1 
INFLAÇÃO: UM BREVE ESTUDO. 
Annaa Lúúcciiaa Feerrrreeiirraa ddee Olliivveeiirraa**** 
RESUMO 
Essttee ttrraabbaallhhoo ...
2 
11 IINTRODUÇÃO 
A iinnffllaaççããoo ccoonnffoorrmee sseeuu pprróópprriioo ccoonncceeiittoo bbeem ddeeffiinnee,, 
pprroov...
3 
2 A Não Neuttralliidade da moeda.. 
Aoo lloonnggoo ddaa hhiissttóórriiaa aa mooeeddaa aassssuumiiuu ddiiffeerreennttees...
4 
qquuee pprreevvaalleecciiaam oo ssiisstteemaa ddee ttrrooccaass ddiirreettaass,, ttaambbéém cchhaamaaddoo ddee 
Essccaa...
5 
cciirrccuullaaççããoo nnoo meerrccaaddoo ffiinnaanncceeiirroo,, ccoom uumaa ttaaxxaa ppeerrmaanneenntteemeennttee 
bbaai...
6 
nnoomiinnaaiiss aaccaabbaa ccaauussaannddoo iinnffllaaççããoo.. A tteeoorriiaa Póóss--Keeyynneessiiaannaa vvaaii 
pprroo...
7 
ppaarraa ccaaddaa aarrttiiggoo.. Nããoo ssee iinniicciiaa aa nnuumeerraaççããoo eem ccaaddaa 
ppáággiinnaa;; 
ee )) rreef...
Próximos SlideShares
Carregando em…5
×

Artigo inflação novo3

109 visualizações

Publicada em

trabalho sobre inflação feito em período de 2011

Publicada em: Educação
0 comentários
0 gostaram
Estatísticas
Notas
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Sem downloads
Visualizações
Visualizações totais
109
No SlideShare
0
A partir de incorporações
0
Número de incorporações
3
Ações
Compartilhamentos
0
Downloads
1
Comentários
0
Gostaram
0
Incorporações 0
Nenhuma incorporação

Nenhuma nota no slide

Artigo inflação novo3

  1. 1. 1 INFLAÇÃO: UM BREVE ESTUDO. Annaa Lúúcciiaa Feerrrreeiirraa ddee Olliivveeiirraa**** RESUMO Essttee ttrraabbaallhhoo ssee pprrooppõõee aa aapprreesseennttaarr uum bbrreevvee eessttuuddoo ssoobbrree aa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa ee ssuuaass iimpplliiccaaççõõeess nnaa iinnffllaaççããoo,, aalléém ddaa iimppoorrttâânncciiaa ddaa ccoonndduuççããoo ddee uumaa ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa ((aaqquuii rreepprreesseennttaaddaa ppeellaa aalltteerraaççããoo nnaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss)) ppaarraa oo ccoonnttrroollee ddaa iinnffllaaçç ããoo,, bbeem ccoomoo oo rreeggiimee ddee meettaass iimpplleemeennttaaddoo nnoo Brraassiill.. Abssttractt Thhiiss ppaappeerr aaiimss ttoo pprreesseenntt aa bbrriieeff ssttuudyy oonn tthhee nnoonn--neeuuttrraalliittyy off moonneeyy aanndd iittss iimpplliiccaattiioonnss ffoorr iinnffllaattiioonn,, aanndd tthhee iimppoorrttaannccee ooff ccoonndduuccttiinngg aa moonneettaarryy ppoolliiccyy ((hheerree rreepprreesseenntteedd bbyy tthhee cchhaannggee iinn tthhee iinntteerreesstt rraattee)) ttoo ccoonnttrrooll iinnffllaattiioon aanndd tthee rreeggiimee ggoaallss iimpplleemeenntteedd iinn Brraazziill.. Paallaavvrraass--cchhaavvee:: IInnffllaaççããoo.. Poollííttiiccaa Moonneettáárriiaa.. Reeggiimee ddee Meettaass ddaa IInffllaaççããoo..
  2. 2. 2 11 IINTRODUÇÃO A iinnffllaaççããoo ccoonnffoorrmee sseeuu pprróópprriioo ccoonncceeiittoo bbeem ddeeffiinnee,, pprroovvooccaa uumaa eelleevvaaççããoo ddooss pprreeççooss moonneettáárriiooss,, oo qquuee aaccaarrrreettaa uumaa ddeepprreecciiaaççããoo nnoo vvaalloorr rreeaall ddaa mooeeddaa,, ffaattoo qquuee nnooss lleevvaa aa ccrreerr qquuee aa iinnffllaaççããoo éé uum ffeennôômeennoo moonneettáárriioo.. Coomoo ffeennôômeennoo moonneettáárriioo,, aa tteeoorriiaa moonneettáárriiaa ddee Keeyynneess ddiiffeerreennttee ddaa vviissããoo oorrttooddooxxaa,, vvaaii eennffaattiizzaarr aa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, oouu sseejjaa,, aa mooeeddaa nnããoo éé nneeuuttrraa,, ppeelloo ccoonnttrraarriioo eellaa ccaauussaa uum iimppaaccttoo rreeaall ee dduurraaddoouurroo nnaa eeccoonnoomiiaa.. Anntteess ddee ffaallaarrmooss ddaa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa pprreecciissaamooss ccoonncceeiittuuaarr,, aaiinnddaa qquuee bbrreevveemeennttee aa nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa.. A nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa éé aa pprrooppoossiiççããoo ddee qquuee aa qquuaannttiiddaaddee ddee mooeeddaa iinnfflluueenncciiaa aappeennaass ooss pprreeççooss ee nnããoo oo pprroodduuttoo rreeaall ddaa eeccoonnoomiiaa.. Essttaa aabboorrddaaggeem vveem ddoo pprreessssuuppoossttoo ddaa lleeii ddee Saayy,, nnoo qquuaall ttooddaa ooffeerrttaa ddeetteerrmiinnaa ssuuaa pprróópprriiaa ddeemaannddaa.. Coonnffoorrmee Maarriiaa ddee Loouurrddeess Roolllleembbeerrgg Moolllloo ((UNB)):: Aoo pprroodduuzziirr éé nneecceessssáárriioo oo ppaaggaameennttoo ddoo iinnssuumoo mããoo--ddee--oobbrraa qquuee,, ccoonnsseeqquueenntteemeennttee,, ggeerraa aa ddeemaannddaa ppaarraa oo pprroodduuttoo pprroodduuzziiddoo.. A mooeeddaa nneessssee ccaassoo ddeevveerráá sseempprree eessttaarr ddiissppoonníívveell ppaarraa ttrraannssaaççõõeess,, ppoorrttaannttoo,, eessppeerraa--ssee qquuee oo ccoomppoorrttaameennttoo rraacciioonnaall sseejjaa ddee,, aaoo rreecceebbeerr oo ppaaggaameennttoo,, oo ttrraabbaallhhaaddoorr iirráá ccoonnssuumiirr aaqquueellee vvaalloorr ((oo nnããoo eenntteessoouurraameennttoo ddaa mooeeddaa)).. Reevviissttaa ddee Eccoonnoomiiaa Poollííttiiccaa,, vvooll.. 2244,, nnº 33 ((9955)),, jjuullhhoo--sseetteembbrroo//22000044.. A ppaarrttiirr ddoo ccoonntteexxttoo ddee nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, aa 11ª sseeççããoo ddeessttee aarrttiiggoo vvaaii eessbbooççaarr,, aaiinnddaa qquuee ddee ffoorrmaa ssuucciinnttaa aa vviissããoo Keeyynneessiiaannaa ddaa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa.. A 22ª sseeççããoo vvaaii aabboorrddaarr aa ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa ee nnããoo moonneettáárriiaa uuttiilliizzaaddaa nnoo ccoonnttrroollee aa iinnffllaaççããoo.. Naa 33ª sseeççããoo aabboorrddaarreemooss,, aaiinnddaa qquuee rreessuumiiddaameennttee,, O Reeggiimee ddee meettaass ddee IInnffllaaççããoo nnoo Brraassiill..
  3. 3. 3 2 A Não Neuttralliidade da moeda.. Aoo lloonnggoo ddaa hhiissttóórriiaa aa mooeeddaa aassssuumiiuu ddiiffeerreenntteess ppaappeeiiss nnaa eeccoonnoomiiaa.. Paarraa oorrttooddooxxiiaa aaoo lloonnggoo ddoo tteemppoo,, aa mooeeddaa ffooii ttrraattaaddaa ccoomoo meerroo iinnssttrruumeennttoo ddee ttrrooccaa,, sseennddoo iinnccaappaazz ddee aaffeettaarr ttaannttoo nnoo ccuurrttoo,, qquuaannttoo nnoo lloonnggoo pprraazzoo aass vvaarriiáávveeiiss rreeaaiiss ddaa eeccoonnoomiiaa.. Poorréém oo ttrraattaameennttoo ddaaddoo ppoorr Keeyynneess àà mooeeddaa,, aa ppõõee ccoomoo iinnssttrruumeennttoo ffuunnddaameennttaa ll,, ccoomoo oo pprróópprriioo Keeyynneess meenncciioonnaa :: A mooeeddaa ddeesseemppeennhhaa uum ppaappeell pprróópprriioo ee aaffeettaa moottiivvooss ee ddeecciissõõeess ee éé,, rreessuumiiddaameennttee,, uum ddooss ffaattoorreess ooppeerraattiivvooss nneessttaa ssiittuuaaççããoo,, ddeessttaa ffoorrmaa,, oo ccuurrssoo ddooss eevveennttooss nnããoo ppooddee sseerr pprreeddiittoo,, nneem nnoo lloonnggoo nneem nnoo ccuurrttoo pprraazzoo sseem oo ccoonnhheecciimeennttoo ddoo ccoomppoorrttaameennttoo ddaa mooeeddaa eennttrree oo pprriimeeiirroo ee oo sseegguunnddoo eessttaaddoo.. ((Keeyynneess,, 11997733ª,, pp..440088--440099)).. A ppaarrttiirr ddiissttoo vveemooss aa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa pprreesseennttee nnaa oobbrraa ddee Keeyynneess.. Aoo ccoonnttrraarriioo ddaa Teeoorriiaa Quuaannttiittaattiivvaa ddaa Mooeeddaa,, eem qquuee MV=PY pprreessssuuppoonnddoo aassssiim uumaa rreellaaççããoo ddee eeqquuiillííbbrriioo,, ee,, ppoorrttaannttoo uumaa nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, ppaarraa Keeyynneess aa mooeeddaa ttiinnhhaa nnããoo ssoomeennttee oo ppaappeell ddee meeiioo ddee ppaaggaameennttoo,, maass ttaambbéém uumaa ffoorrmaa ddee aaggrreeggaarr rriiqquueezzaa aaoo lloonnggoo ddoo tteemppoo.. É oo qquuee eellee cchhaamaa eem ssuuaa tteeoorriiaa ddee ““pprrêêmiioo ppeellaa lliiqquuiiddeezz””.. É qquuee ppaarraa oo meessmoo aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss éé uumaa rreeccoomppeennssaa ppoorr aabbrriirr mããoo ddaa lliiqquuiiddeezz.. Ennffiim ppoorr eessttaa vviissããoo aa mooeeddaa éé:: ““Umaa ffoorrmaa ddee rriiqquueezzaa ee aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss oo pprreeççoo qquuee gguuiiaa aa eessccoollhhaa eennttrree ffoorrmaass lliiqquuiiddaass ee iillííqquuiiddaass ddee rriiqquueezzaa,, aaoo iinnvvééss ddaa eessccoollhhaa eennttrree ccoonnssuumoo pprreesseennttee ee ccoonnssuumoo ffuuttuurroo,, ccoonncceebbiiddaa ppeellaa tteeoorriiaa cclláássssiiccaa””.. ((Eccoonnoomiiaa Moonneettáárriiaa ee Fiinnaanncceeiirraa,, 22ª Edd,, Páágg.. 4488bb)).. Naa aabboorrddaaggeem ddaa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, aass eempprreessaass aassssuumeem ppaappeell ffuunnddaameennttaall,, uumaa vveezz qquuee ssããoo rreessppoonnssáávveeiiss ppoorr rreetteerr mooeeddaa ccoom aa ffiinnaalliiddaaddee ddee aaccuumuullaaççããoo ddee ccaappiittaall pprroodduuttiivvoo,, vviissaannddoo àà oobbtteennççããoo ddee lluuccrrooss.. É oo qquuee Keeyynneess ddeennoomiinnoouu ddee moottiivvoo ““Fiinnaannccee iirroo ”” ppaarraa ddeemaannddaa ddee mooeeddaa.. A nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa ,, sseegguunnddoo aallgguunnss aauuttoorreess,, ssóó ffuunncciioonnaa ttaannttoo nnoo ccuurrttoo,, ccoomoo nnoo lloonnggoo pprraazzoo eem eeccoonnoomiiaa rruuddiimeennttaarreess eem
  4. 4. 4 qquuee pprreevvaalleecciiaam oo ssiisstteemaa ddee ttrrooccaass ddiirreettaass,, ttaambbéém cchhaamaaddoo ddee Essccaambboo.. Nuumaa eeccoonnoomiiaa aattiivvaa ee mooddeerrnnaa,, aa mooeeddaa ppoorr sseerr oo aattiivvoo ccoom maaiioorr lliiqquuiiddeezz ddaa eeccoonnoomiiaa,, eembboorraa ooss aaggeenntteess ssaaiibbaam qquuee aa meessmaa nnããoo ooffeerreecceerráá rreennddiimeennttooss,, ssee ccoomppaarraaddooss ccoom oouuttrrooss aattiivvooss,, qquuee eembboorraa ggeerreem maaiioorr rreennddiimeennttoo aapprreesseennttaam maaiioorreess rriissccooss;; moottiivvoo qquuee ffaazz ccoom qquuee ooss meessmooss oopptteem ppoorr ppeerrmaanneecceerr ccoom aa mooeeddaa.. Assssiim vveemooss qquuee aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss éé oo pprriinncciippaall meeccaanniissmoo ddee aattuuaaççããoo nnuumaa ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa,, ppooiiss aaoo aalltteerraarr aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss bbáássiiccaa aa aauuttoorriiddaaddee moonneettáárriiaa,, aaccaabbaa iinnfflluueenncciiaannddoo aa ddeemaannddaa ppoorr mooeeddaa,, ffaazzeennddoo vvaarriiaarr aa qquuaannttiiddaaddee ddee aattiivvooss llííqquuiiddooss.. IIssttoo ““aaff eettaa nnããoo aappeennaass aa pprroodduuççããoo,, ccoomoo aa ddeecciissããoo ddee iinnvveessttiirr ddooss aaggeenntteess,, ee,, ppoorrttaannttoo aass ppoossssiibbiilliiddaaddeess rreeaaiiss ddaa eeccoonnoomiiaa meessmoo nnoo lloonnggoo pprraazzoo””,, ccoomoo cciittaa ((Caarrvvaallhhoo,, 11999999)).. Siiggnniiffiiccaa ddiizzeerr qquuee ooss aaggeenntteess jjáá ppoossssuueem uumaa pprreevviissããoo,, ccoom bbaassee nnaass eexxppeeccttaattiivvaass ddee ttaaxxaa ddee jjuurrooss,, lleevvaannddoo eem ccoonnssiiddeerraaççããoo ttaaxxaass aanntteerriioorreess,, ee ddee aaccoorrddoo ccoom ttaaiiss eexxppeeccttaattiivvaass ooss meessmooss vvããoo ddeecciiddiirr iinnvveesstt iirr oouu nnããoo.. 3 Polliittiicass Monettáriiass e Não Monettáriiass A ppaarrttiirr ddaa cceerrtteezzaa ddee qquuee aa mooeeddaa ppooddee ssiim,, aaffeettaarr vvaarriiáávveeiiss rreeaaiiss ddaa eeccoonnoomiiaa,, vveejjaamooss qquuee ttiippoo ddee ppoolliittiiccaass moonneettáárriiaass oouu nnããoo,, ppooddeem sseerr uuttiilliizzaaddaass ccoomoo meeddiiddaa ddee ccoombbaattee ee pprreevveennççãão daa iinnffllaaççããoo.. Coomoo jjáá meenncciioonnaaddoo aanntteerriioorrmeennttee,, oo pprriinncciippaall iinnssttrruumeennttoo ddee ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa sseerráá aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss,, ppooiiss aa aauuttoorriiddaaddee moonneettáárriiaa ((rreepprreesseennttaaddaa ppeelloo Baannccoo Ceennttrraall)) aaoo aalltteerraarr aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss bbáássiiccaa ffaazz ccoom qquuee oo meessmoo rreefflliittaa nnaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss ddee meerrccaaddoo.. A maanniippuullaaççããoo ddeessttaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss,, ppeelloo Baannccoo Ceennttrraall vveem aa ccoonnssttiittuuiirr-- ssee eem uumaa eeffiiccaazz ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa.. Coom bbaassee nnaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss bbáássiiccaa éé qquuee ooss aaggeenntteess vvããoo ddeecciiddiirr eennttrree iinnvveessttiirr oouu aapplliiccaarr,, ppoorrttaannttoo sseegguunnddoo Keeyynneess uumaa ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa qquuee vviissee àà eessttaabbiilliizzaaççããoo ddee eempprreeggoo ddeevvee lliibbeerraarr oo mááxxiimoo ddee iinnffoorrmaaççããoo aaoo ppúúbblliiccoo ddee qquuee aa ttaaxxaa eessttáá bbaaiixxaa ee aassssiim ccoonnttiinnuuaarráá,, ttaall meeddiiddaa ppooddee iinnfflluueenncciiaarr ooss aaggeenntteess nnaa ffoorrmaaççããoo oouu rreeccoomppoossiiççããoo ddee sseeuuss ppoorrttffóólliiooss,, oouu sseejjaa,, ssee hháá uum aauumeennttoo nnoo eessttooqquuee ddee mooeeddaa eem
  5. 5. 5 cciirrccuullaaççããoo nnoo meerrccaaddoo ffiinnaanncceeiirroo,, ccoom uumaa ttaaxxaa ppeerrmaanneenntteemeennttee bbaaiixxaa,, iissttoo ffaarriiaa ccoom qquuee ooss aaggeenntteess ffoosssseem iinndduuzziiddooss aa iinnvveessttiirr aaoo iinnvvééss ddee aapplliiccaarr.. Ouuttrraa meeddiiddaa iimppoorrttaannttee éé aa ooffeerrttaa ddee ttííttuullooss ppoorr ppaarrttee ddoo Goovveerrnnoo,, oo qquuee eevviittaarriiaa uumaa pprreeffeerrêênncciiaa ppeellaa lliiqquuiiddeezz,, eevviittaannddoo aassssiim qquuee aass ttaaxxaass ddee jjuurrooss aapplliiccaaddaass nnooss ttííttuullooss ppúúbblliiccooss ffoosssseem ccaaddaa vveezz maaiiss aallttaass ppaarraa aattrraaiirr aa ddeemaannddaa ppoorr ttííttuullooss.. ((Caarrvvaallhhoo,, 11999999)).. Assssiim vveemooss qquuee aattrraavvééss ddeessttaass meeddiiddaass eessttrriittaameennttee moonneettáárriiaass aa eeccoonnoomiiaa sseerriiaa iinnfflluueenncciiaaddaa aattrraavvééss ddaa rreeccoomppoossiiççããoo ddooss ppoorrttffóólliiooss ddooss aaggeenntteess.. É ccoomoo ssee hhoouuvveessssee uumaa rreeaallooccaaççããoo ddoo vvoolluumee ddee mooeeddaa eem cciirrccuullaaççããoo,, vviissaannddoo eevviittaarr aa pprreeffeerrêênncciiaa ppeellaa lliiqquuiiddeezz,, ee iinndduuzziinnddoo ooss aaggeenntteess aa iinnvveessttiirr eem aattiivvooss ddee maaiioorr rreennttaabbiilliiddaaddee,, aaiinnddaa qquuee ccoom uumaa meennoorr lliiqquuiiddeezz.. Poorréém aa tteeoorriiaa Póóss--Keeyynneessiiaannaa nnããoo rreeccoomeennddaa aa eelleevvaaççããoo ddaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss ccoomoo uumaa meeddiiddaa ddee ccoombbaattee aa iinnffllaaççããoo,, eembboorraa rreeccoonnhheeççaam qquuee ttaall meeddiiddaa ppoossssaa aattéé aapprreesseennttaarr cceerrttaa eeffiiccáácciiaa ooss meessmooss aalleeggaam qquuee ttaall meeddiiddaa nnããoo ccoombbaatteerriiaa aa ccaauussaa ee ssiim oo pprroobblleemaa.. Taall qquueessttiioonnaameennttoo ssee ddaa,, ppooiiss,, sseegguunnddoo ooss meessmooss aa iinnffllaaççããoo ssuurrggee ddoo llaaddoo ddaa ooffeerrttaa ddee mooeeddaa,, eennqquuaannttoo aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss iinncciiddee ssoobbrree oo llaaddoo ddaa ddeemaannddaa,, oo qquuee aaccaabbaa aaccaarrrreettaannddoo uum iimppaaccttoo ssoobbrree oo ddeesseempprreeggoo.. Paarraa ooss Póóss--Keeyynneessiiaannooss nnããoo hháá ccoomoo ggeenneerraalliizzaarr aapplliiccaannddoo uumaa úúnniiccaa meeddiiddaa ddee ccoombbaattee aa iinnffllaaççããoo,, jjáá qquuee ccoonnffoorrmee ooss meessmooss hháá vváárriiooss ttiippooss ddee iinnffllaaççããoo ddeeccoorrrreenntteess ddee ccaauussaass ddiiffeerreenncciiaaddaass ee qquuee ppoorr iissssoo,, pprreecciissaam ddee uumaa rreessoolluuççããoo ddiiffeerreenncciiaaddaa.. Nããoo nnooss aabbrraannggeerreemooss noo aassssuunnttoo,, aapprreesseennttaannddoo aappeennaass aallgguunnss ttiippooss dee IInnffllaaççããoo ccoonnssiiddeerraaddaa maaiiss iimppoorrttaannttee ss.. IInnffllaaççããoo ddee Saalláárriiooss –– Essttee ttiippoo ddee iinnffllaaççããoo ooccoorrrree qquuaannddoo hháá uum aauumeennttoo ddoo ssaallaarriioo nnoomiinnaall,, ppoorr ddeeccoorrrrêênncciiaa ddee aaccoorrddooss ssiinnddiiccaaiiss,, oouu nnããoo,, ee ooss meessmooss aaccaabbaam sseennddoo rreeppaassssaaddooss aaooss pprreeççooss.. Taall aauumeennttoo ssaallaarriiaall nnããoo sseerriiaa oo pprroobblleemaa ssee aa pprroodduuttiivviiddaaddee aaccoomppaannhhaassssee eessttee aauumeennttoo.. Poorréém ccoomoo aa pprroodduuttiivviiddaaddee nnããoo ddeeppeennddee ssoomeennttee ddoo aauumeennttoo ddaa mããoo--ddee--oobbrraa,, maass ddaa iimpplleemeennttaaççããoo ddee iinnoovvaaççõõeess tteeccnnoollóóggiiccaass ee qquuaalliiffiiccaaççããoo ddee ppeessssooaall,, uum ddeesseeqquuiillííbbrriioo eennttrree pprroodduuttiivviiddaaddee ee aauumeennttoo ddee ssaalláárriiooss
  6. 6. 6 nnoomiinnaaiiss aaccaabbaa ccaauussaannddoo iinnffllaaççããoo.. A tteeoorriiaa Póóss--Keeyynneessiiaannaa vvaaii pprrooppoorr ccoomoo ssoolluuççããoo ppaarraa oo meessmoo uumaa meeddiiddaa ddeennoomiinnaaddaa ddee TIIP ((ttaaxx--bbaasseedd oonn iinnccoomeess ppoolliiccyy)) qquuee nnaaddaa maaiiss éé qquuee uum ttiippoo ddee ppaaggaameennttoo ddee iimppoossttoo iinncciiddiinnddoo ssoobbrree ggrraannddeess eempprreessaass qquuee ttiivveerraam aauumeennttoo ddee ssaalláárriiooss oouu maarrggeennss ddee lluuccrrooss,, sseem qquuee uum pprrooppoorrcciioonnaall aauumeennttoo ddaa pprroodduuttiivviiddaaddee tteennhhaa aallccaannççaaddoo oo meessmoo ppaattaamaarr.. 22..11..22..33 Coonncclluussããoo aa)) aass ccoonncclluussõõeess ddeevveem rreessppoonnddeerr ààss qquueessttõõeess ddaa ppeessqquuiissaa,, ccoorrrreesspoonnddeenntteess aaooss oobbjjeettiivvooss ee hhiippóótteesseess;; b)) ddeevveem sseerr bbrreevvee ppooddeennddoo aapprreesseennttaarr rreeccoomeenddaaççõõeess ee ssuuggeessttõõeess ppaarraa ttrraabbaallhhooss ffuuttuurrooss;; cc)) ppaarraa aarrttiiggooss ddee rreevviissããoo ddeevvee-- ssee eexxcclluuiirr maatteerriiaall,, mééttooddo ee rreessuullttaaddooss.. 22..11..33 Elleemeennttooss Póóss--Teexxttuuaaiiss aa)) Tííttuulloo ee ssuubbttííttuulloo ((ssee hhoouuvveerr)) eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa;; b)) rreessuumoo eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa:: vveerrssãão ddoo rreessuumoo nnaa llíínngguuaa ddoo tteexxttoo;; cc)) ppaallaavvrraass--cchhaavvee eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa:: vveerrssããoo ddaass ppaallaavvrraass--cchhaavvee nnaa llíínngguuaa ddoo tteexxttoo ppaarraa aa meessmaa llíínngguuaa ddoo rreessuumoo eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa;; dd)) nnoottaass eexxpplliiccaattiivvaass:: aa nnuumeerraaççããoo ddaass nnoottaass éé ffeeiittaa eem aallggaarriissmooss aarráábbiiccooss,, ddeevveennddoo sseerr úúnniiccaa ee ccoonnsseeccuuttiivvaa As referências devem ser alinhadas somente à margem esquerda.
  7. 7. 7 ppaarraa ccaaddaa aarrttiiggoo.. Nããoo ssee iinniicciiaa aa nnuumeerraaççããoo eem ccaaddaa ppáággiinnaa;; ee )) rreeffeerrêênncciiaass:: Coonnffoorrmee aa NBR 66002233 ((ASSOCIIAÇÃO BRASIILEIIRA DE NORMAS TÉCNIICAS,, 22000022aa)) REFERÊNCIIAS CARVALHO, F.J.C. Uma Contribuição ao Debate em torno da Eficácia da Política Monetária e Algumas Implicações para o Caso do Brasil : Revista de Economia Política, vol. 25, nº 4 (100), pp. 323-336 outubro-dezembro/2005. SICSÚ, João. Políticas Não-Monetárias de Controle da Inflação: Uma proposta pós-keynesiana**: Revista Análise Econômica, ano 21, n. 39. SERRANO, Franklin. Juros, câmbio e o sistema de metas de inflação no Brasil. Revista de Economia Politica, vol. 30, no 1 (117), pp. 63-72, janeiro-marco/2010. FRANCO,, Reennaattaa Saannttooss ddee Meelllloo.. Umaa aannáálliissee ddaa rreellaaççããoo eennttrree aa ppoollííttiiccaa moonneettáárriiaa ee ooss pprreeççooss ddaass aaççõõeess nnoo Brraassiill ((IIbboovveessppaa)).. 22001122.. Trraabbaallhhoo ddee Coonncclluussããoo ddee Cuurrssoo ((Grraadduuaaççããoo)).. IInnssttiittuuttoo ddee Eccoonnoomiiaa.. Unniivveerrss iiddaaddee Essttaadduuaall ddee Caamppiinnaass.. São identificados por letras maiúsculas consecutivas. Ex: APÊNDICE A – ANEXO A -

×