1. Innovaatiotoiminnan moodit
Vesa Harmaakorpi,
Professori, Innovaatiojärjestelmät
Dekaani, Teknistaloudellinen tiedekunta

2. Yhteiskunnan muutos
Footer

3. Asiat on viimeinkin tehtävä toisin!
Mahdollisten maailmojen rakentaminen
Muutosajurit:
Kolmoisvelkaantuminen
Uusi innovaatiofilosofia
Globaalisti verkottunut digitaaliyhteiskunta
Johtamisen vanha Johtamisen uusi
regiimi regiimi
Siiloutuneisuus Yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja
Keskitetty suunnittelu Systeeminen Joukkoistaminen
Hitaat kehitysputket muutos Nopeat innovointiverkot
Muutostyökalut:
Älyllinen ristipölytys
Käyttäjä mukaan
Näkymätön näkyväksi
Footer

4. Miten innovaatioita?
 Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%)
 Science, technology, innovation (STI)
 Käytäntölähtöisesti (96%)
 Doing, using, interacting (DUI)

5. Tiedontuotannon moodit
 Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden
tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä kuvaa
tiedonintressin homogenisuus ja sisällöltään pääasiassa
kognitiivista.
 Moodi 2:n tiedontuotantoprosessi on puolestaan
heterogeenista ja monitieteistä sekä tapahtuu usein
käytännönläheisesti tavallisissa sosiaalisissa ja
taloudellisissa konteksteissa.
Footer

6. Näkökulma Tiedelähtöinen Käytäntölähtöinen Käytäntölähtöinen innovointi (DUI,
innovointi (STI, innovointi (DUI, Moodi Moodi 2b)
Moodi 1) 2a)
Keskeisimmät Keskittäminen – Yhteenkietoutunut Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen
toimintalogiikat Klusterit – moninaisuus – – Siilojen murtaminen ja tulppien
Suurtuotannon edut Innovaatioalustat poistaminen
Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma – Sosiaalinen pääoma – Sosiaalinen pääoma – Rakenteellinen
Taloudellinen pääoma Institutionaalinen pääoma pääoma
Keskeisimmät Radikaalit tekniset Radikaalit konsepti- ja Organisatoriset innovaatiot,
innovaatiotyypit innovaatiot ja niihin systeemi-innovaatiot Sosiaaliset innovaatiot,
liittyvät konseptit Palveluinnovaatiot
Keskeisimmät Analyyttinen Tulkitseva Tulkitseva
innovaatioprosessit
Keskeisimmät Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen Ongelmalähtöinen oppiminen (esim.
innovointimenetelmät menetelmät (myös taidelähtöiset menetelmät)
virtuaaliset)
Keskeisimmät Asiantuntija- ja Verkostolähtöisyys, Henkilöstö- ja
innovaatioiden tiedelähtöisyys Serenpiditeettilähtöisyys asiakaslähtöisyys
lähteet Asiakas- ja
käytäntölähtöisyys
Keskeisimmät Maailmanluokan Älyllisen ristipölytyksen Työelämän
innovaatioympäristöt tiedekeskittymät areenat arvoverkostoissa innovaatiokyvykkyyden
valitulla kehittämisareenat
kapealla kärkialueella
maailman
huippuluokassa
Keskeisimmät Koodattu tieto Tulevaisuustieto Hiljainen tieto
tietolajit
Keskeisimmät Analyyttinen Synteettinen Symbolinen
tietoperustat
Keskeisin arvonlisä Tutkimuspanosten ja Verkostolähtöisen älyllisen Henkilöstö- ja asiakaslähtöinen
tiedelähtöisten ristipölytyksen tuloksena tuottavuuden parantuminen
innovaatioiden suhde syntyvät innovaatiot

7. Innovaatiotoiminnan moodit
Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi Käytäntölähtöinen innovointi Käytäntölähtöinen
(STI, Moodi 1) (DUI, Moodi 2a) innovointi (DUI, Moodi 2b)
Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen – Klusterit – Yhteenkietoutunut Innovaatiokyvykkyyden
Suurtuotannon edut moninaisuus – kehittäminen – Siilojen
Innovaatioalustat murtaminen ja tulppien
poistaminen
Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma – Sosiaalinen pääoma – Sosiaalinen pääoma –
Taloudellinen pääoma Institutionaalinen pääoma Rakenteellinen pääoma
Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot Radikaalit konsepti- ja Organisatoriset innovaatiot,
ja niihin liittyvät konseptit systeemi-innovaatiot Sosiaaliset innovaatiot,
Palveluinnovaatiot
Tiedontuotannon logiikka Homogeeninen Heterogeeninen Heterogeeninen
Keskeisimmät Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen Ongelmalähtöinen
innovointimenetelmät menetelmät (myös virtuaaliset) oppiminen (esim.
taidelähtöiset menetelmät)
Keskeisimmät Suuryritykset, Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset,
kohdeorganisaatiot Teknologiagasellit julkinen ja kolmas sektori
Keskeisimmät tutkimus- ja Yliopistot Ammattikorkeakoulut, Ammattikorkeakoulut,
koulutusorganisaatiot Yliopistot toisen asteen yksiköt,
Aikuiskoulutusorganisaatiot
Footer

8. Von Duibeln ratsasti aukkoja katsellen
ICT-tutkimus
Sosiologia
Nanoteknologia
Metalliala
Footer Asiakkaat

9. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan
asiantuntijuus
 Yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja
 Siihen liittyvä brokerointiosaaminen
 Moodi 1:n asiantuntijuus vs. yleinen kyky rakentaa
mahdollisia maailmoja
Footer

10. Kuka innovoi?
Yhdessä työtä tekevä ryhmä tai verkosto Käyttäytyminen
Puhe, sanat
= käytäntöyhteisö (communities of practice)
Teot
Symbolit
- Työnteon ohessa ryhmä hioo
yhteiset käytäntönsä
- Käytäntöihin tallentuu kokemusperäistä, Käyttäytymisnormit
hiljaista, toiminnallista ja Arvot
tilannekohtaista tietoa Uskomukset
=> Ryhmän yhteinen tietopohja:
- tiedostamaton
- itsestäänselvä
- ohjaa, miten ryhmä havaitsee, Kulttuuriset käsitykset
vastaanottaa, muodostaa ja jakaa
uutta tietoa

11. … jättävät aivonsa
narikkaan tullessaan
töihin
… kyse on Kyllähän me
siitä, että ohjeita ei kaikki
ole noudatettu tiedetään, mikä
Kohtaamattomuuden on ongelma.
Miksei sille tehdä
tilat mitään?
Jos mun täytyy Miksei ne
saada joku asia muutostiedot tule
ihmisille tiedoks, ni koskaan ajoissa
mä en tiedä ketä meille…
ne ihmiset on…

12. Esimerkki tavoiteltavavasta
arvoinnovaatiosta
Kustannukset alas
Arvo-
innovaatio
Työhyvinvointi ylös

13. Käytäntölähtöisessä innovoinnissa
 Tarvitaan uutta asennetta innovointiin
 Tarvitaan uutta innovaatiotoiminnan johtamista
 Tarvitaan uusia työkaluja innovoinnin käytännön
toteuttamiseen
 Jokaisella työntekijällä on kaksi työtehtävää: tehdä tuote tai
palvelu ja samalla miettiä miten se tehdään paremmin
 Jokaisen työtekijän kykyä rakentaa (pieniä) uusia mahdollisia
maailmoja tulee edistää