Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta asiakkailla on käytettävissään yhteensä lähes 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi

1. TIEDOTE
11.2.2013
Säästöpankkiryhmän markkinakatsaus helmikuussa 2013
Poimintoja katsauksesta
• Euroalue on taantumassa. Talous supistuu alkuvuoden 2013 aikana, vuoden kolmas neljännes on
lähellä nollaa ja neljännellä alkaa toipuminen. Euron vahvistuminen voi kuitenkin uhata elpymistä.
• Euroalue, USA ja Japani pyrkivät heikentämään valuuttojaan matalien korkojen ja elvyttävän
rahapolitiikan keinoin. Euron pitäisikin heiketä eikä vahvistua. EKP:n haluttomuus ostaa
valtionlainoja kuitenkin hidastaa tätä kehitystä. Valuuttasota ei ole poissuljettu vaihtoehto.
• Euron vahvistuminen ja EKP:n kiristymisen merkkejä osoittava rahapolitiikka laskevat euroalueen
inflaation alkuvuonna alle 2 prosentin, mutta loppuvuodesta se nousee yli nykyisen 2,2 prosentin.
Liikkeellä oleva löysä raha kiihdyttää inflaatiota lisää 2014, ja 2015 se voi nousta jo yli 4 prosentin.
• Ainoa tapa nujertaa lähivuosien inflaatio on nostaa korkoja heti, mutta euroalueen ja Japanin heikot
taloudet eivät kestäisi sitä. Korkojen nopea nousu ja valuutan vahvistuminen tappaisivat orastavan
kasvun ja syöksisivät maat lamaan. Vaihtoehdoksi jää vanha inflaatio-devalvaatio-politiikka.
• Suomen taloustilanne on epävarma. Keväällä käydään taas paljon yt-neuvotteluja. Työttömyys käy
ehkä jopa 9 prosentissa ennen kuin vienti alkaa nostaa taloutta ja tilanne syksyllä helpottaa.
• Pääkaupunkiseudun asukas voi helposti muuttaa kunnasta toiseen, mikä pakottaa kunnat
kilpailemaan asukkaista. Uusi jättikunta poistaisi kuntien kilpailun, mikä ei voi olla asukkaiden etu.
• Liuskekaasu ja -öljy nostavat USA:n energiaomavaraiseksi vuoden 2020 jälkeen ja muuttavat
maailmanpolitiikan ja -talouden tasapainoa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy. Eurooppa jää
yksin käyttämään uusiutuvaa energiaa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.
Maailmantalouden näkymät 2013
Yhdysvalloissa odotetaan talouskasvun kiihtymistä. Yhdysvaltain talous on kasvanut tasaista yli kahden
prosentin vauhtia vuodesta 2010. Inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisena ja yksityisen kulutuksen kasvu
tasaisena. Hirmumyrsky Sandy sekä liittovaltion menoleikkausohjelman (fiscal cliff) aiheuttama varovaisuus
tekivät talouskasvuun pienen kuopan loppuvuodesta, mutta tämä ei juuri muuta vuoden 2013 kasvukuvaa.
Kasvun painopiste on nyt siirtymässä kotimarkkinoille rakennussektorin ja energiateollisten investointien
elpyessä. Se näkyy työllisyyden paranemisena ja talouskasvun kiihtymisenä.
USA:n tulevaisuuden autot kulkevat maakaasulla. Yhdysvaltain liuskekaasulöydöt ovat painaneet maan
energiakustannuksia alaspäin ja oma liuskeöljyn tuotanto kasvaa edelleen. Löydöt luovat uuden
energiateollisen rakentamisen aaltoa, joka voi lisätä jopa miljoona uutta teollista työpaikkaa maan talouteen
ja nostaa maan energiaomavaraiseksi vuoden 2020 jälkeen. USA kilpailee jo nyt maailman suurimman
maakaasuntuottajan asemasta Venäjän ja Qatarin kanssa. Liuskeöljy nostaa USA:ta kohti
öljyomavaraisuutta, mikä voi muuttaa maan ulkopolitiikkaa huomattavasti jo lähivuosina. Energian tuonnin
laskiessa ja viennin noustessa talouden vajeongelma pienenee, jolloin riippuvuus Aasian ja muiden
ylijäämämaiden finanssisijoituksista vähenee.
Kiina: lupaus paremmasta. Maailmantalouden toinen kasvumoottori löytyy jälleen Kiinasta. Maan
talouskasvu nopeutui hieman vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Sekä vienti että kotimarkkinat elpyivät.
Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta
asiakkailla on käytettävissään yhteensä yli 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit.
Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat
asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna
2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi

2. TIEDOTE
11.2.2013
Kiinan uskotaan muuttavan talouspolitiikkaansa kotimaista kysyntää ja kulutusvetoista taloutta suosivaksi.
Vientiriippuvuudesta pyritään eroon ja talouskasvua pyritään tasoittamaan. Kiinalla on ollut hienoisia
tuottavuusongelmia, mutta suunta näyttää kääntyvän USA:n kysynnän ja kotimaisen kuluttajakysynnän
kasvaessa. Teollisuuden tulevaisuudenusko näyttää palanneen.
Euroalueella pahin ehkä ohi vasta syksyllä. ”Uskomme Länsi-Euroopan saavan osansa
maailmantalouden kasvusta ja varsinkin pohjoisen vientimaiden kääntävän talouden suunnan ylöspäin ensi
syksynä. Toipuminen on kuitenkin varsin kituliasta ja työllisyys paranee vasta loppuvuodesta. Etelä-
Euroopan talouksia on saneerattu kovalla kädellä jo kahden vuoden ajan, joten rajuin supistumisvaihe
hellittää siellä ainakin hetkeksi”, toteaa Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi.
”Arvioimme euroalueen kasvun 2013 jäävän viime vuoden tasolle eli nollaan tai vähän alle. Alkuvuoden
aikana talous supistuu, kolmas neljännes on lähellä nollaa ja neljännellä alkaa toipuminen. Euron
vahvistuminen voi kuitenkin viedä elpymisen edellytykset, jos nykytrendi jatkuu. Tällöin käänne viivästyy ja
talous kutistuu koko vuoden. Lopputulos olisi kasvun kääntyminen miinusmerkkiseksi (noin -1 %).”
Raaka-aineet: fossiilisten polttoaineiden tuotanto lisääntyy huomattavasti
Raakaöljyn hinta on kaksi vuotta pysynyt suhteellisen vakaana. Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC on
koonnut rivinsä, ja toisaalta arabimaiden kaaos on estänyt tuotannon nopean kasvattamisen. USA:n
energiaomavaraisuuden nousu voi alentaa energian hintoja, vaikka maailmantalous jatkaisi elpymistään.
Maan nousu huomattavaksi energian viejäksi lähivuosikymmeninä vähentää kaikkien länsimaiden strategista
riippuvuutta Venäjästä ja Lähi-idästä. Samalla Lähi-idän riippuvuus Aasian kysynnästä kasvaa.
Liuskekaasuteknologia levinnee myös esimerkiksi Kiinaan, Argentiinaan, Puolaan, Ukrainaan ja Australiaan,
mikä lisää kilpailua ja laskee hintoja kartellien murtuessa.
”Teollisten raaka-aineiden jatkuva hinnannousu 1990-luvulta alkaen on johtunut pääosin Kiinan nopeasta
teollistumisesta. Maan kysyntärakenne on kuitenkin muuttumassa kohti kulutusyhteiskuntaa, mikä tekee
raaka-aineiden kysynnästä maltillisempaa. Teollisia raaka-ainehintoja nostaa kuitenkin maailmantalouden
syklinen elpyminen, jonka vauhti kiihtyy vuoden edetessä”, Kuhalampi sanoo.
Löysä raha kasvattaa inflaatiopaineita, mutta länsitaloudet eivät kestä koronnostoja
Lähivuosina rahan määrä kasvaa länsimaissa voimakkaasti jo tehtyjen päätösten vuoksi. USA sallinee
inflaation nousun varmistaakseen talouskasvun. USA:n, Britannian ja Japanin keskuspankkien
määrätietoinen pyrkimys liikkeessä olevan rahan määrän kasvattamiseksi (ja oman valuutan ulkoisen arvon
laskemiseksi) nostaa hintoja talouskasvun käynnistyessä ja rahan lähtiessä liikkeelle.
USA:n keskuspankki ilmoitti tammikuussa jatkavansa 85 miljardin dollarin kuukausitason elvytystä.
Liittovaltion lainanottovaltuuksia on jatkettu toukokuun puoliväliin asti. Japanin uusi hallitus vaatii
keskuspankkia nostamaan inflaatiotavoitteensa yhdestä prosentista kahteen. Japanin keskuspankki onkin
ilmoittanut, että vuonna 2014 keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja niin paljon, että tavoite täyttyy.
Osa löysästä rahasta kanavoituu rahoitusinstrumentteihin (kuten velkakirjoihin) pitäen niiden korkoja
alhaalla. Osa rahasta suunnistaa käyttöarvonsa säilyttäviin reaalikohteisiin, kuten kiinteistöihin ja raaka-
aineisiin. Osa varoista menee osakemarkkinoille. Kehitys johtaa mataliin korkoihin, korkeisiin omaisuus- ja
raaka-ainehintoihin sekä yleisen hintatason nousupaineisiin, toisin sanoen inflaation kiihtymiseen.
Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta
asiakkailla on käytettävissään yhteensä yli 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit.
Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat
asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna
2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi

3. TIEDOTE
11.2.2013
Inflaatio ja valuuttojen heikkeneminen voisivat hiljalleen korjata länsimaiden kilpailukykyongelmaa ja
ostovoiman eroa suhteessa kehittyviin markkinoihin, mikä auttaisi niitä myös selviämään veloistaan.
"Inflaatiopaineet ovat vielä pienet, mutta maailmantalouden odotettu käänne saa rahan kiertämään yhä
nopeammin. Ennakoimme inflaation edelleen kiihtyvän maailmantaloudessa vuoden 2014 aikana. Se on
rahapoliittisen elvytyksen luonnollinen seuraus. Vuodesta 2015 voi tulla jo hyvinkin kovan inflaation vuosi, jos
ohjauskorkoja ei ennakoivasti nosteta ja liikkeellä olevan rahan määrää pienennetä”, Kuhalampi kuvaa.
Kaikki kolme länsialuetta – euroalue, USA ja Japani – pyrkivät heikentämään valuuttojaan matalien korkojen
ja elvyttävän rahapolitiikan keinoin. Euro on edelleen huomattavan vahva suhteessa dollariin, vaikka
taloudellinen tilanne euroalueella on heikompi. Euron pitäisikin heiketä suhteessa muihin valuuttoihin. EKP:n
haluttomuus ostaa valtionlainoja Japanin ja USA:n tapaan kuitenkin hidastaa tätä kehitystä.
”Euro näyttää heikkenemisen sijaan vahvistuvan, mikä on saanut meidät arvioimaan inflaatiotilannetta
aiempaa varovaisemmin. Lisäksi Euroopan keskuspankin (EKP) tase alkoi yllättäen supistua joulun alla,
mikä on merkki rahapolitiikan kiristymisestä. Ennustamme näin ollen euroalueen inflaation laskevan
alkuvuonna alle kahden prosentin, mutta kesän jälkeen inflaatio alkaa jälleen kiihtyä ja ylittää nykyisen 2,2
prosentin kasvuvauhdin”, Kuhalampi ennakoi.
Toinen vaihtoehto on, että länsimaat heräävät suitsimaan inflaatiota. Jos inflaatio aiotaan pysäyttää, korkoja
pitäisi nyt nopeasti nostaa löysän rahan purkautuessa markkinoille. USA saattaa kestää korkojen hienoisen
nousun. Euroalueen ja Japanin taloudet sen sijaan eivät sitä kestä. Ne ovat jo nyt kilpailukyvyttömiä kovan
valtionvelan, talouden ylisääntelyn, kutistuneen yksityisen sektorin sekä korkeiden energiahintojen takia.
Korkotason nopea nousu sekä valuutan vahvistuminen tappaisivat orastavan kasvun ja syöksisivät länsimaat
lamaan. Myös riski valtiokonkursseista palaisi nopeasti huolenaiheeksi.
Euroalueen talousnäkymät: alkuvuosi on heikko ja rakenteelliset ongelmat jatkuvat
Euroalueen maat painivat itse aiheutettujen ongelmien kourissa. Talouskasvun pysähtyminen vei
mahdollisuuden jatkaa velanottoon perustuvaa julkisen sektorin paisuttamista. Poliittinen yksimielisyys
tuntuukin löytyvän vain erilaisten verojen korottamisesta.
Alati laajeneva yritystoiminnan sääntely vaikeuttaa yritysten perustamista ja tekee yritystoiminnasta yhä
tehottomampaa. Euroopan komission tekemässä selvityksessä on arvioitu, että yritystoiminnan ei-
liiketoimintaan liittyvän sääntelyn osuus on 3,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, vaikka komissio jo
tammikuussa 2007 aloitti toimintaohjelman vähentääkseen sääntelyn hallinnollista taakkaa yrityksille.
Tie ulos jumiutuneesta tilanteesta on pitkä ja kivinen. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa on kasvatettava
yksityisen sektorin osuutta, lisättävä tehdyn työn määrää, parannettava kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä
lyhennettävä velkoja. Vain Ruotsi tuntuu tässä onnistuvan: maan julkisen sektorin osuus on saatu
putoamaan 20 vuodessa yli 67 prosentista nykyiseen 49:ään samalla kun julkista velkaa on vähennetty.
”Tämä tarkoittaa sitä, että eläkelupauksia pitää perua, sosiaaliturvaa leikata ja työikäistä väestöä hankkia
ulkomailta oman työikäisen väestön vähetessä. Tukiaiset ja tulonsiirrot joudutaan arvioimaan uudestaan.
Työnteosta pienellä palkalla on tehtävä joutenoloa houkuttelevampaa, jos halutaan uusia työpaikkoja edes
palvelualoille. Jos uudistumishalua ei löydy, uhkana on Japanin tyyppinen ’ikuinen taantuma’. Valtioita ei
haluta konkurssiin ja uudistustahti on liian verkkainen, joten mikä avuksi? EU-päättäjien ratkaisu näyttää
olevan Suomen markka-ajan politiikka eli inflaatio-devalvaatio-linja”, Kuhalampi harmittelee.
Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta
asiakkailla on käytettävissään yhteensä yli 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit.
Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat
asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna
2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi

4. TIEDOTE
11.2.2013
Myös EU:n energiapolitiikka on epäonnistunut. Kaasu- ja hiilivarannot auttavat kilpailijoita, kuten Kiinaa ja
USA:ta, laskemaan energian hintaa ja viemään teollisia työpaikkoja. Esimerkiksi kaasu maksaa Saksassa
kolme kertaa enemmän kuin USA:ssa. Samaan aikaan EU torjuu ilmastonmuutosta yksinään nojaamalla
kalliiseen uusiutuvan energian visioonsa. Uuden teknologian ansiosta fossiiliset polttoaineet pysyvät
kuitenkin kilpailukykyisempinä vielä kymmeniä vuosia. Jos halutaan, että raskasta teollisuutta voi säilyä
myös Keski-Euroopassa, ydinvoima ja liuskekaasuvarannot on otettava uudelleen tarkasteluun.
Suomen lähiajan näkymät: työttömyys yhdeksään prosenttiin ennen syksyn elpymistoiveita
Suomen taloustilanne on epävarma. Työllisyyskehitys viime syksynä oli odotuksia ”vähemmän huono”, mutta
uusia kasvualoja on turismin lisäksi vaikea nähdä. Puhdas ja turvallinen Suomi kiinnostaa yllättäen
matkailijoita, ja turismi Venäjältä sekä Baltiasta on kasvanut voimakkaasti. Myös suorat lentoyhteydet
Aasiasta auttavat.
Uhkana on Suomen ajautuminen Etelä-Euroopan ongelmavaltioiden seuraan. Myös Suomessa valtio
velkaantuu, kilpailukyky heikkenee, väestö ikääntyy ja julkinen sektori sekä eläkevastuiden hoito rasittavat
yhä enemmän yksityisen sektorin kannattavuutta. Poliittisten päättäjien huomio on väärissä asioissa:
pohditaan valtion laajentumista yritystoimintaan, kun pitäisi keskittää kaikki tarmo julkisen sektorin toiminnan
tehostamiseen. Yksityisen sektorin hallinnollinen kuormitus on saatava takaisin kasvua tukevalle ja
kestävälle tasolle. Rakenteelliset uudistukset – työurien pidentäminen, kuntareformi ja terveydenhuollon
reformi – ovat kaikki juuttuneet eduskuntaan, eikä uskallusta muutosten läpivientiin näytä löytyvän.
Suomen IT-klusteri kutistuu nopeasti Nokian ajaessa toimintojaan alas. Olisiko nyt hyvä aika käynnistää
suuria, julkista sektoria tehostavia e-palveluhankkeita, joilla kansalaisten palveluja parannettaisiin? Suomen
yksityisen sektorin hallinnollinen rasitus on arvioitu EU:n keskiarvoa pienemmäksi (1,5–2 %, VATT 2008),
mutta tekemistä olisi ainakin verotuksessa, työnantajavelvollisuuksissa ja ympäristöluvissa.
”Kevään 2013 aikana nähdään huomattava määrä yt-ilmoituksia syksyn 2012 tapaan. Veronkorotukset
leikkaavat kotimaista kulutusta ja vähentävät toimeliaisuutta. Varainsiirtoveron korotus ja mahdollinen
asuntolainakatto vievät puhtia rakennusalalta ja heikentävät tilannetta entisestään. Vientivetoisesta noususta
on kuitenkin toiveita vuoden jälkipuoliskolla. Uskomme työttömyyden jatkavan nousuaan kesään asti ja
käyvän mahdollisesti jopa yhdeksässä prosentissa ennen kuin tilanne syksyllä helpottaa”, Kuhalampi arvioi.
Pääkaupunkiseudun yhdistäminen yhdeksi kunnaksi ei ole asukkaiden etu
Pääkaupunkiseudulla vallitsee terve, kansalaisia hyödyttävä kuntakilpailu, jossa asukkaat tekevät erilaisia
elämäntapavalintoja. Nykymalli pakottaa kunnat miettimään elinoloja asukkaan, ei pelkästään
kuntapäättäjien näkökulmasta. Jos asukkaan haluamaa asumismuotoa tai palvelutasoa ei ole tarjolla, hän
voi helposti muuttaa alueen kaupungista toiseen.
Kunnallisveropohja nojaa tähän periaatteeseen: parhaiten palveleva kunta saa parhaat veronmaksajat.
Häviäjäkunta joko muuttaa tapojaan tai ajautuu vaikeuksiin veropohjan huvetessa. Vapaa kilpailu hyödyttää
kansalaisia ja jaloillaan äänestäminen pakottaa julkista sektoria kuuntelemaan kansalaisia paljon
kuntavaaleja ja nettiparlamentteja tehokkaammin. Tämä varmasti ärsyttää kuntapäättäjiä, mutta
kuntakilpailua ei silti ole syytä lopettaa.
”Ei ole vaikea arvata, että uusi pääkaupunkiseudun jättikuntakokonaisuus rakennettaisiin raskaimman ja
tehottomimman hallintomallin mukaan. Maassa on varmasti monia liian pieniä kuntia, mutta Helsinki, Espoo
Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta
asiakkailla on käytettävissään yhteensä yli 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit.
Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat
asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna
2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi

5. TIEDOTE
11.2.2013
ja Vantaa eivät kuulu tähän joukkoon. Julkisten palvelutarjoajien välisen terveen kilpailun loppuminen ei voi
olla kansalaistenkaan etu”, Kuhalampi huomauttaa.
Sp-Rahastoyhtiön sijoitussuositukset: hetken neutraalipaino osakkeissa
Lähiajan mahdollisuudet ja uhat ovat tasapainossa. Eurooppalaisten pankkien ongelmat ovat
hermostuttaneet markkinoita ja pysäyttäneet hetkellisesti osakemarkkinoiden nousun. USA todennäköisesti
supistaa leikkauspakettiaan ennen helmikuun loppua, mutta ratkaisut jäänevät jälleen viime hetkiin. Näiden
tapahtumien aiheuttama mahdollinen korjausliike kevään aikana voi olla tilaisuus lisätä osakeomistuksia.
Osakesijoitukset. Vuosi 2012 oli hyvä osakesijoitusvuosi, mutta nousu tapahtui huomattavan pienillä
ostomäärillä. Tammikuun 2013 merkinnät osakerahastoihin olivat jo lähes yhtä suuret kuin 2012 yhteensä.
”Ennustamme sijoittajien palaavan osakemarkkinoille. Alkuvuonna vahvistuvat lähinnä USA:n ja Euroopan
sijoitusmarkkinat, mutta vuoden edetessä rahaa riittää eksoottisempiinkin maihin. Talouden elpyminen voi
osoittaa ainakin Aasiassa ja USA:ssa toimivien yhtiöiden tulosennusteet liian vaatimattomiksi. Yritykset ovat
vakavaraisia, mikä saattaa nostaa investointihalukkuutta loppuvuodesta ja nostaa talouskasvua. Riskeinä
näemme eurokriisin palaamisen sekä mahdolliset valuuttakurssimuutoksista johtuvat kauppariidat
vastatoimineen. Myös korkotason liian nopea nousu voi pysäyttää talouskasvun ja palauttaa epävarmuuden
osakemarkkinoille”, Kuhalampi pohtii.
Korkosijoitukset. Useimmat viitekorot ovat kääntyneet nousuun joulun jälkeen ja raha tuntuu virtaavan pois
jvk-lainoista osakemarkkinoille. Markkinat voivat alkaa hinnoitella maailmantalouden nousukautta ja kiihtyvää
inflaatiota vuoden edetessä. Jos Saksan valtionlainojen korko nousee vuoden aikana rauhallisesti noin
prosentin, Euroopan talouskehitys kestää sen. Huomattavasti nopeampi nousu sen sijaan kylväisi uusien
kasvuhäiriöiden siemeniä euroalueelle. Vuonna 2012 pelko ajoi ihmisiä enemmän kuin tuottovaade, mikä
muodosti korkomarkkinoille hienoisen kuplan. Tänä vuonna tilanne korjaantuu: kaikki korot nousevat
lähemmäs inflaation ja luottoriskin edellyttämiä normaalitasoja. Pitkien korkopapereiden nykyarvo voi laskea
vuoden aikana.
Painotukset ja suositukset. Sp-Rahastoyhtiön salkunhoitajat arvioivat, että inflaatio ei vielä 2013 ole
ongelma euroalueen taantuman keskellä. Rakentaminen on ollut vähäistä finanssikriisin jälkeen ja
kiinteistöjen reaalihinnat ovat hieman laskeneet. Näin ollen kiinteistöjen sekä muun reaalivarallisuuden
houkuttelevuus sijoituskohteena lienee kasvussa. Lähivuosina sijoittajat hakevat inflaatiosuojaa rahoilleen.
”Korkopuolella painotamme vuoden talletusaikaa, koska lyhimmät korot ovat liian matalia ja pidemmistä
koroista ei saa riittävää korkoa suhteessa inflaatioon. Korkosijoituksista normaalin luottoluokituksen
yrityslainoihin saa vielä riittävän tuoton”, Kuhalampi toteaa.
Lisätiedot:
Säästöpankkiryhmän markkinastrategi, CFA Miska Kuhalampi, puh. 010 436 6541,
miska.kuhalampi@saastopankki.fi
Liite: Lehdistötilaisuuden ppt-esitys (pdf-muodossa)
Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta
asiakkailla on käytettävissään yhteensä yli 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit.
Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat
asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna
2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi