toiminnan tehostamisessa. Tavoitetilassa KPK ICT mahdollistaa kuntatoimijoiden palvelutuotannon rakenteellisen uudistamisen ja toiminnan tehostamisen, kun kuntien henkilösidonnainen työ ja kehitysvoimavarat voidaan kohdistaa kuntien ydintoimintaprosessien kehittämiseen sekä kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen. KPK ICT:n toiminnan avulla kuntatoimijat varmistavat ICT-toiminnan osaamisen ja jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa, kun palvelukeskuksen asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijaa ja minimoi ICT- osaamisvajeisiin liittyviä riskejä. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntatoimijoiden neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin sekä luo edellytykset yhtenäisen ja avoimen ICT-arkkitehtuurin synnyttämiselle kuntasektorilla. Lisäksi KPK ICT:n kautta kunnat ja kuntien työntekijät saavat käyttöönsä ajanmukaiset ja teknologisesti laadukkaammat välineet ja työkalut. Kuntalaisten näkökulmasta KPK ICT:n järjestämillä palveluilla voidaan muuntaa nykyisiä kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla loppukäyttäjät voivat hoitaa asioitaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti silloin kun se heille parhaiten sopii. Verkossa tarjottavien palveluiden saatavuus ja käytettävyys ovat perinteisiä 9
  • 10. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 palveluntoteutustapoja paremmat. Ennen kaikkea joustavammat ICT-järjestelmät mahdollistavat nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän, läpinäkyvämmän ja yhtenäisemmän tuotannon. Lisäksi asiakaspalvelun saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät voivat keskittyä paremmin kuntalaisten palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. ICT-pohjaiset ratkaisut mahdollistavat myös täysin uudenlaisia ja innovatiivisia palveluita. ICT- ratkaisut ovat joustavia, joten niillä voidaan esimerkiksi järjestää palveluita pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti perinteisin menetelmin. Loppukäyttäjät hyötyvät palvelukeskuksesta myös nykyaikaisten ICT-ratkaisujen tuoman läpinäkyvyyden myötä. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta toiminnastaan paranee merkittävästi. Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten omiin tietoihin. Liiketoimintakuvaus ja organisoituminen KPK ICT:n liiketoiminnan ansaintamalli perustuu siihen, että KPK ICT toimii kustannustehokkaammin kuin yksittäiset kuntatoimijat tuottaessaan ICT-palvelunsa itse. KPK ICT on palveluiden järjestäjä ja kehittäjä, ei tuottaja. Palvelut ovat standardoituja, selkeästi tuotteistettuja ja ne on määritelty KPK ICT:n ja asiakaskunnan välisissä palvelusopimuksissa. Jotta hinnoittelu pysyy kilpailukykyisenä markkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden, kustannustasoa minimoidaan jatkuvasti toimintaa tehostamalla. KPK ICT ei tavoittele voittoa enemmän kuin tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. KPK ICT on liiketoimintarakenteeltaan keskitetyn konserniohjauksen alla verkostomaisesti toimiva ja useamman alueellisen toimipisteen muodostama osakeyhtiö. Yhtiö ohjaa ja kehittää alueellisia toimipisteitään yhtenäiseen toimintatapaan ja vastaa siitä, että käytäntöjen yhtenäistäminen ja prosessien sekä palveluiden kehittäminen etenee yhtiön tavoitteiden ja strategian mukaisesti. KPK ICT:n hallituksen alaisuudessa toimiva toimitusjohtaja vastaa koko palveluyhtiön toiminnasta, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Prosessikohtaiset ohjausryhmien asettamat viiteryhmät, joissa on mukana asiakkaiden ja mahdollinen KPK THH2:n edustus, tarkastelevat vastuualueensa kehitys- ja palvelutarvekysymyksiä ja toiminnan kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Julkisen sektorin ICT-kehitysorganisaatioiden (JulkIT, JIP, KuntaIT jne.) linjaukset ja painopisteet nivoutuvat osaksi KPK ICT:n toimintaa. KPK ICT:n asiakkuuden hoito malli kattaa korostaa yhteistyön ja asiakaspalvelun merkitystä ja sisältää toimintamallit operatiivisen ja strategisen tason yhteistyöhön asiakkaiden ja KPK ICT:n välillä. Asiakkuuksien hallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyyden varmistaminen ja parantaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen ja asiakkaiden päivittäinen asiakassuhteen hoitaminen. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö- ja toimintarakenteisiin. Palvelutarjonta Nykytilassa kuntatoimijat vastaavat itsenäisesti ICT-palveluiden järjestämisestä työntekijöilleen ja asiakkailleen. Tämä on johtanut epäyhtenäisiin ja pirstaloituneisiin ICT-palveluihin, kun palvelut määritellään, kehitetään ja tuotetaan toimiala- ja kuntakohtaisesti. KPK ICT keskittää 2 KPK THH on kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 10
  • 11. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 ICT-palveluiden järjestämisen, joka mahdollistaa yhtenäisen arkkitehtuurin ja edullisemmat toimittajasopimukset. KPK ICT järjestää asiakkailleen heidän tarpeidensa pohjalta kehitettyjä asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. KPK ICT tarjoaa ICT-palvelut myös KPK THH:n käyttöön edelleen kuntatoimijoille tarjottavien talous- ja henkilöstöhallinnon prosessipalveluiden tukena. KPK ICT:n palvelutarjonta muodostuu uusista kehittävistä palveluista, KPK ICT:n toimesta kilpailutettavista palveluista, kuntatoimijoilta haltuunotetuista sovelluspalveluista sekä muiden organisaatioiden määrittelemistä ja toteuttamista palveluista, jotka viimeistään käyttöönoton yhteydessä siirretään KPK ICT:n hallintaan. KPK ICT:n asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoja. Palveluita tuottavat yhtiön oman henkilöstön lisäksi ulkoiset konsultit ja tätä kautta asiakas saa käyttöönsä kunta-alan parhaan ICT-toiminnan osaajaverkoston. Asiantuntijapalvelut sisältävät esimerkiksi tietohallinnon johtamisen palvelut, tietoturvan asiantuntijapalvelut, ICT- arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut, hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut, ICT-projektipalvelut ja prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut. KPK ICT:n tarjoamat sovelluspalvelut jakautuvat kunnan ydinpalveluprosesseja tukeviin sovelluspalveluihin sekä toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla tukeviin palveluihin. Palvelun tuottamisesta vastaavat pääasiassa kilpailutetut palveluntuottajat. KPK ICT:n infrastruktuuripalvelut sisältävät vakioitujen perustietotekniikkaratkaisujen hankinnan sekä ylläpidon kuntatoimijoiden tarpeisiin. Infrastruktuuripalvelut sisältävät käyttäjä-, tietoliikenne-, kapasiteetti- ja toimisto- ohjelmistopalvelut. Lisäksi KPK ICT tarjoaa asiakkailleen ratkaisujen hallinnan palvelua, joka sisältää yhdessä kunnan kanssa tehtävää palvelu- ja kehityssuunnittelua sekä kunnan KPK ICT:n kautta hankkimien palveluiden seurannan ja tuen. KPK ICT:n palvelusalkkuun on tuotteistettu kuusi asiantuntijapalvelua, 18 sovelluspalvelua ja neljä infrastruktuuripalvelua, jotka julkaistaan vuoden 2010 ja 2011 aikana. Lisäksi KPK ICT:n kehityssalkkuun on tunnistettu seuraavan vaiheen sovelluspalveluita kehitettäviksi ja järjestettäviksi. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n tavoitteena on tuoda muutos kuntasektorin ICT-toiminnan kehittämiseen. KPK ICT:n salkunhallinnan mallin ohjaavana periaatteena on luoda läpinäkyvyys yli kuntasektorin ja valtion hallinnon relevanttien ICT-kehityshankkeiden ja varmistaa yhteiset tavoitteet, periaatteet ja prioriteetit. KPK ICT:n kehityssalkkuun on listattu KPK ICT:n omien kehitysaloitteiden lisäksi muissa organisaatioissa käynnissä olevia kuntasektorin valtakunnallisesti ja omistaja-asiakkaiden kannalta merkittävimpiä ICT-hankkeita. Hankkeista on pyritty kirjaamaan vastuullinen taho, status, aikataulu ja tuotokset. Kattava hankesalkku mahdollistaa sen, että uusia kehitysideoita voidaan suoraan peilata jo käynnissä oleviin hankkeisiin ja välttää päällekkäisyydet. KPK ICT:n projektisalkku sisältää yhtiön omat määrittely- ja toteutusprojektit sekä muiden organisaatioiden jalkautushankkeet siltä osin kuin KPK ICT vastaa tai tukee niiden käyttöönottoa. 11
  • 12. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 KPK ICT:n kehityssalkku sisältää yhteensä 32 kehityshanketta, jotka on ryhmitelty seitsemän strategisen ohjelman alle. Salkkuun listattujen hankkeiden investointitarve on yhteensä 44,6 milj. € ja hankkeet on alustavasti aikataulutettu käynnistymään vuoden 2010 ja 2011 aikana. Kehityshankkeet hyödyntävät olemassa olevien kuntasektorin ICT-hankkeiden tuotoksia ja investoinnit painottuvat ICT-palveluiden käyttöönottoihin ja jatkokehitykseen. Kehityssalkun investointien avulla suunniteltu palveluiden käyttöönottoaikataulu on mahdollista toteuttaa. Merkittävä osa KPK ICT:n omaan toimintamalliin sekä palveluiden järjestämiseen liittyvistä hankkeista tulee käynnistää jo vuoden 2010 aikana. Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri rakentaa kokonaisvaltaisen näkemyksen KPK ICT:n ja KPK THH:n strategiasta, sidosryhmistä, prosesseista, palveluista, tiedosta ja näitä tukevista ICT-ratkaisuista KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin avulla varmistetaan, että osa-alueet toimivat saumattomasti yhteen säilyttäen kasvun aikanakin palveluyritykselle elintärkeän joustavuuden ja muutoskyvykkyyden. KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin avulla muutetaan toimialakohtaista ja siiloutunutta nykytilaa tukemalla kuntatoimijoiden ICT-arkkitehtuurien siirtämistä KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin mukaisiin linjauksiin, tehostamalla kuntatoimijoiden toimintaa esim. uudelleenkäytettävien ratkaisujen kautta, mahdollistamalla siirtyminen elämänkaaripohjaisiin palveluihin sekä tukemalla uusien palveluiden innovointia. Lisäksi mahdollistetaan itsepalvelu ja prosessien automaatio sekä tehokas palvelukehitys aidosti kilpailutetussa toimintaympäristössä. KPK ICT toimii aktiivisesti koko kuntasektorin arkkitehtuurin kehittämisverkostossa. KPK ICT:n arkkitehtuurin kulmakivinä toimivat perustietovarannot ja integroitu palveluympäristö. KPK ICT edistää kansallisten perustietovarantojen, kuten asiakastietovaraston, synnyttämistä. Sähköisten ratkaisujen kehittämiseksi KPK ICT rakentaa integroidun palveluympäristön. Se hyödyntää perustietovarantoja ja näkyy operatiivisille järjestelmille omana teknisenä avoimena rajapintakerroksena, joka pohjautuu standardeihin ja jonka avulla voidaan yhdistää käytettävien operatiivisten järjestelmien erilaiset tekniikat ja standardit. Integroidun palveluympäristön komponentteja ovat mm. asianhallinta, master data- kone, verkkopalvelualusta, käyttövaltuushallinta ja SOA-palvelu/integraatioalusta. KPK ICT määrittelee myös tietosuojatarpeet, -politiikan ja – suunnitelman riskien hallitsemiseksi sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Toteutussuunnitelma KPK ICT on kuntatoimijoiden kokonaan omistama yhtiö. Perustamisvaiheessa perustajatoimijat sijoittavat osakepääomana yhtiöön 1 €/kunnan asukas. Sijoituksen hinta on korkeampi myöhemmässä vaiheessa mukaan tuleville kunnille. Yhtiö tarvitsee lisäksi ulkopuolista rahoitusta, minkä vuoksi Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat sijoittavat käynnistämisvaiheen investointeihin tarvittavan lisäpääoman lainana. Lainasta osa tulee olemaan oman pääoman ehtoista ja osa vieraan pääoman ehtoista. Lainoille tarvitaan mahdollisesti omistajien takaus. KPK ICT:n liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se sisältää neljä vaihetta: Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus pystyttää toimintansa, organisoituu sekä ottaa hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu sekä palveluiden järjestäminen yhteistyössä 12
  • 13. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 palvelutuottajien kanssa on asiantuntijapalveluiden osalta käynnistetty. Käynnistysvaiheen jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on käynnistetty. Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen. Uusien palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin. Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat saavat merkittäviä palvelukeskuksen tuomia hyötyjä sekä ICT-toiminnan tehostumisen että kunnan ydintoiminnan palveluiden kehittämisen kautta. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT tarjoaa merkittävän osan koko kuntakentän sähköisen asioinnin palveluista, sillä on vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista sekä merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen aikana tavoitetilan palveluiden käyttöönotot alkavat. Samaan aikaan kunta-asiakkaat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin parantuneet palvelut ovat mahdollistaneet tuotantouudistuksia kunnissa ja kunnat saavuttavat merkittäviä hyötyjä. KPK ICT:llä on selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, kuntalaisten elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa, sektorikohtaiset sovellukset ovat vöhentyneet sekä sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua. Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat vakiintuneena osana kuntien toimintaa ja kuntatoimijoiden käytössä olevia järjestelmiä on vähemmän. Yhtiön talous KPK ICT Oy:n perustamista varten kunnat sijoittavat yhtiöön 1 € / kuntalainen. Talouslaskelmissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna. Toiminta rahoitetaan Sitran ja muiden markkinaehtoisten rahoittajien yhteensä n. 18 milj. €:n suuruisilla pääomalainoilla. Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset. Palvelukeskuksen investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea toimintatapojen määrittämiseen sekä palveluiden tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on laskeva vuotuinen trendi tarjottavien ICT-palvelujen hinnoissa. Palvelujen hintoihin lisätyllä katteella (14,4, %) rahoitetaan KPK ICT:n hallinto ja toiminnan kehittäminen. Palvelukeskuksen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan. 13
  • 14. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2 Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin ulkoiset menot olivat vuonna 2008 37,43 mrd. € ja kokonaismenot kasvavat tällä hetkellä 5-7 % vuodessa. Ennusteen mukaan ulkoiset menot tulevat olemaan 47,02 mrd. € vuonna 2015. Kuntien ICT-menot olivat vuonna 2007 750 milj. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat vuonan 2015 1,20 mrd €. Kuva 2.1 Kuntaliiton tilasto kuntakentän ulkoisista menoista vuonna 2008 Kuntatoimialan toimintaympäristö kokee jatkuvasti yhä kasvavia ja moniulotteisempia haasteita ja muutostrendejä, jotka luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa. Kuntatoimijoiden merkittävimmät makrotason ongelmat ovat: 1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle: paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin 2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit: suurten ikäryhmien eläköityminen tuo lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia uuden työvoiman tarvetta 14
  • 15. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen: tuottamalla enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.) Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia ICT-palveluita nykyisten monoliittisten järjestelmien sijaan. Uusilla järjestelmillä ja niiden mahdollistamilla tehokkaammilla prosesseilla kyetään parantamaan kuntien tuottavuutta ja kunta-asiakkaiden kokemaa palveluiden laatua. Kuntasektorin palvelurakenteen muutosta tukevat ICT-ratkaisut tulee suunnitella ihmis- ja prosessilähtöisesti. Kuva 2.2 Ihmis- ja prosessilähtöinen tarve kuntasektorin palvelurakenteen muutokselle Kuntatoimijat voivat saavuttaa merkittävän tuottavuuden nousun KPK ICT:n järjestämien palveluiden avulla. Vaikutus alkaa näkyä asteittain palvelukeskuksen toiminnan käynnistyttyä parantuneena palvelun laatuna ja kustannussäästöjen kasvamisella. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on rajoittaa kuntien toimintamenojen kasvua merkittävästi ennustettua pienemmiksi. Verrattuna nykyisiin kuntien toimintamenoihin ja niiden odotettuun kasvuun saavutetaan seuraavien viiden vuoden kuluessa merkittävästi edullisempi kustannustaso kuin tilanteessa, jossa 348 kuntaa hoitaisivat toimintaa itsenäisesti, paikallisilla tai seudullisilla yhteistyöjärjestelyillä. Yrityssektorilla on useita esimerkkejä toteutuneista ja mitatuista 15
  • 16. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 säästöistä. Yksityissektorin hyvänä esimerkkinä ovat pankit ja julkisella sektorilla vastaavasti Verohallinto, joka on toteuttamillaan sähköisen verokortin ja veroehdotuksen ratkaisuillaan arvioinut saavuttaneensa merkittävää säästöä toimintamenojensa osalta. 16
  • 17. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2.1 Vaikuttavuuden kvalitatiiviset tavoitteet 2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelukeskus luo vaikuttavuutta yhteiskunnallisella tasolla neljällä tavalla.  tuottavuuden kasvu: KPK ICT:n uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia palveluita kasvattavat tuottavuutta  toiminnan yhdenmukaistaminen: KPK ICT:n tavoittelema prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollistaa merkittävät rakennemuutokset  keskitetty kehityshankkeiden seuranta: KPK ICT luo läpinäkyvyyden kaikkiin merkittäviin kuntasektorin ICT-kehityshankkeisiin ja investoinnit voidaan kohdentaa omistaja-asiakkaiden kannalta suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin  toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen: nykytilassa kuntien omat järjestelmät ovat erittäin haavoittuvia ja keskitettyjen palveluiden myötä myös edellytykset asianmukaiselle valmiussuunnittelulle ja toimintavarmuuden kasvattamiselle paranevat 2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun parantamisen hilliten kustannusten nousua. Tämä tapahtuu kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntämällä tietotekniikkaa. Palvelukeskus ratkaisee useita haasteita, jotka ovat vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin toiminnan tehostamisessa.  palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: KPK ICT kuntatoimijoiden kehitysvoimavarojen kohdistamisen ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta- asiakkaiden palveluiden parantamiseen ylläpitokustannusten sijaan  toiminnan tehostaminen: KPK ICT:n tarjoamat uuden sukupolven sähköiset palvelut mahdollistavat henkilöstösidonnaisen työn kohdentamisen kuntatoimijan ydintoimintaan  osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: KPK ICT:n asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT osaamistarpeisiin liittyviä riskejä  neuvotteluaseman vahvistaminen: KPK ICT vahvistaa kuntasektorin neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin  välineiden ja työkalujen kehittäminen: KPK ICT:n avulla kuntatoimijan henkilöstön käyttöön saadaan laadukkaammat ICT-työkalut Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin suoriin ja välillisiin kustannussäästöihin. Yhteenveto kuntatoimijan saavuttamista hyödyistä ja tarvittavista investoinneista on kuvattu kuvassa 1.3. 17
  • 18. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Hyödyt kuntatoimijalle Investoinnit kuntatoimijalle Palveluprosessit: Palveluprosessit: • Vähemmän henkilötyötä sitovista palveluprosesseista • Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä • Uudistettavien palveluprosessien sähköinen asiointi mahdollistaa kehittämiskustannukset • Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan • Uudistettavien palveluprosessien tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi käyttöönottokustannukset saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys • Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen ICT: kustannukset • ICT infrapalveluiden keskittämisestä ja ICT: kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät • KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus kustannussäästöt • ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannukset • Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen • Uusien sovelluspalveluiden käyttöönottokustannukset siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin ja palvelumaksut • Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin • Keskittämiseen liittyvät kustannukset • Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä saatavat kustannussäästöt • Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve investointipiikeille • Tietohallinnon kehittäminen Kuva 2.3 Kuntatoimijan saavuttama hyöty ja tarvittava investointipanos 2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta Loppukäyttäjille tarkoitetaan kuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä sekä loma-asukkaita ja matkailijoita. Palvelukeskuksen ICT-palvelut tuottavat seuraavia hyötyjä loppukäyttäjilleen:  edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: kunnan tarjoamien palveluiden hinta-laatusuhde sekä saatavuus paranevat. ICT-pohjaisilla ratkaisuilla voidaan parantaa kuntalaisten elämänlaatua merkittävästi. ICT-palveluilla voidaan muuntaa myös nykyisiä kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla loppukäyttäjät voivat hoitaa nopeasti ja kustannustehokkaasti asioitaan. Asiakaspalvelun saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät voivat keskittyä paremmin kuntalaisten palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. Ennen kaikkea nykyistä joustavammat ICT- järjestelmät mahdollistavat nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän, läpinäkyvämmän ja yhtenäisemmän tuotannon. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta toiminnastaan paranee merkittävästi. Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten omiin tietoihin.  uudenlaisten palveluiden kehittäminen: Suurempana kuntasektorin tarpeet kokoavana toimijana KPK ICT:llä on yksittäistä kuntatoimijaa paremmat edellytykset kehittää myös täysin uudenlaisia palveluita yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Näin voidaan mahdollistaa joustavampi palvelutarjonta myös pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti perinteisin menetelmin.  tietosuojan ja -turvan paraneminen: KPK ICT huomioi tietosuojan ja – turvan jo palveluiden suunnitteluvaiheessa osana kehittämismenetelmiään ja loppukäyttäjien tietoja käsitellään asianmukaisesti. 18
  • 19. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2.2 Vaikuttavuuden taloudelliset tavoitteet ja hyödyt Tavoitetilan vaikuttavuuden kokonaiskuva ja kvantitatiivinen analyysi jakautuvat kahteen toistensa päälle rakentuvaan aaltoon: 1. Perustamissuunnittelun aikaan tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen o tuotteistetut kärkipalvelut ovat alkuvaiheen asiantuntija-, sovellus- ja infrapalveluita, joiden vaikuttavuutta on analysoitu palvelukohtaisesti o kehityssalkkuun tunnistetut palvelut sisältävät kärkipalveluiden päälle rakentuvaa toiminnallisuutta, muissa organisaatioissa kehitettyjä KPK ICT:n palveluiksi tuotteistamia ratkaisuja sekä täysin uusia sovelluspalveluita, jotka ovat pohja kuntasektorin ICT-rakennemuutokselle 2. Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut o kuntatoimijoiden muutoksen keskeisiä mahdollistajia ovat tuotteistettujen ja tunnistettujen palveluiden päälle rakentuvat uudet toiminnallisuudet sekä kokonaisvaikuttavuuden kannalta tärkeimmät eri toimialojen kokonaisratakisut o painopiste on erityisesti SOTE-sektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallinnan toimintarakenteiden muutoksessa ICT:n keinoin o palvelukeskus tulee tunnistamaan ja kehittämään tavoitetilan rakennemuutoksen mahdollistavat ICT-palvelut kuntatoimijoiden yhteisen tahtotilan mukaisesti Seuraava kuva havainnollista kahdessa aallossa saavutettavan vaikuttavuuden kokoluokkaa ja realisoitumisen ajoittumista. Vaikuttavuus voidaan saavuttaa toteuttamalla ICT-rakennemuutos ja sen mahdollistama palvelurakennemuutos. 19
  • 20. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 2000 milj. € Vaikuttavuuspotentiaali: • 2016 lopussa: ~3 mrd. € 2 1 ~500 milj. € 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 2.4 KPK ICT:n vaikuttavuusanalyysi 2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuus Yhtiön perustamissuunnittelun aikana tuotteistettujen asiantuntija-, sovellus- ja infrapalvelujen sekä kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu analysoimalla palvelujen prosessihyötypotentiaalia ja ICT-kustannusten pienenemisen potentiaalia. Kärkipalveluiden kvantitatiivinen kokonaisvaikuttavuus on arvioitu palvelukohtaisesti ja se koostuu kuntatoimijoiden palveluprosessien hyötypotentiaalista ja ICT:n kustannusten pienenemisestä. Kehityssalkkuun tunnistettujen sovelluspalveluiden vaikuttavuusarvio perustuu kärkipalveluiden vaikuttavuusanalyysin tuloksista tehtyihin oletuksiin ja skaalaamiseen. Kärkipalveluiden euromääräinen kokonaisvaikuttavuusarvio merkitsisi, että kuntakentän menojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuoteen 2015 mennessä 250 milj. €. Tunnistetut palvelut kasvattavat KPK ICT:n mahdollistamaa euromääräisen kokonaisvaikuttavuuden kaksinkertaiseksi (yhteensä 500 milj. €). Kokonaisvaikuttavuus vaatii toteutuakseen kehityshankkeiden nopean käynnistyksen sekä selkeän suunnitelman palveluiden tuotantoonviennin toteutusaikataulusta, jota seurataan tarkasti. ICT-investoinnit (arvio n. 40-50 milj. €) toteutetaan KPK ICT:n kautta. Kuntatoimijoiden palvelurakenteiden muutosta toimialakohtaisista järjestelmistä yhtenäisiin ratkaisuihin tulee edistää määrätietoisesti. Nopea muutos voidaan saavuttaa vain hyödyntämällä jo kuntatoimijoilla käytössä olevia keskitettyjä toimintamalleja. Laadukas palveluiden käyttöönotto sekä muutoksen mahdollistaminen tarkoittavat ICT-investointiin verrattuna arviolta kaksinkertaista kuntatoimijoiden sisäistä investointia (80-120 milj. €). 20
  • 21. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Seuraavassa kuvassa on esitetty kärkipalveluiden vaikuttavuus ja tarvittavat investoinnit. Investointeja ei voi suoraan vähentää kokonaisvaikuttavuudesta nettovaikuttavuuden arvioimiseksi. 1000 milj. € 1 500 milj. € (2015 lopussa) 80-120 milj. € * 40-50 milj. € 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 *Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi *Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi Kuva 2.5 Tuotteistettujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palveluiden vaikuttavuus Palveluprosessien hyötypotentiaali syntyy kustannustason nousun välttämisestä ja työajan käytön tehostumisesta. Uusien yhtenäisien järjestelmien avulla voidaan automatisoida osa nykyisistä työtehtävistä. Automaatioasteen nostaminen mahdollistaa suuremman palvelukysynnän käsittelemisen olemassa olevalla resursseilla ja kustannuksilla. Myös nykyistä kustannusrakennetta voidaan tehostaa etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon osa-alueella. Kuntatoimijoiden ICT-kustannus on pienempi verrattuna nykyiseen hajautetussa rakenteessa tapahtuvaan kehitykseen. Kehitysinvestointien keskittämisen ansiosta vältytään päällekkäisiltä investoinneilta. Yhtenäistyvien järjestelmien ylläpidossa voidaan hyödyntää mittakaavaetuja. Keskittämällä hankinnat taataan mittakaavaedut ostovoimassa. On huomattava, että palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja kunnissa. Palveluprosessien hyötypotentiaali muodostaa 75% koko hyötypotentiaalista ja ICT-kustannusten pienempi toteutuminen 25%. 21
  • 22. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 2.6 Tunnistettujen palvelujen vaikuttavuuden jakautumisen prosessihyötyihin ja ICT-tehokkuuteen 2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus Kokonaisvaikuttavuuden voidaan arvioida kasvavan noin 2 mrd. € vuoden 2015 loppuun mennessä. Vaikuttavuuden saavuttaminen perustuu odotettavissa olevien kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kysynnän parempaan ennakointiin palveluohajuksen tehostamisen avulla. Arvioitu vaikuttavuus vastaa sitä että kuntien ulkoisten menojen kasvu toteutuu vajaata prosenttiyksikköä arvioitua matalampana. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee mukaan tulevien kuntien kustannusnousun toteutumista 330 €/kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu. Kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää KPK ICT:n omistaja- asiakkaiden määrän ennakoitua kasvua , yhtenäistä tahtotilaa ja ohjauksen tehokasta toteuttamista. Kuva 1.7 kuvaa tavoitetilan palvelujen vaikuttavuuspotentiaalin realisoitumisen ajoittumista ja siihen liittyviä ICT-investointeja ja kuntien sisäisiä toiminnanmuutoksen mahdollistamiseen 22
  • 23. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 vaadittavia investointeja. Sisäiset investoinnit sisältävät koulutusta, toimintatapamuutoksien jalkauttamista ja organisaatiomuutosten toteuttamista. 2 mrd. €* (2015 lopussa) Vaikuttavuuspotentiaali: • 2016 lopussa: ~3 mrd. € 2 350 -500 milj. €** ICT-investoinnit 150 -200 milj. €*** 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 5 * Pohjautuu oletukseen siitä että kuntien ulkoisten menojen kasvuvauhti toteutuu 0,7% -yksikköä ennakoitua pienempänä 5 ** Laskentaan tehty oletus: 2-3x ICT-investointi *** Perustuu asiantuntija-arvioon Kuva 2.7 Tavoitetilan palveluiden vaikuttavuus Tavoitetilan palvelujen edellyttämän ICT-investoinnin kokoluokaksi arvioidaan 150-200 milj. €. ICT-investointi on omistaja-asiakkaiden investointitarpeiden kokoamista, uudelleenkohdentamista ja siirtämistä palvelukeskuksen koordinoitavaksi. Toiminnan tehostumisesta ja ICT-kustannussäästöistä käynnistyvaiheen palveluiden mahdollistamana saatava hyötypotentiaali kohdennetaan palveluiden kehittämiseen. Prosessien muutos vaatii palvelukeskuksen tekemien ICT-investointien lisäksi merkittävän panostuksen kunnilta toimintatapamuutoksen varmistamiseksi. Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää onnistunutta muutosjohtamista, jota tuetaan palvelukeskuksen osaamisverkostolla ja yhteisillä ICT-ratkaisuilla. Tavoitetilan vaikuttavuutta eniten luovat palvelut ovat laaja ja yhtenäinen sähköinen asiakaspalvelu ja asianhallinta sekä rakenteellisen muutoksen mahdollistavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä hallinnon työvoimavaltaisten prosessien automatisoiminen. Uuden sukupolven ICT-ratkaisut mahdollistavat palveluprosessien olennaisen muutoksen ja tehostumisen, joka on välttämätöntä palvelutarpeen kasvaessa ja työvoiman vähentyessä. Kuntien työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla, mikä osaltaan lisää tarvetta 23
  • 24. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 hyödyntää sähköisiä palveluprosesseja. Kuva 1.8 havainnollistaa vaikuttavuuden kohdentumista verrattuna tuotteistettujen palvelujen vaikuttavuuden kohdentumiseen hyötyalueittain. Kuva 2.8 KPK ICT:n mahdollistaman tavoitetilan vaikuttavuuden ennustettu kohdentuminen suhteessa tunnistettujen palvelujen vaikuttavuuteen Suurin vaikuttavuus on saavutettavissa sosiaali- ja terveyssektorilla sekä asiakaspalvelun ja hallinnon toimintamalleja tehostamalla. Sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset muodostavat suurimman erän kuntien ulkoisista menoista ja niihin kohdistuu kovimmat kasvupaineet lähivuosina väestön ikääntyessä. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyssektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallintatoimintamallien jo aloitettua muutosta tulee suunnitelmallisesti edistää tulevaisuuden toimintaympäristöä vastaaviksi ICT-ratkaisujen tukemana. Muutos vaatii lisäpanostuksia. Tavoitetilan ICT-palveluihin liittyvä kehitys tulee aloittaa viimeistään syksyllä 2010 ja ensimmäisten versioiden käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2011 aikana ja tämän jälkeen niitä pitää kehittää jatkuvasti. 24
  • 25. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 3 Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007 n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. Alla on esitetty kevään liiketoimintasuunnitelmassa esitetty Kuntaliiton ICT-menojen tilasto vuodelta 2007. Kuva 3.1 Kuntien ulkoiset menot ja ICT-menot toimialoittain Market-Visio Oy tutkimuksen3 sekä kunnille tehtyjen kyselyiden perusteella ICT-menot jakaantuvat karkeasti siten, että perusinfrastruktuuriin kuluu n. 50 %, sovelluksiin n. 45 % ja yleiseen kehitystyöhön 5 %. Sovelluspalveluihin menevä osuus kuntasektorin ICT-menoista on 337,5 milj. €, joka jakautuu keskimääräisesti sektoreittain seuraavan kuvan esittämällä tavalla. Tämä keskimääräinen jako on arvioitu kunnilta saatujen tietojen perusteella. Jako vaihtelee paljon eri kuntien kesken. Alla esitetyissä on arvioitu sovellusten ja perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain. 3 IT-kustannusten kehitys kunnissa ja kaupungeissa 2008 – 2009”, Market-Visio Oy sekä kuntien edustajien haastattelut 25
  • 26. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 3.2 Sovellusten jakautuminen toimialoittain Kuva 3.3 Perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain 26
  • 27. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Markkinapotentiaalin peruslähtökohta on nykyiset 750 milj. € suoria ICT-kuluja. Vapautuvien resurssien uskotaan olevan parhaiten käytössä, jos kustannussäästöjen sijaan ne käytetään kehitykseen, jolla voidaan tehostaa toimintaa ja vaikuttaa alentavasti koko kuntasektorin menojen kasvuun. Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta kehittämiseen edellyttävät ICT-ratkaisujen keskittämistä ja yhtenäistämistä, joka on mahdollista vain KPK ICT:n kaltaista palvelukeskusta hyödyntämällä. Palvelukeskuksen tarkoitus on tehostaa kuntien operatiivisia toimintoja joustavammilla järjestelmillä ja ICT-kehityksellä sekä välillisesti kasvattaa kunta-asiakkaiden kokemaa palvelun laatua. 27
  • 28. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 3.1 Nykytilan haasteet Kuntasektorin ICT-palveluiden nykytilan haasteiden ratkaiseminen tulee olemaan mahdollista vain määrätietoisen yhtenäistämisen kautta. Nykytilassa kuntatoimijoiden suurimmat ICT- alueen haasteet ovat: 1. Suuri järjestelmäkirjo  käytössä runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita  samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä  tekniikka osin vanhaa 2. Toimialakohtaisuus  toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen ja ICT-ratkaisut ovat tämän seurauksena siiloutuneet  ICT-ratkaisut ovat osaoptimoituja kokonaisnäkyvyyden puuttumisen seurauksena 3. Kuntakohtaisuus  samoilla toimialoilla ja toiminnoissa on käytössä erilaisia ICT-ratkaisuja  samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin eri kunnissa  samoista toimialasovelluksista on käytössä useita eri versioita  ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta ei ole kustannustehokasta, kun se tapahtuu kuntatoimijakohtaisesti 4. Kustannuskehitys  nykyisen mallin jatkuessa ICT-toimintojen kustannuskehitys jatkuu ongelmallisena, eikä toiminnan kehittämiseen pystytä panostamaan tarpeeksi ylläpitokustannuksien kasvaessa 3.2 Kysynnän trendit Kuntien ICT-markkinoilla on selkeitä trendejä, jotka pohjautuvat kunnallisen palvelutuotannon ja järjestämistapojen uudistumiseen sekä ICT-markkinoiden muutokseen. KPK ICT:n kannalta merkittävimmät kysynnän trendit ovat: 1. Tietojohtaminen  kuntatoimijoilla on tarve parantaa asiakas-, palvelu- ja henkilöstötietojen hallintaa ja yhteiskäyttöisyyttä  tiedot tulee kerätä tarvelähtöisesti ja sellaisessa muodossa että ne ovat integroitavia  päätöksentekijät tarvitsevat laadukkaampaa ja tehokkaampaa tietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi 2. Asiakaslähtöisyys  kuntatoimijoiden tulee siirtyä toimialakohtaisista palveluprosesseista kuntalaisten elämänkaarimallin mukaisiin prosesseihin  palveluratkaisujen ja –konseptien kehittämisen tulee olla asiakaslähtöisempiä 28
  • 29. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010  sähköiset itsepalveluiden tarve ja kysyntä lisääntyvät  palveluprosessien lisääntyvä automatisoituminen ja integroituminen tulee olemaan välttämätön kehityspolku 3. Siirtyminen teknologiahankinnasta palvelupohjaiseen ratkaisujen hyödyntämiseen  ICT-markkinoiden kypsyminen mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja kuntatoimijoille edellytykset markkinoiden tehokkaampaan ja järkevämpään hyödyntämiseen  kuntatoimijat voivat harkita onko heille edullisempaa ostaa ICT-palvelut palveluna (SaaS), vai tuottaa ne itse hankkimalla teknologia omistukseensa  kun teknologiaa ei tarvitse enää ostaa omaksi, palvelut voidaan skaalata kulloisenkin tarpeen mukaan ja niistä voidaan maksaa vain todellisen käytön, kiinteät ICT- kustannukset muuttuvat joustavammiksi ICT-toimialalla vallitsee merkittävä teknologioiden uudistukseen liittyvä murros ja trendejä, jotka mahdollistavat uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä myös KPK ICT:n toiminnassa. Ajoitus kuntien rakenteellisten muutosten mahdollistamiseksi ICT-toiminnan ja KPK ICT:n avulla ja tukemana on sopiva. Alla on listattu esimerkkejä teknologiatrendeistä: 1. Pilvipalvelut, SaaS (Software as a Service)  ICT-ratkaisut tarjotaan palveluna  maksu määräytyy käytön mukaan, kustannukset ovat ennustettavia ja tasaisia  palvelun ostajan ei tarvitse tehdä suuria investointeja kehittämiseen ja etenkin pienten palvelun tarvitsijoiden riskit pienenevät 2. Avoimet arkkitehtuurit  arkkitehtuurit mahdollistavat toimintaprosesseja tukevien uusien ratkaisujen luomisen  toteutetaan avoin arkkitehtuuri, jonka päälle palvelutuotanto rakennetaan ICT- osaamisverkoston toimesta 3. Green ICT / Vihreä IT  mahdollisuus organisoida palvelutuotanto alusta lähtien ekologisesti  otetaan ympäristönäkökohdat huomioon palvelutuotannossa 3.3 KPK ICT:n mahdollistamat hyödyt kuntien ICT-toiminnan kehittämiseen ICT:n hyödyntäminen selittää pitkälti yksityisen sektorin nopean tuottavuuden kasvun kolmen viime vuosikymmenen aikana. Samalla on pystytty luomaan uusia kustannustehokkaita tapoja toteuttaa parempia palveluita. ICT-pohjaisia tuottavuuden ja palvelun laadun parantamiseen tähtääviä investointeja ei ole pystytty toteuttamaan samassa mittakaavassa kuntasektorilla ja ICT-ratkaisuilla voidaankin tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi kuntien toiminnan kehittämiseen. Uusiutuvat teknologiat ja ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille tehokkaita keinoja ratkaista aiemmin esitettyjä nykytilan haasteita sekä hyödyntää tunnistettua tuottavuuden kehityspotentiaalia. KPK ICT tuottaa hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamisessa. Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa mm.: 29
  • 30. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010  tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT -hallinnan kyvykkyyden vahvistamisen avulla  prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla  perustietotekniikkapalveluiden palveluaikavaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT -tuotannon kokoamisesta ja yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla. Alla on yhteenveto siitä, miten KPK ICT:n avulla kyetään vaikuttamaan kuntien ICT menojen alenemiseen ja uudelleen kohdentamiseen. Kuva 3.4 Kuntotoimijan ICT-menojen skenaariot nykymallilla sekä KPK ICT:n asiakkaana Alla on yhteenveto kuntatoimijoiden tärkeimmistä syistä ja niiden perusteluista, minkä vuoksi ne ovat kiinnostuneita tulemaan KPK ICT:n omistaja-asiakkaiksi. 30
  • 31. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 3.5 Kuntatoimijoiden syitä liittyä KPK ICT:n asiakkaaksi 31
  • 32. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 4 Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4.1 Visio KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita. 4.2 Strategiset päämäärät KPK ICT strategiset päämäärät ovat: 1. Palvelukeskuksen palvelut mahdollistavat merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena 2. Palvelukeskus mahdollistaa kuntapalveluiden toimintamallien uudistamisen 3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä sidosryhmien kanssa 4.3 Toiminta-ajatus KPK ICT toiminta-ajatus on tiivistetty seuraaviin neljään asiaan: 1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen 2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa ICT-palveluiden järjestäjänä ja kuntien toiminnan kehittäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen 3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi 4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan 4.4 Liikeidea KPK ICT liikeidea on: 1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti. 2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat  kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus  ICT-alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat vaikuttavuutta ja tuottavuutta  ICT-markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus  ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan 32
  • 33. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010  ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja ohjaus 3. Palvelukeskuksen kehittämisen painopiste on toiminnassa ja kustannustehokkaasti markkinoilta hankittavista järjestelmissä ja ratkaisuissa. Yhtiö toimii kaupallisin periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään. 4.5 KPK ICT:n asiakkaat KPK ICT:n potentiaalisia asiakkaita ovat kaikki kunnat, kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset sekä osa kuntien omistamista yhtiöistä. Palvelukeskuksen järjestämät ICT-palvelut ovat käytössä asiakkaiden omilla työntekijöillä ja luottamushenkilöillä tuotannollisissa ja hallinnollisissa prosesseissa sekä kunta-asiakkaille sähköisinä palveluina. Asiakasorganisaatiot ovat segmentoitavissa tarpeidensa mukaisesti:  kunnat  kuntayhtymät: sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ym.  muut kuntakonsernien yksiköt: kuntien liikelaitokset ja 100 %:sti omistamat yhtiöt, jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä Asiakkuudet muodostetaan niiden kuntien tai muiden kuntasektorin toimijoiden kanssa, jotka ovat palvelukeskuksen osakkeenomistajia. KPK ICT:n tärkeimmät yhteistyörajapinnat asiakkaiden organisaatioissa ovat:  ylin johto ja toimialojen johto  tietohallinnot ja ICT-koordinoijat  kuntien työntekijät, jotka ovat palveluiden loppukäyttäjiä tai tietyn palveluprosessin asiantuntijoita  kuntalaiset, jotka ovat 24/7-itsepalveluprosessien loppukäyttäjiä 33
  • 34. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Palveluiden loppukäyttäjiä ovat:  kuntien työntekijät ja luottamushenkilöt  kuntalaiset  yritykset ja yhteisöt  loma-asukkaat ja matkailijat 4.6 KPK ICT strategiset tavoitteet ja kehityspolku v.2010–14 Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa läpi elinkaaren vaiheiden. KPK ICT:n liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se sisältää neljä peräkkäistä suunnittelujaksoa. Suunnitelma on alustava ja omistajat tulevat tarkentamaan sitä yhtiön perustamisen yhteydessä. Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus aloittaa toimintansa, organisoituu sekä ottaa hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu ja palveluiden järjestäminen yhteistyössä palvelutuottajien kanssa asiantuntijapalveluiden osalta on käynnistetty. Käynnistysvaiheen jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on käynnistetty. Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen sekä uusien palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin. Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat alkavat kokea palvelukeskuksen tuottavan konkreettisia hyötyjä sekä tuotannon tehostumisen kautta että palveluiden kehittämisen kautta. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT:llä on merkittävä rooli kuntakentän sähköisen asioinnin palveluiden järjestämisessä, vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista sekä merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen aikana myös tavoitetilan palveluita käyttöönotetaan sekä tuotantouudistukset kunnissa käynnistyvät. Samaan aikaan kunta-asiakkaat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin kunnat ovat saavuttaneet merkittäviä hyötyjä ja parantuneet palvelut mahdollistavat tuotantouudistuksia kunnissa. Tavoitetilassa KPK ICT:llä on selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa, sektorikohtaiset sovellukset ovat poistuneet sekä sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua. Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat vakiintuneena osana kuntien toimintaa sekä asiakkaiden käytössä olevia järjestelmiä on vähemmän. 34
  • 35. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Alla on esitetty kehityspolku tavoitetilaan sekä strategiset välitavoitteet jaoteltuna tuloksellisuuteen, palveluihin, asiakkuuden hallintaan, sisäisiin prosesseihin sekä osaamiseen ja henkilöstöön. Vastaavan kehityspolun mukaisesti on määritelty KPK ICT:n palvelusalkku, jota esitellään tarkemmin luvussa 6. Kuva 4.1 Kehityspolkuja tavoitteet vuosille 2010–14 35
  • 36. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 5 Toimintaympäristö ja toimintamalli 5.1 Toimintaympäristö KPK ICT toimii julkishallinnon ICT-toimintaympäristössä kuntasektorin palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Yhtiön päätehtävä on kehittää ratkaisuja kuntien vaikuttavuuden kasvattamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. KPK ICT:n toimintaympäristölle on ominaista, että kuntia kannustetaan lisäämään yhteistoimintaa palveluiden järjestämisessä ja uusien yhteisten ratkaisujen löytämiseksi kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Palveluiden turvaaminen kustannustehokkaalla tavalla edellyttää palvelurakenneuudistuksia. Uusia järjestämis- ja tuottamistapoja vaaditaan kuntien ydinprosesseissa ja niitä voidaan mahdollistaa ICT:n avulla. Kuntien omistajapolitiikka määrittelee millaista omaisuutta kunta hankkii ja missä hankkeissa kunta on mukana omistajana ja rahoittajana. Kunnan omistajapoliittisista linjauksista on viime kädessä vastuussa kunnanvaltuusto. Lisääntyneet toimintamallimuutokset aiheuttavat yhtenäistämistarpeita ICT- palveluiden osalta. Palveluiden yhtenäistäminen myös helpottaa yhteistyön lisäämistä ja mahdollisia kuntaliitoksia. KPK ICT:n toimintaympäristössä korostuu myös kiristynyt taloudellinen tilanne sekä suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä heikentyvä työvoiman saatavuus. Kuntien työvoimavaltaiselle palvelutuotannolle tämä kehityssuunta luo voimakkaita uudistumispaineita. Kunnissa joudutaan tekemään merkittäviä tehostamis- ja säästöpäätöksiä peruspalveluiden turvaamiseksi. Kuntien omia resursseja on keskitettävä tukitoiminnoista ja hallinnosta ydinprosesseihin. Toimintaympäristön teknologiakehitys on mahdollistanut sähköisten palveluiden ja sähköisen asioinnin lisääntymisen ja siten lisänneet palveluiden järjestämisen tai tuottamisen paikkariippumattomuutta. Itsepalveluteknologia parantaa kunta-asiakkaan kokemaa asiakaspalvelua ja vähentää henkilöstösidonnaisuutta. Uuden teknologian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin mittavia investointeja palveluihin ja koulutukseen, jotka yksittäiselle kuntatoimijalle voivat olla kannattamattomia, ellei niitä tehdä yhteistoimintana. Löytääkseen ratkaisuja kuntien tuottavuuden parantamiseksi KPK ICT:n tulee vaikuttaa erilaisilla kuntasektorin yhteistyöfoorumeilla sekä osallistua julkishallinnon ICT-toimintaan tai kuntasektorin kehitykseen liittyviin hankkeisiin. Samalla se kasvattaa kuntaosaamistaan sekä löytää valmiita ratkaisuja ongelmiinsa. KPK ICT:llä on merkittävä rooli tulevaisuudessa kuntakentän ja koko julkishallinnon toimijana. KPK ICT:n keskeisiä sidosryhmiä ovat henkilöstö, rahoittajat, Kuntaliitto, järjestöt sekä muut valtiohallinnon ja julkisen hallinnon toimijat, kuten VM:n KuntaIT ja ValtIT, VIP (Valtiokonttori) ja keväällä 2010 valmisteluvaiheessa oleva JulkIT -palvelutuotanto-organisaatio (JIP). KPK ICT:n suhdetta julkisen hallinnon keskeisimpiin sidosryhmiin on kuvattu alla. 36
  • 37. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 Kuva 5.1 Julkishallinnon ICT-toimijat Valtiovarainministeriön ja KPK ICT valmisteluhankkeen yhteisen tavoitelinjauksen mukaan koordinoitu, julkisen hallinnon ICT-palvelutuotanto tapahtuu pitemmällä tähtäimellä pääasiassa kuvion muodostamien kolmen yksikön toimesta: VIP (Valtiokonttori), tuleva JulkIT- palvelutuotanto-organisaatio (JIP) ja tuleva KPK ICT (+pienemmät kuntien palveluyhtiöt). Toimijoiden työnjaossa lähtökohtana on, että VIP (Valtiokonttori) toimii nykyroolissaan tuottaen valtion ja osin valtion ja kuntien yhteisiä palveluja (tukipalveluja), tuleva JIP tuottaa yhteisissä kehittämishankkeissa kehitettyjä KuntaIT- ja SADe-ohjelmassa kehitettyjä julkisen hallinnon yhteisiä palveluja (tukipalveluja) sekä substanssipalveluja, ja tuleva KPK Oy järjestää ja tuottaa kuntien yhteisiä palveluja. Tiivistyvällä JulkIT -koordinaatiolla ja yhteistyöllä huolehditaan siitä, että päällekkäisyyksiä ei synny ja roolit pysyvät selkeinä. KPK ICT:n muut kumppanit ja sidosryhmät ovat mm. Kuntaliitto, KL Kuntahankinnat Oy, valtiohallinnon muut organisaatiot, puitejärjestelyjen piiriin kilpailutetut palvelutoimittajat sekä omistaja-asiakkaiden in house -yksiköt. Liiketoimintasuunnitelmaluonnosta koskevassa lausunnossaan Kuntaliitto suhtautuu erittäin myönteisesti kuntaohjelman tavoitteiseen koota kuntien tietotekniikan ja talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin. Kuntaliitto näkee, että se on omiaan lisäämään kuntien toiminnan tehokkuutta ja luomaan parempia ja pitemmälle erikoistuneita palveluja. Lausunnossaan Kuntaliitto yhtyy täysin mm. niihin liiketoimintasuunnitelmaluonnoksissa esitettyihin näkemyksiin siitä, mitä vaikuttavuutta saa aikaan palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja palvelutuotannon rakenteiden uudistaminen. 5.2 Toimintamalli Liiketoimintasuunnitelman toimintamalli kuvaa tavan, jolla KPK ICT toimii omistaja- asiakkaiden ohjauksessa järjestäen asiakkaidensa tarpeisiin perustuvia palveluita. Toiminnan on oltava liiketoiminnallisesti kannattavaa, jotta KPK ICT kykenee jatkuvaan toiminnan ja 37
  • 38. KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010 palveluiden kehittämiseen. Liiketoiminnan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa enemmän kuin tarvitaan jatkuvan toiminnan ja kehittämisen varmistamiseksi. KPK ICT toimii verkostomaisesti ja valtakunnallisesti. KPK ICT:n osaamisalueet muodostetaan verkoston toimijoiden tunnistettujen vahvuuksien mukaisesti. Operatiivisen toiminnan näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalla osaamisalueella ja vastaavasti kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti. Alla on kuva operatiivisen toiminnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallista. OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTU- ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA MISEN TOIMINTAMALLI Kuva 5.2 Operatiivisen toiminnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallist KPK ICT toimii lähtökohtaisesti palveluiden järjestäjänä ja käyttää ICT-toimialan alihankkijoita palveluiden tuottajina. Palvelukeskus järjestää palveluja kuntatoimijoille yhdistelemällä, konseptoimalla ja kehittämällä uusia palveluita sekä hyödyntämällä ICT-markkinoiden toimittajien olemassa olevia ICT-palveluita. Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitetila on keskittyä pääsääntöisesti kuntien ydintoimintoja tukevien ICT-ratkaisujen järjestämiseen, joissa yhtiö kykenee tuottamaan aitoa lisäarvoa ja kustannustehokkaita ratkaisuja kuntatoimijoille. KPK ICT on aktiivinen verkostoituja ja se toimii vahvassa yhteistyössä muiden julkisenhallinnon sidosryhmien kanssa. Tässä suunnitelman luvussa on kuvattu KPK ICT:n korkean tason toimintamalli, prosessikartta ja avainprosessit. Avainprosessien tarkemmat kuvaukset löytyvät liiketoimintasuunnitelman liitteestä 3 Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit. Verkostoon oleellisena osana liittyvät roolit, osaamistarpeet ja vastuunjako on kuvattu tarkemmin tämän suunnitelman luvussa 11. Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenveto KPK ICT:n korkean tason toimintamallista. 38