Väitöskirjatutkija Elina Aaltion (Helsingin yliopisto) esitys "Baumolin taudin uusi luenta: tavoitteeksi eheä ja ekologinen palvelujärjestelmä" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.

1. Baumolin taudin uusi luenta:
tavoitteeksi eheä ja ekologinen
palvelujärjestelmä
Kelan tutkimus 50 vuotta
5.6.2014
Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY
elina.aaltio(at)gmail.com

2. Esityksen rakenne
 Mikä Baumolin tauti on?
 Miksi sitä pidetään ongelmana hyvinvointivaltion
tulevaisuudelle?
 Miksi se ei ole ongelma hyvinvointivaltion
tulevaisuudelle, jos hyvinvointivaltiolla ymmärretään
yhteiskuntajärjestys, joka pyrkii turvaamaan ihmisten
hyvinvoinnin?
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

3. Baumolin tauti kuten Baumol sen esitti
William J. Baumol & William G. Bowen (1966) Performing Arts – The
Economic Dilemma. A Study of Problems common to Theater, Opera,
Music and Dance.
 Talous jakautuu kahteen osaan eli korkean (teollisuus) ja matalan
(taide, opetus) tuottavuuden sektoreihin.
 Teollisuudessa työntekijöiden palkkoja voidaan korottaa
tuottavuuskehityksen tahdissa ilman, että yksikkötyökustannukset
kasvavat.
 Matalan tuottavuuden aloilla vastaava palkankorotuslogiikka johtaisi
palkkaköyhyyteen.
 Yksikkökustannusten kasvu ja rahoitusvaikeudet eivät ole
taiteilijoiden tai oppilaitosten omaa syytä, eikä voi olettaa, että
tällainen tuotanto olisi omavaraista ja markkinaehtoista.
JOHTOPÄÄTÖS
 Koska taide ja opetus on inhimillisen ja kulttuurisen kehityksen
kannalta arvokasta, on merkittävästi lisättävä niiden julkista
rahoitusta.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

4. Baumolin tauti 2010-luvun
talousdiskurssissa
 Julkisten palvelujen tuottavuus kohoaa heikosti.
 Hyvinvointivaltioon ei ole varaa, ellei sen puitteissa
järjestettyjen palvelujen tuottavuutta paranneta.
JOHTOPÄÄTÖS:
 Lisätään palvelun tuottavuutta lisäämällä suoritteita
suhteessa panoksiin.
 Lisätään koko järjestelmän tuottavuutta
lakkauttamalla osa palveluista.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

5. Palvelujen tuottavuuden ongelma
 Inhimillistä hyvinvointia lisäävät palvelut ovat eri
muodoissa tapahtuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
 Kun tuottavuus lasketaan suoritteista (asiakaskäynnit,
hoitotoimenpiteet jne.), palvelun sisältö, laatu tai
seuraukset eivät näy laskelmissa.
 Huono toimenpide = hyvä toimenpide
 Jos palvelun luonteeksi hyväksytään vuorovaikutus, on
loogisesti hyväksyttävä myös se, ettei ihmistyön määrää
voi merkittävästi vähentää ilman, että palvelun
vaikuttavuus kärsii.
 Vaikuttava palvelu on huonosti tuottavaa.*
* Jos tuottavuuslaskelmiin on sisällytetty myös palvelun laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia muuttujia, tämä ei päde, sillä
kalliista yksikkökustannuksista huolimatta tuottavuus voi kehittyä suotuisasti, jos palvelu on ollut erityisen vaikuttavaa.
Yleensä tuottavuutta ei kuitenkaan lasketa siten, että vaikuttavuutta olisi sisällytetty tuottavuuslukuun.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

6. Miksi palvelujen huono tuottavuus ei
välttämättä haittaa?
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

7. Tavaratuotannon tuottavuuden jatkuva
kasvu on uhka hyvinvoinnillemme
William J. Baumol (2012) Cost disease. Why
computers get cheaper and health care doesn’t.
Tuottavuuskasvu on
 johtanut sellaisten tavaroiden halpenemiseen, joiden
käytön lisääntyminen ei ole suotavaa (niin autot kuin
joukkotuhoaseetkin).
 lisännyt liikenneruuhkia, terrorismin uhkaa,
kertakäyttökulutusta ja jätteiden määrää.
 johtanut ympäristön turmelemiseen ja
ilmastonmuutokseen.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

8. Palvelutuotannon huono tuottavuus sen
sijaan vahvistaa hyvinvointiamme
 Kollektiivinen hyvinvointi tuotetaan palveluilla, joissa
ymmärretään, että ihmisen kokonaisvaltainen
hyvinvointi edellyttää riittäviä aineellisia, henkisiä,
fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, sekä
turvallista elinympäristöä.
 Doyal & Gough (1991): Hyvinvointi on osallistumista ja
vapautumista.
 Tällaisten palvelujen tuottaminen edellyttää
onnistunutta vuorovaikutusta palvelun antajan ja
saajan välillä. Siis ihmistyötä ja aikaa.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

9. Eheät ja ekologiset palvelut
Eheät palvelut
 Palvelun saaja (oppilas, potilas, asiakas) on kohdattava
palveluissa kokonaisena ihmisenä - ei yksittäisenä sairautena,
ongelmana tai toimenpiteen kohteena.
 Ihminen on ymmärrettävä osaksi kokonaisuutta eli
yhteiskuntaa ja luontoa.
Ekologiset palvelut
 Inhimillistä hyvinvointia ei voi erottaa luonnon hyvinvoinnista.
 Palveluissa voidaan valistaa ihmisiä kestäviin elintapoihin.
 Palvelut voivat vapauttaa ihmisiä haluista (ylikulutus), jotka
ovat vahingollisia ihmisten tarpeille (hyvinvointi).
 Palvelutuotannon osuuden kasvu materiaaliseen tuotantoon
nähden kannatettavaa: lähtökohtaisesti ekologisempaa kuin
tavaratuotanto.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

10. Entä rahat?
 William J. Baumol: kun joku kuluttaa dollarin, toinen tienaa sen.
 Minkä yhteiskunta yhteensä kuluttaa, se yhteensä myös tienaa.
Ongelmana epätasainen tulonjako.
 Abba Lerner: valuutta on valtion luomus.
 Valtiolla on oikeus verottaa, määrätä missä valuutassa verot
maksetaan, ja laskea tätä valuuttaa liikkeelle haluamansa määrän.
 John Maynard Keynes: julkiset investoinnit ja tuloerojen
kaventaminen tukevat talouskasvua ja työllisyyttä lisätessään
kokonaiskysyntää ja kulutusalttiutta.
 Työstä saa palkkaa, joka kulutetaan, mikä työllistää muita.
 Jussi Ahokas & Lauri Holappa: täystyöllisyys, taloudellinen
vakaus sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on kaikki
mahdollista saavuttaa yhtä aikaa rahapoliittisesti suvereenilla
talousalueella keskuspankin tuella.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

11. Jos finanssipolitiikan vaihtoehtojen
pohtiminen ei innosta,
ratkaisu löytyy myös tästä:
 Palvelujen huonompi tuottavuus ei johdu siitä, että
niitä tuotettaisiin väärin vaan siitä, että
tavaratuotannon tuottavuus kasvaa nopeammin.
 Pitäisikö mieluummin hidastaa tavaratuotannon
tuottavuutta? Halvat tavarat tulevat ihmiskunnalle
kalliiksi.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY

12. Kirjallisuutta
Aaltio, Elina (2013) Hyvinvoinnin uusi järjestys. Helsinki: Gaudeamus.
Aaltio, Elina (2013) Hyvinvointivaltio, Baumolin tauti ja väärät lääkkeet. Poliittinen talous,
vol.1, nro 1.
Ahokas, Jussi & Holappa, Lauri (2014) Rahatalous haltuun. Irti kurjistavasta
talouspolitiikasta. Helsinki: Like.
Baumol, William J. & Bowen, William G. (1966) Performing Arts – The Economic
Dilemma. A Study of Problems common to Theater, Opera, Music and Dance. New York:
The Twentieth Century Foundation.
Baumol, William J. (2012) Cost disease. Why computers get cheaper and health care
doesn’t”. New Haven, CT: Yale University Press.
Doyal, Len & Gough, Ian (1991) A Theory of Human Need. Houndmills, Basingstoke,
Hampshire & London: Macmillan.
Keynes, John Maynard (1936/1991) The General Theory of Employment, Interest, and
Money. San Diego/New York/London: A Harvest Book, Harcourt Inc.
Lerner, Abba (1947) Money as a Creature of the State. American Economic Review
37(2), 312-317.
5.6.2014Elina Aaltio, väitöskirjatutkija, HY