Äidinkielen opettajien tvt-pajassa pitämäni koulutuksen diat

1. Verkkokeskustelut oppimisen ja
arvioinnin tapana
Äidinkielenopettajien tvt-paja
28.10.2014 / Helsinki
Sähköposti: eenariina@ideaoppi.fi
Blogi: www.ideaoppi.fi
Twitter: @eenariina
Slideshare.net/eenariinahamalainen

2. Miksi verkkokeskustelua?
• Tietoyhteiskunnan taidot
• Tasapuolisuutta keskustelukulttuuriin
• Hiljaisille ja ujoille aikaa miettiä kommenttejaan
• Keskusteluista jää mustaa valkoisella
© Eenariina Hämäläinen
• Opettaja ja muut opiskelijat pääsevät tutustumaan
pienryhmien keskusteluihin
• Ajankohtaista aineistoa, esim. tilastoja,
lehtijuttuja, kuvia ja videoita argumenttien
tueksi

3. Miksi verkkokeskustelua?
• Joistain aiheista voi olla helpompi keskustella
kirjallisesti
• Argumentoinnin harjoittelu ja reflektointi
• Osana tietosubstanssin opiskelua ja opitun
soveltamisen harjoittelua

4. Mitä tarvitaan?
• Oppimisympäristö, jossa mahdollisuus luoda
keskustelualue ja sinne keskusteluketjuja (esim.
Moodle, Pedanet, Edmodo, GAFE, Facebook…)
• Helppo ja matalan kynnyksen väline on myös
Todaysmeet
• ei kirjautumista
• osallistuminen nimimerkillä mahdollista
• Huom! Ihanteellinen ryhmäkoko tehtävästä
riippuen noin 4-6 opiskelijaa

5. Työtapoja keskustelualueella
• asiakeskustelu: vaihtuvat ja pysyvät
• kahvila-alue, vapaa keskustelu
• roolikeskustelut
• väittelyt
• kuvan, videon, tilaston tai muun
materiaalin analysointi
• metakeskustelu
• palaute- tai koekeskustelu
• asiantuntijavierailut

6. Verkko(rooli)keskustelut / väittelyt
• Kirjalliseen keskusteluun / väittelyyn on
helppo palata myöhemmin
• Valmiiksi annetut roolit tuovat oman lisän
tehtävään
• Opettaa opiskeltavan aiheen lisäksi
eläytymistä, kirjallista ilmaisua,
verkkokeskusteluetikettiä…

7. Esimerkki hi2-kurssilta: ohjeet
oppilaalle
• Keskusteluharjoitus, jonka tavoitteena on tutustua 1800-luvun suuriin
aatteisiin: liberalismiin, konservatismiin, nationalismiin ja sosialismiin.
TÄSSÄ HARJOITUKSESSA KUVITELLAAN, ETTÄ ELÄMME VUOTTA 1850!
• Etsi tietoa ja ota selvää kaikista näistä aatteista. Voit käyttää apuna
oppikirjaa sekä hakea lisäksi vapaasti tietoa verkosta. Muista 1800-luvun
konteksti. eli meitä kiinnostaa, mitä nämä aatteet olivat 1800-luvulla, ei
esim. nykypäivänä :)
• Osallistu sitten opettajan sinulle määräämään ryhmän keskusteluun
OPETTAJAN SINULLE ANTAMAN ROOLIN NÄKÖKULMASTA. ÄLÄ PALJASTA
ROOLIASI SUORAAN MUILLE, VAAN MUIDEN TEHTÄVÄNÄ ON ARVATA SE
SUHTAUTUMISTAVASTASI. Keskustelkaa ensin jonkun aikaa ja alkakaa
sitten arvailla toistenne rooleja. Perustelkaa, miksi arvelette toisen
edustavan jotakin asennetta.
• Keskustelukysymyksenä oli: Kuinka nykyistä yhteiskuntaa tulisi muuttaa?

8. Verkkokeskustelu arvioinnin välineenä
• ”Ryhmätentti” keskustelumuodossa
• Kirjallinen väittely
• Keskustelu ajankohtaisen uutisen,
teatteriesityksen, elokuvan, kolumnin tms.
pohjalta
– Voidaan tarkastella asiasisällön hallintaa sekä
aineiston tulkinnan ja argumentoinnin taitoja
• Roolikeskustelu
– Keskustelu esim. tyylisuuntien / aatesuuntien
rooleissa

9. Vuorovaikutus verkossa
• Ennakkoluulo: verkko-opetus on kylmää ja
kasvotonta.
• Inhimillinen vuorovaikutus on ydinsana
kaikessa oppimisessa, myös verkossa.
• Verkkovuorovaikutuksella on
luokkaopetuksesta eroavat piirteensä.

10. Vuorovaikutus verkossa
• Hyppy (opettajakeskeisestä) luokka-opiskelusta
joustavaan verkkovuorovaikutukseen voi olla
opiskelijoille epävarmuutta aiheuttava kokemus.
• Verkko-opiskelukulttuurin opettelulle tulee antaa
aikaa.
• Toisaalta nuorilla on hyvinkin kehittyneet
virtuaalisen vuorovaikutuksen taidot.

11. Verkkoviestinnän ominaispiirteitä
• kirjallinen viestintä
• hypertekstuaalisuus
• synkronisuus/asynkronisuus
• nopeatempoisuus
• tavoitettavuus
• (osittainen) anonymiteetti

12. Haasteita
• Vapaamatkustajan ongelma – toisaalta
verkossa jokaisen toiminnasta jää jälki
• Tehtävän suorittaminen pohdinnan ja
dialogin sijaan.
• Verkkokeskustelu voidaan kokea vaikeaksi, jopa
ahdistavaksi sillä:
– saattaa olla korkeampi kynnys ilmaista oma, ehkä
keskeneräinen ajatus kirjoittamalla kuin puhumalla
– väärinymmärrysten vaara saatetaan kokea
suuremmaksi – toisaalta viestiä voidaan myös
verkossa pehmentää ilmeillä ja eleillä 

13. Keskustelu sujumaan
• Aidot ja riittävän avoimet kysymykset
– huomio opetussuunnitelman tavoitteisiin, sisältö- ja
suorituskeskeisen ajattelun sijaan
• Verkossa keskustelunavauksen tulee olla usein
provosoivampi ja värikkäämpi kuin luokassa.
• Keinoja nivoa keskustelu tiiviimmin tietoainekseen:
– yhteenvedot (vuorotellen, pienryhmissä tai kaikki yhdessä)
– viittaaminen lähdemateriaaliin

14. Keskustelu sujumaan
• Opettajan näkyminen verkossa oleellista!
• Keskustelun ohjaus tilanteen mukaan:
– tarvittaessa keskustelun rönsyjen jakaminen uusiksi ketjuiksi
– tiedollista, sosiaalista ja pedagogista ohjausta sopivassa
suhteessa
– viestinnän henkilökohtaistaminen

15. Motivointi ja sitouttaminen
• Opiskelijoiden sitouttaminen keskusteluun
– vastuu paitsi omasta, myös muiden oppimisesta
– opettajan osattava perustella vuorovaikutuksen merkitys ja
motivoida osallistumaan
• Keppiä vai porkkanaa?
– Verkkotyöskentely yhtenä kurssin arviointikriteerinä?
– Vapaus vs. kontrolli: tarkat vaatimukset osallistumisen
määrälle?

16. Motivointi ja sitouttaminen
• Työmäärä otettava huomioon: onko verkko
jotain ylimääräistä vai luonteva osa
opiskelua?
• Jos opettaja katsoo ”oikean” oppimisen
tapahtuvan vain luokassa, voi opiskelijan
olla vaikea motivoitua
verkkotyöskentelyyn.

17. Motivointi ja sitouttaminen
• Verkon ja luokan tiivis rinnakkaiselo
sitouttaa.
• Tavoitteena positiivinen pyörre: opiskelija
haluaa tulla huomatuksi verkossa.
Opettajan on tehtävä huomio näkyväksi:
– etunimillä puhuttelu
– verkkokeskusteluihin viittaaminen luokassa