1. Frans Mäyrä, FT
Professori, hypermedia, digitaalinen kulttuuri & pelitutkimus
INFIM, Tampereen yliopisto

2.  Peli tai lelu piinaa hyötyajatteluun tottunutta
mieltä
 Lapsen leikki kenties voi palvella
hyötytarkoitusta, mutta onko aikuisen ihmisen
leikki sairasta?
 Entäpä digitaalisten pelien moninaiset
haittavaikutukset – ovatko pelit pahaksi?

3.  Klassiset 1800-luvun teoriat
leikkikäyttäytymisestä puhuivat mm.
’energian ylijäämästä’ jota (hyödytön) leikki
purkaa
 Myöhemmän harjaantumisteoriat olettivat
että leikistä/pelistä voi olla hyötyä jos sen
kautta valmistutaan tuleviin haasteisiin
 Kulttuurievoluution hengessä leikki on liitetty
erityisesti ’primitiivisten’ kansojen
käyttäytymiseen (vrt. E.B. Tylor, Primitive
Culture, 1871)

4.  Erityisesti Johan Huizingan Homo Ludens (1938;
Leikkivä ihminen) on inspiroinut kulttuurista
leikki- ja pelitutkimusta
 Prioriteetit kääntäen: kenties pelit ja leikit ovatkin
’aidoimmin inhimillistä’, sitä olennaista mihin
päästään kun muut tarpeet on tyydytetty?
 Romantiikan filosofien hengessä Huizinga kytkee
’vapaan leikin/pelin’ henkiseen itsetoteutukseen,
uskontoelämään, rituaaleihin ja taiteeseen
 Myöhemmin mm. Roger Caillois on jäsentänyt
pelillisyyden eri muotoja ja pelillisiä
asennoitumistapoja

6. Lähde: Caillois, Roger. 2001. Man, Play and Games.
(Alkup. 1958.) Urbana (Ill.): University of Illinois Press.

7.  Kyllä – ja ei?
 Pelien ja pelilaitteiden
myyntimäärät tuottaneet
interaktiivisesta mediasta
miljardibisneksen
 Samalla on epäselvää millainen
rooli digitaalisilla peleillä on
arjessa
 Oman tutkimuksemme mukaan
keskimääräinen peliaika viikossa
on alle 2 tuntia
 Intohimoinen harrastus
painottunut nuoriin miehiin ja
poikiin
 ’Kaikkien pelaajien’ perustapaus
on keski-ikäinen Windows-
pasianssin pelaaja
Lähteet: ESA (2008) ”Essential Facts about the Computer and Video Game Industry”,
online: http://www.theesa.com/facts/pdfs/ESA_EF_2008.pdf
Kallio, Kirsi Pauliina, Kaipainen, Kirsikka and Mäyrä, Frans (2007) “Gaming Nation? Piloting
the International Study of Games Cultures in Finland”. Hypermedialaboratorion
verkkojulkaisuja – Hypermedia Laboratory Net Series 14. University of Tampere, 2007.
http://tampub.uta.fi/haekokoversio.php?id=202

8.  Video- ja tietokonepelien suosion kasvua usein
luonnehditaan sotilaallisin termein
 Esim. Game Over: How Nintendo Zapped an
American Industry, Captured Your Dollars, and
Enslaved Your Children (Sheff 1993);
Japanamerica: How Japanese Pop Culture Has
Invaded the U.S. (Kelts, 2006)
 Muita keskeisiä julkisuudessa olleita
tutkimuksia/kirjoja, mm. Dave Grossman, Stop
Teaching Our Kids to Kill: A Call to Action
Against TV, Movie, and Video Game Violence
(1999); Craig A. Anderson ym., Violent Video
Game Effects on Children and Adolescents:
Theory, Research, and Public Policy (2007)

9.  Lt. Dave Grossman liittää väkivaltapelit
desensitaatioon, samastaen ne
sotilaskoulutuksen kaltaiseen ”tappotreeniin”
 Ks. www.killology.com, soveltaa tappamisen
psykologiaa mm. poliisien, sotilaiden ja
koululaitoksen suojelutyöhön
 Anderson ym. esittelevät ’yleisen
aggressiomallin’, jonka mukaan väkivaltainen
media lisää taipumusta aggressiiviseen
käyttäytymiseen opettamalla väkivaltaisia
toimintamalleja, lisäämällä kiihtyneisyyttä ja
aggressiivisia tunnetiloja, sekä käynnistämällä
väkivaltaisia ajatusmalleja  persoonallisuuden
muutokset  muutokset ystävissä, ympäristössä

10.  Kriitikot ovat viitanneet nuorten väkivaltatilastojen
laskuun, samalla kun miljoonat heistä ovat aloittaneet
digitaalisen peliharrastuksen
 Kulttuurisemiootikot (ks. David Gauntlett) katsovat
mediavaikutusten paradigman ohittavan aktiivisen
(media)toimijan tulkitsevan/suodattavan roolin
 Katsovat tutkimuksen palvelevan konservatiivisia
ideologisia tarkoitusperiä ja vääristävän sosiaalisten
ongelmien syy-seuraussuhteita
 Useat pelihaittatutkimusten meta-analyysit päätyvät
pitämään tutkimuksia metodologisesti kyseenalaisina
– esim. pelikokemuksen erityisluonnetta ei ole
huomioitu tutkimuksissa

11.  Durkin & Barber (2002) ja muutamat uudet
tutkimukset ovat löytäneet korrelaatioita
digipelaamisen ja mm. itseluottamuksen, hyvien
sosiaalisten suhteiden, hyvän fyysisen kunnon ja
yleisen elämässä menestymisen väliltä (ei-
pelaaminen korreloi mm. sosiaalisten riskien ja
erilaisten ongelmien suhteen)
 Kielikyvyn, teknisten taitojen, kognition ja
ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä havaittu
peleissä (ks. Lee & Peng, 2006)
 Pelit on kytketty konstruktivistiseen
oppimisihanteeseen sekä toimintakykyisyyden ja
digitaalisten lukutaitojen kehittymiseen (ks. Gee
2003; Jenkins 2006; Steinkuehler 2007)

12.  Suo siellä, vetelä täällä
 Jos hyväksytään pelien myönteiset, esim.
oppimisvaikutukset, on vaikea perustella miksei
myös voi olla negatiivisia oppimisvaikutuksia?
 Korrelaatio peliharrastuksen ja muun
menestyksen välillä todennäköisesti
yliyksinkertaistus (hyväosaisilla perheillä
enemmän tietokoneita)
 Samoin korrelaatiot esim. pelaamisen ja
väkivaltaisen käyttäytymisen/muiden ongelmien
suhteen eivät kerro suorista syy-seuraussuhteista

13.  Vaikeaa, mutta on siedettävä ambivalenssia
 Kirjojen lukeminen yötäpäivää voi rasittaa silmiä
ja olla pois ryhdistä & fyysisestä kunnosta
 Pyrkimys klassisen viulistin uralle voi tuottaa
rasitusvammoja (myös sosiaalisia)
 Absoluuttinen paha ja hyvä ovat illuusioita
 Pelit ja media voivat olla osana rakentavaa ja
tasapainoista elämää, mutta myös
moniongelmaista ja tasapainotonta
 Kysyttävä: mitä tämä merkitsee, juuri tässä, juuri
hänelle

14.  Peleissä voidaan tehdä asioita joita arkielämässä
pidettäisiin moraalittomina
 Jääkiekossa taklataan, nyrkkeilyssä lyödään,
räiskintäpelissä pyritään yllättämään vastustaja
 Roolipelimaailmoissa voi pelata ”pahaa hahmoa”
– tekeekö pelaaja silloin pahoja tekoja?
 Kyllä ja ei. Pelitodellisuus ei ole arkitodellisuutta,
mutta ei siitä täysin irrallaankaan
 Fantasian ja mielikuvituksen roolia jo hieman
ymmärretään, pelikokemuksen luonne on
aktiivisen tutkimuksen kohteena

15.  Aristoteleen hyve-etiikassa keskeistä
eudaimonia: kukoistus, hyvinvointi,
onnellisuus
 Olennaista on käytännöllinen viisaus ja
toiminta (harjaantuminen elämisen taitoihin)
 Useat askeettiset traditiot korostavat
nautinnoista kieltäytymistä tienä onneen
 ’Kultaisen keskitien’ periaate ihanne
Sokrateen ja Aristoteleen lisäksi mm.
konfutselaisuudessa, buddhalaisuudessa ja
monissa muissa elämänfilosofioissa

16.  Pelaamisen hallinta on osa elämänhallintaa
 Vertailukohtana: puhutaan paljon
’mediakasvatuksesta’ – mutta tarvitaanko
enemmän autonomiaan liittyvän ’mediakasvun’ ja
’mediahallinnan’ ymmärrystä?
 Pelit voivat olla myös tarjota erään tien
harjaannuttaa toiminnanohjauskykyä ja testata
elämänhallinnan taitoja
 Kasvattajalle kysymys rinnalla olemisesta,
kuuntelemisesta, kannanotosta, yhdessä
ihmettelystä – kasvatuksellisesta ’pelisilmästä’

17.  Anderson, Craig A., Douglas A. Gentile, & Katherine E. Buckley. 2007.
Violent Video Game Effects on Children and Adolescents: Theory,
Research, and Public Policy. Oxford: Oxford University Press.
 Gauntlett, David. 1998 Ten Things Wrong with the Media ‘Effects’ Model.
Teoksessa: Roger Dickinson, Ramaswani Harindranath & Olga Linné, eds
(1998),Approaches to Audiences – A Reader. London: Arnold,.
 Grossman, Dave, & Gloria DeGaetano. 1999. Stop Teaching Our Kids to
Kill: A Call to Action Against TV, Movie, and Video Game Violence. New
York: Random House.
 Jenkins, Henry. 2006. Convergence Culture: Where Old and New Media
Collide. New York: New York University Press.
 Gee, James Paul. 2003. What Video Games Have to Teach Us About
Learning and Literacy. New York: Palgrave Macmillan.
 Lee, Kwan Min, & Wei Peng. 2006. What We Know about Social and
Psychological Effect of Computer Games? A Comprehensive Review of the
Current Literature. Teoksessa: Vorderer, Peter, and Jennings Bryant, toim.
2006. Playing Video Games: Motives, Responses, and Consequences.
Mahwah (N.J.): Lawrence Erlbaum. s. 327-345.
 Steinkuehler, Constance. 2007. Massively Multiplayer Online Gaming as a
Constellation of Literacy Practices. eLearning, 4(3) 297-318.

18. Opettajille suunnattu
tietopaketti digitaalisiin
peleihin ja pelikulttuureihin