1. Sviluppo neuromotorio nneeii pprriimmii
aannnnii ddii vviittaa
RRaaffffaaeellee FFaallssaappeerrllaa

2. Esame nneeuurrooeevvoolluuttiivvoo
aassppeettttii cclliinniiccii
PPeerr VVoollppee::
• LL''eessaammee nneeuurroollooggiiccoo nneeoonnaattaallee........ ccoossttiittuuiissccee llaa
ppiieettrraa aannggoollaarree ddeellllaa vvaalluuttaazziioonnee nneeuurroollooggiiccaa
• SSii ffoonnddaa ssuullllee bbaassii ddeellll''eessaammee nneeuurroollooggiiccoo ddeeii llaattttaannttii ee
ddeeii bbaammbbiinnii iinn eettàà ppiiùù aavvaannzzaattaa,, mmaa èè aarrrriicccchhiittoo ee
mmooddiiffiiccaattoo ppeerr aaddaattttaarrlloo aall nneeoonnaattoo
• EE'' nneecceessssaarriioo ppeerr eesspprriimmeerree ddeeii ppaarreerrii rraazziioonnaallii ssuullllaa
ddiiaaggnnoossii,, llaa pprrooggnnoossii ee llaa ggeessttiioonnee ddeell ppaazziieennttee..

3. Esame nneeuurrooeevvoolluuttiivvoo
aassppeettttii cclliinniiccii
LL''eessaammee cclliinniiccoo èè iimmppoorrttaannttee ppeerr ssttaabbiilliirree iill ggrraaddoo
ddii ddiissffuunnzziioonnee cceerreebbrraallee iinnddiippeennddeenntteemmeennttee ddaall
rriissccoonnttrroo oo mmeennoo ddii lleessiioonnii cceerreebbrraallii
mmaaccrroossccooppiiccaammeennttee ddooccuummeennttaattee
((nneeuurrooiimmaaggiinngg)).. II rreeppeerrttii nneeuurroorraaddiioollooggiiccii nnoonn
sseemmpprree ccoorrrreellaannoo ccoonn llaa ggrraavviittàà ddeellll''oouuttccoommee
ppssiiccoommoottoorriioo..

4. Principali teorie sullo ssvviilluuppppoo mmoottoorriioo
• TTeeoorriiaa nneeuurroo mmaattuurraazziioonniissttiiccaa::
ggrraadduuaallee ssvviilluuppppoo ddii ppaatttteerrnn ggeenneettiiccaammeennttee
ee tteemmppoorraallmmeennttee pprreeddeetteerrmmiinnaattii nneell SSNNCC
((ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraallee)).. DDaa qquuii llaa
ffaammoossaa ““ppllaassttiicciittàà cceerreebbrraallee””ddeell nneeoonnaattoo,,
cchhee nnee rreennddee iill cceerrvveelllloo mmooddiiffiiccaabbiillee
• TTeeoorriiaa ddeeii ssiisstteemmii ddiinnaammiiccii::
iinntteeggrraazziioonnee ttrraa ffaattttoorrii iinnttrriinnsseeccii aall SSNNCC,,
aammbbiieennttee,, ccaarraatttteerriissttiicchhee bbiioommeeccccaanniicchhee,,
ddeetteerrmmiinnaannoo uunnaa ggrraannddee vvaarriiaabbiilliittàà nneeii
tteemmppii ee nneeii mmooddii iinn ccuuii uunn bbaammbbiinnoo
rraaggggiiuunnggee ooggnnii ttaappppaa ddeelllloo ssvviilluuppppoo
nneeuurroommoottoorriioo

5. Teoria classica dello ssvviilluuppppoo mmoottoorriioo
LLeeggggee ddeellllaa
pprrooggrreessssiioonnee
Cefalo caudale Prossimo- distale
Il controllo del capo e
dell’asse corporeo
precede quello degli
arti
Lo sviluppo dei movimenti
delle parti prossimali
precede quello delle parti
distali del corpo

6. Il follow-uupp nneeuurrooppssiicchhiiccoo::
iimmppoorrttaannzzaa ddii uunn aapppprroocccciioo iinntteeggrraattoo
• LL’’oosssseerrvvaazziioonnee ddeellllaa mmoottrriicciittàà ssppoonnttaanneeaa
• LL’’eessaammee nneeuurroollooggiiccoo ccllaassssiiccoo
• LLaa vvaalluuttaazziioonnee ddeeggllii aassppeettttii ppeerrcceettttiivvii ee
sseennssoorriiaallii
• LLaa vvaalluuttaazziioonnee ddeell ccoommppoorrttaammeennttoo iinntteerraattttiivvoo
• II tteessttss ddii ssvviilluuppppoo

7. GGeenneerraall MMoovveemmeennttss ((GGMMss))
ssoonnoo mmoovviimmeennttii gglloobbaallii ssppoonnttaanneeii cchhee ccooiinnvvoollggoonnoo ttuuttttoo iill ccoorrppoo ddeellllaa
dduurraattaa vvaarriiaabbiillee ddaa ppoocchhii sseeccoonnddii aa ddiivveerrssii mmiinnuuttii
SSoonnoo ccaarraatttteerriizzzzaattii ddaa vvaarriiaabbiilliittàà ddeellllaa sseeqquueennzzaa ccoonn ccuuii bbrraacccciiaa,, ggaammbbee,, ttrroonnccoo ee
ccoolllloo vveennggoonnoo iinntteerreessssaattii ddaall mmoovviimmeennttoo;; pprreesseennttaannoo uunn ccrreesscceennddoo eedd uunn
ddeeccrreesscceennddoo iinn iinntteennssiittàà,, ffoorrzzaa ee vveelloocciittàà;; iinniizziioo eedd uunnaa ffiinnee ggrraadduuaallii;;
ccoommpplleessssiittàà nneellllee sseeqquueennzzee ddii eesstteennssiioonnee ee fflleessssiioonnee ddii ggaammbbee ee bbrraacccciiaa;; rroottaazziioonnii
ssoovvrraappppoossttee ee ccaammbbii ddii ddiirreezziioonnee
TTaallii ccoommppoonneennttii rreennddoonnoo ii mmoovviimmeennttii fflluueennttii eedd eelleeggaannttii..
SSoonnoo oosssseerrvvaabbiillii ssoopprraattttuuttttoo dduurraannttee iill ssoonnnnoo aattttiivvoo ((ssoonnnnoo RREEMM)),, iill ppiiaannttoo
ee llaa vveegglliiaa aattttiivvaa

8. II GGMMss ccaammbbiiaannoo ccoonn ll’’eettàà::
nneell pprreetteerrmmiinnee ee nneell nnaattoo aa tteerrmmiinnee ffiinnoo aa 22 mmeessii
((WWrriitthhiinngg)) ee ddaa 22 aa 55 mmeessii ddii eettàà ((FFiiddggeettyy))..

9. ““WWrriitthhiinngg”” GGMMss
Sono GMs caratterizzati da ampiezza piccola o moderata, e da velocità lenta o
moderata. Occasionalmente possono inserirsi movimenti più rapidi ed ampi,
specie delle braccia. Tipicamente questi movimenti sono ellittici nella forma:
questa componente crea l’impressione del carattere “writhing” (tipo “fil di
ferro”). Iniziano nel periodo fetale e continuano nel primo e secondo mese post-termine.
Hanno una sequenza variabile e riguardano tutte le parti del corpo. Il repertorio è
distinto in:
Poor repertoire
Chaotic
Cramped-synchronized

10. VViiddeeoo

11. ““Fidgety” GMs: da 6-9 sseettttiimmaannee aa 44 mmeessii
ddooppoo iill tteerrmmiinnee
• Sono GMs circolari, di piccola ampiezza, di velocità moderata, di
accelerazione variabile, che interessano il capo, il tronco, gli arti, in tutte le
direzioni. Sono quasi continui nel bambino sveglio, tranne che durante i
periodi di attenzione focalizzata. Possono avvenire insieme ad altri
movimenti, come lo scalciare, movimenti oscillatori distali, scoppi di gioia.
Sono in genere presenti dalle 6-9 settimane fino alle 15-20 settimane post-termine.
Sono un segno di disfunzione quando il pattern motorio si presenta
con Fidgety di ampiezza, velocità e rapidità esagerate (Abnormal Fidgety) o
quando non vengono osservati (Absent Fidgety)

12. VViiddeeoo CCaassoo
cclliinniiccoo

13. Esame neurologico classico ddeell nneeoonnaattoo
• PPeerr uunn ccoorrrreettttoo eessaammee nneeuurrooeevvoolluuttiivvoo ddeell nneeoonnaattoo bbiissooggnnaa
ccoonnoosscceerree::
• EEttàà ggeessttaazziioonnaallee ((EE..GG)) tteemmppoo iinn sseettttiimmaannaa aallllaa nnaasscciittaa
• EEttàà ccoorrrreettttaa (( EE..GG mmeennoo sseettttiimmaannee oo ggiioorrnnii iinn ccaassoo ddii pprreemmaattuurriittàà))
• PPeessoo aallllaa nnaasscciittaa
• MMiissuurraa ee ffoorrmmaa ddeellllaa cciirrccoonnffeerreennzzaa ccrraanniiccaa ((nnoorrmmaallee 3344--3355 ccmm))

14. EEssaammee nneeuurroollooggiiccoo ccllaassssiiccoo ddeell nneeoonnaattoo
• VVaalluuttaazziioonnee ddeeggllii ssttaattii ccoommppoorrttaammeennttaallii ((ssoonnnnoo NNRREEMM,, ssoonnnnoo
RREEMM,, ssoonnnnoolleennzzaa,, aalllleerrttaa,, ppiiaannttoo))
• VVaalluuttaazziioonnee nneeuurroosseennssoorriiaallee ee ddeell ccoommppoorrttaammeennttoo iinntteerraattttiivvoo
((ssoogglliiaa ddii rriissppoossttaa aa ssttiimmoollaazziioonnii lluummiinnoossee,, aaccuussttiicchhee,,
nnoocciicceettttiivvee,, iinnsseegguuiimmeennttoo vviissiivvoo,, aaggggaanncciioo vviissiivvoo))
• RROOTT (( bbiicciippiittaallee,, ppaatteellllaarree,, aacchhiilllleeoo,, cclloonnoo ddeell ppiieeddee))
• TToonnoo ppaassssiivvoo (( mmaannoovvrraa ddeelllloo sscciiaarrppaa,, aannggoolloo aadddduuttttoorrii,, aannggoolloo
ppoopplliitteeoo,, MMaannoovvrraa ttaalllloonnee--oorreecccchhiioo,, rriittoorrnnoo eellaassttiiccoo aarrttii ssuuppeerriioorrii
eedd iinnffeerriioorrii))
• TToonnoo aattttiivvoo ((mmaannoovvrraa ddii ssoossppeennssiioonnee vveennttrraallee,, ddoorrssaallee,,
aasscceellllaarree,, rraaddddrriizzzzaammeennttoo))
• NNeerrvvii ccrraanniiccii
• RRiifflleessssii aarrccaaiiccii

15. RRIIFFLLEESSSSII AARRCCAAIICCII
- riflessi primitivi
ESAME OBIETTIVO :
EESSAAMMEE NNEEUURROOLLOOGGIICCOO
Riflesso di Moro:
Scompare nel bambino normale a 4-5 m.
Con il bambino in posizione supina il ri-flesso
viene evocato causando un suono
improvviso od un brusco movimento del
letto. Il bambino risponde con l’abdu-zione
e l’estensione delle braccia a cui
segue la circomduzione e la flessione.
In presenza di emiplegia o paralisi del
plesso brachiale, il braccio coinvolto
non risponderà alla stessa maniera del
braccio normale.

16. RRIIFFLLEESSSSII AARRCCAAIICCII
EESSAAMMEE NNEEUURROOLLOOGGIICCOO
Riflesso tonico asimmetrico del collo:
Con il paziente supino, ruotando la te-sta
da un lato, si otterrà l’estensione
degli arti di quel lato e la flessione del
gomito e del ginocchio controlaterali
(“posizione dello schermidore”)
Sebbene una minima presenza di
questo riflesso possa essere presente
sino ai 7 mesi di età, essa è decisa-mente
anormale dopo tale età.
- riflessi primitivi
ESAME OBIETTIVO :

17. Riflesso di prensione palmare (grasp palmare)
Neonato di due settimane
Questo riflesso primitivo prevede la
chiusura della mano su dito
appoggiato sulla parte interna della
mano del bimbo

18. Riflesso di ricerca (rooting reflex)
Neonato di due settimane
La bocca viene aperta ed il capo si
volge verso il dito che tocca
delicatamente la bocca (ricerca del
capezzolo)

19. ESAME OBIETTIVO :
RRIIFFLLEESSSSII AARRCCAAIICCII
ESAME NEUROLOGICO -- rriissppoossttee ppoossttuurraallii
RRiifflleessssoo ddii LLaannddaauu ::
AAllll’’eettàà ddii 66 sseetttt.. uunn bbaammbbiinnoo nnoorrmmaallee tteennuuttoo iinn
ssoossppeennssiioonnee vveennttrraallee èè ccaappaaccee ddii ssoolllleevvaarree iill
ccaappoo
IInn uunn bbaammbbiinnoo ccoonn ppaarraalliissii cceerreebbrraallee qquueessttoo
rriifflleessssoo mmaannccaa

20. Riflesso della marcia automatica
Neonato di due settimane
Il neonato simula i movimenti del
cammino se tenuto in posizione
eretta, inclinato in avanti o se le
piante toccano delicatamente una
superficie piana

21. CCOONNTTRROOLLLLOO PPOOSSTTUURRAALLEE
• CCoonnttrroolllloo ddeell ccaappoo ((33 mmeessii))
• CCoonnttrroolllloo ppoossttuurraa sseedduuttaa ((66--77 mmeessii))
• CCaammmmiinnoo ccaarrppoonnii ((88--99 mmeessii))
• CCoonnttrroolllloo ppoossttuurraa eerreettttaa ((>>99 mmeessii))
• PPaassssaaggggii ppoossttuurraallii,, rroottoollaammeennttoo,, ppiivvoottiinngg

22. Le acquisizioni ora citate (controllo del capo, posizione seduta, stazione
eretta) sono rese possibili dal graduale perfezionamento di una serie di
meccanismi che garantiscono un tono posturale sempre più adeguato
alle esigenze di ordine antigravitario.
Per l’esame di tali meccanismi e della regolarità della loro evoluzione, si
ricorre ad alcune prove, in particolare alla reazione di Landau e alle
reazioni paracadute.

23. Reazione di Landau positiva
Bambino sano di 8 mesi
Se l’esaminatore sostiene il b.
sospeso in posizione orizzontale, con
le mani di fianco o sotto l’addome, il
capo, il tronco, le anche e gli arti
inferiori vengono estesi.
Comparsa all’età di 3-4 mesi.

24. LLaattttaannttee 55 mmmm

25. Reazione di caduta
Lattante di sette mesi
Riflesso di caduta in avanti, stimolato
dall’improvvisa flessione in avanti, in
un lattante che era stato mantenuto
in posizione eretta.
Il b. si protegge estendendo le
braccia ed allargando le dita.

27. Reazione di caduta laterale
Bambino di otto mesi
Un b. viene spinto da un lato; tale
manovra induce una reazione
posturale positiva di sostegno del
tronco e del capo: il lato del tronco
non sottocarico (il sinistro) si
accorcia e la mano a braccio disteso
viene appoggiata aperta sul piano.
Comparsa all’età di 7 mesi.

28. Mantenimento della normale posizione eretta
Bambino di otto mesi
La postura è simmetrica, il tronco è
mantenuto lievemente flesso in
avanti, le anche sono estese, e gli
arti inferiori lievemente
extraruotati ed abdotti.

29. Il controllo della mano
Il controllo della mano rappresenta per il lattante la prima affermazione
utile per l’esplorazione dell’ambiente ed il completamento e la convalida
della funzione visiva.
4 mesi 7-8 mesi 12 mesi
Prensione cubito-palmare Prensione radio-palmare Prensione digito-digitale

30. CCAAMMMMIINNOO
• CCaammmmiinnoo ccoonn ssoosstteeggnnoo ((77--99 mmeessii)):: ssoossttiieennee iill ppeessoo,, nnoo
eeqquuiilliibbrriioo
• CCaammmmiinnoo aauuttoonnoommoo ((99--1188 mmeessii))::
FF.iinniizziiaallee ccoonn llaarrggaa bbaassee,, bbrraacccciiaa aallzzaattee ee pprriivvee ddii mmoovviimmeennttii
aalltteerrnnii,, aappppooggggiioo ddii ppiiaannttaa ((ccaammmmiinnoo ddiiggiittiiggrraaddoo))

37. SSVVIILLUUPPPPOO MMEENNTTAALLEE DDII UUNN BBAAMMBBIINNOO NNOORRMMAALLEE
 a 4-6 settimane :: iinniizziiaa aa ssoorrrriiddeerree
 aa 88--1100 sseettttiimmaannee :: iinniizziiaa aa vvooccaalliizzzzaarree
 aa 33 mmeessii :: iinniizziiaa aa ggiirraarrssii vveerrssoo uunn ssuuoonnoo
 aa 66--1100 mmeessii :: iinniizziiaa aadd iimmiittaarree
 aa 1100--1122 mmeessii :: iinniizziiaa aa pprroonnuunncciiaarree ppaarroollee ssiinnggoollee
ccoonn ssiiggnniiffiiccaattoo
 aa 1155 mmeessii :: iinniizziiaa aa mmaanneeggggiiaarree uunnaa ttaazzzzaa sseennzzaa
rroovveesscciiaarrllaa,, iinniizziiaa aadd iinnddiiccaarree llaa nneecceessssiittàà ddii
ssvvuuoottaarree llaa vveesscciiccaa

38. Valutazione ddeellllee ccoommppeetteennzzee
ppssiiccoommoottoorriiee gglloobbaallii
SSoottttoossccaallee ddii ssvviilluuppppoo mmoottoorriioo pprreesseennttii nneellllee ccoommuunnii ssccaallee ddii
vvaalluuttaazziioonnee ddeellllaa pprriimmaa iinnffaannzziiaa::
• GGrriiffffiitthhss
• BBaayylleeyy
• BBrruunneett--LLeezziinnee
• CCAATT--CCLLAAMMSS
IIll ppuunntteeggggiioo gglloobbaallee ddeeggllii iitteemmss pprreesseennttii vviieennee ttrraaddoottttoo iinn uunn
qquuoozziieennttee ddii ssvviilluuppppoo,, cchhee qquuaannttiiffiiccaa llaa nnoorrmmaalliittàà oo iill rriittaarrddoo
ddeellllee ccoommppeetteennzzee aaccqquuiissiittee rriissppeettttoo aaii ddaattii nnoorrmmaattiivvii ppeerr ll’’eettàà
ccoonnssiiddeerraattaa..

39. CCOONNCCLLUUSSIIOONNII
• EEtteerrooggeenneeiittàà nneeuurroo--ccoommppoorrttaammeennttaallee
• RRaappiiddee mmooddiiffiiccaazziioonnii mmoorrffoollooggiicchhee ee
bbiioocchhiimmiicchhee ddeell SSiisstteemmaa NNeerrvvoossoo
• SSoolloo ““ccoonnoosscceennddoo”” iill ffiissiioollooggiiccoo ssii ppuuòò
““rriiccoonnoosscceerree”” iill ppaattoollooggiiccoo