1. 1
Opetuksen ja oppimisen laatutekijät
3.10.2013
Juhani Anttila
xxxx/2.9.2013/jan
These pages are licensed
under the Creative Commons 3.0 License
http://creativecommons.org/licenses/by/3.0
(Mention the origin)

2. 2
Pohdinnan aiheita
Mitä tarkoittaa, että jokin on laadukasta?
Miten laatu saadaan toteutetuksi ammattimaisesti?
Yleisesti
- Organisaatioiden toiminnassa
Opetusalalla
- Oppilaan, koulun, maan näkökulmasta
4053/3.9.2013/jan

3. 3
Laatuaihe on esillä yhteiskunnassa ja sen organisaa-
tioissa - vastaansanomattomasti, kiistattomasti
 Kaikki arvostavat aitoa laatua.
Laaduttomuus vähintäänkin ärsyttää.
 Kaikenlaiset organisaatiot panostavat laatuun.
Laatua ei voi saada aikaan eikä laaduttomuutta poistetuksi sattumanvaraisesti,
määräyksillä tai rahalla.
 Määrätietoinen laatutyö on osoittautunut kannattavaksi.
Laaduttomuus ja virheet merkitsevät asioiden toimimattomuutta, tyytymättömyyttä ja
kustannuksia.
 Laatutoiminnasta on kehittynyt vuosikymmenien aikana kansainvälisesti
ammattimainen asiantuntemus- ja osaamisalue, johon sisältyy organisaatioissa
hyviksi koettuja periaatteita, menettelyjä ja viitekehyksiä.
 Suomalainen opetusala on saanut paljon arvostusta kansainvälisissä
vertailututkimuksissa.
 Viimeaikoina on julkisuudessa ollut paljon keskustelua monenlaisesta
laaduttomuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
 Laadun suhteen tehdään myös paljon jotain pinnallista tai suorastaan kyseenalaista.
4054/3.9.2013/jan

4. 4
Laatukäsitteestä
Laatu on käsite, jonka jokainen voi ymmärtää ilman selityksiä. Laatu on yleiskielen paljon
käytetty sana. Kun jokin asia yhdistetään laatuun, halutaan tuoda esille tuon asian myönteisiä
piirteitä ja hyvyyttä. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite. Kuitenkin monimielisyys on
laatukäsitteeseen itseensä sisältyvä luonteenomainen piirre, josta johtuen laatukäsite voidaan
määritellä monella eri tavalla:
• Tuoteominaisuusperusteiset määritelmät: Laatu on tuotteen objektiivisesti
mitattavissa olevia ominaisuuksia.
• Tuotantoperusteiset määritelmät: Laatu on vaatimusten objektiivista täyttymistä
tai virheettömyys-/virheellisyysaste.
• Monetaariset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen käyttöarvo (utiliteetti)
tai käyttöarvon ja hinnan suhde.
• Reaalitaloudelliset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen subjektiivinen
hyötyarvo riippumatta sen hinnasta.
• Filosofiset ja myyttiset määritelmät: Laatu on subjektiivisesti koettavaa
erinomaista hyvyyttä (esim. hyvinvointia ja rakkautta) tai luksusta.
Liiketoiminnallis-ammatillisia yhteyksiä varten laatukäsite on määritelty kansainvälisessä
standardissa ISO 9000. Tämä määritelmä on ammatillisessa käytössä lähes sadassa maassa ja
miljoonissa erilaisissa organisaatioissa.
3413/15.8.2013/jan

5. 5
Laatu (quality)
Missä määrin eri sidosryhmien tarpeet ja
odotukset täyttyvät?
(Degree of fulfillment)
Eri osapuolten subjektiivisten syvien
kokemusten kokonaisuus ja tyytyväisyys
-Ratio
-Non-ratio (emotio, tunne)
-Irratio
Pääasiallisesti hiljaista (tacit) tietoa
Vaatimusluokka (grade)
Täyttyvätkö tietyt vaatimukset?
(Conformity)
Objektiivinen rationaalinen näyttö
Selväsanaisesti ilmaistua (explicit) tietoa
U
Mistä on kysymys?
4055/3.9.2013/jan

6. 6
Laatu ja sen toteuttaminen
4058/17.8.2013/jan
Laatu:Laatu:
““Missä määrinMissä määrin jokinjokin täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmientäyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet ja odotuksettarpeet ja odotukset””
Organisaatio
Sidosryhmä
Tuotos
Laatua ja laadunhallintaa on aina
jossain määrin olemassa kaikissa
organisaatioissa. Oleellinen
kysymys on, miten sitä voidaan
jatkuvasti lisätä. Ns. ylilaatu on
käsitteenäkin mahdoton.
LaadunhallintaLaadunhallinta::
““koordinoidut toimenpiteet organisaation
suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun
liittyvissä asioissa””

7. 7
“Oppivan yhteiskunnan” tukipilarit:
• Oppia tietämään
• Oppia tekemään
• Oppia elämään toisten kanssa
yhdessä
• Oppia olemaan
Oppimisen jännitteiset dilemmat:
• Globaali ja paikallisuus
• Universaalisuus ja yksilöllisyys
• Traditio ja modernisuus
• Pitkä ja lyhyt aikajänne
• Tiedon valtava lisääntyminen ja
ihmisen omaksumiskyky
• Henkisyys ja materiaalisuus
Oppimisen laadun tarpeet ja odotukset
4059/3.9.2013/jan (Ref.: UNESCO)
Oppimisen perustarpeet:
• Oppimiskeinot (learning tools): luku- ja kirjoitustaito,
suullinen ilmaisutaito, laskutaito ja ongelmien
ratkaisutaito
• Oppimisen sisältö: tiedot, taidot, arvot ja asenteet
Oppimisen ulottuvuudet:
• Etiikka ja kulttuuri
• Tiede ja teknologia
• Talous ja yhteiskunta
Oppivan yhteiskunta eroaa oppivasta
organisaatiosta. Organisaatio voidaan
ymmärtää järjestelmänä, systeeminä.
Sen sijaan yhteiskunta on verkosto.

8. 8
Oppiminen on opetus- ja oppimisprosessien tulos.
4060/15.2.2013/jan
Organisaatio
Sidosryhmä
Organisaation prosessit
ja rakenteet Sidosryhmän
prosessit ja rakenteet
Liitäntäpinta
Tuotos
(prosessien tulos)
Organisaation sidosryhmäkytkentä:
Partneri Hallinnassa olevat prosessit on laadun toteuttamisen perusedellytys.
Prosessi on tuloksellista toimintaa. Organisaation rakenteiden pitäisi
tukea prosesseja.
Laadukkaan tuotoksen hyödyntäminen ja kokeminen tuottaa arvoa ja
tyytyväisyyttä.

9. 9
Tyytyväisyyden laki (*) – laadun tuottamisen perusajatus
 Jos toimitaan kaikkien suhteen samalla tavalla, laatu vaihtelee.
 Jos halutaan kaikille saman tasoista ja hyvää laatua, tulee toimia
eri kohteiden suhteen erilailla.
4056/22.8.2013/jan (*) Ref.: Kenneth Johnston

10. 10
4057/14.8.2013/jan
Laadun kokeminen
Välinpitämättömyys
Tyytymättömyys
Suuri
Suuri
Tyytyväisyys
Pieni
Pieni

11. 11
• UNESCOn EFA (Education for all). GEQAF (General Education Quality/Diagnostic Framework):
Koulutusjärjestelmä ja oppimisympäristö, tavoitteet, rakenne ja toimivuus. LLECE (Latin
American Laboratory for Assessment of the Quality of Education). SACMEQ (The Southern and
Eastern Africa Consortium for Monitoring Educational Quality)
• OECDn PISA (The Programme for International Student Assessment): Peruskoulunsa
päättävien 15-vuotisten oppilaiden osaamisen arviointi matematiikassa, lukemisessa,
tiedeaiheissa, ongelmanratkaisussa ja talouslukutaidossa
• TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) neljännen ja kahdeksannen
asteen koulutuksen tason kehittyminen matematiikassa ja tiedeaiheissa
• PIRLS (Progress in International Reading Literacy Study): Luetun ymmärtämisen kehittyminen
neljännen asteen koulutuksessa
• EIU (The Economist Intelligence Unit) Learning Curve: Kouluresurssien ja käytäntöjen vertailu
• Bolognan prosessi: Euroopan korkeakoulujen opetuksen yhtenäisyys ja laadunvarmistus
• Kansainväliset ja kansalliset arvioinnit ja luokittelut, esim. yliopistot, korkeakoulut,
ammattikorkeakoulut, lukiot ja ohjelmat
Arviointimallit, vertailututkimukset ja luokittelut
koskevat sekä toimintaa että tuloksia
4061/3.9.2013/jan

12. 12
Opetuksen toteutustavat eivät ole vaikuttavia tai tehokkaita:
 Perinteiset opetusohjelmat ja kurssit sekä opetuksen laadunhallinta
 E-oppimisratkaisut, esim.:
• SCORM (the Sharable Content Object Reference Model)
• AIC (The Aviation Industry Computer-Based Training)
• SingCore (Singapore-defined standard for metadata to tag learning objects and
assets)
Formaalit oppimisjärjestelmät ovat liian kalliita, oppiminen tylsää ja oppimismateriaalit
liian raskaita eivätkä uudelleen käytettäviä.
Opetuksen laadunhallinta on kehittymätöntä tai näennäistä (esim. Bolognan prosessin
laadunvarmistus).
Vanhat oppimisteoriat ja traditiot (mm. behaviorismi, objektivismi, kognitivismi, pragmatismi,
konstruktivismi, interpretivismi) pitäisi korvata uusilla erityisesti perustuen konnektivismiin.
4062/21.8.2013/jan
Kehityksen kritiikkiä
(Ref.: Stephen Downes ja George Siemens)

13. 13
4063/17.8.2013/jan (Ref.: Jay Cross ja Sugata Mitra)
Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen
Muodollinen oppiminen
•Koulutusohjelmat
•Kurssit
•Oppikirjat
Panostaminen Oppiminen
Epämuodollinen oppiminen
•Päivittäistoiminta
•Muut opiskelijat
•Itse organisoituva
oppiminen
•Mentorit
Panostamisen ja oppimisen paradoksi
Uudet oppimisympäristöt, yhteisöllinen oppiminen,
koulu pilvessä ja avoimet oppimisresurssit, esim.
SOLE (Self-Organized Learning Environment) ja
MOOC (Massive open online course)?

14. 14
Yhteisöllinen oppiminen,
yhteisen tiedon syntyminen,“Ba”
Tieto
4064/14.8.2013/jan (Ref.: Nonaka)
Yksilöllinen
asiayhteys
Yksilöllinen
asiayhteys
Yhteinen asiayhteys
Ba:
(SECI = sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen, ja sisäistäminen)

15. 15
Vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen
4065/20.8.2013/jan (Ref.: Gloor)
(1)
Henkilöyhteydet
(2)
Interaktiivisuus (3)
Tiedon jakaminen
0  0
m  m Pieni
Henkilökohtainen
Suuri
Yhteisöllinen
Tavoite: Tehokas oppiminen verkossa

16. 16
• Miten kansainvälisiä malleja ja vertailututkimuksia voisi käyttää hyödyksi?
• Miten poliittiset päätökset ja viranomaistoiminta edistävät tai haittaavat oppimisen
laatua?
• Miten päätökset ja toiminnan johtaminen oppilaitoksissa vaikuttavat oppimisen laatuun?
• Miten oppiminen voitaisiin nähdä monialaisena aiheena?
• Miten pitäisi suhtautua uusien oppimiskonseptien, -periaatteiden, -ympäristöjen ja -
prosessien mahdollisuuksiin ja uhkiin?
• Miten ammattimaisella laatutoiminnalla voidaan saada antaa ryhtiä ja koettuja keinoja
oppimisen laadun toteuttamiselle harrastelijamaisen laatutoiminnan välttämiseksi?
• Miten parhaiten voidaan arvioida laatua opetuksessa ja oppimisessa?
• Miten oppimisen laadun toteuttamisessa voidaan paneutua yksilöllisiin
oppimistapahtumiin sekä niiden hallintaan (prosessit ja tuotokset) ja aitoihin tarpeisiin
ja odotuksiin?
Pitäisikö vielä lisää pohtia, että …
4066/20.8.2013/jan

17. 17
Henkilö kokonaisvaltaisesti opetus/oppimisprosesseissa
Sisäinen henkinen prosessi:
• Arvot ja arvostukset
• Tunteet
4067/17.8.2013/jan
Tietoisuus
Alitajuisuus
Ulkoiset koulutus/oppimis-
prosessit
Hiljainen
tieto
Fyysinen olemus (Soma)
Eksplisiitti tieto
SitoutuminenKollektiivinen tietoisuus ja
alitajuisuus
(Ref.: Shusterman, Saaristo ja Zohar)