4. 4
Esityksen kolme teesiä
1.Suomalainen (yhteis)kuntaja maailma ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta.
2.On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla
a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja
b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta.
3.Kansalais-ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais- ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.
8. 8
Suurimmat järjestöryhmät
yhdistyksiä
jäseniä
kulttuuri-ja harrastusjärjestöt
28 000
5 000 000
sosiaali-ja terveysjärjestöt
13 000
1 000 000
ammatti-ja elinkeinoyhdistykset
12 000
4 500 000
kansalaistoimintaanja edunvalvontaan keskittyneet yhdistykset
11 000
3 000 000
koulutus-ja tutkimusyhdistykset
4 500
1 000 000
Erityisesti sosiaali-ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli palvelujen tuottajana ja uusien palvelumuotojen kehittäjänä.
Joissain sosiaalipalveluissa järjestöjen rooli on avainasemassa. Esimerkiksi ensikotien hoitopäivistä yli 90% on järjestöjen tuottamia, turvakotien hoitopäivistä yli 80% ja päihdehuollon asumispalvelun asumispäivistä lähes 70%.
Myös kulttuuri-ja harrastusjärjestöjen toiminta on suurelta osin ”palvelutoimintaa”.
Lähteet: kansalaisyhteiskunta.fi, Aaro Harju, soste.fi
9. Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein
pitkät välimatkat
ikääntyvä väestö
vinoutuva huoltosuhde
Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa
Kunnan tulo-ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa
Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja
Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen
Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja
Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta
Kasvavien kustannusten kierre:
asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät
Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat,
asiakkaiden maksukyky)
Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan
Maaseutu- kuntien palvelujen järjestämisen
”kova kehä”
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Kolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimus
Pihlaja 2010
11. 11
Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi
myös työllistämään
Euro on kova konsultti:
Kuntien työmarkkinatukimaksut kasvavat
2013215 miljoonaa €
2014250 miljoonaa €, arvio
2015450 miljoonaa €, ennuste
lähde: kunnat.net
12. Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein
pitkät välimatkat
ikääntyvä väestö
vinoutuva huoltosuhde
Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa
Kunnan tulo-ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa
Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja
Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen
Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja
Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta
Kasvavien kustannusten kierre:
asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät
Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat,
asiakkaiden maksukyky)
Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan
Omaiset asuvat usein kaukana
Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja:
ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa
Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea
jatkuvaa avuntarvetta
Kolmas sektorikin tarvitsee
palkattuja työntekijöitä ja rahaa
tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä
Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan
Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea
Kumpi maksaa:
kunta vai valtio?
Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta?
Maaseutu- kuntien palvelujen järjestämisen
”kova kehä”
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Kolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimus
Pihlaja 2010
13. 2
2
7
15
16
46
49
58
58
60
Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, ettäjärjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi.
Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyyvastaamaan palvelujen tuottamisesta itse.
Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritystentehtävä, ei järjestöjen.
Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisestatyövoimasta.
Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjentoimintaa liiaksi.
Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivatkiinnostuneita palvelujen tuottamisesta.
Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon.
Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita.
Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän.
Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa.
Kolmannensektorinroolinkasvuapalvelujentuottajanajarruttaaeniten…
N=111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa, sosiaalijohtajaa tai kunnansihteeriä
14. 14
Kansalais-ja järjestötoiminta lähtee aina aktiivisista ihmisistä, alhaalta ylös
Hyvä hallinto ja politiikka mahdollistaa ja tukee kumppanuutta
15. 15
”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa.
Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.”
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä
2014
Briitta Koskiaho, professori emerita,
Tampereen yliopisto
16. 16
Sote-lakiluonnos:
Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille
Hallituksen esitys, sote-laki, 8§, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa:
”Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötämuiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.”
Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön!
18. Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein
pitkät välimatkat
ikääntyvä väestö
vinoutuva huoltosuhde
Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa
Kunnan tulo-ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa
Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja
Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen
Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja
Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta
Kasvavien kustannusten kierre:
asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät
Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat,
asiakkaiden maksukyky)
Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan
Omaiset asuvat usein kaukana
Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja:
ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa
Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia
Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea
jatkuvaa avuntarvetta
Kolmas sektorikin tarvitsee
palkattuja työntekijöitä ja rahaa
tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä
Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan
Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea
Kumpi maksaa:
kunta vai valtio?
Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta?
Maaseutu- kuntien palvelujen järjestämisen
”kova kehä”
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Kolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimus
Pihlaja 2010
20. Vanha paradigma:
”Demokratiassa on kysymys vallasta.
Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa.
Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?”
Uusiparadigma:
”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi.
Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.”
Mitä lähidemokratia on?
Harju & Pihlaja 2013
paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi
Demokratian vanha ja uusi paradigma
21. Lähidemokratia tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta paitsi
tiivistyvää yhteistyötä ja erilaisia kumppanuuksia kunnan kanssa,
myös
vireää ja aktiivista järjestöjen omaa toimintaa.
”Kukoistava kansalaisyhteiskunta on edellytys pidemmälle viedylle lähidemokratialle.”
Pihlaja & Sandberg 2012
!
22. Mitä kaikkea
kukoistava kansalaisyhteiskunta
voikaan tarkoittaa?
Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää
Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille
Kylä- suunnitelmia
Matalan kynnyksen tapaamis- paikkoja
Kylätaloja & asukas-ja korttelitupia
Säännöllisiä ”kunnanisien” ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja
Kansalais- foorumeita,
-raateja ja
-neuvostoja
Osallistuvaa budjetointia
Järjestöjä palvelujen tuottajina
Leader- toimintatavanhyödyntämistä
Kuntien järjestö- strategioita
Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä
Yhteis- suunnittelua
Alueiden kehittämis- suunnitelmia
Uuden ajan talkoita
Keskustelu- tilaisuuksia
Matalan kynnyksen palvelu- pisteitä
Yhteiskunnallista yrittäjyyttä
Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia
Kortteli-ja kylä- kokouksia
Yhteisöviestinnän uusia muotoja
Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa
Elävää ja monipuolista kansalais-ja järjestö- toimintaa
Palvelu- osuuskuntia
Ravintola- päiviä
23. 23
Lähidemokratia on erilaisia kumppanuuksia
kunnan ja kansalais-ja järjestötoimijoiden kesken
1.Keskustelukumppanuutta
2.Kehittämiskumppanuutta
3.Suunnittelukumppanuutta
4.Palvelukumppanuutta
5.Budjettikumppanuutta
6.Toimijakumppanuutta
24. Kunta- organisaatio
•henkilöstö ja poliitikot
•keskushallinto ja sektorit
Seurakunta
•työntekijät ja päättäjät
•vapaaehtoiset
Järjestöt
•perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jnejne
•uudenlainen kansalais-ja järjestötoiminta
Kuntayhteisön muut toimijat
•yritykset, oppilaitokset jne
”Rivi- kuntalaiset”
Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekeemitäkin
25. ”Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpide-ehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa.”
Hyviä ajankohtaisia esimerkkejä
”Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014–2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön.”
26. 26
”Britannian tapaan myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle.
Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan.”
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä
2014
Briitta Koskiaho, professori emerita,
Tampereen yliopisto
27. 27
sisempi kaupunkialue
ulompi kaupunkialue
kaupungin kehysalue
maaseudun paikalliskeskukset
kaupungin läheinen maaseutu
ydinmaaseutu
harvaan asuttu maaseutu
Kaupunki- maaseutuluokitus 2010 (SYKE)
Alueelliset erot otettava huomioon
28. 28
Esityksen kolme teesiä
1.Suomalainen (yhteis)kuntaja maailma ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta.
2.On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla
a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja
b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta.
3.Kansalais-ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais- ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.